Pääsiäispostausta

Pitkäperjantaina lähdimme mummun luokse Sastamalaan. Retkelle olisi tehnyt kovasti mieli, mutta jonkinasteisen flunssan takia päätin siirtää retkeilyt seuraavaan päivään. Havaintoja tuli kuitenkin tehtyä runsaasti, sillä mummulan pihamaa osoittautui oivaksi lintukohteeksi.

Joka puolelta korviin kantautui jos jonkinmoista laulua, sirinää, tiksutusta ja viheltelyä. Mustarastaiden huilut kaikuivat naapurin pihapuista, ja kevään ensimmäinen punarinta veteli muutaman säkeen tammen oksalla. Vihervarpusia pyöri latvoissa useita yksilöitä, ja käpytikka naputteli valtavaa käpyä tolpan nokassa.

Parasta antia olivat kuitenkin kurjet ja joutsenet, jotka muuttivat suoraan pihan ylitse. Naapuri on hakannut tontiltaan puut ja pensaat, joten näkyvyys on parantunut huimasti. Kymmeniä joutsenia ja kurkia painoi luoteeseen iltapäivän aikana. Joutsenten kaklatusta ja kurkien töräytyksiä oli hienoa kuunnella. Linnut menivät usein ihan pääni päältä, uljaita lintuja oli mahtava katsella lähietäisyydeltä.

Hieman kauempana huomasin yksinäisen linnun, ja ajattelin sen automaattisesti kurjeksi tai joutseneksi. Se tuli kuitenkin lähemmäksi, ja tajusin sen olevan merikotka. Aika mukava yllätys ja mummulapinna!

Päivällä kävimme Roismalan ja Tyrvään kirkon hautausmailla. Roismalassa näimme kymmenen muuttavaa metsähanhea, sepelkyyhkyjä ja kolme tikliä. Vammaskosken vedenneitopatsaan luona oli seitsemisenkymmentä nokikanaa, ja rannan puissa keikkui kymmeniä vihervarpusia. Paluumatkalla pysähdyimme Nokkakylässä ihastelemassa töyhtöhyyppiä ja laulujoutsenia.

Illalla käväisin vielä Vaunusuolla. Pellolla lepäili kolme metsähanhea ja paikalla näkyi myös kaksi sinisuohaukkaa. Kiurujen kaunista helisevää laulua kuului pellon yllä.

Lauantaina lähdin Ainon ja Metsälän Joukon kanssa retkelle. Säätiedotus lupasi aurinkoista keliä ja yli kolmeatoista plusastetta. Aamupäivällä oli kuitenkin sankkaa sumua ja lämpötila niukin naukin plussan puolella. Ei ainakaan heti olisi kevään lämpimin päivä.

Ensimmäinen kohde oli Puurijärvi, jossa tiheä sumu haittasi lintujen tarkkailua. Rastaita ja pikkulintuja näytti menevän taivaalla runsaasti, muun muassa peippoja sekä tiklejä. Rastasparvista kuului muutamaan otteeseen kulorastaan rullaava säe. Taivaanvuohien ovenkitkutusta ja mäkätystä sekä hyyppien ujellusta kuului rantaniityltä. Myös metsäviklon kuulimme pariin otteeseen.

Metsikön puissa pomppi peippoja, mustarastaita, töyhtötiaisia ja sinitiaisia. Usvan hieman hälvettyä vesilintuja erotti paremmin järveltä. Punasotkia, telkkiä, taveja ja sinisorsia näkyi vedessä. Joutsenten ääniä kuului joka puolelta. Ruovikon yllä saalisteli ruskosuohaukkakoiras, joka oli itselleni vuodenpinna.

Jatkoimme Huittisiin vankilan pelloille. Matkalla näimme punakylkirastaita, joutsenia, töyhtöhyyppiä, taivaanvuohia, uuttukyyhkyjä ja fasaanin. Vankilan peltojen pienessä tornissa oli varsin täyttä, mutta mahduimme sinne ihan hyvin. Pelloilla oli runsaasti hanhia, pääasiassa metsureita. Joukossa oli myös muutamia tundrahanhia, ja jotkut olivat nähneet myös kaksi lyhytnokkahanhea. Lokkeja näkyi taivaalla, samoin muutamia kuoveja.

Lopuksi kävimme vielä tarkastamassa Liekoveden vesilintutilanteen. Kauempana näkyi lokkeja sekä pari silkkiuikkua, jotka näin ensimmäistä kertaa tänä vuonna.

Iltapäivällä korvaani alkoi särkeä sen verran, että aloitin antibioottikuurin. Tämän päivän taidan toipua vielä kotona, mutta ehkäpä huomenna läksin taas maastoon. Kevät etenee huimaa vauhtia, ja lintuja on paljon liikkeellä. Nyt kannattaa ehdottomasti vetää vaelluskengät jalkaan, kiikarit kaulaan ja lähteä katsomaan, mitä kaikkia lintuja järvillä ja pelloilla näkyykään.

Meri

Leave a comment