VUODEN 2009 MAKUPALOJA RUOVEDELTÄ

Keväällä heti lumien alkaessa sulaa löytyivät Jäminkipohjan laajoilta peltoalueilta ensimmäiset töyhtöhyypät, kiurut, västäräkit ja pulmuset.  Niiden innoittamana alueen aktiiviharrastajat lisäsivät retkeilyään ja tuloksena on ollut monia alueellisesti hienoja havaintoja. Retkilistalle kirjattiin mm. paikallisia tai muuttavia merikotkia, merialueilta tulleita harhailijoita tai läpimuuttajia kuten haahka, metsäkankailla ja soramontuilla pesiviä kangaskiuruja sekä useampia suohaukkalajeja huipennuksena arosuohaukka.

Retkipäivän ohjelmassa saattoi olla Jäminkipohjan lisäksi Siikakangas, Loukkokangas, Murole, Ruhala, Kautunvuolle, Kotvionniemi, Matosuo, Mustajärvi, Tuuhoskylä, Risujärvi, Visuvesi jne., joilla pohjoispuhurin tai yöpakkasten johdosta levähti pesivien lisäksi muuttavia yksittäisiä tai parveutuneita lintuja kuten kapustarintoja tai pulmusia.

Kevään, kesän, syksyn ja alkutalven aikana harrastajien aktiviteetti on ollut vireää ja useita hienoja havaintoja on tehty.  Uudeksi lajiksi Ruovedelle kirjattiin vain yksi eli virtavästäräkki kun edellisvuonna niitä saatiin peräti neljä: vuorihemppo, rastaskerttunen, pikkutiira ja  lyhytnokkahanhi. Seuraavassa vuoden 2009 erikoisuuksia tai muuten hienoja kokemuksia:

Kotkia muutolla sekä kala-apajilla

Maaliskuussa 14.-15 päivä pääsimme ihastelemaan kahta merikotkaa, jotka näkyivät hyvin  Kotvionniemestä paikallisena.  Ne söivät pilkkiavantojen reunalle jätettyjä pikkukaloja seuranaan harmaalokkeja, variksia ja korppeja. Kevään ajalta tiiraan on ilmoitettu Ruovedeltä havainnot 9 eri linnusta, lisäksi 18.-19.4. nähtiin Risujärvellä ainakin 2 merikotkaa, joista ei ole tarkempia tietoja. Syksyn jälkeen on nähty 9 eri merikotkaa muutolla, joten vuoden saldo on 18-20 merikotkaa. Muuttoaikana harvinaisemmasta maakotkasta on tehty 2 havaintoa kuluneen vuoden aikana.

Kuva 1: Joni Raivio

Toinen Pöytäselän kala-apajien merikotkista

Kuva 2: Riitta Angervuo

Merikotka on Pirkanmaalla muuttoaikana yleinen.  Myös muina vuodenaikoina sitä päästään näkemään. On vain ajankysymys, koska se saadaan takaisin pesimälajiksi.

Kangaskiuruilla hieno vuosi

Muroleen Kalettomassa muuttoa seurannut Pentti Leppänen huomasi lähelleen muutolta mökkitielle laskeutuvan kevään ensimmäisen kangaskiurun 3.4., jolloin myös muualla Pirkanmaalla tehtiin ensihavainnot.  Samalla mökkitiellä hän näki 5.4. kangaskiuruparven, jossa oli 4 lintua sekä 7.4. parven, jossa oli 7 lintua.  Ihan kiva välilaskupaikka kangaskiurujen muuttoparville!

Tämän lisäksi kangaskiuru lauloi useammassa  paikassa Siikakankaalla sekä sekä Kuuroharjun soramontuilla. Mikäli Kalettoman kangaskiurut ovat eri lintuja kuin Siikakankaalla pesivät lähentelee Ruovedellä havaittujen kangaskiurujen  kevään-kesän kokonaismäärä kahtakymmentä.  Siikakankaan reviirimäärä lienee 6-8.

Kuva 3: Markku Saarinen

Kangaskiuru

 

Syksyllä elo-syyskuussa oli Siikakankaalla pienessä käytöstä pois jääneessä soramontussa leppoisa levähdyspaikka, jossa kävi ruokailemassa 1-5 linnun parvia ja parhaimmillaan 27.9. siellä viihtyi 8 kangaskiurun parvi. Arvailuksi jää kuinka paljon eri lintuja siellä kävikään.

 

Haahkapari vierailulla

Joni Raivio löysi 10.4. illalla Kautunvuolteella uiskentelevan haahkapariskunnan, joka viihtyi paikalla vielä seuraavana aamuna, jolloin lähti vesistöä seuraten kohti Näsijärveä.  Tämä oli vasta neljäs havainto Ruovedeltä. Aikaisemmin harhautuneet haahkat ovat vuosilta 1982 Muroleesta sekä 1986 ja 1996 Kautunvuolteelta.

Kuva 4: Joni Raivio

Haahkapari lepäämässä tyynessä Kautunvuolteessa. Laji oli uusi kaikille paikallisharrastajille, joilla oli mahdollisuus poiketa sulan ääressä.

Meriharakka pesi toistamiseen Jäminkipohjassa

Pentti Leppänen näki Muroleessa Varisnokalla 12.4. muuttavan meriharakan Meriharakoita on nähty lisäksi Pusunvuolteella 3, Pöytäselällä 5, Taipaleenaukealla 3 ja ilahduttavasti Taipaleenaukealla pesi jo toista vuotta peräkkäin meriharakkapari, joka sai 3 poikasta. Kotvionniemen kärjestä näkyi luodolla 5 meriharakan parvi 20.5. sekä 30.7. Häyhiönsaaressa yksi meriharakka.

Kuva 5: Joni Raivio

Jäminkipohjassa pesineistä meriharakoista toinen oli rengastettu.

Kuva 6: Joni Raivio

Meriharakalla oli 3 maastopoikasta, joista tässä yksi.

Meriharakan lisäksi Jäminkipohjan peltoaukeat on suosittuja kahlaajien levähdyspaikkoja.  Kapustarintaparvet ovat vuosittain suuria.  Keväällä 2007 ja 2009 oli Taipaleenaukealla yli 500 kapustarinnan parvi. Yksi vuoden 2009 kohokohta kahlaajapuolella oli 10.5. hetken paikallisena levännyt mustapyrstökuiri.

Alleja, mustalintuja, pilkkasiipiä sekä muuta merellistä

Varisnokalla Pentti löysi 14.4. paikallisena mustalintuparin sekä 3 pilkkasiipeä ja Iltamyöhällä näin itse saman sulan reunalla 2 merilokkia, jotka hävisivät kalastajien liikkuessa sulalla.  Edellispäivänä hän havaitsi Varisnokalla sisämaassa harvalukuisen kyhmyjoutsenen, joka siirtyi illemmalla Muroleen Rikalanjärvelle.  Raimo Arhonen ilmoitti 15.4. tiiraan 2 merimetsoa, jotka olivat bongattavissa koko päivän. Yhteensä kevään aikana Ruovedeltä on ilmoitettu mustalintuja 19/6a, alleja 57/5a ja 3 pilkkasiipeä.

Syksyllä on tavattu alleja 98, mustalintuja 24 sekä pilkkasiipiä 13, joista yksinäinen nuori lintu on ollut 30.10 – 1.12. Kotvionniemen-Ulonsaaren rannassa.  Merimetsoja on puolestaan löytynyt Tarjannevedeltä, Pöytäselän ympäristöstä sekä Vankavedeltä 1-2 kerrallaan.  Kotvionniemessä havaittiin 4.9. kaksi muuttavaa lapintiiraa.

Petoja ja taas petoja

Jalohaukoista jaloin eli muuttohaukka sävähdytti Taipaleenaukean kolmea staijaria 11.4. aamupäivällä  Löysin sen juuri kun se hävisi metsäsaarekkeen taakse, jonka takaa se ilmestyi uudestaan ja lähestyi meitä ohittaen noin sadan metrin päästä 10-20 metrin korkeudella valkoinen poski ja viiksijuovat loistaen.  Yllättävää kyllä se ei saanut aikaan minkäänlaista paniikkia pelloilla olleiden hyyppien keskuudessa, vaikka se kesken matkalennon teki pienen sivuliikkeen ikään kuin syöksyäkseen, mutta jatkoi kuitenkin rauhallisesti koillisen suuntaan häviten metsän taakse.  Ehkäpä se oli jo kylläinen. Illemmalla näimme todennäköisesti saman muuttohaukan kaartelemassa Ruhalan ratsutallien viereisellä peltoaukealla. Syksyltä on kaksi havaintoa Moskulanmäen palovartiotornista muuttavasta muuttohaukasta.

Kuva 7: Markku Saarinen

Tämä nuori muuttohaukka on kuvattu Espanjassa. Taipaleenaukean muuttohaukka oli vanha lintu.

Risujärven suohaukat – huipennuksena arosuohaukka

Risujärvi on pieni soistunut järvi, jonka ympärillä on metsään rajoittuvaa peltoaukeaa.  Vanha maatalousympäristö on lähes asumatonta ja rauhallista.  Tänä keväänä siellä on ilmeisen hyvä myyräkanta, koska 16.4. näin paikallisen hiiri-, varpus- ja tuulihaukan lisäksi peltoa kiertelemässä sinisuohaukkakoiraan naaraan kera.  Ja 18.-19.4. paikalla nähtiin useita muuttavia hiirihaukkoja, piekanoita ja merikotkia.

Joni Raivio oli illalla 18.4. Risujärvellä ja hän soitti näkevänsä arosuohaukka koiraan, josta hänellä ei ollut aiempaa kokemusta.  Hänen kuvauksensa oli sen verran vakuuttava, että lähdin heti kohti Ruovettä Juupajoen Salokunnasta, jossa olin retkeilemässä.  Paikalle oli jo useita tyytyväisenä myhäileviä paikallisharrastajia kun itse saavuin sinne.  Lintu oli kadoksissa saarekkeen takana, mutta noustuaan sieltä ei ollut pientäkään epäselvyyttä lajimäärityksen suhteen.  Vanha komea arosuohaukka liihotteli kevyesti peltoja kierrellen ja väliin maahan pudoten.  Autolla sitä pääsi katsomaan jopa alle 20 metrin päästä maassa.  Illan päätteeksi se kaarteli metsän rajan yllä ja katosi ilmeisesti yöpymään seuranaan määrittämätön suohaukka.

Kuva 8: Markku Saarinen

Arosuohaukkakoiras kierteli lokkimaisen kevyesti liihotellen jääpeitteisen järven yllä sekä saalisti sitä reunustavilla peltolohkoilla. Seuraavan päivänä 19.4. heti aamusta tuli tieto, että koiras oli edelleen maisemissa.  Paikalla kävi runsaasti harrastajia, jotka näkivät linnun hyvin, muutaman kerran maassa aivan auton vieressä.

Kuva 9: Eino Hiekkanen

Arosuohaukka koiras kierteli Risujärven peltoaluetta saalistellen.

Kuva 10: Eino Hiekkanen

Arosuohaukka koiras päältä. 

Kuva 11: Markku Saarinen

Ja alta.

Kuva 12: Eino Hiekkanen

Peltoalueen ladonkupeessa pesivä tuulihaukka puolusti reviiriään vierasta tunkeutujaa vastaan.  Kerran arosuohaukkakoiraan nähtiin ryöstävän tuulihaukkakoiraalta myyrän, jonka se vei metsän taakse ja palasi pian takaisin.  Epäilyjä heräsi josko paikalla olisi myös naaras, mutta siihen ei saatu ainakaan kuvista vahvistusta.

Kuva 13: Markku Saarinen

Maastossa hankalasti määritettävät sirosuohaukat ovat ongelmallisia lintuharrastajille varsinkin kauempaa nähtynä.  Tässä Risujärvellä arosuohaukan kanssa samaan aikaan nähty ja kuvattu naaraspukuinen sinisuohaukka esittäytyy.

Moskulanmäen palovartiotornissa

Olin yksin 24.4. staijaamassa Moskulanmäen vanhassa palovartiotornissa ja suureksi yllätykseksi näin siellä myös arosuohaukkakoiraan, joka liiti ja kaarteli matalalla myötätuulessa ja -valossa Siikakankaan soramonttujen W-reunan kohdalta ja katosi lopuksi metsän taakse Jäminkipohjan paikkeilla.  Tämä oli jo toinen arosuohaukka kevään aikana Ruovedeltä!

Kuvat 14-15: Ilkka Sahi

Moskulanmäen vanha palovartiotorni Siikanevan suoalueen vieressä on erinomainen muutonseurantapaikka, josta voi nähdä mm. petolintuja, kurkia ja hanhia.

 

Näkymä Moskulanmäen vanhasta palovartiotornista. Oikeassa reunassa näkyy Siikakankaan soramonttujen reunakasoja ja metsänrajan takaa häämöttää Jäminginselän vesistöä. Arosuohaukka liihotti 22.4. tornin ohitse kadoten metsänrajan taakse soramonttujen reunan kohdalta.

Torni soveltuu hyvin isojen lintujen muutonseurantaan. Tänä vuonna näin tornista syysmuutolla 10.9. jälkeen 5.730 kurkea, joista parhaana päivänä 14.9. vajaa 3.400. Syksyn hanhimäärä oli lähes 800, joista mielenkiintoisin oli 500 yksilön sepelhanhiparvi 25.10., loput olivat metsä-/harmaahanhia.  Pedoista syksyn muuttosaldo oli: mehiläishaukka 15, hiirihaukka 4, piekana 1, sääksi 4, ampuhaukka 1, tuulihaukka 4, nuolihaukka 2 ja muuttohaukka 2. Sääksen sekä tuuli- ja nuolihaukan muuttajien määrän arviota vaikeuttaa se, että niitä pesii näköetäisyydellä tornista. Syksyn viidestä muuttavasta merikotkasta näin vain yhden Moskulanmäestä.  Muista muuttajista mainittakoon 11.9. tornin vierestä lounaaseen matkannut valkoselkätikka.

Piekana pesi ensi kertaa Pirkanmaalla

Ilkka Sahi ja Joni Raivio havaitsivat jo helmikuussa Ruovedellä Helvetinjärven kansallispuiston alueella piekanan ja samalta seudulta vahvistui syksyllä kuvista Pirkanmaan ensimmäinen piekanan pesintä!

Piekana on pohjoinen pesimälaji, jota tavataan hyvinä myyrävuosina pesimässä myös etelämpänäkin.  Pirkanmaalta ei ole aiemmilta vuosilta pesimähavaintoja, mutta Suomenselän puolella se on pesinyt. Ruoveden lisäksi Pirkanmaalla piekana pesi tai ainakin yritti pesintää tänä vuonna tiettävästi myös Parkanossa ja Virroilla.

Seppo Koverokoski havaitsi 5.7 emolintujen lentelevän järven yli useita kertoja. Seuraavalla kerralla 19.7. hän kävi järvellä yhdessä Pentti Järvisen ja Hannu Hautasen kansa ja he löysivät pesän, josta otettiin poikaskuvia, mutta  silloin ei ollut vielä varmuutta lajista. Pesäkuvat poikasista on ottanut Pentti Järvinen 19. ja 27.7. veneestä käsin. Seppo Koverokoski  näki 12.8. lentopoikueen järvellä ja hän kävi 28.8. Ilkka Sahin ja Joni Raivion kanssa pesimäpaikalla. Tällöin pesä oli tyhjä eikä poikuetta havaittu, mutta kuvista varmistui lajimääritys piekanaksi.

Kuvat 16-18: Pentti Järvinen

19.7. nuoret piekanat risupesällä jyrkän pesäpahdan kielekkeellä.

27.7. kolme nuorta lähes lentokykyistä piekanaa tarkkailee ympäristöään ja tähyää joko pitäisi lähteä maailmalle, kun emokin kutsuu.

Kuva 19: Ilkka Sahi

Veteen putoava pesäpahta ja ylhäällä oikealla tyhjä risupesä 28.8., jolloin poikaset olivat jo jättäneet pesän.

 

Kuva 20: Ilkka Sahi

 

 

Ruoveden piekanan pesimäjärvi jyrkkine kalliopahtoineen tuo mieleen Lapin erämaat.

Suo- ym. pöllöjä

Heinä-elokuu on ollut kautta aikain hienoin suopöllövuosi Ruovedellä. Peräti 8-9 eri suopöllöä on havaittu kunnan eri puolilla. Ensimmäisen löysin ajaessani Jäminkipohjan Taipaleenaukean tietä 21.7., jolloin näin ojanpenkalla pöllön, joka katseli kirkkailla keltaisilla silmillään ohiajajaa.  En pysäyttänyt paikalle, vaan jatkoin matkaa.  Ensimmäinen epäitsekäs reaktio oli, että lajista tuli ilmoittaa muillekin paikallisille, sillä laji on tavattu sen verran harvaan, että se puuttui joltain paikallisharrastajilta myös Ruoveden pinnoista.  Puhelin oli kuitenkin jäänyt kotiin, jonne oli noin 10 km:n matka.  Ajoin kotiin, hain puhelimen ja ilmoitin havainnosta muille.  Lähdin heti takaisin paikalle, josta löysin pöllön entiseltä paikalta.  Myös muita kertyi pian paikalle ja Joni Raivio sai suopöllöstä myös valokuvia.

Kuva 21: Joni Raivio

Suopöllö katseli tarkkana Taipaleenaukealla ojanpenkalta 21.7. paikalle kertynyttä harrastajajoukkoa.

Suopöllö havaittiin 16.8. paikallisrallissa Hanhossa ja samalla alueella vielä syys- ja lokakuussa. Elonkorjuukisaa varten kävimme Jonin kanssa yrittämässä 23.8. riekkoa Haukkamaan Mustajärveltä.  Matka oli sikäli turha, että emme tavanneet tätä projektilajia.  Paluumatka ei ollut turha, sillä Haukkamaantie osoittautui oikeaksi petoparatiisiksi, sillä yön aikana näimme auton valoissa 2 suopöllöä ja kuulimme erään pysähdyksen aikana varpuspöllön syyslaulua sekä lapinpöllön poikueen kerjuuääniä.  Myöhemmin elokuussa tien varresta on kuultu ja nähty lisäksi 3-4 viirupöllöä, 2 varpuspöllöä sekä 5 suopöllöä, joista yksi oli Ylöjärven puolella aivan Ruoveden/Ylöjärven rajan tuntumassa.

Kuva 22: Joni Raivio

Viirupöllöjä nähtiin saalistelemassa vuoden 2009 kuluessa usein.

Kuva 23: Benny Cottele

Hiiripöllöstä on ruovedeltä tänä vuonna vain yksi havainto 10.11. Ruhalasta. Tämä lintu kuvattu Valkeakoskella 9.3.2007.

Nokkavarpunen

Raimo Västilä löysi 29.4. Ruoveden keskustasta Palmeenintieltä kunnostettavan koulurakennuksen takaa omenapuiden juuressa vierailleen nokkavarpusen.  Lintu viihtyi tässä villiintyneessä puutarhassa ja oli lintuharrastajien bongattavissa helposti koko päivän ajan.

Kuva 24: Raimo Västilä

Nokkavarpusta pääsi katselemaan sitä häiritsemättä koulurakennuksen ikkunasta, josta tämä kuva on otettu lasin läpi.

Ruoveden Kaakonperällä vieraili ruokinnalla 25.-26.11. vuoden toinen nokkavarpunen, joka oli myös bongattavissa.

”Valkoinen” harakka

Kesän ja alkusyksyn aikana saattoi Ruhalan huoltoaseman seudulla törmätä harakkapoikueeseen, jossa kaksi nuorta lintua oli väriltään kalkinvalkoisia, ei kuitenkaan täysin albiinoja.

Kuva 25: Joni Raivio

Värivikainen nuori harakka 3.9. Ruoveden Ruhalassa.

Virtavästäräkki – uusi kuntalaji

Poikkesin 1.10.2009 normaalilla päiväretken aloituskohteella Jäminkipohjan uimarannalla, jonka edustan kivikolla kirmaili useita västäräkkejä hyönteisten perässä.  Niitä kiikarilla katsellessa huomasin, että joukossa lennähti keltaiselta vaikuttava västäräkki kadoten kiven taakse. Ensiarvaus linnusta oli keltavästäräkki.  Hain autosta kaukoputken ja samalla ajattelin, että miksei se olisi voinut olla vaikka virtavästäräkki, joka tosin olisi uusi laji Ruovedelle. Ryhdyin seuraamaan västäräkkien ruokailua.  Pian keltaiselta vaikuttava västäräkki asettui kivelle ja silloin tajusin, että lintuhan oli virtavästäräkki, olinhan nähnyt niitä aikaisemmin vuoden aikana jo ainakin 15 eri lintua, näistä 13 seuratessani Juupajoen kahta pesintää. Uimarannan lintu oli bongattavissa ja helposti kuvattavissa 1.-2.10.2009. Vielä 12. – 14.10.2009 tämä naaraspukuinen virtavästäräkki näyttäytyi uimarannan edustan kivikolla, josta se usein lennähti kauaksikin.

Kuva 26: Markku Saarinen

Virtavästäräkki – uusi laji Ruovedelle 1.-2.10.2009

Kuva 27: Joni Raivio

Virtavästäräkki Jäminkipohjan uimarannalla edelleen 14.10.2009

Turturikyyhky Mustajärvellä

Lokakuun puolivälin jälkeen tuli tietoon laji, joka puuttuu kaikilta Ruoveden paikallisharrastajilta kuntapinnoista.

Kuva 28: Juhani Lundén

Ruoveden Mustajärvellä Peltolan tilan kivinavetan katolta on Juhani Lundén kuvannut 18.10.2009 tämän turturikyyhkyn. Havainto on neljäs Ruovedeltä.

Muroleen joulukuikka

Vilppulan sahan alueelle 21.12. kuivalle maalle laskeutunut kuikka siirrettiin 22.12. Ruoveden Murolekosken alapuoliseen suvantoon, joka on lähiseutujen laajin sille sopinut sula-alue.  Vein tällöin Markku Saarisen kanssa pienikokoisen ja hyväkuntoiselta vaikuttava vanhan vaihtopukuisen kuikan sulaan, jossa se ryhtyi heti huoltamaan pukuaan ja sukeltelemaan ravintoa. Kuikka oli paikalla vielä 30.12.2009 ja samassa sulassa on viihtynyt myös yksinäinen laulujoutsen.

Kuvat 29-30: Markku Saarinen

Uuden Vuoden terveisin

Aarne 

Leave a comment