Loppusyksy tuo harvinaisuuksia

Viiksitimali on Pirkanmaalla harvinainen vierailija. Viime vuosien aikana on havaittu viiksitimaleita vuosittain muutamalla paikalla. Havainnot painottuvat syksyyn. Varmistettua pesimähavaintoa maakunnasta ei ole saatu. Pirkanmaalla on havaittu kautta aikain tämän vuoden havainnot mukaanotettuna hieman vajaa 140 timalia. Ensimmäinen viiksitimali havaittiin maakunnnassa 28.4.1992 Lempäälän Ahtialanjärveltä.

Tänä syksynä Pirkanmaalta on löydetty viikstimaleita kahdelta paikalta – Ylöjärveltä ja Lempäälästä. Viiksitimalit suosivat suuria ruovikkoja, mutta niitä voi löytää myös pienemmistä ruovikoista ainakin lyhyen aikaa paikallisina. Syksyisin lajilla on vaellusta.  Ruovikoita kannattaa kuunnella, josko sieltä kuuluisi viiksitimaleiden ääniä. Timaleita voi lentää hetkisen ruovikon yllä vaihtaen paikkaa. Parvesta kuuluu pshing ääntä (vähän kuin tennispallon ääni).

Viiksitimali (entinen partatiainen) on vaarantunut laji. Suomen pesimäkannaksi on joitakin vuosia sitten arvoitu 500 – 1000 paria. Kanta lienee noususuunnassa. Viiksitimali pesii pääasiassa rannikolla itäiseltä Suomenlahdelta aina Oulun korkeudelle.

Pähkinänakkelin voi nyt löytää talviruokinnalta

Talven lähestyminen ja talviruokintapaikkojen kunnostaminen saattavat tuoda ruokintapaikalle pähkinänakkelin. Pähkinänakkelilla on ainakin jonkinasteista vaellusta. Tiira-lintutietopalvelun havaintojen mukaan syyskuun alusta tähän päivään mennessä on koko Suomesta ilmoitettu nakkeleista 696 havaintoa yhteensä 982 yksilöstä. On huomattava, että osa havainnoista koskee samoja yksilöitä.

Pirkanmaalta on tähän mennessä syksyltä 2020 ilmoitettu kolme nakkelihavaintopaikkaa – Kangasalta, Parkanosta ja Hämeenkyröstä.

Nyt kannattaa tarkastella ruokintapaikalla käyviä lintuja. Hyvinkin voi havaita nakkelin tiaisten ja varpusten joukosta. Tämä puun runkoa yhtä sujuvasti ylos kuin alaskin liikkuva pirteän vilkas nakkeli kerää talvivarastoja. Se on ruokintapaikan kunkku pitäen muun muassa tiaiset kurissa. Pähkinänakkeli saattaa jäädä talven yli paikalle. Toisinaan Suomeen vaelluksella tulleita nakkeleita jää myös pesimään maahamme.

Suomessa tavataan kahta pähkinänakkelin alalajia – itäistä ja läntistä. 27.10 Hämeenkyrössä kuvattu pähkinänakkeli edustaa itäistä (asiatica) alalajia. Sillä on valkoinen silmäkulmanjuova ja vaalea otsa. Punaruskea väritys on rajoittunut vain alaperään. Muun muassa näillä tuntomerkeillä sen voi erottaa europaea-alalajista. Europaea- alalajia tavataan Etelä-Ruotsissa ja Baltiassa, mutta myös Suomessa.

Hämeenkyrön pähkinänakkeli. Kuva©Jukka T.Helin

 

Pirkanmaalla jopa 70 000 paikallista valkoposkihanhea

Tämä syksy 2020 on ollut Pirkanmaalla valkoposkihanhien syksy. Maakunnan pelloilla on lepäillyt ja hankkinut tankkausta muuttomatkaa varten ennätysmäärä hanhia. Lisäksi Pirkanmaan yli on muuttanut valkoposkihanhia laskeutumatta. Parina yönä on ollut taivaalta kuultavissa runsaasti hanhien ääniä.

Kun arvioidaan Tiira-lintutietopalveluun laitettuja valkoposkihanhihavaintoja, päädytään tässä tulkinnassa n. 65 000 – 70 000 paikalliseen valkoposkihanheen. Samojen kiertelevien tai vähän matkaa muuttavien valkoposkihanhien erotteleminen on aika lailla vaikeaa, Tässä on otettu huomioon yhdeltä paikalta syksyn aikana ilmoitettu suurin hanhimäärä. Yölliseltä taivaalta muuttavien hanhien laskeminen on myös suurelta osin arviokauppaa. Eikä yömuuton seuranta ole kovinkaan aktiivista. Muuttavia valkoposkihanhia on ilmoitettu tuollaiset 55 000.

 

Pirkanmaalla suurimmat valkoposkihanhikunnat tänä syksynä 2020 paikallisten hanhien määrällä laskettuna ovat: Sastamala ja Orivesi 11 000, Kangasala 9 500, Juupajoki 6 700 ja Hämeenkyrö 5 000 valkoposkihanhea.

Suurimmat paikalliskertymät ovat seuraavat: 20.10. Sastamala Villilä 7 000, 7.10. Juupajoki Luttu 6 700, 10.10. Orivesi Onnistaipale 6 000 ja 9.10. Orivesi Päilahti 5 000 valkoposkihanhea.

Määrät tarkentuvat myöhemmin.

 

Näin loppuvuodesta pöllöjä alkaa näkyä asutusten tuntumassa, puistoissa ja aivan keskustassakin. Tampereella Iidesjärvellä ja sen lähialueilla on perinteiseen tapaan kierrellyt huuhkaja. Se on löydetty useamman kerran päivälevolta puusta varislintujen vartioimana. Varpuspöllöstäkin on havaintoja Tampereella Iidesjärven etelärannalta. Viirupöllö vieraili pikaisesti Tampereella Keskustorilla Vanhan kirkon puistikossa 20.10.2020. Usein nämä vierailevat pöllöt ovat nälkiintyneitä, joten niille on annettava riittävä ruokailu- ja lepäilyrauha. Jos pöllö näyttää huonokuntoiselta, voi ottaa yhteyttä esimerkiksi seuraaviin puhelinnumeroihin:

Pirkanmaalla voi ottaa yhteyttä Pirkanmaan eläinsuojeuyhdistykseen (PESU:un). Luonnonvaraiskoordinaattori auttaa numerossa 045 2217 940 (arkisin klo 18 jälkeen, parillisten viikkojen viikonloppu) tai . Muina aikoina voi ottaa yhteyttä SEY:n neuvojaan Minna Hölttään, puh. 050 516 6596. Laittakaapa talteen!

Vesilintuja näkee vielä vesistöissä. Lapasotkien ja tukkasotkien eroja voi vertailla. Alleja, mustalintuja ja pilkkasiipiä voi löytyä retkillä, jotka suuntautuvat vesistöjen rannoille. Ensimmäiset koskikarat ovat saapuneet virtapaikkoihin.

Laulujoutsenia kerääntyy suurempiin parviin. Joutsenia alkaa saapua myös pohjoisesta, kun vesistöt alkavat jäätyä. Laulujoutsenilla ei ole mitään kiirettä muutolle niin pitkään, kun maa on sulana ja järvet jäättöminä. Sastamalassa on laskettu yhdeltä paikalta 200 paikallista joutsenta. Laulujoutsenten joukosta on mahdollista hyvällä onnella poimia pikkujoutsen. Pirkanmaalla on edelleen metsähanhia -esimerkiksi Sastamalassa on laskettu 1 500 metsähanhen paikallinen parvi 27.10.2020. Sastamalasta löytyy edelleen kottaraisiakin – esimerkiksi 27.10.2020 yli sadan linnun parvi. Jokusia sinisuohaukkoja viivyttelee Sastamalan pelloilla.

 

Mukavia linturetkeilyjä Pirkanmaalla ja muuallakin talven odotustunnelmissa!

Lintutilanne Pirkanmaalla Marraskuu 2020