Kangasalan lintuasema KANLAS
Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys toteuttaa lintuasematoimintaa Kangasalla Kirkkojärven itärannalla. Kangasalan lintuasema (KANLAS) perustettiin vuonna 1982.
Toiminta lintuasemalla
Kangasalan lintuaseman toiminta keskittyy yksinomaan lintujen rengastamiseen. Varpuslintuja pyydystetään rengastettaviksi verkkojen avulla erityisesti kesän ja alkusyksyn aikana. Lisäksi talviaikaan harjoitetaan rengastusta lintujen ruokintapaikalta.
Kesäaikainen rengastustoiminta ajoittuu heinäkuun alun ja syyskuun puolivälein väliselle ajanjaksolle eli aikaan hyönteissyöjälintujen poikasten pesästä lähdöstä maastalähtöön eli syysmuuttoon.
Rengastustoiminta on varsin tarkkaan säädeltyä. Verkkojen määrä ja sijainti on pidetty vuodesta toiseen vakiona. Myös pensaiden korkeus on pidetty kurissa vertailukelpoisen aineiston saamiseksi. Verkot viritetään pyyntiin jo ennen auringon nousua ja pyyntiä jatketaan läpi aamun kunnes varpuslintujen aktiivisuus vähenee. Heinäkuussa verkot ovat siis pyynnissä jo kolmelta aamuyöllä.
Linnuista kerättävät tiedot
Jokainen verkoista saatu lintuyksilö määritetään lajilleen, iälleen ja sukupuolelleen niin tarkasti kuin se on mahdollista. Linnun jalkaan kiinnitetään alumiininen rengas ja linnuista otetaan tiettyjä niiden kunnosta kertovia mittoja.
Kokenut rengastaja pystyy näkemään linnun vatsapuolelta kuinka paljon lintu on kerännyt rasvaa. Tämä ihon alle kertyvä rasva on linnun ensisijainen polttoaine sen siirtyessä muuttokauden aikana paikasta toiseen. Linnuilta mitataan myös siiven pituus. Se kertoo linnun koosta ja auttaa joidenkin lajien osalta myös sukupuolen tunnistamisesta. Lintuyksilöiden punnituksen tarkoituksena on saada lisätietoa linnun kunnosta. Siiven pituuden mittaus, punnitseminen ja rasvan määrän arviointi on kunkin linnun kohdalle osuva rutiini ja ne yhdessä kertovat linnun kunnosta. Esimerkiksi lehtokerttu saattaa painaa yli 25 grammaa muuttokaudella, kun taas pesinnän ollessa kesken voi yksilön paino olla vain reilu 15 grammaa.
Kokenut näppäräsorminen rengastaja pystyy jopa alle minuutissa irrottamaan, rengastamaan ja mittaamaan lintuyksilön.
Rengastuslajisto
Asemalla on vuodesta 1982 lähtien rengastettu yli 61 000 lintuyksilöä. Lisäksi jo renkaallinen lintu on saatu uudelleen eri päivänä verkosta (kontrolli) yli 18 000 kertaa. Parhaina päivinä lintuja voi saada verkoista jopa kolmisen sataa. Silloin rengastajalla riittää kiireitä. Keskivertopäivänä yksilömäärä jää kuitenkin alle sadan.
Asemalla on rengastettu noin 120 lintulajia. Lähes puolet kaikista pyydystetyistä yksilöistä on ollut pajulintuja ja ruokokerttusia. Ne ovatkin todennäköisimmät verkosta kesäaikaan saatavat lintulajit.
Taulukko: Lajit, joiden suhteellinen osuus kaikista yksilöistä ylittää yhden prosentin.
| Laji | % linnuista |
| Pajulintu | 25,3 |
| Ruokokerttunen | 21,3 |
| Lehtokerttu | 6,2 |
| Sinitiainen | 5,6 |
| Talitiainen | 5,3 |
| Pajusirkku | 4,9 |
| Vihervarpunen | 4,1 |
| Haarapääsky | 2,8 |
| Punarinta | 2,3 |
| Hernekerttu | 1,9 |
| Viherpeippo | 1,9 |
| Rytikerttunen | 1,8 |
| Punatulkku | 1,7 |
| Pensaskerttu | 1,5 |
| Kirjosieppo | 1,5 |
| Urpiainen | 1,4 |
Vaikka tilastojen valossa saattaa vaikuttaa siltä, että lajisto on yksipuolista, ei näin todellisuudessa ole. Esimerkiksi kirjosieppojen 1,5 prosentin osuus tarkoittaa noin 1100 lintuyksilöä. Keskimäärin rengastuspäivänä verkoista saadaan noin 15 lintulajia.
Harvinaisuudet ovat harvinaisia myös Kangasalan lintuasemalla. Määritysmielessä mielenkiintoisia juovattomia kerttusia (luhta-, viita- ja rytikerttunen) pääsee asemalla mukavasti näkemään. Esimerkiksi viitakerttusia on rengastettu yli 180 ja luhtakerttusiakin yli 100.
Harvinaisimmat kanlasilla rengastetut lajit ovat mustapäätasku, 2 kenttäkerttusta, viirusirkkalintu, taigauunilintu, heinäkurppa, kuningaskalastaja ja valkoselkätikka.
Aktiivisuus
Kangasalan lintuasemalla on vuodesta 1982 lähtien rengastanut 23 rengastajaa. Pääosa rengastuksista on kuitenkin kertynyt muutamalle rengastajalle, joiden aktiivisuuden ansiosta aseman rengastusaineisto kertoo myös linnustossa tapahtuneista muutoksista.
Taulukko: Kymmenen eniten kanlasilla rengastanutta rengastajaa 1982–2006
| Rengastaja | Rengastuksia | Kontrolleja |
| Teemu Lehtiniemi | 21187 | 5931 |
| Jaakko Syrjänen | 13066 | 4013 |
| Vesa Tuominen | 9575 | 3122 |
| Tapio Aalto | 3276 | 776 |
| Hannu Nyström | 2958 | 980 |
| Pekka Suhonen | 2171 | 906 |
| Olli-Pekka Liinalaakso | 1658 | 484 |
| Juho Könönen | 1495 | 572 |
| Hannu Majava | 1096 | 277 |
| Pertti Rassi | 1152 | 172 |
Tutkimukselliset tavoitteet
Kangasalan lintuasemalla kerättävä aineisto auttaa meitä ymmärtämään paremmin mm. lintujen muuttoa ja kannanvaihteluita. Saamme tietoja varpuslintujen pesintöjen onnistumisesta ja kantojen vaihteluista, pesimäpaikkauskollisuudesta ja varpuslintujen kesäaikaisesta liikkuvuudesta, varpuslintujen syysmuuttoon valmistautumisesta sekä sulkasadosta. Lisäksi saadaan tietoja eri lajien ja ikäryhmien elinympäristön valinnasta, muuton ajoittumisesta ja elossasäilymisestä.
Tuloksia
Kuva: Punarinnan suhteellinen runsaus Kangasalan lintuasemalla 1982–2003. Laji on selvästi runsastunut viime vuosikymmeninä aseman rengastuslajina.
Kuva: Pajulinnun suhteellinen runsaus 1982–2003. Pajulintumäärät ovat sen sijaan olleet 2000-luvulla aiempaa vähäisempiä.
Kuva: Ruokokerttusen suhteellinen runsaus viiden päivän jaksoissa. Suurimmat rengastusmäärät saadaan heinä-elokuun taitteessa ja elokuun alkupuoliskolla.
Yhteystiedot
Aseman toiminnasta kiinnostuneet voivat olla yhteydessä lintuaseman hoitajaan:Teemu Lehtiniemi