Linnustoselvitysten laatimisen tehokkuudessa on suuria puutteita. Puutteet pitää korjata täydentävillä laskennoilla ja havainnoinnilla. Hankealueella ja sen läheisyydessä kulkee kurkien keväinen ja syksyinen valtakunnallinen päämuuttoreitti. Lisäksi alueelle sijoittuu merikotkien keväinen valtakunnallinen päämuuttoreitti. Hankealueen koillisosassa osittain hankealueella on Iso-Yyrin avosuoalue, joka on mukana soidensuojelun täydennyskehotuksessa. Tämäntyyppisten suoalueiden linnuston ja muun suoluonnon häiriöttömyyden turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää varsinkin Pirkanmaalla, jossa luonnontilaiset suot ovat nopeaa vauhtia kadonneet. Mielipide on kokonaisuudessan luettavissa täältä.

Pily:n mielipide koskien Ruoveden Murskemäen tuulivoimahankkeen YVA-selostusta 14.12.2023.

PIRELY/714/2023 Hankkeen kuvauksessa todetaan seuraavaa: ”ABO Wind Oy suunnittelee Parkanon ja Kurikan kaupunkien alueille Mäntykankaan tuulivoimapuistoa. Hankealueen pinta-ala on noin 1 300 ha. Hankealueelta on etäisyyttä Parkanon keskustaan noin 25 km ja Kurikan keskustaan noin 40 km. Kihniön keskusta sijaitsee noin 14,5 km etäisyydellä hankealueesta kaakkoon ja Karvian keskusta noin 17,5 km etäisyydellä lounaaseen. Hankealueelle on tarkoitus rakentaa enimmillään 9 tuulivoimalaa. Suunniteltujen tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus on enintään 320 metriä ja yksikköteho 7–10 MW. Sähkönsiirron osalta hankealue on alustavasti suunniteltu liitettävän Fingrid Oyj:n uuteen voimajohtoon Karvia-Parkano välillä tai Fingrid Oyj:n uudelle Parkanon sähköasemalle. Tarkemmat sähkönsiirron ratkaisut selviävät suunnittelun edetessä.” Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan raja-alueelle on suunnitteilla tuulivoimala-alueiden keskittymä. Jos otetaan 20 kilometrin etäisyys nyt käsiteltävänä olevasta Mäntykankaan tuulivoimalahankkeesta, niin suunnitteilla, rakenteilla tai jo tuotannossa on 9 muuta tuulivoima-aluetta (sisältäen 106 tuulivoimalaa). Keskittymä uhkaisi toteutuessaan kokonaisuudessaan merkittävästi alueen monipuolista luontoa ja linnustoa. Tuolla Luoteisja Pohjois-Pirkanmaan alueella pesii valtakunnallisestikin tuntuvasti vähentynyt kosteikkolajisto. Lisäksi alueella on riekon (VU) ja maakotkan (VU) pesimäalueen eteläraja Suomessa. Lähialueiden tuulivoimahanketiedoista näyttää puuttuvan Kurikan puolelle kaavailtu Ruohoinenmäen tuulivoimahanke. Ruohoinenmäkeen tulisi 7 tuulivoimalaa, joiden korkeus olisi enintään 250 metriä. Ruohoinenmäki yhdessä Jäkäläkankaan ja Mäntykankaan tuulivoima-alueiden yhteisvaikutusten kanssa aiheuttaisi haittavaikutuksia, jotka kohdistuvat muun muassa hankealueilla ja hankealueiden ympäristössä esiintyvän Metsähallituksen suojelulajin reviireihin vaarantaen lajin säilymisen ja lajin kannan vahvistumisen alueella. Hankealueelle sijoittuu MAALI-alue Särkineva. Tämän lisäksi hankealueen lähistöllä ovat seuraavat MAALI-alueet: Iso-Kivijärvi, Lähdetneva jaLylyneva- Iso Ristineva. Pelkästään useiden MAALI-alueiden määrittäminen tälle Pirkanmaan alueelle osoittaa alueen tärkeyttä linnuston ja monipuolisen luonnon kannalta. Monipuolisen luonnon heikentäminen tai hävittäminen sekä tuulivoimaloiden haitalliset linnustovaikutukset uhkaavat vakavasti monipuolisen ja uhanalaisen linnuston säilymistä ja olemassaolon edistämistä. Uhka korostuu merkittävästi, jos otetaan huomioon 20 kilometrin säteellä Mäntykankaasta olevien hankkeiden yhteisvaikutukset. Virallisen ohjeistuksen mukaan linnustoselvitykset tulee tuulivoimahankkeissa tehdä seuraavasti (Linnustovaikutusten arviointi tuulivoimarakentamisessa 2016):” https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75407/SY_6_2016.pdf? sequence=1&isAllowed=y Kappale 3. 1) Maalinnuston kartoitusmenetelmän mukaiset pesimälinnustokartoitukset sekä meri- että maa-alueilla tehdään toukokuun alun ja kesäkuun lopun välisenä aikana riippuen siitä, onko alue Etelä- vai Pohjois-Suomessa. Kartoitusalueen laajuuden määrittelyn tulee perustua kartoitusmenetelmän tuntevan asiantuntijan arvioon. 2) Pesivän ja lepäilevän linnuston lentoaktiivisuuden havainnointia tulee tehdä pesimä-, kevät- ja syysmuuttokausina vähintään kymmenen päivän ajan siten, että edellä mainitut alueelliset ja lajikohtaiset erityispiirteet tulevat huomioiduksi. Erityistä huomiota on kiinnitettävä lintujen säännöllisesti käyttämien lentoreittien ja lentokorkeuksien sekä petolintujen suosimien kaartelupaikkojen selvittämiseen. 3) Havainnointipiste tai -pisteet tulee valita niin, että niiltä käsin on havainnoitavissa koko suunniteltu tuulivoima-alue. Koska eri lajiryhmien muutot tapahtuvat ajallisesti hyvinkin eri aikoina, kattavan kokonaiskuvan saamiseksi ja eri sääolosuhteiden huomioimiseksi kevätmuuton seurantaa on syytä tehdä maalis-toukokuussa Etelä-Suomessa vähintään 30 päivän ajan ja Pohjois-Suomessa vähintään 20 päivän ajan. Seurantajakson pituudessa on ajallista vaihtelua, koska Etelä-Suomessa muuttokausi kestää Pohjois-Suomea pidempään. Syysmuuttoa on syytä seurata elo-marraskuussa niin ikään vähintään 30 (EteläSuomi) ja 20 (Pohjois-Suomi) päivän ajan”. Alueella on tehty ympäristövaikutusten arviointiohjelman mukaan ( Linnusto 6.5.) pöllöselvitys maaliskuussa 2023 kahteen kertaan. Kun tiedetään pöllöjen oikullisuus soidintamisessa sekä ravintotilanteen vaihtelun vaikutukset pöllöjen pesintään, yhden kevään aikana tehty kuuntelu kahteen kertaan ei korvaa pitempiaikaista seurantaa. Pöllöselvityksissä tarvittaisiin ainakin kahden vuoden aikana tehdyt pöllökuuntelut parhaimpaan soidinaikaan. Kevätmuutonseuranta toteutettiin huhti-toukokuussa 10 vuorokauden aikana: ensimmäinen käynti 15.–17.4. ja 20.4., toinen käynti 26–28.4 ja kolmas käynti 15.–16.5. ja 18.5. Ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa todetaan seuraavaa liittyen muutonseurannan määrään: ”Linnustovaikutusten arviointi tuulivoimarakentamisessa -opas (SY 6/2016) suosittelee Pohjois-Suomessa muutonseurannan laajuudeksi 20 päivää keväällä ja 20 päivää syksyllä, Etelä-Suomessa vastaavasti 30 päivää/kausi. Hankealue ei sijaitse keskeisellä ja tärkeällä lintujen muuton pullonkaula-alueella rannikolla. Tästä syystä maastotyömäärää ja samalla kustannuksia on mahdollista perustellusti hieman keventää verrattuna aivan rannikkolinjalla oleviin vastaaviin hankealueisiin. Muutonseurannan maastotyömääräksi on varattu keväälle yhteensä 10 päivää ja syksylle yhteensä 10 päivää. Seuranta tullaan toteuttamaan kevät- ja syyskauden kuluessa useassa osassa siten, että hankealueella käydään kolmena kertana keväällä ja vastaavasti kolmena syksyllä. Seurantapäivien riittävyyttä arvioidaan muutonseurantojen kuluessa.” Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen kannan mukaan muutonseurantaan käytetty aika on aivan liian vähäinen. Se alittaisi Pohjois-Suomeenkin suositellun ajan puolella. Perusteluna seuranta-ajan vähäisyyteen ei voi käyttää kustannustekijöiden alentamista, koska kysymyksessä ei ole muuton pullonkaula-alue. Tuulivoimaan liittyvien linnustoselvitysten yhtenä pääpiirteenä on ollut pyrkimys laskea selvityksiin käytettävän ajan määrää mahdollisimman alas. Tämä trendi ei saa jatkua, vaan on pidettävä huoli siitä, että selvityksiin käytetään riittävästi aikaa. Yleisesti voitaneen todeta, että muuttoselvityksiin sisämaassa tulee käyttää ainakin 20 päivää kautta kohden, jollei vielä pitempi aika ole perusteltua. Muuttoselvityksien tulee myös jakaantua ainakin kahdelle vuodelle, koska lintujen muuttomäärät ja -reitit vaihtelevat sääolosuhtesta ja muista syistä johtuen. Muuttoseurantaa tulee olla myös jo maaliskuussa. Syysmuuttoseurannan on jatkuttava riittävän myöhään, koska lintujen muutto on myöhentynyt. Esimerkiksi laulujoutsenten muutto voi painottua lähelle vuodenvaihdetta tai jopa vuodenvaihteen jälkeen. Hankealueen pöllöselvityksen tulee nojautua tietoihin, jotka on kerätty hyvänä pöllöjen pesintävuotena. Vain näin voidaan arvioida mahdollisimman tarkoin alueen merkitystä pöllöille. Päiväpetolintuselvitykseen käytetään touko-elokuussa kaksi maastotyöpäivää. Edelleen todetaan: ”Mikäli selvityksessä havaittiin päiväpetolintujen pesäpaikkoja, joiden poikasaikainen lentotarkkailu arvioidaan tarpeelliseksi, toteutetaan pesän poikasajantarkkailu erillisselvityksellä. Yhden pesän poikasaikaisen tarkkailun maastotyömäärä on 5 päivää.” Suuren päiväpetolinnun selvityksen konkreettisia perusteita ja seurannan määriä ei ole kerrottu riittävän tarkasti. Saa sellaisen vaikutelman, että päiväpetolintuselvityksen ja suuren petolinnun havainnointimäärä pyritään kustannussyistä viemään aivan liian alhaiselle tasolle. Suuren petolinnun havainnointia tulee tehdä myös talvikaudella. Edelleen on todettava, että pesimäaikaisen lepäilevän linnuston havainnointi ei ole riittävällä tasolla. Taulukosta 8 sivulta 57 hankealueen ja Särkinevan huomionarvoisista lajeista puuttuu pohjansirkku (NT, alueellisesti uhanalainen). Pohjansirkku on ollut katoamassa Pirkanmaalta pesivien lajien joukosta. Hankealue ja sen lähiympäristö on edelleen aivan potentiaalista pohjansirkun pesimäaluetta. Pohjansirkun esiintyminen on tutkittava tarkoin. Hankealue on ollut pohjansirkun pesimäaluetta. Pohjansirkun kanta on ollut vahvistumassa viime vuosien aikana Pohjois-Suomessa. Kun tämä toivon mukaan alkaa näkyä myös esimerkiksi Pirkanmaalla, sopivia reviiripaikkoja on oltava jäljellä pohjansirkulle. Hankealueella ja sen läheisyydessä pesii myos riekko. Kaakkuri (DR) on arka lintu, joka on hyvin altis tuulivoimaloista koituville häiriöille. Kaakkuriselvityksellä on todettava, onko alueella tai sen läheisyydessä kaakkureita (kuten havainnot kertovat) ja aiheuttavatko tuulivoimalat haittaa kaakkureille. Mihin kaakkureiden lentoreitit suuntautuvat? Kun puhutaan vaihtoehdoista, niin VE1 ei ole lainkaan kannatettava. Muissa vaihtoehdoissa ainakin ne kaksi Särkinevaa lähinnä olevaa tuulivoimalapaikkaa tulee poistaa. Muutoinkin on huomattava, että yleisesti katsottuna Pirkanmaan liiton valmisteilla olevassa tuulienergiatuotantoalueita käsittävässä vaihemaakuntakaavassa 2040 tuulivoima-alueet numerot 1-3 Mäntykangas, Lylyharju ja Pohjasneva sijoittuvat siten, että ne vaarantavat alueen monipuolisen luonnon ja linnuston. Linnusto sisältää useita uhanalaisia tai väheneviä lajeja. Edellä mainittujen tuulivoima-alueiden yhteisvaikutukset tulee selvittää tarkoin. Jäkälänkankaan rakenteilla oleva tuulivoima-alue sijoittuu lisäksi aivan Mäntykankaan suunnitellun hankealueen viereen. Tätäkin kautta syntyy selkeitä haittavaikutuksia, jos Mäntykankaan hanke toteutuu. On tarkoin punnittava myös vaihtoehtoa VE0. Uuden luonnonsuojelain (9/23) 7 §:ssä mainitaan varovaisuusperiaate. Laissa todetaan:” Tämän lain tai sen nojalla annetun asetuksen mukaisessa päätöksenteossa kiinnitetään huomiota luonnon monimuotoisuuden merkittävän vähenemisen tai häviämisen uhkaan, vaikka siitä ei olisi olemassa varmistettua tieteellistä tietoa.” Näin ollen voidaan katsoa, että varovaisuusperiaatetta on korostettu entisestään uudessa laissa. Mäntykankaan tuulivoimahanketta koskevat linnustoselvitykset näyttävät monilta osin puutteellisilta, jos ympäristövaikutusten arviointiohjelman konkretiasta voi päätellä. Linnustoselvitykset tulee kuitenkin tehdä perusteellisesti ja ottamalla huomioon laskennoista annetut viralliset ohjeet. BirdLife Suomen Tiira-havaintoaineistosta voi päätellä, mikä on ollut esimerkiksi pöllöjen pesintätilanne tai petolintujen pesintätilanne kartoituksen aikana. Samoin Tiiran havaintoaineistosta havaitsee, miten hyvin muutonseuranta on kohdistunut vilkkaisiin muuttopäiviin Kun otetaan huomioon se tuulivoimalakeskittymä, joka on suunnitteilla Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnan rajoille, selvitystasoa ei voi alentaa kustannussyistä. Mahdollisesti syntyvän tuulivoimakeskittymän haitalliset yhteisvaikutukset on tuotava esiin selkeästi ja selvitettävä riittävän aikaisessa vaiheessa. Samalla on esitettävä, millä tavalla haittoja pyritään poistamaan ja miten jälkiseuranta järjestetään. Lukuisten samanaikaisesti ja kiireellä eteenpäin vietyjen eri toimijoiden hankkeiden tuloksena on se, että optimaalisesti paras tuulivoimaloiden sijoittaminen luonnon ja linnuston kannalta ei toteudu. Tampereella 14.9.2023 Jukka T. Helin Suojeluvastaava Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys

Yleistä Ilmatar Vermassalo Oy suunnittelee Virtain kaupungin alueelle Vermassalon tuulivoimapuistoa. Hankealue sijoittuu Virtain kaupungin keskustaajamasta noin yhdeksän kilometrin etäisyydelle Vermasjärven länsipuolelle. Hankealueen kokonaispinta-ala on noin 4 300 ha. Hankealueelle suunnitellaan enimmillään 25 tuulivoimalaa. Suunniteltujen tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus on enintään 345 metriä ja yksikköteho 7–10 MW. Hankkeen sähkönsiirto on suunniteltu toteutettavan yhdessä joko Ilmattaren Tuuramäen tuulivoimahankkeen kanssa tai ABO Wind Oy:n Myyränkankaan tuulivoimahankkeen kanssa ilmajohdolla. Linnustoselvityksistä Linnustoselvityksiin tulee käyttää riittävästi aikaa – etenkin, jos tuulivoimahanke on laaja tai se sijoittuu linnuston kannalta aralle alueelle. Tavoitteena tuntuu useasti olevan, että linnustoselvityksistä (ja muista luontoselvityksistä) pyritään pääsemään mahdollisimman vähällä viittaamalla kustannusten säästämiseen. Tämä suuntaus on käännettävä jatkossa toisin päin. Kun otetaan huomioon tuulivoimaloiden kasvavat määrät ja tuulivoimaloiden korkeuden lisääntyminen (alkavat olla lähellä 350 metriä lapakorkeuksineen), linnustoselvityksiin on varattava riittävästi aikaa. Entisestään korkeammat tuulivoimalat voivat aiheuttaa merkittävästi enemmän linnustohaittoja kuin matalalammat. Lisäksi luonnonsuojelulaissa mainittu varovaisuusperiaate aiheuttaa sen, että selvitykset on laadittava huolellisesti. Entistä painokkaammin ja riittävän varhaisessa vaiheessa on arvoitava tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutukset. On todettava, että tuulivoimahankkeiden linnustoselvitykset eivät saisi rajautua vain yhteen vuoteen. Sääolosuhteet esimerkiksi vaikuttavat lintujen lentoreitteihin ja lentokorkeuksiin. Tästä syystä on tärkeää saada tietoa pitemmältä aikaväliltä. On huomattava sekin, että huonoillakin keleillä lintujen muutto voi olla varsin voimakasta muun muassa muuttovireestä johtuen. Virallisen ohjeistuksen mukaan linnustoselvitykset tulee tuulivoimahankkeissa tehdä seuraavasti (Linnustovaikutusten arviointi tuulivoimarakentamisessa 2016):” https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75407/SY_6_2016.pdf? sequence=1&isAllowed=y Kappale 3. 1) Maalinnuston kartoitusmenetelmän mukaiset pesimälinnustokartoitukset sekä meri- että maa-alueilla tehdään toukokuun alun ja kesäkuun lopun välisenä aikana riippuen siitä, onko alue Etelä- vai Pohjois-Suomessa. Kartoitusalueen laajuuden määrittelyn tulee perustua kartoitusmenetelmän tuntevan asiantuntijan arvioon. 2) Pesivän ja lepäilevän linnuston lentoaktiivisuuden havainnointia tulee tehdä pesimä-, kevät- ja syysmuuttokausina vähintään kymmenen päivän ajan siten, että edellä mainitut alueelliset ja lajikohtaiset erityispiirteet tulevat huomioiduksi. Erityistä huomiota on kiinnitettävä lintujen säännöllisesti käyttämien lentoreittien ja lentokorkeuksien sekä petolintujen suosimien kaartelupaikkojen selvittämiseen. 3) Havainnointipiste tai -pisteet tulee valita niin, että niiltä käsin on havainnoitavissa koko suunniteltu tuulivoima-alue. Koska eri lajiryhmien muutot tapahtuvat ajallisesti hyvinkin eri aikoina, kattavan kokonaiskuvan saamiseksi ja eri sääolosuhteiden huomioimiseksi kevätmuuton seurantaa on syytä tehdä maalis-toukokuussa Etelä-Suomessa vähintään 30 päivän ajan ja Pohjois-Suomessa vähintään 20 päivän ajan. Seurantajakson pituudessa on ajallista vaihtelua, koska Etelä-Suomessa muuttokausi kestää Pohjois-Suomea pidempään. Syysmuuttoa on syytä seurata elo-marraskuussa niin ikään vähintään 30 (EteläSuomi) ja 20 (Pohjois-Suomi) päivän ajan.” Vermassalon tuulivoimahanke Hankealueen pesimälinnusto on osaltaan arvokasta. Arviointiohjelman luvussa 9.9. Linnusto todetaan seuraavaa: ”Pesimälajistoon lukeutuu myös 35 huomionarvoista lintulajia, joista 12 edustaa EU:n lintudirektiivin liitteen I lajeja, viisi on luokiteltu valtakunnallisesti uhanalaisiksi ja kahdeksan silmälläpidettäviksi lajeiksi. Lisäksi alueella esiintyy 14 Suomen kansainväliseksi vastuulajiksi luokiteltua lajia. Huomionarvoisen lajiston reviirit ovat pääosin eri puolilla hankealuetta, eikä alueella esiinny erityisiä reviirikeskittymiä. ” Vermassalon hankealueen linnustosselvitysten mukaan (suora lainaus arviointiohjelmasta)” hankealueella vuonna 2022 laaditussa kevätmuuttoselvityksessä havaittiin kookkaita muuttolintulajeja noin 11 000 yksilöä, mutta vain noin 1 600 yksilöä muutti hankealueen kautta törmäysriskikorkeudella. Kevätmuutolla kookkaista linnuista havaittiin kohtalaisesti tai runsaasti laulujoutsenia, taigametsähanhia, kurkia, kapustarintoja, töyhtöhyyppiä, naurulokkeja ja sepelkyyhkyjä. Muutto oli alueella melko hajanaista ja suuri osa yksilöistä muutti hankealueen ulkopuolelta. Syysmuutolla kookkaita lintulajeja havaittiin yhteensä lähes 16 000 yksilöä, mutta vain noin 1 400 yksilöä muutti riskikorkeudella hankealueen kautta. Pääosin havaittu muutto suuntautui hankealueen ohi sen itäpuolelta. Valtaosa havaituista linnuista oli kurkia, joita havaittiin noin 11 000 yksilöä. Niistä kuitenkin vain reilu viidesosa muutti hankealueen kautta. Pääosin kurkimuutto tapahtui lajityypillisesti hyvin korkealla, selvästi törmäyskorkeutta korkeammalla. Kokonaisuutena syysmuutto oli alueella melko hajanaista ja levittäytyi laajalle alueelle. Muun muassa kurjella tarkempi muuttoreitti määräytyy vuosittain muuttoaikaan vallitsevien tuulten ohjaamana.” Hankealueen kautta tai sen lähialueilta havaittiin kevätmuuton ja syysmuuton seurannassa vilkasta kookkaiden lintulajien muuttoa. Toisissa sääolosuhteissa muutto olisi ohjautunut ja keskittynyt enemmän hankealueen kautta. Haitallisten linnustovaikutusten arvioinnissa tulee käyttää varovaisuusperiaatetta. Tehdystä pöllöselvityksestä kerrotaan arviointiohjelmassa seuraavasti:” Hankealueella esiintyviä pöllöjä selvitettiin pöllöjen yökuuntelumenetelmää soveltamalla. Selvitykset ajoittuvat pöllöjen kiivaimpaan soidinaikaan helmi-maaliskuulle 2022. Kuuntelu tapahtui pääasiassa hankealueella ja sen lähiympäristön metsäautoteillä, joilla pysähdyttiin kuuntelemaan pöllöjen soidinääntelyä taajaan. Kuuntelua tehtiin yhteensä 44 eri pisteestä. Kussakin pisteessä kuunneltiin 3–10 minuuttia. Pöllökuunteluun käytettävä työmäärä oli yhteensä kolme yötä.” Pöllöjen soidinaktiivisuus riippuu muun muassa ravintotilanteesta. Hyvä ravintotilanne saa aikaan aktiivista soidintamista ja pesintöjä. Muutoinkin pöllöjen huhuiluinnokkuus vaihtelee. Yhden kevään pöllöselvitys ei anna luotettavaa kuvaa alueen pöllökannasta. Hankealueen pöllöselvityksen tulee nojautua tietoihin, jotka on kerätty hyvänä pöllöjen pesintävuotena. Vain näin voidaan arvioida mahdollisimman tarkoin alueen merkitystä pöllöille. Lisäksi 3-10 minuutin kuuntelu on liian lyhytaikaista pistettä kohti, jos halutaan saada luotettavaa tietoa alueen pöllöistä. Pöllökuuntelun tehokkuuden arvioimiseen pitäisi myös saada kartta kuuntelupisteistä. Kokemuksen mukaan jollakin alueella pöllöt ovat yhtenä yönä äänessä, mutta seuraavana yönä (vaikka sää olisi ihanteellinen) pöllöjen soidinta ei kuulu. BirdLife Suomen Tiira-havaintoaineistosta voi päätellä, mikä on ollut esimerkiksi pöllöjen pesintätilanne tai petolintujen pesintätilanne kartoituksen aikana. Samoin Tiiran havaintoaineistosta voi havaita, miten hyvin muutonseuranta on kohdistunut vilkkaisiin muuttopäiviin, ja miten muuttovilkkaus alueella vaihtelee vuosittain. Metsäkanalintujen soidinpaikkaselvitys ja muu havainnointi vaatii myös useamman kuin yhden vuoden seurannan. Metsäkanalintukannan säilyminen hankealueella mahdollisimman vahvana on yhtenä edellytyksenä muun muassa Metsähallituksen vastuulajin reviirin pysyvyydelle hankealueella tai sen lähistöllä. Suoritettu muutonseuranta keväällä ja syksyllä 2021 on puutteellinen. Syysmuuttoa tulee seurata marraskuussakin, jopa vielä myöhempään. Esimerkiksi laulujoutsenten päämuutto on ajoittunut viime vuosina usein lähelle vuodenvaihdetta tai jopa tammikuun alkuun säistä johtuen. Laulujoutsen on yksi laji, joka on merkittävä, kun arvioidaan tuulivoimaloiden linnustohaittoja. Edelleen havainnointiin käytetyt päivämäärät keväällä 10 ja syksyllä 10 ovat määrältään riittämättömät. Kustannussyistä ei havainnointipäivien määrää pidä pyrkiä minimoimaan. Arviointiohjelmasta saa mielikuvan, että pesivää ja lepäilevää linnustoa ei ole havainnoitu keväällä eikä syksyllä tehokkaasti. Tästäkin syystä tuo muutonseurantaan käytetty aika on liian vähäinen. Virallisen ohjeistuksen mukaan Pohjois-Suomessakin tulee muutonhavainnointiin käyttää 20 päivää niin keväällä kuin syksylläkin. Nyt Vermassalon seurannassa alitetaan tämäkin määrä puolella. Muutonseurannassa tulee Pirkanmaalla käyttää vähintään 20 päivää niin keväällä kuin syksylläkin, elleivät erityiset syyt vaadi vielä suurempaa seurantapäivien määrää. Tämäkin alittaa tiukasti ottaen virallisen ohjeistuksen 30 päivää. Edelleen olisi tiedettävä, miten seurantapäivät jakaantuvat kausien sisällä, jotta voi päätellä lintujen muuton osumisesta seurantapäiville. Arviointiohjelmassa mainitaan: ”Metsähallituksen petolinturekisterin mukaan hankealue sijoittuu kahdelle ns. Metsähallituksen vastuupetolintulajin reviirille. Hankealueella tehdyn petolintuseurannan havaintojen perusteella lajin yksilöitä liikkuu pesimäaikaan etenkin hankealueen pohjoisosissa ja satunnaisemmin myös eteläosissa. Sääksien ja muiden päiväpetolintujen lentoja alueella havaittiin seurannoissa vain satunnaisesti. Lajitietokeskuksen havaintorekisterin perusteella hankealueella on aiempia pesimähavaintoja myös seuraavista pöllö- ja päiväpetolintulajeista: sarvipöllö, kanahaukka, helmipöllö ja viirupöllö (tietopyyntö 4/2023, HBF.72633).” Päätelmät Vermassalon hankealueella ja sen läheisyydessä on tietojen mukaan arvokkaiden päiväpetolintulajien reviireitä. Petolintujen liikkuminen alueella ja lentoreitit tulee selvittää huolellisesti. Lisäksi pöllökanta on ilmeisen runsas, ja pesintöjen määrä on riippuvainen esimerkiksi ravintotilanteesta. Vuosittaiset pesintöjen määrät vaihtelevat näin ollen suurestikin. Tuulivoimalahankkeen mahdolliset haitalliset vaikutukset pöllöihin on pyrittävä selvittämään tehokkaasti. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on käytävä selkeästi ja konkreettisesti selville, miten petolintuselvitys on tehty. Metsähallituksen vastuulajin seuranta tulee tehdä Metsähallituksen ohjeistaman hyvän käytännön mukaan. On kuitenkin muistettava, että havainnointi myös talvikaudella on tarpeen, jotta lajin liikkumisesta reviirillä (saalistusreviirillä) saadaan mahdollisimman luotettava tietoon perustuva kuva. Kyseinen vastuulaji liikkuu reviirillään myös talvikaudella. Kun tuulivoimalahankkeen haittavaikutuksia arvioidaan, on noudatettava varovaisuusperiaatetta, jossa otetaan huomioon myös lajin käyttämän saalistusalueen mahdolliset muutokset ravintotilanteen mukaan. Lähtökohtana tulee olla lajin olemassaolon turvaaminen alueella tulevaisuudessakin. Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys viittaa Vermasjärven MAALI-alueeseen. Vermasjärvi on arvokas muutonaikainen ruokailu- ja lepäilyjärvi sekä tärkeä pesimäjärvi. On tarkoin selvitettävä lintujen muutto- ja lentosuunnat sekä arvioitava lähimpien tuulivoimaloiden vaikutus Vermasjärven linnustoon. Palolammen alueen linnustoarviointi on samaten suoritettava huolellisesti liittyen varsinkin Palolampea lähimpiin tuulivoimaloihin. Myös itäisen turvetuotantoalueen kosteikkolinnuston säilyminen jatkossakin on tärkeää. Näyttää siltä, että tuulivoimahanke on ylimitoitettu. Suunnitteilla on enintään 25 tuulivoimalaa. Kun lisäksi otetaan huomioon muut tuulivoimalahankkeet noin 20 kilometrin etäisyydellä Vermassalon hankkeesta (Myyränkangas, Tuuramäki, Lylyharju ja Mäntyperä), haitalliset yhteisvaikutukset linnustolle ja muulle luonnolle tulee arvioida huolellisesti ja objektiivisesti. Arviointiohjelman sivulla 49 oleva kartta tuulivoimahankkeista on lisäksi puutteellinen (ei löydy muun muassa Mäntykangasta Jäkälänkankaan vierestä). Vermassalon hankkeen kanssa tuolle alueelle noin 20 kilometrin etäisyydelle Vermassalosta saattaa nousta maksimissaan 91 tuulivoimalaa. Kun lisäksi otetaan huomioon muut Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnan rajalle suunnitellut tuulivoimalahankkeet, on selvää, että suurelta osin uhanlainen ja vähentyvä suo- ja kosteikkolinnusto vaarantuvat merkittävästi. Samoin Metsähallituksen suojeltavan lajin Suomen eteläisin pesimäalue on vaarassa autioitua. Varovaisuusperiaatetta on noudatettava, kun mietitään, millainen tuulivoimaloiden määrä ja miten sijoitettuna Pirkanmaan luoteis- ja pohjoisosiin mahtuu. Tällöin ei riitä pelkästään se, että painotetaan tuulivoimahankkeita yksi kerrallaan yhteisvaikutusten sijasta. Yhteisvaikutukset on otettava tarkasteluun riittävän ajoissa, jotta pystytään saamaan paras mahdollinen tuulivoimalakokonaisuus linnuston ja muun luonnon kannalta katsottuna. Sähkönsiirtoreitin SVEA:n reitittäminen Joutsenjärven SPA-alueesta (FI0355009 ) vain 180 metrin päästä edellyttää, että ilmajohdoista eikä muutoinkaan aiheudu haittaa järven linnustolle. Muutoinkin sähkönsiirtoreitin ilmajohdot on tarpeen mukaan merkittävä ja rakennettava siten, että ilmajohdoista syntyy mahdollisimman vähän riskitekijöitä linnustolle. Kanalinnut kuten riekko ovat erityisen arkoja tuulivoimarakenteille ja ilmajohdoille. Näin ollen esimerkiksi riekkojen esiintyminen ja mahdolliset reviiripaikat ilmajohtoreiteillä on selvitettävä riittävän perusteellisesti. Ei riitä pelkkä kevyt havainnointi muun havainnoinnin yhteydessä.  Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ottaa myöhemmin ympäristövaikutusten arviointiselostuksen julkaisun jälkeen lopullisen kannan Vermassalon tuulivoimahankkeeseen. Tampereella 20.9.2023 Jukka T. Helin Suojeluvastaava Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys