Lisätietoa kartoituksista
Pirkanmaan linnusto -kirjaa työstetään hitaasti mutta varmasti. Kirjahanketta ei siis hiljaisuudesta huolimatta ole haudattu. Niin maastossa kuin konttorinkin puolella on koko ajan tapahtunut. Mutta kyseessä on todella iso haaste jo senkin takia, että maakuntamme on hyvin laaja pitäen sisällään 35 kuntaa (kuntien yhdistymisiä ei huomioitu). Koska kirjaa lisäksi työstetään täysin harrastajavoimin, sitä ei saada valmiiksi taikaiskusta. Mutta haaste on suuri senkin takia, että kirjan aineiston halutaan perustuvan jopa ainutlaatuisen tarkkoihin linnustoselvityksiin.
Pirkanmaalaisilla lintuharrastajilla on jo nyt ansiokas historia lintutiedon kerääjinä. Maakunnan linnustosta tiedetään hyvin paljon ja monista lajeista täysin vertailevaa aineistoa löytyy jopa 1950-luvulta asti. Siitä ovat pitäneet huolen ensinnäkin useat keskeiset henkilöt, mutta lopulta moninainen ja toisiaan innostava harrastajajoukko. Todella merkittävää ja pitkäjänteistä tulosta, jolle kirja ennen kaikkea tulee rakentumaan, ovat omilla suuntautumisillaan tehneet niin petolintuihin kuin muuton tarkkailuun ja yölaulajakuunteluihinkin erikoistuneet harrastajat. Vaikka nämä porukat ovat liikkuneet pitkälti omina kuppikuntinaan ja kinastelleetkin eri harrastusmuotojen tarpeellisuudesta, niin viimeistään Pirkanmaan linnusto -kirjassa tulee näkymään se mitä yhteistä hyvää lintuharrastajaperhe on saanut aikaan.
Intoa harvalukuisempien lajien täsmäkartoitukseen
Kun aineisto kootaan yhteen erilaisiin katsauksiin, paljastaa se lintujen muutoista ja pesimälinnustosta paljon ja useamman vuoden katsaukset yhteenlyötynä vielä enemmän. Mutta vaikka aineistoa on jo runsaasti ja sitä tulee vuosittain mukavasti lisää, haluan tällä kirjoituksella nyt lähestyä ja rohkaista teitä Pirkanmaan alueella asuvia ja täällä esim. kesäloma-aikaan retkeileviä lintuharrastajia pesimälinnustoa koskeviin suunnitellumpiin maastotalkoisiin. Riippumatta siitä miten aktiivisia harrastajia, kokeneita tai kokemattomia, olette ja mihin yhdistykseen olette tavanneet yhteyttä pitää tai lintuhavaintojanne ilmoitella. Ennen kaikkea haluan innostaa teitä ja kavereitanne kotikuntanne linnustotiedon täydentämiseen, joka löisi pisteen tiedon tarpeille Pirkanmaan linnusto -kirjaa varten ja mahdollistaisi ennennäkemättömän tarkan kunta- ja aluekohtaisen analyysin lajien valtaosasta.
Toiveissani on, että innostuisitte katsomaan kotikuntanne linnustoa ehkä jopa vähän uusin silmin; miettisitte kuinka yleinen tai harvinainen mikäkin laji on, mitä laji vaatii elinympäristöltään ja missä sellaista biotooppia kotikunnassanne on. Sitä kautta avaisitte äkkiä itsellenne uusia näkökulmia, ja yhtäkkiä olisittekin jo ammattilaisia sanomaan, montako paria mitäkin lajia kotikunnassanne asustelee tai voisi ylipäätään asua.
Toivoisin teidän innostuvan nyt ennen kaikkea kartoittamaan vähänkin
harvalukuisempien lajien esiintymiä ja kirjaamaan näistäkin havaintoja
ylös. Tämä tarkoittaisi selvityksiä muun muassa niinkin tavanomaisina
pidetyistä lajeista kuin vaikkapa kivitasku tai töyhtöhyyppä. Nämä kun
pääsääntöisesti ovat lajeja, jotka esiintyvät hyvin rajatuilla
biotoopeilla ja ovat Pirkanmaalla kuntakohtaisesti keskimäärin varsin
vähälukuisia - ja siten lopulta helposti kartoitettavissa!
Tähän olisi saatavissa yllättävänkin nopeasti tarkkoja vastauksia,
kunhan asioita vielä organisoidaan ja käytetään porukkavoimaa.
Avainasemassa ovat aktiiviharrastajat, joihin kokemattomien
harrastajien kannattaa luoda yhteyksiä. Työtä helpottamaan on myös
mahdollista innostaa maallikkoharrastajia, kuten maanviljelijöitä,
laskemaan mailtaan hyypät ja kuovit.
Samalla toivoisin, että tämäntyyppisistä linnustokartoituksista tulisi aika ajoin, muutamien vuosien tai kymmenenkin vuoden välein toteutettava tapa, joiden arvo linnustonmuutosten arvioinneissa ja suojelukysymyksissä olisi pitemmälle katsottuna todella merkittävä.
Totean vielä, että tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole latistaa joidenkin harrastajien harjoittamia monivuotisia linjalaskentoja. Niillä on oma arvonsa varsinkin yleisten lajien kannanmuutoksia arvioitaessa, ja aineisto tulee olemaan tärkeässä roolissa myös kirjassa. Haluan innostaa harrastajia oma-aloitteisuuteen sekä monipuolistamaan harrastustaan ja työstämään aineistoja, joista jokainen kykenee tekemään todella vakuuttavia johtopäätöksiä ja jopa arvioimaan, onko jokin laji uhattuna kotikunnassa.
Menetelmistä
Lajien kartoittamiseen on monia menetelmiä, joita kannattaa hyödyntää. Mahdollisimman luotettavan kuvan saamiseksi ensinnäkin kartoituksen ajankohdalla on erittäin suuri merkitys eri lajien kohdalla! On myös tärkeää, että laskennat aina tehdään hyvällä säällä. Menetelmistä voi kysellä muun muassa allekirjoittaneelta. Tutustumalla eri lajien biologiaan ja käyttäytymiseen oppii jo hyvin paljon. Pirkanmaalta on esimerkiksi monesta harvalukuisesta ja kartoituksen kannalta erittäin työläästä lajista saatu jopa täydelliseksi luokiteltavaa aineistoa: kehrääjästä, riekosta ja harmaapäätikasta. Näitä lajeja on mm. tehotarkastuksin paikallistettu ääniatrappien avulla lajien reviiriaikaan.
Lisäksi vielä yksi kannustava esimerkki siitä, kuinka tehokkaasti voi jotakin lajia kartoittaa. Viime talvena laskimme muutaman talvisen viikon aikana Tatu Itkosen ja Lauri Mustalahden kanssa pääosasta Pirkanmaan kuntia varpuset ja pikkuvarpuset. Laskenta vei vain yhden päivän esimerkiksi Kangasalla ja Valkeakoskella siten, että kukin kolmikon jäsen sai taajamasta oman alueen pyöräiltäväksi. Laskentatapa oli erittäin tehokas siksikin, että lintujen mahdollisten siirtymien vaikutukset saatiin minimoitua. Samaa porukkakartoitusmetodia on hyvä soveltaa reviiriaikaankin monen lajin kohdalla, niin pelto-, suo- kuin järvilinnustoa laskettaessa tai vaikkapa pikku- ja pohjantikkaa atrapilla etsittäessä ja niiden reviirejä eroteltaessa.
Myös paljon muuta on jo kartoitettu ja siksi kartoituksia tehtäessä kannattaakin pitää yhteyttä toinen toisiimme, jotta mahdolliset päällekkäiskartoitukset saadaan minimoitua. Ennen kaikkea saman kunnan alueella retkeilevien on suotavaa tehdä yhteisiä suunnitelmia.
Nyt on niin kutsutun loppukirin paikka. Uskoakseni kirjaan tulevaa aineistoa on mahdollista lisätä vielä muutamien vuosien ajan. Yhteisvoimalla homma etenee, ja kun Tiira-havaintojärjestelmäkin tekee nykyään havaintojen ilmoittamisesta helppoa, niin ei kun tuulemaan. Peräänkuulutan kuitenkin ennen kaikkea systemaattisia, perusteellisia laskentatietoja ja tarkkoja huomioita (!), joista arvioita ja päätelmiä kyetään tekemään, mutta toki kaikki yksittäisetkin pesintään viittaavat havainnot myös em. tavanomaisemmistakin lajeista toivotaan ilmoitettavan Tiiraan!
Rainer Mäkelä
Takaisin pääsivulle »