Alue on hyvä linturetkikohde ensimmäisistä kevätpälvistä maan ja vesien jäätymiseen asti. Muuttolintujen määrään ja lajistoon vaikuttaa peltojen kosteustilanne sekä viljelysmaan ja kesantojen käyttöaste.

Alueen keskeinen osa linnustollisesti on Taipaleenaukea, mutta koska Jäminkipohjan muut hyvät lintualueet ovat hyvin lähellä Taipaleenaukeaa, on tässä kuvattu myös Pärjänojan suu sekä Lamminkylän pellot.

Taipaleenaukea on Ruoveden suurin peltoalue. Itse Taipaleenaukea on laajuudeltaan noin 2 neliökilometriä, mutta yhdessä alueeseen kiinteästi liittyvän Lamminkylän peltojen kanssa laajuus on lähes tuplasti tämä eli 4 neliökilometriä. Alueeseen liittyy myös Jäminginselän kaakkoisrannalla oleva Telakanranta ja Telakanrannan pohjoispuolella sijaitseva vesilintu- ja kahlaajapaikka Pärjänojan suu. Lisäksi alueella on kaksi lampea: Lamminkylän peltojen itäpuolella Lamminjärvi ja alueen pohjoispäässä Taipaleenlammi.

Sijainti ja saapuminen

Alue sijaitsee Jäminkipohjan kylän pohjois- ja länsipuolella. Alueen paras lintupaikka on Taipaleentien notkossa. Tänne pääsee parhaiten kääntymällä tieltä 66 Jäminkipohjan pohjoisesta risteyksestä länteen Sahantielle ja heti risteyksen jälkeen luoteeseen Taipaleentielle.

Taipaleenaukea on kumpuilevaa peltoa ja peltojen välisessä notkossa on usein melko kostea alue, mistä löytyy usein myös kahlaajia. Aluetta voi tutkia myös muilta peltoa ympäröiviltä teiltä. Notkosta voi jatkaa edelleen suoraan eteenpäin t-risteykseen, mistä oikealle lähtee Tolpantie ja vasemmalle Auvisentie. Auvisentietä voi kiertää edelleen Jäminkipohjan keskustaan.

Pärjänojan suulle ja Telakanrantaan pääsee puolestaan Jäminkipohjan keskustasta Sahantieltä ajamalla huonoa asfalttitietä länteen ja alas rantaan. Lamminkylän pelloille lähtee tie puolestaan hieman etelämpää eli Oriveden (kt66) ja Tampereen tien (tie 338) risteyksestä. Tästä lähtee itään Lamminkyläntie. Lamminkyläntieltä voi ajaa takaisin kantatielle Oitontien kautta. Matkalla erkaantuu kaakkoon Kangasniementie, jonka alussa vasemmalla kuopassa on Lamminjärvi.

Retkeily alueella

Alue on hallittavissa edellä mainituilta teiltä. Pärjänojan suu löytyy telakan pohjoispuolelta, minne kulkee rannan reunaa pitkin polku. Pärjänojan suu on pienehkö alue, mutta jos vesi on matalalla, niin siihen syntyy pienehkö liete.

Liikkumisrajoitukset

Taipaleen yksityistiealueella on ajoneuvoa pysäköitäessä otettava huomioon paikalliset tiellä liikkujat. Vaaratilanteita aiheuttaviin paikkoihin, kuten mäkiin, ei tule pysähtyä. On myös huomioitava, että tiealueella liikkuvat maatalousyrittäjät tarvitsevat työtä tehdessään suuria ajoneuvoja, joiden tulee päästä liikkumann ilman turhia vaaratilanteita.

Linnusto

Pesimäaikaan alueen linnusto on tyypillistä peltolinnustoa: kiuruja, töyhtöhyyppiä, pensastaskuja, pensaskerttuja sekä joitakin niittykirvisiä, keltavästäräkkejä, pikkulepinkäisiä yms.

Alue kerää runsaasti muuttajia sekä keväisin että syksyisin. Alueella tavatuista pikkulinnuista mainittakoon lyhytvarvaskiuru, vuorihemppo, lapinkirvinen ja lapinsirkku. Kahlaajista on tavattu peltoalueella mm. tundrakurmitsa, keräkurmitsa, heinäkurppa, meriharakka, pikkukuovi, mustapyrstökuiri, karikukko, kuovisirri ja jänkäkurppa. Kapustarinta on sekä keväisin että syksyisin tyyppilaji. Pärjänojan suulla on pesinyt pikkutylli. Muuttoaikana on siellä tavattu jänkäkurppa, pikkusirri sekä lapinsirrejä. Siellä on nähty myös mm. pikkujoutsen, heinätavi ja harmaasorsa.

Myös isot linnut kuuluvat muuttoaikaiseen linnustoon – joutsenien ohella tavataan hanhia: metsä– ja kanadanhanhien lisäksi on tavattu myös joitakin merihanhia.

Peltoalueella on oleillut myös viiriäinen sekä petolinnuista mm. muuttohaukka ja arosuohaukka. Peltoalueella on myös aivan viime vuosina tavattu Ruovedellä harvinaiseksi käynyt peltosirkku.

Yölaulajista alueella on tavattu pensas– ja viitasirkkalintu sekä viita– ja rytikerttunen.

Lamminkylän peltojen itäpuolella on pieni Lamminjärvi, mistä on tavattu mm. vesipääsky ja mustakurkku-uikku.