Ekojärvi on metsien ympäröimä, hyvin matala ja runsaskasvustoinen järvi, jonka rantoja osaksi reunustavat soistuneet, pensaikkoiset rantaluhdat. Järvi sijaitsee 14 kilometriä Vammalan keskustasta itäkaakkoon laajojen metsäisten ja harvaanasuttujen alueiden keskellä. Järvi on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi lintuvedeksi ja se kuuluu Natura 2000-suojelualueverkostoon. Ekojärvi on mukana Pirkanmaan ympäristökeskuksen vuonna 2004 käynnistämässä nelivuotisessa Life Luonto -hankkeessa ”Pirkanmaan arvokkaiden lintuvesien kunnostus ja hoito”.

Saapuminen

Järven kaakkoiskulmassa on lintutorni. Valtatieltä 12 käännytään Stormin kohdalta Vesilahdentielle (2993), jota ajetaan kahdeksan kilometriä. Sitten käännytään oikealle Kivijärventielle, jolta neljän kilometrin päästä käännytään oikealle Kolkuntielle. Reilun kilometrin päästä on viitta oikealle lintutornille. Parkkipaikalta on sadan metrin kävely tornille.

Retkeily alueella

Ekojärven lintutorni sijaitsee suojellulla lehtoniemekkeellä, jolla on myös Metsähallituksen ylläpitämä nuotiopaikka. Tornista järvenselän, ruovikkolahtien ja rantaluhtien lintuja voi tarkkailla rajoitetusti, sillä ympäröivä puusto haittaa näkyvyyttä. Järven länsikulman luhdan linnustoa voi tarkkailla myös luhdan ylittävältä patotieltä.

Linnusto

Talvella Ekojärvi on varsin hiljainen, vaikka hyvinä myyrävuosina ympäröivissä metsissä huutelevat ainakin viiru-, helmi– ja varpuspöllöt.

Muuttoaikoina järvellä levähtää pieniä määriä vesilintuja ja toisinaan jokin liro– tai suokukkoparvikin. Pikkulokkeja on nähty toukokuisessa hyönteisjahdissa parhaimmillaan lähemmäs 100 yksilöä.

Ekojärven linnustollinen arvo on erityisesti pesimälinnustossa, vaikkakin pesivien lintujen määrä ja lajistokin on taantunut merkittävästi parhaista päivistään – esimerkiksi mustakurkku-uikku ei enää kuulu sen pesimälinnustoon. Nykyisistä pesimälajeista arvokkain on uhanalainen selkälokki, joita järvellä pesii 1–2 paria. Vesilinnuista järvellä pesivät ainakin telkkä, sinisorsa, tavi sekä haapana, nokikana ja punasotka. Silkkiuikut ja härkälinnut rakentavat pesiään vesikasvillisuuden varaan. Kurki pesii järvellä vuosittain joskus kolmenkin parin voimin. Joutsen ja kuovi kuuluvat myös pesimälinnustoon. Joinain vuosina rantaluhdilla melskaa luhtahuitti tai luhtakanakin. Rannan ruovikoissa ja pensaikoissa pesii muutama pensastasku ja runsaammin pajusirkkuja sekä etenkin ruokokerttusia, joita 2006 keväällä laskettiin jopa 83 koirasta.

Viime vuosina järvellä on muuttoaikaan tavattu säännöllisesti merikotkia ja kerran muuttohaukkakin. Rantojen ja Piukunsaaren rehevien metsien lahopuusto tarjoaa ruokaa ja pesäpaikkoja monille kolopesijöille, kuten pikku– ja harmaapäätikalle.