Yleistä

Liekovesi on Kokemäenjoen vesistöön kuuluva peltojen ympäröimä järvi heti Vammalan keskustan länsipuolella. Vesistöllisesti se sijoittuu välittömästi Kokemäenjoen yläpuolelle Vammaskosken ja Hartolankosken väliin. Sen luoteiskulmasta avautuu pohjoiseen Vaunujoen halkoma laaja Vaunusuon peltoaukea ja eteläpuolelta vastaavasti Nokkakylä peltoineen. Pohjoisrannalla Vaneritehtaan kupeessa sijaitsee ns. Vanerin ranta, joka pitää sisällään mm. maanmuokkauskentän, lumenkaatopaikan sekä ruderaattialueita. Liekoveden keskiosaa hallitsee laaja noin kilometrin pituinen metsäinen Liekosaari. Kokemäenjoki alkaa Hartolankosken voimalaitoksen kohdalta.

Nämä alueet yhdessä muodostavat mielenkiintoisen ja monipuolisen kokonaisuuden, jossa riittää nähtävää ympäri vuoden, mutta erityisesti muuttoaikoina. Myös yölaulajien kuunteluretkellä alkukesästä voi löytää Liekoveden ympäristöstä useitakin eri lajeja.

Saapuminen

Vaunusuon peltoaukea

Peltoaukealle pystyy katsomaan sitä kiertäviltä teiltä, kunhan varoo muuta liikennettä. Liuhalantie (12961) kääntyy pohjoiseen Sastamalantieltä (249) aukean länsireunalla ja sieltä onkin helpoin havainnoida alavampaa peltoaukeaa. Aukean itäpuolella kulkeva Putajantieltä (2492) voi havannoida aukean itäpuolta. Pengerretty Vaunujoki kulkee aukean halki, eikä sen yli pääse kävellen.

Koordinaatit: 6805724,2437869

Liekovesi

Vaneritehtaan rantaan (merkitty kartalle) pääsee kääntymällä Vaneritehtaan ja hakevoimalaitoksen välistä soratietä, joka lyhyenä johtaa lumenkaatopaikan vierestä kapeana rantaan. Parkkeeraus sopiviin levennyksiin. Rannasta näkee Liekoveden pohjoispuolen.

Koordinaatit: 6804896,2440117

Nokkakylä

Nokkakylän peltojen halki kulkee tie, joka Vammalan keskustan suunnasta tullessa kääntyy tieltä Nokkakyläntienä. Toisesta suunnasta, Hartolankoskelta päin tultaessa se kääntyy tieltä Pukintienä, tiet yhtyvät. Avoimilta tieosuuksilta voi havainnoida peltoaukeaa.

Koordinaatit: 6803170,2440373

Linnusto

Itse Liekovesi ei pesimälinnustoltaan ole kovinkaan erikoinen, mutta Liekosaaressa pitää reviiriään ainakin kurki, uuttukyyhky ja lehtopöllö. Muuttoaikoina keväisin ja syksyisin Liekovedelle kerääntyy levähtäviä vesilintuja kohtalaisesti. Myös Pirkanmaan kevään ensihavainnot monista vesilintulajeista tehdään usein juuri Liekovedeltä. Lajeja joista keväisin voi tavata mukavan kokoisia kerääntymiä ovat esim. laulujoutsen, telkkä, uivelo, silkkiuikku ja nokikana sekä syksyisin kanadanhanhi ja isokoskelo. Myös arktiset vesilinnut kuten mustalintu, pilkkasiipi ja alli levähtävät muuttomatkoilla pieninä parvina järvelle. Harvinaisemmista, mutta kohtalaisen säännöllisistä vierailijoista voisi mainita vaikkapa pikkujoutsenen, harmaasorsan ja räyskän.

Vaneritehtaan rannasta näkee melko kattavasti koko Liekovedelle. Järvellä lepäilevä vesilinnut saa hyvin hallintaansa, joskaan Liekosaaren toisella puolella oleilevat linnut jäävät havainnoitsijalta piiloon. Kivitaskut päivystävät rannan hiekka- ja kivikasojen päällä, hemppojen, pajusirkkujen ja niittykirvisten kuuluessa myös alueen pikkulinnustoon. Vanerin rannasta on hyvä seurata Liekovedellä tapahtuvaa muuttoa. Vanerin rannan mukavimpiin pesimälajeihin kuuluvat pikkutylli ja keltavästäräkki. Myös meriharakka pesii vuosittain jossain päin Liekovettä.

Vaunusuolla pesii peltojen tyyppilinnustoa. Keväisin ensimuuttajat löytävät alueen ja pelloille muodostuneet tulvalammikot vetävät puoleensa kahlaajia. Vaunusuon aukeat ovat oiva paikka seurata syksyistä petolintumuuttoa, jolloin etenkin sinisuohaukat ovat pellon pintaa pitkin liihottaessaan hyvin nähtävillä. Sänkipeltojen syksyisiin vierailijoihin lukeutuvat myös lapinkirviset. Tuulihaukkoja alueella pesii muutama pari, ja laji onkin lähes jokavuotinen talvehtija. Talvisin aukealta saattaa löytää myös myyriä kyttäävän isolepinkäisen tai hiiripöllön. Vaunusuon mielenkiintoisimpiin havaintoihin kuuluvat mm. niittysuohaukka, tunturipöllö, keräkurmitsa ja mustapyrstökuiri.

Nokkakylän jätevedenpuhdistamolla ja Pesurinkadun pelloilla saattaa talvisin törmätä rikkaruohostoissa pyöriviin urpiaisparviin, joissa saattaa olla joukossa tundraurpiaisia ja tiklejä. Peltopyyt lymyilevät kiepeissään ja ovat välillä todella vaikeasti havaittavissa. Tuuli- ja hiirihaukka, sekä hiiripöllö saattavat saalistella talvisinkin niin Pesurinkadulla kuin Nokkakylän peltoaukeillakin. Nokkakylän pelloilla voi etenkin keväisin havaita muuttoa ja Torranniemestä on hyvät näkymät Liekoveden vesilintuapajille. Tälle puolen Liekosaarta ei näy Vaunujoen ja Vanerin rannan puoleiselta rannalta. Keväisin Nokkakylän pelloilla tapaa aikaisia muuttajia joutsenten, hanhien ja hyyppien levähtäessä aukealla. Nokkakylän harvinaisuuksista mainittakoon kattohaikara, arosuohaukka, keltahemppo sekä läheisellä jäteveden puhdistamolla oleillut virtavästäräkki.