Linturetkiblogi
Pirkanmaalaiset lintuharrastajat pitävät blogia linturetkistään. Lue uusimmat retkikertomukset PiLYn linturetkiblogista!
Blogistit esittäytyvät
Olli Haukkovaara
Olen tarkkaillut lintuja Pirkanmaalla 60-luvun lopulta lähtien ja olen kiinnostunut lintuharrastuksessa lähes kaikesta – yhtälailla lintujen ja linnuston tutkimisesta ja suojelusta kuin vaikka lintujen valokuvaamisesta tai bongaamisesta.
Retkikavereina minulla on nykyisin useimmiten omat kouluikäiset poikani, mutta käyn mielelläni retkellä kenen tahansa kanssa. Tähän liittyen olen myös BirdingPal eli vapaaehtoinen retkikaveri ulkomaalaisille lintuharrastajille ja hyödynnän itsekin samaa palvelua liikkuessani ulkomailla.
Koska asun tällä hetkellä Valkeakoskella, PiLYn eteläisellä rajaseudulla, retkeilen säännöllisesti myös KHLY:n alueella. Nykyisen työni vuoksi linturetkeni suuntautuvat kotimaan lisäksi ajoittain myös eksoottisempiin kohteisiin.
PiLYn blogin ohessa minulla on oma, englanninkielinen lintuharrastusblogi High Latitude Birdwatcher ja pidän yllä myös Lintuharrastajan sääsivuja. Lintukuviani löytyy blogini lisäksi myös lintukuvagalleriasta.
Jukka T. Helin
Olen Jukka T. Helin, 53-vuotias tamperelainen varatuomari ja lintuharrastaja. Olen harrastanut lintuja jo pitkään. Kiinnostus lintuihin alkoi lukioaikoina. Sitten tuli useita vuosia, jolloin linnut saivat olla taka-alalla. Mutta linnut ovat jälleen vakiinnuttaneet paikkansa sydämessäni. Nykyisin käytän lähes kaiken löydettävissä olevan ajan linturetkeilyyn.
Toimin nykyään PiLYn suojeluvastaavana ja havaintotoimikunnan jäsenenä. Vuodesta 2009 alkaen toimin myös PiLYn puheenjohtajana. Retkeilen koko Suomessa bongaillen lintuja. Tosin aivan viime vuosien aikana olen keskittynyt entistä enemmän perusretkeilyyn Pirkanmaalla. Erityisesti Oriveden ja Kuhmalahden alueet ovat tulleet tutuiksi.
Oriveden Sanomissa olen säännöllisesti julkaissut ajankohtaisia Pirkanmaata ja erityisesti Oriveden aluetta koskevia lintuaiheisia juttuja. Muihinkin lehtiin olen kirjoitellut silloin tällöin artikkeleita.
Linturetkillä on mahdollisuus seurata muutakin luontoa kuin vain lintuja. Mielestäni luonto on kokonaisuus. Luontoa pitää kunnioittaa ja suojella. Tästä olemme vastuussa jälkipolville. Lintuharrastus on yksi erinomainen tapa oppia arvostamaan kaunista luontoamme.
Aarne Ohtonen
Asun Juupajoen Hyytiälässä ja käytän lintuharrastukseen kaiken liikenevän vapaa-ajan. Retkeilen paljon Pirkanmaalla, erityisesti Juupajoella, Ruovedellä ja Orivedellä sekä bongailen ympäri Suomen niemeä ja hiukan ulkomaillakin. Olen harrastanut lintuja lähes puoli vuosisataa.
Yhdistystoiminnassa olen ollut mukana 1970-luvun alussa Kainuussa ja sen jälkeen Pirkanmaalla jäsenenä ja erilaisissa yhdistystehtävissä mm. rahastonhoitajana, aluevastaavana, oppaana kevät- ja syysretkillä sekä nykyisin Tiiran yhdistyskäyttäjänä / havaintotoimikunnan jäsenenä.
Tuija Palonen
Olen tamperelainen automaatiotekniikan DI ja lintuharrastaja. Olen harrastanut lintuja enemmän tai vähemmän aktiivisesti toistakymmentä vuotta. Ensimmäinen varsinainen merkittävä lintuhavainto, jonka muistan, on harjalintu omasta pihasta 10-vuotiaana! Tällä hetkellä toimin yhdistyksessä varapuheenjohtajana ja www-vastaavana. Lisäksi retkien järjestelyt kuuluvat toimenkuvaan.
Yritän epätoivoisesti yhdistää päivätyön ja lintuharrastuksen, siksi minut saattaakin löytää retkeilemästä mitä oudoimmista paikoista, kuten kiikaroimassa virtavästäräkkejä Avon-joen rannalla Englannissa jakkupuku päällä ennen konferenssin alkua. Todennäköisemmin minut kuitenkin löytää Pirkanmaan lintupaikoilta, lapin tuntureilta tai Varangin vuonon rannoilta. Harrastusmuodoista erilaiset laskennat, esimerkiksi lintuatlas, ja perusretkeily ovat lähellä sydäntäni. Tilaisuuden tullen saatan sortua bongaamaankin itselle uusia lajeja, mutta auton puuttuminen rajoittaa tätä puolta harrastuksesta tehokkaasti.
Pyrin myös harrastukseni ohessa vaikuttamaan sekä omilla valinnoillani että yhdistystoiminnan kautta luonnonsuojelua edistävästi. Jokapäiväisiä pieniä tekoja ovat talviruokinnan pitäminen linnuille ja kesällä ruokinta siileille. Vaikka uudet ja harvinaiset lajit ovat hienoja nähdä, usein pienet asiat -uteliaat hippiäisparvet rantapuskissa, eväitä jakamaan saapuvat kuukkelit tai läheltä nähty kehrääjä kesäyön hämärässä- tekevät linturetkestä elämyksen.
Markku Rantala
Olen pienestä pitäen ollut kiinnostunut luonnosta.
Vanhemmiten on valokuvaus ja eritoten linnut tulleet kuvaan mukaan. Nykyään asun Pirkkalassa, josta käsin teen lähiretkeilyä ja joskus kauemmaksi suuntautuvia matkoja. Lintuharrastuksen otan lähinnä rentoutumiskeinona arkisen aherruksen ohessa.
Minua kiinnostaa erityisesti lintujen auttaminen pönttöjä ja tekopesiä tekemällä sekä talviruokinnan ylläpito. Osallistun yhdistyksen toimintaan hallituksen jäsenenä sekä otan osaa erilaisiin talkoisiin.