Tammikuun retkivinkki
Vuodenvaihteen tuntumassa Pirkanmaalla on viivytellyt lukuisasti joutsenia. Pelloilla ja metsien hakkuuaukioilla on saalistellut joitakin hiiripöllöjä. Järvien jäätyminen on viivästynyt tänä vuonna huomattavasti säiden pysyessä lämpiminä.
Varpuspöllö Oriveden Rönnissä vaanimassa tiaisia. Kuva © Jukka T. Helin
Nyt kannattaa käydä läpi sulina pysyviä salmia, jokia ja puroja. Niistä voi löytää edelleenkin viivytteleviä vesilintuja kuten taveja, isokoskeloita, telkkiä, mustalintuja tai pilkkasiipiä. Samalla voi löytää paikkoja, joissa mahdollisesti Pirkanmaalle jäävät viimeiset joutsenet yrittävät jäädä talvehtimaan. Sulapaikoilla voi kohdata myös hauskan saukon.
Pöllöjen soitimen alkaminen tuntuu siirtyvän aina varhaisemmaksi, koska säät ovat lämmenneet. Ensimmäiset pöllöretket voi tehdä tammikuun puolella. Tällöin retkellekin voi lähteä hyvissä ajoin alkuillasta, koska pimeys tulee varhain. On muistettava vain pukeutua lämpimästi, sillä tammikuinen ilta ja yö ovat kaikesta huolimatta yllättävän viileitä. Pöllöjen erilaisten äänten ja soitimen kuunteleminen pirkanmaalaisen metsän tai peltojen hämäryydessä on todella kiintoisaa! Siinä ihminen voi jälleen astua yhden askeleen lähemmäksi ymmärtämään luontoa ja sen elämää.
Purojen ja koskien tuntumasta on mukava etsiskellä hauskasti niiailevaa koskikaraa. Koskikarojen määrä talviaikaan Pirkanmaalla on sidoksissa mm. veden korkeuteen ja siihen, miten kattavasti sulapaikat ovat pohjoisessa jäätyneet. Koskikarat ilmaisevat itsensä jo kaukaa, kun ne lentävät puroa pitkin äännellen tyypillisesti. Jokaisen retkeilijän kannattaa ainakin tarkistaa oman lähialueensa joet, purot ja kosket ja ilmoittaa havaintonsa Tiiraan, jotta koskikarojen tämäntalvisesta esiintymisestä Pirkanmaalla saadaan luotettava kuva.
Peltopyyparvi Sastamalan pellolla. Kuva © Jukka T. Helin
Talvikuukausina erilaiset jättömaat, rikkaruohostoalueet ja kaatopaikat ovat oivia retkikohteita. Esimerkiksi Tarastenjärven jätteenkäsittelylaitoksella tapaa talviaikaan kiintoisia lajeja. Siellä on talvehtinut säännöllisesti kottaraisia. Tarastenjärvellä kiertelee myös satapäisiä keltasirkku- ja viherpeippoparvia. Parvista voi löytää peippoja, hemppoja, vuorihemppoja, järripeippoja tai tiklejä. Erityisesti tiklien määrä on Pirkanmaalla lisääntynyt tuntuvasti tämän vuosituhannen aikana. Syksyn mittaan eri puolilla eteläistä Pirkanmaata on tavattu lukuisasti tikliparvia. Tästä syystä onkin kiintoisaa havainnoida, miten runsaasti tiklejä jää talvehtimaan Pirkanmaalle.
Tarastenjärven ohessa mainio talvinen retkikohde on Nokialla sijaitseva Koukkujärven jätteenkäsittelylaitos. Molemmilla paikoilla voi retkeillä varsin vapaasti, kunhan ilmoittautuu portilla ja kertoo menevänsä lintuja tarkkailemaan. On kuitenkin varottava tarkoin tukkimasta kaatopaikka-alueiden muuta liikennettä.
Marjalintuparvia liikkuu Pirkanmaalla melkoisen vähän. Pieniä Tilhi- ja räkättirastasparvia saattaa tavata kaupunkien puistoista ja puutarhoista. Taviokuurnista on saatu joitakin havaintoja, joten kannattaa olla tarkkana. Taviokuurnien komeat yhteysäänivihellykset on helppo havaita jo etäältä. Taviokuurnan voi tavata metsäalueelta kaukaa asutuksesta tai sitten keskeltä kaupunkia paikalta, jossa on silmuja tai marjoja ravinnoksi. Urpiaisparvista löytyy toisinaan yksi tai useampi vaikeasti tunnistettava tundraurpiainen.
Taviokuurnan saattaa löytää Pirkanmaaltakin. Kuva © Jukka T. Helin
Lumen ja pakkasten saavuttua ruokinnoille ilmaantuu uusia lintuja. Pähkinänakkelin löytäminen omalta ruokinnalta on aina hieno sattuma. Tiaisetkin on syytä katsoa tarkkaan, jottei joukossa ole vaikkapa pohjoisesta kiertelemään lähtenyt ruskeapäinen lapintiainen. Tänäkin talvena ruokinnoilta voi tavata harvinaisen viitatiaisen, jolla oli voimakasta vaellusta maahamme vuosi sitten. Ruokintojen turvin talvehtimista voivat yrittää lisäksi mm. mustapääkerttu ja punarinta. PiLYn ruokintasivulta löytyy ohjeita ruokinnan järjestämiseen.
Varpusen ja pikkuvarpusen kantoja on myös mukava seurata vaikkapa omalla ruokintapaikalla. Pikkuvarpuset ovat monin paikoin lisääntyneet tuntuvasti varpuseen verrattuna. Jatkuuko tämä suuntaus edelleen? Kun varpushavainnot ilmoitetaan Tiiraan, saadaan pirkanmaalaisittain ja valtakunnallisesti tärkeää tietoa varpustilanteesta ja sen kehityssuunnasta. Talvilintujen kannanvaihteluista saadaan tietoa myös talvilintulaskentojen avulla.
Tammikuussa jatkuu myös kotipihojen seuranta. PiLY järjestää tänäkin talvena talvipihakisan, joka päättyy helmikuun lopussa. Lisäksi BirdLife Suomi pitää perinteeksi käyneen pihabongaustapahtuman 28.1.-29.1. välisenä viikonloppuna. Tuona viikonloppuna ehtii havainnoida tunnin ajan lintuja kaupungin kotipihassa ja sitten vaikkapa kesämökin pihassa. Samalla saadaan tärkeää tietoa talvilajistostamme.
Tammikuussakin voi nähdä yllättävän laajan lintuvalikoiman, kun liikkuu monipuolisesti erilaisilla alueilla. Komean talvipäivän viettäminen lintujen ja muiden talviluonnossa liikkuvien eläinten parissa antaa sisältöä elämään. Hangelle jääneiden erilaisten jälkien tunnistaminen on hauska, mutta on vaativa tehtävä. Retkipäivä talvisessa pirkanmaalaisessa luonnossa on piristävä kokemus!