Kangasalan lintuasema

Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys toteuttaa lintuasematoimintaa Kangasalla Kirkkojärven itärannalla. Kangasalan lintuasema (KANLAS) perustettiin vuonna 1982.

Toiminta lintuasemalla

Kangasalan lintuaseman toiminta keskittyy yksinomaan lintujen rengastamiseen. Varpuslintuja pyydystetään rengastettaviksi verkkojen avulla erityisesti kesän ja alkusyksyn aikana.

Kesäaikainen rengastustoiminta ajoittuu heinäkuun alun ja syyskuun puolivälein väliselle ajanjaksolle eli aikaan hyönteissyöjälintujen poikasten pesästä lähdöstä maastalähtöön eli syysmuuttoon.

Rengastustoiminta on varsin tarkkaan säädeltyä. Verkkojen määrä ja sijainti on pidetty vuodesta toiseen vakiona. Myös pensaiden korkeus on pidetty kurissa vertailukelpoisen aineiston saamiseksi. Verkot viritetään pyyntiin jo ennen auringon nousua ja pyyntiä jatketaan läpi aamun kunnes varpuslintujen aktiivisuus vähenee. Heinäkuussa verkot ovat siis pyynnissä jo kolmelta aamuyöllä.

Linnuista kerättävät tiedot

Jokainen verkoista saatu lintuyksilö määritetään lajilleen, iälleen ja sukupuolelleen niin tarkasti kuin se on mahdollista. Linnun jalkaan kiinnitetään alumiininen rengas ja linnuista otetaan tiettyjä niiden kunnosta kertovia mittoja.

Kokenut rengastaja pystyy näkemään linnun vatsapuolelta kuinka paljon lintu on kerännyt rasvaa. Tämä ihon alle kertyvä rasva on linnun ensisijainen polttoaine sen siirtyessä muuttokauden aikana paikasta toiseen. Linnuilta mitataan myös siiven pituus. Se kertoo linnun koosta ja auttaa joidenkin lajien osalta myös sukupuolen tunnistamisesta. Lintuyksilöiden punnituksen tarkoituksena on saada lisätietoa linnun kunnosta. Siiven pituuden mittaus, punnitseminen ja rasvan määrän arviointi on kunkin linnun kohdalle osuva rutiini ja ne yhdessä kertovat linnun kunnosta. Esimerkiksi lehtokerttu saattaa painaa yli 25 grammaa muuttokaudella, kun taas pesinnän ollessa kesken voi yksilön paino olla vain reilu 15 grammaa.

Rengastuslajisto

Asemalla on vuodesta 1982 lähtien rengastettu yli 61 000 lintuyksilöä. Lisäksi jo renkaallinen lintu on saatu uudelleen eri päivänä verkosta (kontrolli) yli 18 000 kertaa. Parhaina päivinä lintuja voi saada verkoista jopa kolmisen sataa. Silloin rengastajalla riittää kiireitä. Keskivertopäivänä yksilömäärä jää kuitenkin alle sadan.

Asemalla on rengastettu noin 120 lintulajia. Lähes puolet kaikista pyydystetyistä yksilöistä on ollut pajulintuja ja ruokokerttusia. Ne ovatkin todennäköisimmät verkosta kesäaikaan saatavat lintulajit.

Taulukko: Lajit, joiden suhteellinen osuus kaikista yksilöistä ylittää yhden prosentin.

Laji

% linnuista
Pajulintu 25,3
Ruokokerttunen 21,3
Lehtokerttu 6,2
Sinitiainen 5,6
Talitiainen 5,3
Pajusirkku 4,9
Vihervarpunen 4,1
Haarapääsky 2,8
Punarinta 2,3
Hernekerttu 1,9
Viherpeippo 1,9
Rytikerttunen 1,8
Punatulkku 1,7
Pensaskerttu 1,5
Kirjosieppo 1,5
Urpiainen 1,4

Vaikka tilastojen valossa saattaa vaikuttaa siltä, että lajisto on yksipuolista, ei näin todellisuudessa ole. Esimerkiksi kirjosieppojen 1,5 prosentin osuus tarkoittaa noin 1100 lintuyksilöä. Keskimäärin rengastuspäivänä verkoista saadaan noin 15 lintulajia.

Harvinaisuudet ovat harvinaisia myös Kangasalan lintuasemalla. Määritysmielessä mielenkiintoisia juovattomia kerttusia (luhta-, viita- ja rytikerttunen) pääsee asemalla mukavasti näkemään. Esimerkiksi viitakerttusia on rengastettu yli 180 ja luhtakerttusiakin yli 100.

Harvinaisimmat kanlasilla rengastetut lajit ovat etelänsatakieli, mustapäätasku, kaksi kenttäkerttusta, viirusirkkalintu, taigauunilintu, heinäkurppa, kuningaskalastaja ja valkoselkätikka.

Tutkimukselliset tavoitteet

Kangasalan lintuasemalla kerättävä aineisto auttaa meitä ymmärtämään paremmin mm. lintujen muuttoa ja kannanvaihteluita. Saamme tietoja varpuslintujen pesintöjen onnistumisesta ja kantojen vaihteluista, pesimäpaikkauskollisuudesta ja varpuslintujen kesäaikaisesta liikkuvuudesta, varpuslintujen syysmuuttoon valmistautumisesta sekä sulkasadosta. Lisäksi saadaan tietoja eri lajien ja ikäryhmien elinympäristön valinnasta, muuton ajoittumisesta ja elossasäilymisestä.

Tuloksia

Kuva:
Punarinnan suhteellinen runsaus Kangasalan lintuasemalla 1982–2003. Laji on
selvästi runsastunut viime vuosikymmeninä aseman rengastuslajina.

Kuva: Pajulinnun suhteellinen runsaus 1982–2003. Pajulintumäärät ovat sen sijaan olleet 2000-luvulla aiempaa vähäisempiä.

Kuva: Ruokokerttusen suhteellinen runsaus viiden päivän jaksoissa.
Suurimmat rengastusmäärät saadaan heinä-elokuun taitteessa ja elokuun
alkupuoliskolla.

Yhteystiedot

Aseman toiminnasta kiinnostuneet voivat olla yhteydessä lintuaseman hoitajaan:

Vesa Tuominen