PiLY:n uutiset
Uutisvinkkejä voit kertoa www-vastaaville
06.01.2012 - Uudenvuodenpäivänä Pirkanmaalla 4 000 laulujoutsenta
Uudenvuodenpäivänä (1.1.2012) tapahtui Pirkanmaalla todellinen joutsenrynnistys. Nopeasti jäätyvät vesistöt laittoivat joutseniin liikettä, vaikka isoja paikallisia kerääntymiäkin oli edelleen. On erittäin vaikeaa arvioida joutsenrynnistyksen kokonaismäärää. Voidaan kuitenkin varovaisuusperiaatteellakin päätyä vähintään 2 300 muuttavaan joutseneen. Lisäksi paikallisia joutsenia on ilmoitettu tuollaiset 1 700. Paikallisten ja muuttavien joutsenten erottamista toisistaan voi sotkea se, että paikallisetkin saattoivat lähteä päivän mittaan muutolle tullen havaituiksi muuttavien joukossa. Lisäksi Oriveden ja Kangasalan joutsenmassat vaikeuttavat arviointia edelleen. Mutta jos lasketaan yhteen nuo edellä mainitut luvut, niin joutsenten kokonaismääräksi saataisiin komeat 4 000 yksilöä.
Lempäälän Pyhällönvuoren tornista tehtiin niukasti uusi Pirkanmaan ennätys. Tornista havaittiin 932 muuttavaa joutsenta. Aikaisemmat ennätykset olivat 14.12.2009 Kaupin vesitornin lukema 921 ja Ikaalisten Tuomarlan 14.11.2007 lukema 552. Vuoden 2009 muuttopäivänä Pirkanmaan yli muutti arvion mukaan ainakin 1300 joutsenta, joten nyt joutsenrynnistys oli tuntuvasti kovempaa. Lisäksi rynnistys siirtyi niukasti tammikuun puolelle.
24.12.2011 - Vehoniemen törmäpääskyseinämä säästyy
Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys (PiLY) myönsi tämänvuotisen linnustonsuojelupalkintonsa Kangasalan Kuorma-Autoilijat Oy:lle. Kangasalan Kuorma-Autoilijat on varjellut soranoton yhteydessä Vehoniemen hiekkakuopalla pesivää törmäpääskykoloniaa sekä ehdottanut Kangasalan kunnalle, että soranoton loppuessa maisemointivelvoitteita muutetaan, jotta törmäpääskyseinämä on mahdollista säilyttää. Törmäpääskythän ovat tuntuvasti vähentyneet Pirkanmaalla vuosien kuluessa.
Kangasalan kunta onkin nyt saatujen tietojen mukaan muuttanut maisemointivelvoitteita siten, että törmäpääskykolonian vaatimukset voidaan ottaa huomioon kyseisellä alueella. Usein on ajateltu, että maisemointivelvoitteet estävät törmäpääskyjen pesimäseinämien säilyttämisen. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, vaan lupaehdot voidaan hyväksyä siten, että seinämät säilytetään. Tai sitten jo olemassa olevia lupaehtoja voidaan muuttaa. Kangasalan esimerkki toimii hyvänä kannustimena laajemmaltikin.
Vehoniemen törmäpääskyjen pesimäseinämän turvaaminen on mainio seikka. Tosin seinämän kunnossapitäminen törmäpääskyjen pesintään edellyttänee muita aktiivisia säännöllisiä toimenpiteitä, koska pelkkä seinämän säilyttäminen ei riittäne pitemmän päälle.
Kangasalan Kuorma-Autoilijoille ja Kangasalan kunnalle kiitos siitä, että törmäpääskyjen tilanteeseen on kiinnitetty huomiota ja toimenpiteitä on tehty törmäpääskyjen pesinnän turvaamiseksi.
29.11.2011 - Syyskokouksen 25.11. terveiset
PiLY:n syyskokouksessa 25.11. suoritettiin jälleen totuttuun tapaan useita palkitsemisia. Tänä vuonna PiLY:n hallitus päätti myöntää jokavuotisen Pirkanmaata koskevan linnustonsuojelupalkinnon Kangasalan Kuorma-Autoiljat Oy:lle törmäpääskykolonian suojelemisesta käytössä olevalla hiekkakuopalla. Lisäksi kuorma-autoilijat ovat kantaneet huolta alueen maisemoinnista hiekanoton lopettamisen jälkeen, koska luvan ehdot eivät nykyisellään mahdollista törmäpääskykolonian säilyttämistä. Kunnallahan on mahdollisuus muuttaa lupaehtoja siten, että maisemointi ei merkitse törmäpääskykolonian häviämistä alueelta. Törmäpääskykoloniat ovat tuntuvasti vähentyneet Pirkanmaalla. Tästä syystä törmäpääskyihin kohdistunut suojelutoiminta elinkeinotoiminnan yhteydessä on palkitsemisen arvoista.
PiLY:n hallitus myönsi Nokian lintukoululle PiLY:n viirin aktiivisesta lintuharrastukseen ja linnustonsuojeluun liittyvästä toiminnasta. Nokian lintukoulun toiminta on ollut huomattavan monipuolista. Nokian lintukoulun toiminta on hyvänä esimerkkinä siitä, että paikallisellakin toiminnalla voi olla huomattavaa vaikutusta lintuharrastuksen ja suojelun edistämisessä. Nokian lintukoulun puolesta viirin otti vastaan Anne Viitalaakso.
Ekopinnakisan voittaja sai myös palkintonsa (50 euron lahjakortti) eilisessä kokouksessa. Kisanhan voitti Kalevi Yli-Erkkilä Sastamalasta 174 lajilla. Kalevi kertoi, että kaikki pinnat on saatu Sastamalan alueelta.
Syyskokoukseen liittyy myös aina henkilövalintoja. PiLY:n hallitukseen valittiin kolme uutta henkilöä erovuoroisten tilalle. Hallituksen nykyisistä jäsenistä halusivat hallituspaikan jättävät Pirjo Kallela, Helena Leväsluoto ja Markku Rantala. Heidän tilalleen valittiin Christian Geiger, Teemu Rajalammi ja Maija-Leena Setälä. Veijo Viertola valittiin uudelle hallituskaudelle.
Kokouksessa valittiin myös BirdLIfe Suomen edustajistoon kuusi PiLY:n edustajaa kaksivuotiskaudeksi. Vanhoista edustajista valittiin uudelleen Jukka T. Helin, Markku Rantala, Petri Seppälä ja Peter Uppstu. Sanna Junttasen ja Tapio Kaislan tilalle valittiin Tuija Palonen ja Suvi Sergejeff. Kaikki henkilövalinnat hyväksyttiin yksimielisesti.
Hallitus esitti rekisteriviranomaisen ehdottamia muutoksia vireillä oleviin uusiin sääntöihin hyväksyttäväksi sellaisinaan. Kokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen yksimielisesti. Hallituksen ehdotus jäsenmaksun pitämiseksi ennallaan (varsinaiset jäsenet 25 €, nuorisojäsenet 10 € ja perhejäsenet 5 €) hyväksyttiin niinikään yksimielisesti.
25.11.2011 - Pirkanmaalla 3 600 paikallista joutsenta
Seuraavassa hieman joutsenlaskentaviikonlopun tietoja. Luvuissa on otettu huomioon päivät perjantaista sunnuntaihin eli 18.11-20.11. Sunnuntain pakkaskeli aiheutti joutsenissa jo muuttolevottomuutta ja muuttoa, koska pienet järvet ja järvien lahdet alkoivat saada jääpeitettä. Tämä vaikeuttaa joutsenmäärien arviointia. Seuraava perustuu alustaviin tietoihin ja arvioinnissa varovaisuuteen.
Viikonlopulta on ilmoitettu noin 3 600 paikallista laulujoutsenta. Kun näihin lisätään noin 550 enemmän tai vähemmän muuttanutta joutsenta, saadaan yhteissummaksi 4 150 joutsenta. Eniten joutsenia löytyi jälleen Orivedeltä. Arvion mukaan Oriveden paikallisten joutsenten määrä nousi 630 joutseneen. Toiseksi sijoittui Ikaalinen, josta ilmoitettiin 530 paikallista lintua. Ruovesi pääsi kolmanneksi 460 joutsenellaan. Hämeenkyröstä ilmoitettiin 370 joutsenta ja Sastamalasta 315 paikallista joutsenta. Urjalasta ja Punkalaitumelta ei ole tähän mennessä tullut yhtään joutsenhavaintoa viikonlopulta.
Suurin paikallinen joutsenkerääntymä oleili 20.11. Kuivasten-Rönnin-Hirtopohjan aika suppealla alueella Orivedellä. Tämän alueen joutsenmäärä nousi 260 joutseneen. Muita suuria kerääntymiä oli Virroilla Hauhusselällä, jossa oleili 200 paikallista joutsenta 20.11. sekä Sastamalan Kikkelässä, jossa 19.11. tavattiin 170 kansallislintuamme.
Kiitos kaikille laskentaan osallistuneille ja havaintoja Tiiraan ilmoittaneille. Lukemat voivat vielä hieman muuttua, kun tiedot tarkentuvat tai uusia havaintoja ilmoitetaan.
21.11.2011 - Lintukuvakisan 2011 Yleisöäänestys on auki
Yleisöäänestys on avoinna 21.11. - 11.12.2011. Voit äänestää kaikkien kolmen sarjan parasta kuvaa täällä. Jos jätät yhteystietosi, osallistut arvontaan, jossa kaikkien äänestäneiden kesken arvotaan PiLY:n ilmainen jäsenyys vuodelle 2012. Äänestyskerroista kelpuutetaan vain 1 / henkilö. Voittajakuvat ja yleisöäänestyksen arvonnan voittaja julkistetaan tammikuun lintuillassa 20.1.2012.
13.11.2011 - Ekopinnakisan tulokset julkaistu
Ekopinnakisan tulokset on käsitelty tuomaristossa ja ARK tarkistanut kisaan ilmoitetut lajit. Kisaan osallistuneista 36 palautti lopulliset tulokset. Ylivoimaiseksi voittajaksi selviytyi Kalevi Yli-Erkkilä Sastamalasta 174:llä lajilla. Muutoin kärki oli tasainen, sijalla 2 oli Jarmo Lehtinen Tampereelta 164:lla lajilla ja kolmantena Juho Könönen Lempäälästä 162:lla lajilla. Juhon saavutus oli huomattava, koska yli puolet kisa-ajasta Juho oli poissa kisa-alueelta. Kisan voittaja palkitaan 50 euron lahjakortilla Luontokauppaan yhdistyksen syyskokouksessa 25.11.
Kattavampi yhteenveto kisan tuloksista löytyy tulevasta Lintuviestistä ja kotisivuilta osoitteesta: www.pily.fi/kisa_tulokset
Osanotto tähän PiLY:n ensimmäiseen ekokisaan ylitti kaikki odotukset, kiitos kaikille osanottajille ja palautetta antaneille! Uusi kisa alkaa vuoden vaihteessa, ja lisätietoja siitä tulee listalle ja sivulle www.pily.fi/ekopinnakisa lähiaikoina.
31.10.2011 - Pirkkalan Pihlajaniemeen uusi lintutorni
Sunnuntaina 30.10:ttä Pirkkalan Pihlajaniemessä pidettiin uuden lintutornin avajaistilaisuus. Uusi torni on rakennettu Pirkkalan seurakunnan toimesta seurakunnan maille Pirkkalan Pihlajaniemeen. Tornin ympäristö on monipuolinen, löytyy metsää, lehtoa, peltoa ja tietenkin Pyhäjärven selkä. Uusi torni on tukeva ja suunniteltu siten, että myös perheen pienimmille on omat katselukohdat. Tornin ympäristöön tulee vielä hieman muutoksia ja torniin myöskin postilaatikko havisviholle, mutta muutoin torni odottaa jo käyttäjiä.
Ajo-ohje tornille: Rajasalmen suunnasta tultaessa: Anian rantatietä Pirkkalan vanhalle kirkolle, jonka kohdalla hautausmaan uuden ja vanhan puolen välistä kääntyy oikealle Pappilantie. Pappilantietä n. 500 metriä eteenpäin, kunnes Pihlajaniemikyltin kohdalla löytyy vasemmalta merkitty parkkipaikka, johon voi jättää auton. Parkkipaikan pohjoisreunasta, aitan edestä, lähtee polku tornille.
Tornista on pari kuvaa PiLYn Facebook-sivuilla.
25.10.2011 - Lintuviesti 3/2011 on ilmestynyt
Lintuviesti 3/2011, 56-sivuinen lukupaketti ilmestyi tänään aiheinaan mm. kuikka ja kaakkuri Pirkanmaalla, retkiraportit Virolahdelta, Porista, Yölaulajaretkeltä ja Utöstä, lisäksi ihmetellään leukistisia ja jäänokkaisia lintuja ja Vanha Vossiili muistelee suurta pyöräretkeä vuodelta -54. Lisäksi mietitään katosiko petoviha koskaan Suomesta ja Pirkanmaalta? Katsauksista mukana lintusyksy 2010.
21.09.2011 - Syksyn Pirkanmaalla muuttavat kurjet laskettu: 26 000 yksilöä!
Ensimmäinen arvio viikonloppuna 16. - 18.9. muuttaneiden kurkien määrästä jäi aika alhaiseksi. Tämän syksyn kurkimuuton määrän arviointia Pirkanmaalla hankaloittaa se, että keskitetty havainnointitehokkuus jäi osittain matalaksi niiltä kellonajoilta, jolloin kurkia muutti. Määriä joutuu kokoamaan yksittäisistä havaintoilmoituksista, mikä sitten vaikeuttaa eri parvien erottelua toisistaan. Parvien erottelun kannalta olisi erinomaista, että kurkihavaintoihin (ja muidenkin lintujen muuttohavaintoihin) lisättäisiin tiedot ohituspuolesta ja kellonajasta jokaisen havaitun parven osalta. Tiiraan on lisäksi tullut uusia havaintoja viikonlopulta koko ajan.
Kun on käyty läpi tuota viikonlopun kurkimuuttoa Pirkanmaalla, niin perjantaina 16.9. havaittiin muuttavan arviolta vähintään 11.000 kurkea ja lauantaina 17.9. 12 000 kurkea. Näinä kahtena kovana muuttopäivänä Pirkanmaalla havaittiin näin ollen 23 000 kurkea muutolla. Vielä sunnuntaina 18.9. kurkia muutti noin 2 000. Kun lisäksi otetaan huomioon se, että aikaisemmin syyskuussa kurkia on nähty muuttolennossa tuollaiset 1 000, niin tänä syksynä tähän mennessä on muuttanut Pirkanmaan taivaalla 26 000 kurkea.
Perjantaina 16.9. Pirkanmaan itäosissa oli valitettavasti varsin laimeaa muutonseurantaa. Tällöinhän tuolla Päijänteen ja Pirkanmaan itärajan tuntumassa oli runsaasti kurkia muutolla. Sekä Jämsästä että Padasjoelta ilmoitettiin kummaltakin paikalta tuolloin runsaat 9 000 muuttavaa kurkea. Esimerkiksi Padasjoen havaintopaikka oli vain parikymmentä kilometriä Pirkanmaan itärajalta itään.
Yhdistys kiittää kaikkia kurkimuuton havainnointiin osallistuneita ja Tiira-järjestelmään havaintojaan laittaneita harrastajia. Odotellaan kevättä ja kurkiparvien keväthuutoja taivaalta!
19.09.2011 - Viikonloppuna Pirkanmaalla muutti 18 000 kurkea
Syksyn lämmin sää pidätteli kurkien syysmuuttoa viime viikonloppuun asti. Perjantaina tuulen kääntyessä otollisempaan suuntaan ja yöpakkasten lisääntyessä pohjoisessa kurkia lähti muutolle suurin joukoin. Viikonlopun ajalta Pirkanmaalta on ilmoitettu yhteensä noin 18 000 muuttavaa kurkea. Kurkien määrä perustuu vielä tässä vaiheessa arvioihin. Kurkien aivan tarkan määrän laskeminen on myös mahdotonta, koska eri havaintopisteissä nähdyt kurjet on varsin työlästä erottaa toisistaan.
Kurkia laskettiin eri puolilla Pirkanmaata perinteiseen tapaan. Parhaimmilla paikoilla yllettiin yli 3 000 kurjen päiväkohtaisiin lukuihin. Lempäälän Pyhällönvuorella 17.9. ynnäiltiin runsaat 4 800 kurkea. Pyhällönvuoren kahden päivän (perjantai-lauantai) kokonaissumma nousi 8 300 kurkeen. Sastamalan Ellivuoressa perjantain ja lauantain yhteissumma oli lähes 5 000 kurkea. Myös perinteisellä muutonseurantapaikalla Ruoveden Siikanevan reunalla Moskulanmäellä saavutettiin lauantaina 3 500 kurjen määrä. Ylöjärven havaintopaikalla havaittiin lisäksi 3 500 kurkea. Tampereella lauantaipäivän aikana saatiin kokoon noin 4600 kurkea.
Lauantaina iltapäivällä klo 16.00 aikoihin ennen voimakasta sadekuuroa Tampereen keskustan ja Lielahden päällä velloi komea kurkiparvi monessa eri kerroksessa. Parvesta laskettiin kurkia noin 700.
Sunnuntaina kurkimuutto oli jo melkoisen laimeaa. Pirkanmaalta on tullut tähän mennessä sunnuntailta tietoja ainoastaan noin 600 muuttavasta kurjesta.
Viikonloppuna Pirkanmaalla havaittiin myös kurkien muuttoa seuratessa lähes 500 sepelhanhea. Petolintujakin oli liikekannalla eteläsiiin suuntiin. Esimerkiksi sinisuohaukkoja ja mehiläshaukkoja sekä muutamia merikotkia osui muuttoa seuraavien kiikareihin.
06.09.2011 - PiLY:n Facebook-sivut jälleen auki
Yhdistyksen Facebook-sivusto on avattu uudelleen ja löytyy osoitteesta täältä. Käy tutustustamassa ja tykkäämässä!
07.07.2011 - Operaatio Harmaalokki
Yhdistyksemme jäsenet Erja Pitkänen ja Pekka Rintamäki havaitsivat lauantaina 2.7.2011 uintikäynnillä kaakkurien vuoksi perustetulla Pikku-Koukkujärven luonnonsuojelualueella oudosti käyttäytyvän harmaalokin. Lintu ei noussut normaalilta pakoetäisyydeltä lentoon ja paljastuikin, että se oli tarttunut johonkin vedessä olevaan tai joku muu paino esti sen lentoon pääsyä vedestä. Harmaalokki oli hyväkuntoinen, mutta oli edelleen kiinnittyneenä johonkin tuntien päästä ensihavainnosta.
Harmaalokki haluttiin pelastaa, mutta ongelmana oli päästä riittävän lähelle lintua. Puhelinsoittojen jälkeen ainoaksi toteuttamiskelpoiseksi keinoksi jäi kumivene. Sellaista ei ollut saatavilla ainakaan riittävän nopeasti lainaksi, joten uuden hankkiminen jäi ainoaksi vaihtoehdoksi. Nopean neuvottelun Pirkanmaan Lintutieteellisen Yhdistyksen hallituksen kanssa jälkeen rahoitus tähän saatiin järjestymään yhdistyksen suojelurahastosta.
Kumivene saatiin hankittua ja lokki pelastettua. Sen jalkaan oli ilmeisesti läheiseltä kaatopaikalta tarttunut muovinen hedelmäpussi ja lokin laskeutuessa Pikku-Koukkujärveen pussi täyttyi vedellä liian raskaaksi lokin kannattaa. Pussin poisoton jälkeen lintu vapautettiin ja se nousi voipuneena siivilleen, teki kaarroksen pelastajien yllä ja lensi pois.
Harmaalokin ansiosta Pirkanmaan Lintutieteellisellä Yhdistyksellä on nyt käytössään kumivene, jota aiotaan tänä vuonna käyttää ainakin kaakkurien tekosaarekkeiden rakentamiseen. Lokin löytöpaikan alueella tehdyssä tutkimuksessa on havaittu, että kaakkurit suosivat tekosaarekkeita ja pesivät sellaisilla paremmalla menestyksellä kuin rannalla. Lisäksi suojelurahastosta kustannettua venettä voidaan käyttää lintulaskennoissa järvillä sekä vastaavanlaisissa pelastustehtävissä.
05.07.2011 - Lintuviesti 2/2011 ilmestynyt
Uusi Lintuviesti, numero 2 / 2011 on ilmestynyt. Lehti on ensimmäinen uuden päätoimittajan, lempääläläisen Stina Ahvenjärven, kokoama numero. Peräti 60-sivuinen numero sisältää mielenkiintoisia artikkeleita mm. lehtopöllön värimuodoista, naakkojen saapumisesta Pirkanmaalle ja city-kanien suhteesta city-huuhkajiin. Lisäksi mukana ovat kevät- ja kesäkatsaus 2010, retkikertomuksia yhdistyksen retkiltä ja yhteenveto koskikaralaskennasta.
25.06.2011 - Kyläpöllönen uusi laji Suomelle
Suomessa on tavattu kyläpöllönen (otus scops). Kyläpöllönen on uusi lintulaji Suomelle. Tätä lajia onkin jo odoteltu, koska esimerkiksi Ruotsissa lajista on useita havaintoja. Alkukesän ilmeisen suotuisien ilmavirtausten ansiosta kyläpöllönen on nyt vihellellyt kolmisen viikkoa Hämeenlinnassa Hauholla erään maalaistalon pihapiirissä ennen lajin määrittymistä. Havaintopaikka ei ole kovinkaan kaukana Pirkanmaan rajalta.
Kyläpöllönen ei juurikaan ole kooltaan varpuspöllöä kookkaampi. Kyläpöllönen on lisäksi tyypillisen yöaktivinen laji. Ravintokin on pöllöille hieman outo. Kyläpöllönen syö nimittäin hyönteisiä.
Kyläpöllönen pesii Etelä-Euroopassa Alppien eteläpuolella sekä läntisessä ja keskisessä Aasiassa. Se talvehtii pääsääntöisesti Saharan eteläpuolella.
Kyläpöllösen löytyminen ja määrityksen varmistuminen näin juhannuksen alla toi monelle lintuharrastajalle uusia elementtejä juhannuksen viettoon. Kyläpöllöstä on jo käynyt havainnoimassa ja kuuntelemassa useita satoja harrastajia. BirdLife Suomen valtakunnallinen rariteettikomitea päättää lopullisesti, tuleeko kyläpöllösestä maallemme uusi, 466.s lintulaji.
17.04.2011 - Suomen kolmas lintuatlas on julkaistu verkossa
Mittavan kolmivuotisen hankkeen tärkeimpänä voimana ovat olleet jälleen kerran tuhatpäinen vapaaehtoisten harrastajien joukko, joka kartoitti yhteistyössä tutkijoiden kanssa koko maan linnuston.
Lopputuloksena on poikkeuksellisen laaja aineisto, joka mahdollistaa lajien levinneisyyteen vaikuttavien tekijöiden tutkimisen. Julkistetun kartoituksen jälkeen Suomesta on saatavilla maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen kolmen lintuatlaksen sarja.
Aineiston yksityiskohtaisempi tarkastelu on tarkoitus aloittaa vielä tämän kevään aikana. Tämän takia, mikäli löydät karttojen ja sivujen muun materiaalin perusteella aineistosta virheitä raportoi näistä välittömästi, viimeistään 30.4.2011 mennessä. Tämän jälkeen aineisto kootaan yhteen ja analysointi alkaa. Palautetyökalu löytyy atlaksen etusivulta.
PiLY kiittää alueellaan atlaskartoitukseen osallistuneita harrastajia.
Tarkempi atlastiedote löytyy osoitteesta: http://www.luomus.fi/info/tiedotteet/?p=945
20.03.2011 - Pirkanmaalla 400 kuikkareviiriä kesällä 2010
BirdLife Suomen vuoden lintu vuonna 2010 oli kuikka. Kuikkaa seurattiin tarkasti myös Pirkanmaalla. Kuikasta ilmoitettiin havaintoja Tiira-lintutietopalveluun (www.tiira.fi). Kuikkahavaintoja saatiin myös Tiira-järjestelmän ulkopuolelta erillisillä ilmoituksilla. Suomessa on arvioitu olevan vähintään 8 000 kuikkaparia. EU:n alueella pesivistä kuikista 60 %:ia pesii Suomessa.
Saatuja havaintoilmoituksia arvioimalla voidaan päätyä siihen, että Pirkanmaalla Pirkanmaan Lintutieteellisen Yhdistyksen toimialueella oli kesällä 2010 400 kuikkareviiriä. Näissä luvuissa kuikkareviireiksi on pääsääntöisesti arvioitu havaittu yksittäinen kuikka pesimäaikaan sekä kuikkapariskunta. Kuikkareviirien määrittämistä hankaloittaa tuntuvastikin pesimättöminen kuikkien kerääntymät. Kuikkakannasta on noin puolet pesimättömiä kuikkia. Monet reviiriä pitävät kuikkaparitkaan eivät pesi.
Eniten kuikkareviireitä on havaintoilmoitusten perusteella Ruovedellä 65 ja toiseksi eniten Orivedellä 49. Kolmanneksi kuikkareviirien määrässä tulee Mänttä-Vilppula 47 reviirillä. Kangasalta (johon Kuhmalahden tulokset yhdistetty) havaittiin 35 reviiriä. Muissa kunnissa reviirimäärät olivat seuraavat: Akaa 3, Hämeenkyrö 9, Ikaalinen 22, Juupajoki 12, Kihniö 10, Lempäälä 6, Nokia 12, Parkano 14, Pirkkala 2, Punkalaidun 1, Pälkäne 20, Sastamala 24, Tampere 15, Urjala 2, Valkeakoski 0, Vesilahti 8, Virrat 25 ja Ylöjärvi 16.
Kuikkatietoja saatiin puutteellisesti monilta järviltä, joilla kuikkia kuitenkin esiintyy runsaasti. Esimerkiksi Kukkian ja Vehkäjärven kuikkakanta on saaduissa luvuissa huomattavasti alakanttiin todellisuuteen verrattuna. Anu Murron laskentojen mukaan (Gavia-lehti 4.12.2010)Vehkäjärvellä on 22 kuikkaparia. Pentti Linkola arvioi (Anu Murto: Nuolihaukkojen ja vesilintujen Kukkia 2007). Kukkian kuikkaparilukemaksi vuonna 2004 noin 50. Näin ollen tuohon 400 kuikkareviirin arvioon voidaan helposti lisätä 100 reviiriä, ja sittenkin ollaan todellisuuteen nähden ilmeisen alhaisissa lukemissa.
Kesältä 2010 Pirkanmaalta ilmoitettiin yhteensä 69 kuikkapoikuetta. Lisäksi havaittiin 20 pesää ilman poikuehavaintoa. Kuikan pesinnöistä tuhoutuu huonoina vuosina alueittain yli 70%. Yleensäkin pesintöjen tuhoutumisriski on 30%. Pesien tuhoutumisriski vaihtelee tuntuvasti eri järvillä. Poikasia ilmoitettiin yhteensä 104. Kuoriutuneista poikasista kuolee ennen poikasten tuloa lentokykyisiksi tutkimusten mukaan kolmasosa. Poikueista 32 oli kahden poikasen poikueita ja 35 oli yhden poikasen poikueita. Lisäksi kuikalla varsin harvinaisena tavattavia kolmen poikasen poikueita ilmoitettiin 2 kappaletta.
Pirkanmaan järviltä tavattiin kesällä Tiira-lintutietopalvelun mukaan kuikkakerääntymiä. Esimerkiksi Pälkäneen Vehkajärvellä havaittiin 13.6. 50 kuikan kerääntymä ja Valkeakosken Vanajavedeltä 24.6. 26 kuikan kerääntymä. Nämä kuikat ovat ainakin pääosin pesimättömiä kuikkia.
17.03.2011 - Pöllöjen kevätsoidin käynnistynyt Pirkanmaalla
Huhuilevia pöllöjä on alkanut kuulua Pirkanmaalla entistä enemmän kevään edistyessä. Maastossa on vielä runsaasti lunta, mutta lämpinät päivät ja kirkkaat vaikkakin kylmät yöt ovat saaneet pöllöjä kevätvireeseen. Myyräkanta on ennusteiden mukaan alkanut vahvistua ainakin alueittain. Myyrähuippua povataan Etelä-Suomeen ensi syksyksi. Myyrien kanta romahtaa sitten taas keväällä 2012. Pöllöjen pesintähuippua on ennustettu ensi kevääseen, mutta jo nyt mennään pesinnöissä lisääntyvään suuntaan.
Tänä talvena pöllöjen ravinnonsaantia on hankaloittanut esimerkiksi runsas lumitilanne. Vahvan lumikerroksen välissä on ollut kovia kerrostumia. Kuitenkin esimerkiksi lukuisien helmipöllöjen soidinhavainnot kertovat, että ravintoa on kuitenkin ollut tarjolla. Toisaalta on tullut tietoja talven mittaan, että pöllöjä on kuollut myös nälkään. Tästä keväästä on kaikesta huolimatta tulossa Pirkanmaalla huomattavasti parempi pöllökevät kuin viime keväästä.
Soidintaan puputtavia helmipöllöjä on tavattu yöllisillä kuunteluretkillä Pirkanmaalla tähän mennessä noin 70. Helmipöllöjä on kuultu etenkin Sastamalan alueella, Ikaalisten-Hämeenkyrön alueella ja Tampereen Teisko-Ruovesi-alueella.
Toiseksi eniten on kuultu soidintavia lehtopöllöjä, viitisenkymmentä. Tehdyt lehtopöllöhavainnot painottuvat Nokia-Hämeenkyrö-alueelle ja toisaalla Pälkäne-Kangasala-Orivesi-alueelle. Lehtopöllö onkin jo Pirkanmaan pohjoisosissa harvinainen pöllölaji.
Huuhkajienkin soidin on parhaillaan menossa. Huuhkajia on kuultu Pirkanmaalla tähän mennessä pariltakymmeneltä reviiriltä. Soidintavia viirupöllöjä on havaittu toistaiseksi varsin vähän, vain parisenkymmnentä.
Varpuspöllöjä on ilmoitettu vuoden alusta alkaen noin 70. Varpuspöllöhän on talvisilla ruokintapaikoilla tuttu näky. Varpuspöllöt keräävät myös varastojaan linnunpönttöihin. Kevättä kohden on kuultu entistä enemmän myös varpuspöllön keväistä viheltelyä. Sarvipöllöstä on pari tammikuista talvehtimishavaintoa, ja ensimmäinen huhuilevakin sarvipöllö on jo kuultu. Hiiripöllöjä on tavattu Pirkanmaalla alkuvuoden mittaan kymmenkunta. Hiiripöllöjä tavataan useasti juuri peltojen ja hakkuuaukeiden reunamilta myyräpyynnissä.
Nyt on oiva hetki lähteä pöllöretkelle keväiseen yöhön. Tyyni ja kirkas sää ovat hyvänä apuna pöllöjen kuuntelemisessa. Kevätyö on kuitenkin kylmä, joten on pukeuduttava lämpimästi. Pöllöretken voi aloittaa heti auringon laskiessa, jolloin monet pöllöt (kuten huuhkaja, varpuspöllö ja lehtopöllökin) ovat useasti äänessä. Pöllöjä ei välttämättä tarvitse etsiä kaukaa metsäseudulta, vaan yllättävän useasti pöllöjä tapaa aivan asutuksen liepeiltä ja metsäsaarekkeiden pirstomilta peltoaukeilta.
10.03.2011 - Kiuru nähty Pirkanmaalla
Muuttolinnut alkavat palata Pirkanmaalle. Etelänpuoleinen tuuli ja lämmennyt sää ovat saaneet muuttolintujen tiedustelijoita saapumaan Suomeen. Ensimmäiset muuttajat jäävät eteläiseen Suomeen odottelemaan lumien sulamista, mutta kaikista kiireisimmät matkaavat lumesta huolimatta pohjoista kohti. Pirkanmaalla on jo havaittu muuttavia merikotkia ja maakotkia. Ensimmäiset muuttavat sepelkyyhkyt ja uuttukyyhkytkin on ilmoitettu. Harmaalokkeja on havaittu Tampereen Viinikanlahdella jo parisataa yksilöä. Harmaalokkien joukossa on ollut joitakin merilokkeja.Varsinkin Pirkanmaan eteläosien sulissa telkkien ja isokoskeloiden määrät ovat lisääntyneet. Tänään tuli ilmoitus ensimmäisestä kiurusta. Kiuru havaittiin Nokialla.
Ensi viikonlopuksi voi muodostua maatamme ajatellen otollinen muuttosää. Muuttolintujen määrät lisääntyvät. Edellä mainittujen lajien lisäksi maakuntamme kautta muuttavia mustavariksia ja pulmusia alkaa näkyä Pirkanmaallakin. Ensimmäinen töyhtöhyyppäkin voi löytää tiensä vielä lumiseen maakuntaamme lähipäivinä, koska töyhtöhyyppiä on havaittu jo etelärannikon läheisyydessä.
Pirkanmaalla on talvehtinut myös useiden lajien yksilöitä, jotka yleensä tai pääsääntöisesti muuttavat maastamme etelään. Ruokinnoilta on tavattu talven mittaan muun muassa peippoja ja mustarastaita. Nämä peipot eivät ole vielä muuttopeippoja, vaan ovat viettäneet talvensa täällä. Talvehtineet mustarastaat virittelevät vähitellen kevätlauluaan. Mustarastaan laulu on aluksi vaimeaa, mutta päivien kuluessa kevättä kohti laulu saa uutta pontta. Jos sää äityy oikein takatalven suuntaan, maahamme saapuneet muuttolinnut palaavat hetkeksi takaisin etelää kohti.
04.03.2011 - Ruskea lehtopöllö yleistyy
Helsingin yliopiston tutkimuksessa on todettu, että ilmastonmuutos (ilmaston lämpeneminen) lisää ruskeiden lehtopöllöjen määrää harmaiden kustannuksella. Tutkimuksessa todettiin ruskeiden pöllöjen osuuden kasvaneen puoleen kaikista lehtopöllöistä, kun osuus oli vielä 1980-luvun alussa vajaa kolmannes. Ruskea lehtopöllö tarvitsee enemmän energiaa kuin harmaa pöllö, koska ruskeaa väriä säätelevä geeni liittyy vilkkaampaan aineenvaihduntaan. Tutkimusta on tehty Siuntion alueella vuodesta 1978.
Lisätietoa tutkimuksesta on luettavussa täältä.
03.03.2011 - Koskikaramäärät lähes puolittuneet Keski-Suomessa
Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys (KSLY) suoritti helmikuussa koskikaralaskennan Keski-Suomen puroissa ja muissa sulavesissä.Tuloksena oli Tomi Hakkarin mukaan runsaat 300 koskikaraa. Hakkari kertoo koskikarojen määrän vähentyneen lähes puoleen kahdessakymmenessä vuodessa. Kannan vähentymisen syinä olisivat olleet muun muassa huono pesintätulos ja veden happamoituminen. Happamoituminen vaikuttaa Hakkarin mukaan koskikaran pääravinnon vesiperhosten vähentymiseen. Koskikarat ovat kuitenkin vähentyneet myös sellaisten vesistöjen varsilta. joiden vedenlaatu ei ole muuttunut. Tomi Hakkarin haastattelu löytyy täältä.
Pirkanmaallakin koskikaramäärät ovat laskeneet edellisten vuosikymmenten aikana. Hakkarin haastatteluun liittyneessä yhdessä kommentissa on tuotu esiin turvetuotannon mahdollinen vaikutus vesistöihin ja tätä kautta koskikaran ravinnonsaantiin.