Pilyn uutiset

Uutisvinkkejä voi lähettää Tuija Paloselle .

26.07.2010 - Etelänsuosirriniittyä niitetään Yyterissä 31.7.2010

Porin Yyterissä jatketaan talkoo- ja linturetkiviikonloppujen perinnettä 31.7. - 1.8.2010. Ohjelmassa on uhanalaisen etelänsuosirrin pesimäniityn kunnostusta, leppoisaa illanviettoa ja sunnuntainen kahlaajaretki.

Viikonlopun järjestävät Porin Lintutieteellinen Yhdistys ja UPM, jonka mailla hoitoniitty sijaitsee. Tapahtuma alkaa lauantaina aamulla klo 9 ja talkoopäivän aikana osallistujille tarjotaan kenttälounas sekä kahvit. Päivän aikana niitetään Porin merkittävin etelänsuosirriniitty (tänä vuonna neljä reviiriä). Sunnuntaiaamu on varattu linturetkelle.

Ilmoittautumiset ja kyselyt: Kimmo Nuotio ( tai 044 297 9756). Ulkopaikkakunnalta Poriin saapuville järjestetään vaatimaton majoitus la-su väliseksi yöksi.

Tarkempi ohjelma ja saapumisohjeet toimitetaan ilmoittautuneille myöhemmin.

TERVETULOA!

14.07.2010 - Lintuviesti 2/2010 ilmestynyt

Lintuviesti 2/2010 on ilmestynyt. Lehdessä on Suomelle uutena - ensimmäisenä Pirkanmaalla-sarja on edennyt kolmanteen osaan, raportti tornitalkoista Ylöjärveltä ja retkikertomuksia löytyy kaksi, Utönretki keväältä 2010 ja Pirkanmaan kierros 2010. Lisäksi lehdessä on Ilkka Sahin, aktiivisen linjalaskijan, atlaskartoittajan ja bongarin haastattelu sekä katsaukset lintukeväistä 2002 ja 2008. 

02.07.2010 - Kata Luoman näyttely pääkirjasto Metsossa 5.-17.7.

Tampereella pääkirjasto Metson yläkerran näyttelytiloissa Pirkankatu 2 on tilaisuus tutustua Kata Luoman moninaisuus-haavoittuvuus-piirrosnäyttelyyn. Näyttely on avoinna 5-17.7. Näyttelyn aiheena ovat linnut, kasvit ja perhoset. Näyttely kohdistuu eriasteisiin uhanalaisiin lajeihin sekä runsastuviin ja luonnostaan harvinaisiin lajeihin. Näyttelyn taustalla on luonnon monimuotoisuusvuosi. Tekstit ovat Anu Murron.

01.07.2010 - Orivedeltä löytyi Pirkanmaan kolmas kääpiöhuitti

Orivedeltä on löytynyt maassamme hyvin harvinaisena vieraileva kääpiöhuitti. Kääpiöhuitti löytyi 29.6 vähän ennen puoltayötä narisemasta Oriveden Naappilasta kosteikkoalueelta. Oriveden kääpiöhuitti on maamme 15. havainto tästä pikkuruisesta rantakanalajista. Tänä kesänä kääpiöhuitteja on monen vuoden tauon jälkeen tavattu Suomessa useita. Oriveden lisäksi kääpiöhuitti on narissut Hollolassa, Tohmajärvellä ja Ruokolahdella. Nämä kaikki neljä havaintoa pitää vielä hyväksyttää BirdLife Suomen valtakunnallisessa rariteettikomiteassa.

Oriveden kääpiöhuittihavainto on Pirkanmaan kolmas havainto tästä lajista. Vuonna 1984 laji havaittiin Ylöjärven Viljakkalan Onkimusjärvellä ja vuonna 1995 Sastamalan Vammalassa Keskistenjärvellä, joten edellisestä havainnosta ehti kulua aikaa 15 vuotta.

Kääpiöhuitti muistuttaa paljon pikkuhuittia, mutta on tätä pienempi. Kääpiöhuitti on vain 16-18 senttiä pitkä. Laji pesii Itä-Euroopassa ja Aasiassa sekä laikullisen harvinaisena Etelä-Euroopassa. Kääpiöhuitti on kosteikkojen laji ja se pesii kosteissa saraikoissa. Se etsii hyönteisravintoa matalasta rantavedestä.

Kääpiöhuittikoiraan soidinääni on melko hiljainen ja kuiva pärähdys, joka kestää 2-3 sekuntia kuuluen enimmillään muutaman sadan metrin päähän. Ääni muistuttaa heinätavikoiraan tai joidenkin sammakoiden ääntä. Kääpiöhuitti narisee yöaikaan. Lintu on hyvin piileskelevä, ja sen näkeminen ei juuri onnistu.

06.06.2010 - Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys muisti rusorintakertun löytäjää

Tampereen Niemen omakotialueella asuva Jarmo Nygrén seurasi 26.4.2010 pihansa pikkuvarpusia. Samoissa puskissa liikkui pikkuvarpusten lisäksi oudon värinen, kerttumainen lintu. Jarmon lintukirjoista ei kyseisen kaltaista lintua löytynyt, mutta netistä löytämiensä kuvien perusteella hän määritti linnun rusorintakertuksi ja ilmoitti sen lintutietopalvelu Tiiraan. Tiistaiaamuna 27.4 hän havaitsi linnun uudestaan ja alueelle saatiinkin pian lisää etsijöitä. Vasta iltapäivän puolella lintu löytyi uudestaan ja tällöin määritys voitiin vahvistaa oikeaksi. Pirkanmaan ensimmäinen ja Suomen 25. rusorintakerttu oli löytynyt. Rusorintakerttu sai aikaiseksi varsinaisen ryntäyksen alueelle, sillä rusorintakerttuja harvoin tavataan sisämaassa. Pääosa havainnoista on rannikkokaupungeista tai ulkosaarilta. Viimeinen havainto linnusta kirjattiin vapunpäivänä 1.5, joten varmasti sadat ihmiset ehtivät näkemään Tampereen rusorintakertun.

Pirkanmaan Lintutieteellisen Yhdistyksen hallitus halusi muistaa Jarmo Nygréniä esimerkillisestä toiminnasta, joka mahdollisti rusorintakertun tarkkailun myös muille pirkanmaalaisille harrastajille lahjoittamalla tälle lintuoppaan uuden painoksen. PiLYn puheenjohtaja Jukka T. Helin ja varapuheenjohtaja Tuija Palonen kävivät yhdistyksen puolesta luovuttamassa Nygrénille uuden lintuoppaan, jotta harvinaisuudet olisi mahdollista tunnistaa helpommin tulevaisuudessa. Nygrén oli saamansa lahjaan tyytyväinen ja esitteli samalla pihansa linnustoa, johon kuuluivat mm. pönttöön asettuneet pikkuvarpuset ja koivun hangassa hautova sepelkyyhky. Rusorintakertun tapaus osoittaa, että hyviä havaintoja voi tehdä ja myös harvinaisuuden voi löytää omasta kotipihastaan.

PiLYn puheenjohtaja Jukka T. Helin (oikealla) luovuttaa lintuoppaan rusorintakertun löytäjälle Jarmo Nygrénille. Kuva©Tuija Palonen.  

28.04.2010 - Rusorintakerttu ihastuttaa Tampereella

Todellinen suurharvinaisuus on löytänyt tiensä tamperelaiseen omakotilähiöön. Maanantaina 26.4. Niemen alueella asuva Jarmo Nygren havaitsi kotipihassaan alta punaisen ja päältä siniharmaan kerttulajin, jollaista ei löytynyt omista lintukirjoista. Netistä löytyvien kuvien avulla hän määritti linnun rusorintakertuksi ja ilmoitti havainnon lintutietopalvelu Tiiraan.

Lintuharrastajia saapui paikalle seuraavana aamuna, mutta linnusta ei saatu havaintoa ennen kuin Nygren löysi sen pihastaan uudelleen aamukymmenen maissa. Oltuaan tämän jälkeen jälleen muutaman tunnin kateissa rusorinta löytyi kuitenkin lopulta lähialueelta, jossa se viettikin laajan paikalle saapuneen lintuharrastajajoukon iloksi koko loppupäivän. Lintu on havaittu paikalla myös tänään keskiviikkona ja on mm. laulanut lyhyitä säkeitä.

Rusorintakerttu (Sylvia cantillans) pesii Euroopassa Välimeren alueen maissa ja yksittäisiä harhailijoita tavataan vuosittain Pohjois-Euroopassa, yleensä huhti-toukokuussa. Tampereen havainto on järjestyksessään Suomen 25. ja Pirkanmaan ensimmäinen. Lähes kaikki aiemmat havainnot Suomesta ovat Suomenlahden ja Selkämeren ulommaisilta lintusaarilta.



Tampereen rusorintakerttu. Kuva © Pekka Suhonen

25.04.2010 - Amerikantaivaanvuohi uusi laji Suomelle

BirdLife Suomi tiedottaa 24.4.2010:

Maalle uusi lintulaji Laukaassa

Keski-Suomessa Laukaassa on havaittu todennäköinen amerikantaivaanvuohi(Gallinago delicata). Havainto on ensimmäinen Suomesta. Mikäli BirdLife Suomen rariteettikomitea hyväksyy havainnon, amerikantaivaanvuohesta tulee 457. laji Suomessa havaittujen lintulajien listalle.

 Laukaan Vihtasillassa torstai-illasta lähtien soidinlentoa lentävä lintu huomattiin sen kotoisesta taivaanvuohesta poikkeavan äänen perusteella.Molemmilla lajeilla ääni syntyy lennossa ilmavirran osuessa pyrstösulkiin. Ulkonäöltään lajit ovat lähes identtiset.

Amerikantaivaanvuohi pesii nimensä mukaisesti Pohjois-Amerikassa. Laji on harhautunut Eurooppaan joitakin kymmeniä kertoja. Suurin osa havainnoista on syyshavaintoja Azoreilta

BirdLife Suomen rariteettikomitea tarkastaa kaikki Suomessa tehdyt valtakunnallisesti harvinaiset lintuhavainnot. Komitea arvioi, ovatko määritysperusteet riittävät ja onko lintu luonnonvaraisesti harhautunut Edellinen maalle uusi laji oli amerikankurmitsa, joka nähtiin Hailuodossa lokakuussa.

18.04.2010 - Ehdotus yhdistyksen uusiksi säännöiksi

23.4.2010 pidettävän lintuillan lopuksi, kello 19.30 pidetään yhdistyksen ylimääräinen kokous, jossa käsitellään ensimmäisen kerran PiLYn hallituksen ehdotus yhdistyksen vanhentuneiden sääntöjen ajanmukaistamiseksi. Sääntöehdotuksen lopullinen hyväksyminen vaatii vielä toisen käsittelyn yhdistyksen kokouksessa syksyllä. Sääntöehdotus on luettavissa täältä.

17.04.2010 - Suomielenosoitus Parkanossa Rukonevalla 16.4.

Parkanossa arvokkaalla Rukonevan suolla järjestettiin 16.4. suomielenosoitus, jonka tavoitteena oli osaltaan keskeyttää Vapo Oy:n turpeenottoaikeet. Vapo Oy on jälleen alkanut valmistella toimenpiteitä suolla, vaikka suo on yksi Pirkanmaalla harvinaistuvan riekon pesimäsoita (3 reviiriä). Lisäksi juuri nyt on meneillään riekon pesintäaika. Mielenosoitukseen osallistuneet luonnonsuojelijat halusivat tällä tavalla vedota, että tämä arvokas suo -kuten muutkin vastaavat suot- jätettäisiin turpeenoton ulkopuolelle.

Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys (PiLY) tukee tavoitetta pelastaa vähitellen katoava riekko Pirkanmaalla mm. suojelemalla ja jättämällä turpeenoton ulkopuolelle arvokkaat suot. PiLY on yhdessä Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin kanssa lähettänyt 13.4.2010 Vapo Oy:lle aloitteen, jossa vedotaan arvokkaiden pirkanmaalaisten soiden suojelemiseksi. Samalla säilytettäisiin riekon pesimäsoita ja muun suolinnuston elinmahdollisuuksia.

PiLYn ja Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin aloitteessa on mainittu 45 arvokasta suota, jotka tulee suojella. Aloitteessa todetaan mm, että Vapo Oy.n toimenpiteet turpeenottamiseksi Rukonevalla tulisi heti keskeyttää ja suo ennallistaa.

PiLY tulee jatkossa seuraamaan tarkasti tapahtumia ja pyrkii vaikuttamaan muiden luontojärjestöjen kanssa arvokkaiden soiden säilymiseksi luonnontilaisina tai soiden ennallistamiseksi. Tavoitteena on turvata riekon ja muun suolinnuston elinolot Pirkanmaalla. Soiden suojelun taakse tulee saada mahdollisimman laaja kansalaismielipide. Riekko voidaan vielä pelastaa Pirkanmaalla.

28.03.2010 - Osallistujaryntäys PiLYn lintukävelylle 27.3.

PiLYn järjestämä keväinen lintukävely Hatanpäännniemessä ja Rantaperkiössä Pyhäjärven rantamilla saavutti utuisesta ja hieman märästä säästä riippumatta varsinaisen yleisösuosion. Lähtöpaikalle kokoontui 52 innokasta ja eri-ikäistä kävelijää klo 13.00. Kevät saa aikaan halua nähdä luontoa ja muutoltaan saapuvia lintuja. Suomessa talvehtineet linnutkin alkavat viritellä säkeitään.

Sää ei ollut läheskään paras mahdollinen lintukävelyä ajatellen. Mutta osallistujat saivat moneen heitä askartaneeseen kysymykseen vastauksen. Juuri erilaisen lintutietouden jakaminen linnuista optiikkaan kuuluu olennaisena osana tällaisen lintukävelyn luonteeseen.

Kanahaukka teki sentään hienon lentoesityksen matalalla kävelyporukan päältä. Ei tämäkään ole mikään yleinen tapahtuma lintukävelyillä, mutta nyt oli ajoitus sekä kävelijöillä että kanahaukalla oikea.

Havaitut lajit jäivät eilisellä kävelyllä 18 eli: harakka, naakka, varis, närhi, talitiainen, sinitiainen, kuusitiainen, kanahaukka selkälokki (fuscus), harmaalokki, kalalokki, viherpeippo, sinisorsa, isokoskelo, käpytikka, tilhi, kesykyyhky ja varpunen.

25.03.2010 - Muuttolinnut alkavat palata Pirkanmaalle

Kylmä alkukevään sää on viivästyttänyt muuttolintujen paluuta talviselle Pirkanmaalle. Lunta on vielä runsaasti kaikkialla Pirkanmaalla ja pälvipaikkoja on niukalti. Nyt, kun sää on alkanut lämmetä, muuttolintujen tiedustelijat saapuvat maakuntaan.

Aikainen muuttohaukka yllätti havainnoitsijat Valkeakoskella jo 9.3. varsin talvisissa maisemissa. Tämä oli muuttohaukan uusi saapumisennätys maakuntaamme. Pitkin maaliskuuta on muuttanut myös maakotkia ja merikotkia Pirkanmaan ylitse kohti pesimäalueita. Maaliskuun loppua kohden merikotkien muutto kiihtyi. Esimerkiksi Sastamalan Villilässä havaittiin 21 muuttavaa merikotkaa 23.3. Muuttavia maakotkia on kevään aikana ilmoiteltu jonkin verran yli kymmenen.

Laulujoutsenten, telkkien ja isokoskeloiden määrät ovat kasvussa sulapaikkojen vesissä. Samaten kohti pohjoista ja koillista muuttavia laulujoutsenia on nähty Pirkanmaan taivaalla. Tänään 25.3. Akaassa on tavattu aikainen merihanhi. Pari muuttohavaintoa hiirihaukoistakin on saatu. Tuulihaukka on havaittu tänään läntisellä Pirkanmaalla Sastamalassa. Lisäksi Sastamalasta tuli tältä päivältä tieto kahdesta töyhtöhyypästä.

Kevään tulon huomaa helposti lokkien kuuluvista äänistä. Pirkanmaan taivaalle on ilmestynyt nopeasti suuri määrä kevätiloaan kuuluttavia lokkeja. Tampereelta Pyhäjärven Viinikanlahdelta laskettiin jo eilen parisentuhatta harmaalokkia. Harmaalokkien joukossa on ollut muutamia merilokkeja sekä varhainen selkälokki. Kalalokkikin on jo nähty Pirkanmaalla.

Viime päivien aikana Pirkanmaalle ovat saapuneet ensimmäiset sepelkyyhkyt, uuttukyyhkyt, kottaraiset ja kiurut. Jokunen pulmunenkin on havaittu. Maakunnan kautta muuttavista mustavariksistakin on havaintoja. Juupajoelle ruokinnalle ilmaantui tänään naarashemppo. Tarastenjärven jätteenkäsittelylaitokselta löydettiin 22.3. naaraspukuinen pajusirkku. Pyynikillä talvehtinut peippokoiras on jo viikon verran lauleskellut kesäteatterin tuntumassa.

Muuttolinnut palaavat vähitellen säistä riippumatta. Mutta jos säät muuttuvat lämpimän keväisiksi ja tuulikin on suotuisa, lähiaikoina voimme kokea muuttolintujen ensimmäisen rynnistyksen Pirkanmaalle. Tampereen keskustan tuntumassa sijaitseva Pyhäjärven Viinikanlahti on mainio kohde mennä katsomaan kevään lintumaailmaa.

19.03.2010 - Lintuviesti 4/2009 ilmestynyt

Lintuviesti 4/2009 on ilmestynyt. Lehdessä aiheena mm. Piekanan pesintä Pirkanmaalla, mehiläishaukkaprojektin kuulumiset, lintuatlaksen tilanne Pirkanmaalla, ihmetellään tappoiko kyy käpytikan ja Vanha Vossiili muistelee kouluaikaisia havaintojaan. Lisäksi alkaa uusi neliosainen artikkelisarja, Suomelle uudet lintulajit - ensimmäisenä Pirkanmaalla.

19.03.2010 - Esitelmiä kaivataan ympäristösymbosiumiin -- Call for papers

Maj ja Tor Nesslingin säätiö järjestää yhteistyössä BirdLife Suomen kanssa ympäristösymposion "The Global Environmental Change: Messages from Birds" 17.-19.11.2010 Espoon Hanasaaressa. Kaksi ensimmäistä symposiopäivää varataan globaalin ympäristönmuutoksen tarkastelulle lintujen avulla, ja kolmannen päivän aiheena ovat lintututkimukset ilman tarkempaa rajausta.

Symposion avainpuhujiksi tulee kutsuttuja kansainvälisiä asiantuntijoita. Lisäksi etsimme ympäristönmuutokseen perehtyneitä tutkijoita ja muita lintututkijoita esittelemään tuloksiaan joko suullisesti tai postereiden avulla. Kaikkien esitysten kieli on englanti.

Symposio on tarkoitettu niin tutkijoille ja päättäjille kuin lintuharrastajille ja suurelle yleisöllekin. Alustavaa tietoa symposiosta (mm. varmistuneet kutsutut puhujat) löytyy osoitteesta: http://www.nessling.fi/fi/news/saation-kuudes-ymparistosymposio-jarjestetaan-17--19-11-2010.html

Kalle Huttunen antaa vastauksia symposioon liittyviin kysymyksiin sähköpostilla tai puhelimitse (045 319 8041).

-- Sama englanniksi, same in english --

Environmental Symposium: "The Global Environmental Change: Messages from Birds"

Maj and Tor Nessling Foundation in cooperation with BirdLife Finland will organize an Environmental Symposium "The Global Environmental Change: Messages from Birds" 17.-19.11.2010 in Hanasaari, Espoo. The first two days of the symposium are devoted to environmental research with the focus on birds while the third day concentrates on bird research of any kind.

We have invited several international experts as keynote speakers. We are also looking for researchers to give oral or poster presentations about their environment- or bird-oriented research. All presentations will be in English.

The symposium is open to researchers and decision-makers, as well as the general public. Tentative information about the symposium (names of the invited speakers etc.) is available at: http://www.nessling.fi/en/news/the-next-environmental-symposium-in-november-2010.html

If you have any questions, don't hesitate to contact the symposium coordinator by e-mail or telephone (+358 45 319 8041).

11.03.2010 - Uusi lintulehti netissä

Suomalaisvoimin perustettu, vain netissä julkaistava lintulehti Caluta on nähnyt päivänvalon. Ensimmäisessä numerossa on – toimituskunnan Tarastenjärvelläkin vietettävää vapaa-aikaa kuvastaen – kaksi artikkelia lokeista: Nimialalajin selkälokin puvunkehitys ja iänmääritys sekä isojen lokkien käsisulkien sulkasadon ajoitus viidellä eri paikalla Euroopassa. Lehti ilmestyy englanniksi noin kaksi kertaa vuodessa.

Lehden voi lukea pdf-muodossa Calutan sivuilla.

04.03.2010 - Koskikaroja vähemmän kuin viime talvena

Helmikuussa PiLYn koskikarojen laskentaviikonlopuksi (20.2.-21.2.) sattui tänä talvena varsin ikävä keli, joka osaltaan ehkäisi karalaskentaa. Kuitenkin tietoja koskikaroista on pitkin talvea tullut lukuisasti. Tälle talvelle on ollut luonteenomaista pakkaset, jotka ovat jäädyttäneet pienemmät purot. Jäätä on ollut myös suuremmissa virtaavissa paikoissa, jotka ovat yleensä viime talvina olleet auki. Jäätilanteen kehittyminen on saanut koskikaroja liikkumaan laajoilla alueilla etsimässä sopivia sulapaikkoja. Tämä hankaloittaa osaltaan koskikaramäärän arviointia.

Viime vuonna 2009 koko helmikuun aikana havaittiin 145 karaa. Tämän vuoden helmikuussa Tiiraan ilmoitettujen karojen määrä on 107. Jos otetaan huomioon aikaväli tammikuu-helmikuu, koskikarojen lukumäärä nousee 144. Viime talvena 2009 aikavälillä tammikuu-helmikuu karoja ilmoitettiin noin 175 yksilöä eri paikoilta. Karojen siirtyminen talven aikana vaikeuttaa lukumäärän tulkintaa tällaisissa laskennoissa, joissa samoja paikkoja ei aina seurata säännöllisesti.

Tämän vuoden helmikuun lukujen perusteella karoja oli eniten Mänttä-Vilppulassa, jossa on havaittu 15 karaa. Ruovedeltä on laskettu 14 yksilöä. Lisäksi Virroilta on ilmoitettu 13 karaa. Ruoveden Muroleenkoskella on talven aikana ollut enimmillään 13 (v. 2009 karoja enimmillään 7), Mänttä-Vilppulan Melaskoskella 12 (v. 2009 karoja enimmillään 3), Virtain Koskelankoskella 6 ja Sastamalassa Kilpikoskella 5 karaa.

Kun vertaa viime ja tämän talven kunnittaisia lukemia, ei kehityssuunta ole oikein selkeä. Osin eteläistä Pirkanmaata on nyt enemmän karahavaintoja kuin viime vuonna. Sastamalan ja Ikaalisten lukemat näyttävät puolestaan tuntuvaa pudotusta. Ikaalisista ilmoitettujen karojen määrä on pudonnut jopa neljännekseen tammi-helmikuun ajalta verrattuna edellistalveen. Ruoveden-Virtain-alueella ilmoitettujen karojen määrä on vähentynyt kolmanneksella viime talveen verrattuna, kun taas Mänttä-Vilppulassa karahavaintoja on yli puolet enemmän kuin viime talvena.

Kokonaan karattomia kuntia ovat tänä talvena tammi-helmikuussa olleet Akaa, Urjala, Vesilahti, Juupajoki ja Pirkkala.

Mitään kovin syvälle meneviä johtopäätelmiä ei tuloksista voi tehdä, koska lukemiin vaikuttaa myös laskenta-aktiviteetti. Mutta ilmeistä on, että karoja on kuitenkin tänä vuonna Pirkanmaalla ainakin jonkin verran vähemmän kuin edellisvuotena.

02.03.2010 - Ilmoita talvipihapinnasi

Nyt on aika ilmoittaa talvipihalta havaitut lajit ajalta 1.12-28.2. Ilmoitukset lähetetään Kari Hakallle . Toivomus olisi, että havainnot laitetaan Lintuoppaan-Euroopan ja Välimeren alueen linnut mukaiseen järjestykseen. Tuloksien läpikäyminen onnistuu näin parhaiten.

01.03.2010 - Nunnatasku Pirkanmaalle 326. laji

BirdLife Suomen valtakunnallinen rariteettikomitea (RK) on käsitellyt kokouksessaan 27.-28.2. kaksi nunnataskuhavaintoa Pirkanmaalta. RK hyväksyi sekä Tampereella että Nokialla havaitut nunnataskut. Tampereella nunnatasku vieraili Vilusenharjun täyttömaalla 18.-19.10.2009 ja oli yleisesti bongattavissa. Nokialla nunnatasku vain viivähti hetkisen 14.11.2009 kadoten lähes samantien. Nunnataskusta tuli Pirkanmaalle uusi laji. Pirkanmaalla on nyt havaittu 326 lintulajia.

RK:n uusin kokoustiedote löytyy täältä.

22.02.2010 - Pihabongauksessa yli 400 000 lintua

BirdLife Suomi tiedottaa 19.2.2010:

Tammikuun lopulla järjestettyyn Pihabongaukseen osallistui yli 15 000 ihmistä tarkkailemalla lintuja tunnin ajan reilulla 10 000 pihalla ympäri maan. Kuntien asukaslukuun suhteutettuna innokkaimmat Pihabongaus-kunnat olivat Kustavi, Taivassalo, Enontekiö, Kiikoinen ja Taivalkoski.

Ankara pakkastalvi oli verottanut joidenkin lajien talvikantoja. Viimevuotista selvästi vähemmän ilmoitettiin hippiäisiä, puukiipijöitä ja peippoja. Mustapääkerttuja ei havaittu lainkaan.

Varpuspöllöjä ja isolepinkäisiä havaittiin puolestaan selvästi runsaammin kuin vuosi sitten. Nämä lajit ovat tänä talvena hakeutuneet pihoille, koska paksu lumipeite ja Etelä-Suomen myyräkato ovat pakottaneet normaalisti myyriä syövät lajit siirtymään pikkulinturavintoon.

Loistaudista kärsineitä viherpeippoja havaittiin odotetusti vähemmän kuin vuosi sitten: ennen joka toisella pihalla esiintyvä laji havaittiin nyt vain joka kolmannella pihalla. Väheneminen ei kuitenkaan vaikuttanut lajin parvikokoon.

Urpiaisia ja vihervarpusia oli tänä vuonna niukasti. Varpunen väheni viidenneksen viime vuodesta. Harmaapäätikka puolestaan jatkoi runsastumistaan.

Pihabongauksessa havaittiin lintuja yhteensä 416 316 yksilöä. Keskimäärin pihalta havaittiin 7 lajia ja 46 yksilöä; vuosi sitten luvut olivat 8 ja 50. Yleisimmät lajit olivat viimevuotiseen tapaan talitiainen (97 % pihoista), sinitiainen (83 %) ja harakka (68 %). Yhteensä lajeja havaittiin 98.

Tiedote löytyy täältä.

 

17.02.2010 - PiLYn edustus alueelliseen metsäneuvostoon

Pirkanmaan Lintutieteellisen Yhdistyksen edustajaksi maakunnalliseen metsäneuvostoon on valittu metsätalousinsinööri Tapio Kaisla. Metsäneuvosto seuraa alueellisen metsäohjelman toteutumista. Alueellinen metsäohjelma sisältää puuntuotannollisia ja metsänhoidollisia tavoitteita, mutta ohjelman tavoitteissa on lisäksi metsien monimuotoisuutta ja vapaaehtoista suojelua Metso-ohjelman kautta. PiLYn edustus tuossa maakunnan vaikuttajista koostuvassa elimessä on perusteltua. Metsäkeskuksen toiminnassa ja metsäohjelman sisällössä näkyy kannatettavia suojelullisia tavoitteita. Metsäneuvoston työskentelyyn osallistumisella on mahdollista saada informaatiota ja vahvistaa hyödyllisiä yhteistyösuhteita eri suuntiin.

Onnittelut Tapiolle nimityksestä!

15.02.2010 - Nurmi-Sorilan osayleiskaavaehdotus

Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry (PiLY) ja Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry (Tysy) ovat jättäneet yhteisen muistutuksen Nurmi-Sorilan osayleiskaavaehdotuksesta. Yhdistykset toteavat valittaen, että alueen tiivis rakentaminen merkitsee varsinkin peltolinnuston katoamista alueelta. Peltolinnustokannat ovat muutoinkin olleet koko Suomessa rajussa laskusuunnassa. Toisaalta yhdistykset näkevät hyväksi ratkaisuksi sen, että rakentaminen keskittyy Nurmeen. Tämä antaa mahdollisuuden keventää kaavan vaikutusta alueen muilla osilla.

Yhdistykset pitävät tärkeänä leventää viheralueita, jotta mm. tummaverkkoperhosen ja liito-oravan menestyminen alueella turvataan jatkossakin. Edelleen yhdistykset haluavat jättää osittain rakentamatta Sorilanjoen ja Sorilanlammen ympäristön. Rantojen rakentamista on muutoinkin harkittava tarkoin. Yhdistykset toivovat, että kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin, jotta Lumokorven ja Manukan arvokkaista metsäalueista muodostettaisiin suojelualue. Tämä parantaisi osaltaan aran ja herkän petolinnuston elinmahdollisuuksia alueella.

Yhdistyksen muistutus on kokonaisuudessaan luettavissa täältä.