https://www.pily.fi https://www.pily.fi/pirkanmaan-lintutieteellisen-yhdistyksen-mielipide-sastamalan-ajoksenkankaan-tuulivoimahankkeen-yva-selostuksesta-26-1-2027 <div data-rss-type="text"> Hanke YVA-selostuksen mukaan: <br/> <br/> Elements Suomi Oy suunnittelee tuulivoimahanketta Sastamalan kaupungin alueelle. Hankealue <br/> sijaitsee Sastamalan kaupungin eteläosassa Pirkanmaan maakunnassa, noin 5 km Sastamalan kes- <br/> kustasta lounaaseen. Sijainti Sastamalan eteläosassa, noin 2 km Pirkanmaan ja Satakunnan maa- <br/> kuntarajasta ja Huittisen kaupungin rajasta. Lännen suunnassa Kokemäen ja kaakon suunnassa <br/> Punkalaitumen rajoihin noin 10 km. Hankealueen alustava kokonaispinta-ala on noin 2000 hehtaa- <br/> ria. <br/> <br/> Vaihtoehdossa VE0 hanketta ei toteuteta, eikä hankealueelle tule uutta toimintaa. Alueelle ei <br/> rakenneta tuuli- eikä aurinkovoimaloita tai niihin liittyviä sähkönsiirron toimintoja. Ympäristövaikutusten arvioinnissa vaihtoehdon VE0 vaikutukset arvioidaan samalla tarkkuudella kuin varsinaisten toteuttamisvaihtoehtojen, jotta tuotettu tieto ympäristövaikutuksista on tasapuolista ja vertailukelpoista. <br/> <br/> Vaihtoehdossa VE1 Sastamalan kunnan Ajoksenkankaan alueelle rakennetaan enintään 12 voi- <br/> malan tuulipuisto. Voimaloiden kokonaiskorkeus on enintään 260 metriä, napakorkeus 172,5 metriä <br/> ja roottorin halkaisija 175 metriä. Voimaloiden yksikköteho on noin 8 MW. Hankkeen kokonaisteho <br/> on noin 96 MW. <br/> <br/> Vaihtoehdossa VE2 Sastamalan kunnan Ajoksenkankaan alueelle rakennetaan enintään 8 voima- <br/> lan tuulipuisto. Voimaloiden kokonaiskorkeus on enintään 260 metriä, napakorkeus 172,5 metriä ja <br/> roottorin halkaisija 175 metriä. Voimaloiden yksikköteho on noin 8 MW. Hankkeen kokonaisteho on noin 64 MW. Osana VE2 vaihtoehtoa arvioidaan hankkeen itälaitaan tuulivoimaloiden TV7 ja TV8 itäpuolelle sijoittuva 34 ha kokoinen aurinkovoima-alue, jonka paneelialueen pinta-ala on noin 15,9 ha ja teho noin 15 M. <br/> <br/> Sastamalan Ajoksenkankaan tuulivoimahankkeen YVA-menettelyssä arvioidaan seuraavat sähkön- <br/> siirron toteuttamisvaihtoehdot: <br/> <br/> SVE1a-b ja SVE2a-b: Sähkönsiirto maakaapelilla Carunan 110 kV Sastamala-Äetsän verkkoon. <br/> SVE3: Sähkönsiirto 110kV ilmajohdolla Fingridin Harjavalta-Melon verkkoon, pituus noin 20 km. <br/> Liikennöinti hankealueelle tapahtuu Huittistentien kautta, sisäinen liikenne olemassa olevia ja uusia <br/> teitä pitkin. <br/> <br/> Linnustoselvitykset <br/> <br/> Tehdyistä selvityksistä mainitaan seuraavasti:” Selvityksien painopiste oli etenkin suunniteltujen <br/> voimalapaikkojen ympäristössä ja linnustoarvoiltaan potentiaalisimmissa kohteissa hankealueella. <br/> Suunnitellulle aurinkovoima-alueelle ei erityisesti keskitetty selvityksiä, sillä alue rajattiin vasta <br/> maastoselvityskauden jälkeen. Myös jotkut VE2:n suunnitelluista voimalapaikoista ovat muuttu- <br/> neet selvitysten tekemisen jälkeen, osittain johtuen selvityksissä ilmenneistä luontoarvoista. Alu- <br/> een linnustosta on kuitenkin saatu kattava yleiskuva tehtyjen selvitysten perusteella.” <br/> <br/> Tuulivoimaa koskevissa linnustoselvityksissä toimitaan usein niin, että ainoastaan suunniteltujen tuulivoimaloiden lähiympäristö selvitetään tarkasti ja sitten valitaan kartalta muita potentiaalisia kohteita.  Tämä saattaa johtaa helposti siihen, että linnustoselvityksistä tulee liian satunnaisia. Nykyisissä oloissa etenkin ns. tavallisen metsäalueen merkitys linnustolle on tärkeä. Ajoksenkankaan kohdalla aurinkovoima-alue on huonosti selvitetty.  Aurinkovoima-alueen linnustoselvitys, muu luontoselvitys ja haittavaikutukset tulee selvittää jatkossa riittävän hyvin. Aurinkovoiman vaikutuksista on edelleen huonosti tietoja. On noudatettava varovaisuusperiaatetta. <br/> <br/> YVA-selostuksen mukaan linnustosta on kuitenkin saatu kattava yleiskuva. Ajoksenkankaan tuulivoimahankkeen linnustoselvityksissä ilmenee, että esimerkiksi petolintujen reviireissä ja pesäpaikoissa on aukkoja ja liiallista tulkintaa. Näin on muun mehiläishaukan (EN) osalta.  Pelkkä yleiskuva ei riitä, jos uhanalaisten lintulajien hankealueella tai sen lähiympäristössä olevat reviirit ja pesät jäävät löytymättä liiaksi tulkinnan varaan. Hiirihaukalla (VU) on selvityksen mukaan pesä hankealueella yhden suunnitellun tuulivoimalapaikan vieressä. <br/> <br/> Sähkönsiirtoreittien linnustoselvitys tehtiin YVA-selostuksen mukaan vain 50 metrin etäisyydelle reitistä. Tämä on liian lyhyt etäisyys selvityksen teolle. <br/> <br/> a) muuttolintuselvitys <br/> <br/> Linnustoselvityksiä on puutteita, jotka heikentävät vaikutusarvioinnin luotettavuutta. Kevätmuuttoselvitys on tehty 18 päivänä aikajaksolla 26.3.- 3.6.2024. Muutontarkkailu on aloitettu liian myöhään vasta maaliskuun loppupuolella. Tämä näkyy myös siinä, että laulujoutsenia havaittiin vain 17 yksilöä. Samoin liian myöhäinen tarkkailun aloittaminen on nähtävissä merikotkamäärässä. YVA-selostuksenkin mukaan muuttavia merikotkia havaittiin vain yhteensä 9. Merikotkien päämuutto ajoittuu keväisin helmi-huhtikuulle, ja usein valtaosa kotkista on ehtinyt muuttaa ennen maaliskuun loppua.  Hankealue ja sen ympäristö kuuluvat Pirkanmaalla hyvin aktiivisen merikotkamuuttoreitille. Tästä syystä merikotkien todellisesta määrästä ja muuttoreitistä hankealueella/sen läheisyydessä on saatava luotettava kuva. <br/> <br/> Syysmuuttoa havainnoitiin syksyllä 2023 aikavälillä 23.8-18.10.2023. Havaintopäiviä oli 10. Havaintopäivien poikkeaminen merkittävästi kevätmuuton seurannasta alaspäin on perusteetonta. Esimerkiksi hanhien, kurkien ja laulujoutsenten yksilömäärät hankealueen lähiympäristön pelloilla ovat varsin suuret, joten hankealueella ja sen lähistöllä on merkittävää muuttoa. Syksyinen muutonseuranta on myös päätetty liian aikaisin. <br/> <br/> YVA-selostuksessa todetaan: ” Olemassa olevien muuttoreittien takia etenkin muuttavien laulujoutsenen, metsähanhen, kurjen ja merikotkan määrät hankealueella ovat todennäköisesti keskimääräistä suurempia. Hankealueella ei sijaitse tärkeitä muutonaikaisia levähdysalueita, mutta etenkin hanhien levähdysalueina toimivia suuria peltoaukeita sijaitsee lähimmillään noin 2 kilometrin päässä hankealueesta. Lisäksi noin 10 kilometrin päässä hankealueelta länteen sijaitseva Puurijärvi-Isosuon kansallispuisto on erittäin merkittävä muutonaikainen levähdysalue etenkin kurjille ja hanhille.”  <br/>   <br/> Edelleen YVA-selostuksen mukaan: ” Koska havainnointipaikoilta ei voitu <br/> havainnoida koko hankealuetta kerralla, on todellinen hankealueen läpi havainnointipäivinä lentä- <br/> neiden lintujen määrä ollut saatuja tuloksia suurempi, kuitenkin korkeintaan noin kaksinkertainen.” Tämäkin vaikuttaa muutonseurannan antaman tiedon olennaiseen puutteellisuuteen.  <br/> <br/> Kurjista 87 % ( yht. 2883 yksilöä) muutti riskikorkeudella. Samoin vesilinnuista valtaosa lensi sellaisella korkeudella, joka lisäsi todennäköisyyksiä törmäyksiin. Monen petolintulajin kohdalla tilanne on tulosten mukaan samanlainen. <br/> <br/> Yhteysviranomaisen lausunnossa YVA-ohjelmasta todetaan 14.6.,2024:” Alueen läheisyydessä on useita linnustoltaan arvokkaita kohteita, kuten Puurijärvi-Isosuon kansallispuisto, joka toimii syksyllä yhtenä Etelä-Suomen merkittävimmistä kurjen kerääntymäalueista. Yhteysviranomainen <br/> pitää merkittävänä, että selostuksessa keskitytään erityisesti muuttolinnustoon kohdistuvien vaikutusten arviointiin, sillä hankealue on pienestä koostaan huolimatta melko merkittävällä sisämaan muuttoa ohjaavalla sijainnilla. Selostuksessa tulee tarkastella myös lähialueen <br/> levähdys- ja ruokailualueet. Sisämaahan sijoittuvien tuulivoimala-alueiden vaikutukset linnustoon riippuvat erityisesti hankealueen sijainnista suhteessa muuttolinnuston levähtämis- ja ruokailualueisiin. Arvioinnin erityistarkastelun kohteena tulee olla tuulivoimalle sensitiivisimmät <br/> lajiryhmät.” <br/> <br/> Sisämaan oloissa Ajoksenkankaan tuulivoimahanke sijoittuu tärkeälle lintujen muuttoreitille, jossa muuttaa suuri määrä tuulivoimaloille herkkiä lajeja. Samoin hankealueen ympäristössä on merkittäviä muutonaikaisia ruokailu- ja lepäilypeltoja, joiden tärkeys on esimerkiksi hanhille korostunut viime vuosien aikana. Muutontarkkailussa on sellaisia puutteita, jotka vaikuttavat heikentävästi arvioon hankealueen kautta tai vierestä kulkevan muuton suuruudesta. Sekä kevätmuuttoselvityksessä 2024 että syysmuuttoselvityksessä käytettiin toisena havaintopaikkana Krapinkallio, josta on selvitystietojen mukaan huono näkyväisyys ainakin SW-W sektorille, jolla suunnalla on esimerkiksi muuttolintujen käyttämä vilkas reitti. Koska Krapinkallio sijaitsee aika lailla keskellä hankealuetta, muutonseuranta tuolta paikalta ei ole riittävän luotettava hankealueen ja sen lähiympäristön suurta osaa ajatellen. <br/> <br/> b) metsäkanalintuselvitys <br/> <br/> Vuoden 2024 keväällä on tehty metsäkanalintujen selvitystä 4 päivänä. Metsäkanalintujen luotettava selvittäminen edellyttäisi useampia päiviä ja selvittämisen sijoittumisen useammalle kuin yhdelle vuodelle. Lisäksi YVA-selostuksessa selvityksen menetelmästä seuraavaa:” Kartoituksessa <br/> keskityttiin erityisesti voimalapaikkojen läheisyyteen ja lähtötietojen sekä karttatarkastelun perus- <br/> teella potentiaalisimmille alueille.” Esimerkiksi tuulivoimaloiden häiriövaikutus metsäkanalinnuille voi olla uusimpien tietojen mukaan varsin kauas ulottuva, Näyttää siltä, että soidinpaikkaselvitys on tehty liian suppeasti ja vain osalla aluetta.  <br/> <br/> c) pöllöselvitys <br/> <br/> Samoin yhden kevään 4 päivän pöllöhavainnointi ei ole riittävä. Pöllöjen soidinaktiivisuus vaihtelee tuntuvasti vuosittain muun muassa pöllöjen ravintotilanteesta johtuen. Samoin pöllöjen soidinaktiivisuus voi olla hyvinkin erilainen päivästä riippuen. Yhden kevään ja muutaman päivän mittainen pöllöjen havainnointi antaa puutteellisen kuvan hankealueen pöllötilanteesta. Huuhkajasta (EN) on paikallisten asukkaiden havaintoja vuosien mittaan.  Myös BirdLife Suomen Tiira-havaintotietopalvelussa on huhuilevan huuhkajan havainto 9.9.2023. Selvityksessä ei havaittu kuitenkaan huuhkajaa. <br/> <br/> d) päiväpetolintuselvitys <br/> <br/>  Päiväpetolintujen kevätseurnnan raportista 2023 voi päätellä, että hankealueen länsiosa on laajasti jäänyt huonosti havainnoitua, koska havaintopaikalta (Krapinkallio) on ollut huono näkyväisyys SW-W. Havaintopaikka sijaitsee keskellä hankealuetta. Krapinkalliota on myös käytetty edellä mainitusta syystä vähemmän kuin toista itäistä havaintopaikkaa.  <br/> <br/> Vaikutusarviointi linnustoon <br/> <br/> Yva-selostuksessa todetaan linnustovaikutuksista seuraavaa:”   <br/> <br/> Hankkeen merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat metsäkanalintuihin ja päiväpetolintuihin, joista etenkin hankkeen vaikutuspiirissä pesivään sääkseen. Pesimälinnuston, mukaan lukien pöllöt, herkkyys alueella arvioitiin kohtalaiseksi. Metson soidinpaikkojen ja päiväpetolintujen herkkyys arvioitiin suureksi. Eri vaihtoehtojen linnustovaikutukset poikkeavat toisistaan erityisesti päiväpetolintuihin ja metson soidinpaikkoihin kohdistuvien vaikutusten osalta, johtuen voimalasijoittelusta ja voimaloiden määrästä. <br/> <br/> Vaihtoehdosta VE0 ei arvioitu aiheutuvan muutosta nykytilaan. <br/> <br/> Vaihtoehdon VE1 aiheuttama muutoksen suuruus yleiseen pesimälinnustoon ja viirupöllöön ar- <br/> vioitiin keskisuureksi kielteiseksi, joten vaikutusten merkittävyydeksi saadaan kohtalainen kiel- <br/> teinen. Muutoksen suuruus metsäkanalintujen soidinpaikkoihin ja hiirihaukkaan arvioitiin suu- <br/> reksi kielteiseksi, joten vaikutusten merkittävyydeksi saadaan suuri kielteinen. Muutoksen suu- <br/> ruus sääkseen arvioitiin erittäin suureksi kielteiseksi, joten vaikutusten merkittävyydeksi saadaan <br/> erittäin suuri kielteinen. <br/> <br/> Vaihtoehdon VE2 aiheuttama muutoksen suuruus yleiseen pesimälinnustoon ja viirupöllöön ar- <br/> vioitiin keskisuureksi kielteiseksi, joten vaikutusten merkittävyydeksi saadaan kohtalainen kiel- <br/> teinen. Muutoksen suuruus metsäkanalintujen soidinpaikoille ja hiirihaukalle arvioitiin pieneksi <br/> kielteiseksi, joten vaikutuksen merkittävyydeksi saadaan vähäinen kielteinen. Muutoksen suu- <br/> ruus sääkseen arvioitiin keskisuureksi kielteiseksi, joten vaikutusten merkittävyydeksi saadaan <br/> suuri kielteinen. <br/> <br/> Hankealueella tapahtuva kevät- ja syysmuutto on selvitysten perusteella kohtalaista. Hankealu- <br/> eelle tai sen läheisyyteen sijoittuu laulujoutsenen, metsähanhen (EN/VU), kurjen ja merikotkan päämuuttoreitit, jotka heijastuvat hankealueen läpi lentävien lintujen määrään. Muuttolinnuston herkkyys hankealueella arvioitiin kohtalaiseksi. VE1:n ja VE2:n aiheuttama muutoksen suuruus muuttolinnustolle arvioitiin pieneksi kielteiseksi, joten vaikutusten merkittävyydeksi saadaan vä- <br/> häinen kielteinen.” <br/> <br/> Ajoksenkankaan tuulivoimahankkeen vaihtoehtojen vaikutusarviointi tehtyjen selvitysten mukaan osoittaa, että erityisesti petolinnut ja metsäkanalinnut kärsisivät hankkeen toteuttamisesta. Sääksen pesä sijaitsee hankealueella 1 km päässä tuulivoimaloista. Tämä etäisyys on aivan liian lyhyt. Sääksisäätiö suosittelee 2 km suojaetäisyyttä. Lisäksi mainitaan sääkseen kohdistuvien tarkkailulentojen perusteella, että sääksen lentoaktiivisuus hankealueella on huomattava.  Sääksi lentä pesältä joko SE tai NW ruokailulennossa. VE1-vaihtoehdossa vaikutusten merkittävyys sääkseen olisi erittäin suuri kielteinen. VE2-vaihtoehdossa sääkseen kohdistuisi suuri kielteinen vaikutus. Sääksen olemassaolon turvaaminen hankealueella ja sen lähistöllä tulee turvata jatkossa. Pesäpuun suojeleminen merkitsee sitä, että sääksen reviiri säilyy alueella. Ensisijaisena keinona on tuulivoimaloiden määrän laskeminen ja samalla niiden sijoittelu siten, että haitallisuus sääkselle vähenee tuntuvasti ja sille tasolle, etteivät häiriö tai törmäysriski merkitse sääksireviirin autioitumista. Tekopesien tekeminen ei ole välttämättä tehokas ratkaisu tilanteessa, jossa sääksen lentoreitit kulkevat huomattavasti hankealueella tai sen kautta. <br/> <br/> Kiintoisaa on, että VE2-vaihtoehdossa metsäkanalintujen soidinpaikoille ja hiirihaukalle vaikutusten merkittävyys arvioitiin vähäinen kielteinen. VE1-vaihtoehdossa merkittävyys arvioitiin suuri kielteinen. Vaikutusarvioinneissa aliarvioidaan tuulivoimaloiden haitallista vaikutusta metsäkanalintuihin ja petolintuihin. Esimerkiksi metson kohdalla tuulivoimaloiden synnyttämä melu vaikuttaa metson soitimeen haitallisesti. Elinympäristöjen pirstoutuminen ja tuulivoimaloista aiheutuva muu haittavaikutus johtavat helposti metsäkanalintujen reviirien ja soidinpaikkojen autioitumiseen tuulivoima-alueiden ympäristössä. Kysymys ei ole pelkästään törmäyksistä tuulivoimalarakenteisiin. Metson kohdalla varovaisuusperiaatetta noudattamalla ei esimerkiksi alle 1 000 metrin etäisyys tuulivoimalasta ole lainkaan riittävä. Metso saattaa tutkimustulosten mukaan karttaa tuulivoima-alueita useita kilometrejä. Pirkanmaan etelä- ja lounaisosien metsäkanalinnuille hyvin sopivat alueet on rauhoitettava ylimääräiseltä häiriöltä. <br/> <br/> https://www.luke.fi/fi/uutiset/katsaus-useat-lintu-ja-nisakasryhmat-vaistavat-tuulivoimaloita <br/> <br/> Yhden yön yökuuntelu on liian vähän. Hankealue on kehrääjien suosiossa. Kehrääjä on Pirkanmaalla harvinainen laji, jonka kanta on tosin hieman ollut noususuunnassa. Kehrääjä on myös tuulivoimaloille tutkimusten mukaan herkkä lalji. YVA-selostuksen mukaan:” Yölaulajaselvityksen yhteydessä hankealueella havaittiin kolmella paikalla laulava koiraskehrääjä (D.) tai kehrääjäpariskunta. Hankealueella on laajasti kehrääjälle soveltuvaa harvapuustoista ympäristöä.” Tiheällä tuulivoimaverkolla voi olla hyvinkin haitallinen vaikutus kehrääjän säilymiseen alueella. Kehrääjäkerääntymien suosimia reviiri- ja saalistusalueita ei pidä heikentää. <br/> <br/> Natura-arviointi <br/> <br/> Hanhijärvi-Keskinen-Tapiolanjärvi Natura-alue SPA (FI 0350002) sijaitsee hankealueen tuntumassa lähimmillään 1.5 km päässä hankealueen rajasta. Alueen herkkyys on suuri. Natura-arvioinnin tarpeellisuusharkinnassa on tultu seuraavaan päätelmään YVA-selostuksessa:” Tarveharkinnan johtopäätöksenä on todettavissa, että edellä esitetyn perusteella luonnonsuojelulain (9/2023) 35 §:n mukainen Natura-arviointi Hanhijärvi-Keskinen-Tapiolanjärven Natura-alueelle ei ole tarpeen, sillä hanke ei todennäköisesti merkittävästi heikennä niitä Natura-alueen luontoarvoja, joiden suojelemiseksi alue on valittu Natura 2000 -verkostoon. Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa arvioidaan olevan merkitykseltään vähäisiä ja/tai epätodennäköisiä.” <br/> <br/> Uusien tutkimusten mukaan tuulivoimaloista syntyvä haitallinen vaikutus linnustoon voi ulottua aikaisempaa luultua tuntuvasti kauemmaksi. Tämä on syytä ottaa huomioon jatkossa, kun Natura-arvioinnin tarpeellisuutta harkitaan. Pelkkä melu tai ympäristönmuutos tai estevaikutus törmäysriskeineen eivät ole välttämättä ainoita kriteerejä, joiden mukaan haittojen merkittävyyttä on arvioitava. Tuulivoimaloiden linnustoa karkottava vaikutus ( juuri harvalukuisiin ja uhanalaisiin lajeihin tai muutoin arvokkaisiin lajeihin) voi olla tuntuva. Useaan lajiin vaikuttaisivat lisäksi itse Ajoksenkankaan hankealueelle perustettava tuulivoima-alue ja sitten vielä se, jos haittavaikutusta ulottuu Natura-alueelle asti. <br/> <br/> Yhteenveto <br/> <br/> Ajoksenkankaan tuulivoimahanke sijoittuu sisämaan oloissa merkittävälle lintujen muuttoalueelle. Alueen kautta muuttaa runsaasti tuulivoimalle arkoja lajeja. Tuulivoimahankkeen ympäristössä on lisäksi tärkeitä peltoalueita, joiden merkitys esimerkiksi hanhien, laulujoutsenten ja kurkien ruokailu- ja lepäilypaikkoina on viime vuosien aikana korostunut entisestään. On vaarana, että tuulivoima-alueen perustaminen vaikuttaisi edellä mainittujen peltoalueiden merkityksen vähentymiseen lintujen kannalta muun muassa lintujen alkaessa ainakin jossakin määrin karttaa näitä alueita. Kevätmuuttoselvitys 2024 ja syysmuuttoselvitys 2023 ovat aukollisia, koska toisena havaintopaikkana on molemmissa käytetty Krapinkalliota, josta on selvityksen mukaan huono näkyväisyys ainakin SW-W sektorille. <br/> <br/> Linnustoselvityksissä on puutteita, jotka vaikuttavat osittain vaikutusarvioinnin luotettavuuteen tuulivoimahankkeen haitallisista vaikutuksista linnustoon. Nämä puutteet johtavat tulkintoihin esimerkiksi joidenkin petolintulajien pesäpaikoista ja reviireistä.  Sääksen pesäpuuhun tulee jättää 2 km suojaetäisyys tuulivoimaloista. Tästä huolimatta sääksen pesimismahdollisuus alueella vaarantuisi tuntuvasti jatkossa, koska sääksen lentoaktiivisuus hankealueella on huomattava. Sääkseen kohdistuvia haittavaikutuksia korostaa se, että sääksen pesä sijaitsee hankealueella suunniteltujen tuulivoimaloiden ympäröimänä.  Sääksen ruokailulennot suuntautuisivat pesältä liian kapeita vapaita käytäviä pitkin joko SE Ylistenjärven suuntaan tai NW Kokemäenjoen suuntaan..  Sääkset lentelevät myös muita kuin ravinnonhakulentoja. Lisäksi poikasten riskit ovat hyvin suuret. Pelkästään tekopesien rakentaminen tai muiden vastaavien lievennyskeinojen käyttäminen ei ole riittävä ratkaisu. <br/> <br/> Tuulivoimalat heikentäisivät olennaisesti metsäkanalintujen elinolosuhteita. Tuloksena voi olla metsäkanalintujen - kuten metson- katoaminen hankealueelta ja sen lähietäisyydeltä. Samoin pöllöjen – erityisesti viirupöllön- ja uhanalaisten petolintulajien pesimismahdollisuudet vaarantuvat. Hankealueelta on myös kannaltaan selkeästi vähenevän helmipöllön havaintoja. <br/> <br/> Hanhijärvi-Keskinen-Tapiolanharju Natura-alue SPA sijaitsee hankealueen lähituntumassa. Vaarana on, että tuulivoima-alueen perustaminen synnyttää Natura-alueelle liiallista haitallista vaikutusta. Tämä tulisi huomioida muun muassa varovaisuusperiaatetta noudattamalla, kun harkitaan Natura-arvioinnin tarpeellisuutta. <br/> <br/> Tuulivoimaloiden ja aurinkovoiman yhteisvaikutus on arvioitava varovaisuusperiaatetta noudattaen. Suunnitellun aurinkovoima-alueen luontoselvitykset on tehtävä kunnollisesti. <br/> <br/> Maakotka on havaittu useana talvikautena hankealueella tai sen lähiympäristössä. Tämäkin on otettava huomioon linnustovaikutuksia arvioitaessa. <br/> <br/> Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen kannan mukaan Ajoksenkankaan tuulivoimahanketta suunnitellaan alueelle, jolle tuulivoimalat eivät hyvin sovi muun muassa juuri linnustovaikutusten vuoksi. Sekä VE1 että VE2 ovat liian suuria, kun mietitään tuulivoimaloiden määrää. Kumpaakaan ei pidä toteuttaa suunnitellussa laajuudessa. <br/> <br/> Jos tuulivoimahanke toteutetaan, jälkiseuranta on järjestettävä. On seurattava, miten tuulivoimalat vaikuttavat alueen pesivään ja muuttavaan linnustoon. Seuranta on ulotettava tuulivoima-aluetta ympäröiville pelloille ja Natura-alueille asti. Näin voidaan saada tietoa siitä, vaikuttaako haitallinen vaikutus ympäröivillä alueilla nyt lepäilevien ja ruokailevien tuulivoimalle arkojen lintujen määriin.  Jälkiseurannalla on myös koottava tietoa mahdollisesti perustettavan aurinkovoiman vaikutuksista. <br/> <br/> <br/> Tampereella 26.1.2026 <br/> <br/> Jukka T. Helin <br/> Suojeluvastaava <br/> Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys <br/> pily@pily.fi <br/> <br/> <br/> </div> Mon, 26 Jan 2026 15:29:47 GMT https://www.pily.fi/pirkanmaan-lintutieteellisen-yhdistyksen-mielipide-sastamalan-ajoksenkankaan-tuulivoimahankkeen-yva-selostuksesta-26-1-2027 kannanotto https://www.pily.fi/pirkanmaan-lintutieteellisen-yhdistyksen-muistutus-haemeenkyroen-kunnalle-konikallion-tuulivoimahankkeen-osayleiskaavaehdotuksesta-21-12-2025 <div data-rss-type="text"> <p> <span> Tämä sama muistutus annetaan sekä Hämeenkyrön että Ikaalisten kunnille. <br/> <span>  </span> </span> </p> <p> P <span> irkanmaan lintutieteellinen yhdistys toteaa, että Alaistenniitut –Siloistenkallion alueelta tulee poistaa aluetta lähimmät kaavaillut tuulivoimalat. Edelleen Teerineva kuuluu soidensuojelun täydennyskehotuksen listalle. Teerinevalla on havaittu lähivuosina muun muassa Pirkanmaalla kovasti harvinaistunut pohjansirkku NT) sekä Pirkanmaalla harvinainen riekko (VU). Riekon eteläisimmät esiintymisalueet tulee turvata siten, että riekon elinolot säilytetään. Teerinevan lähellä olevat tuulivoimalat (T1ja T2) tulee poistaa ehdotuksesta. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Aivan Konikallion tuulivoimahankkeen länsipuolella on soiden täydennysesityksen (SSTE) kohteet </span> <br/> <span> Porrasneva, Sunttineva ja Pitkälahti-Jouhineva. Nämäkin tulee varovaisuusperiaatteella arvioida vaikutusten osalta. Energia ja elonkirjo -vaihemaakuntakaavassa Konikallion hankealueen </span> <br/> <span> länsipuolelle on lisätty luonnon monimuotoisuuden ydinalue, joka kattaa soidensuojelun täydennysesityksen kohdealueiden ympäristön. Tämä korostaa arvokkaan suoluonnon ja sen lajiston säilyttämistä ja suojelua. </span> <br/> <br/> <span> VE1-lähtökohta kaavaehdotukselle on ylimitoitettu, kun otetaan huomioon esimerkiksi metsäkanalintujen ja petolintujen esiintyminen alueella. Metsäkanalintujen ja muidenkin lajien osalta on haittavaikutuksia selkeästi vähätelty viittaamalla lähinnä vain meluun. Melulla on tärkeä haittavaikutus, mutta myös ympäristömuutos ja muu tuulivoimasta johtuva häiriövaikutus on tuntuva. Luonnonvarakeskuksen vuoden 2023 tutkimuskoosteen mukaan tuulivoima-alue karkottaa useita eläinlajeja pisimmillään jopa 5 kilometrin päähän. Tällainen vaikutus voi kohdistua muun muassa pöllöihin ja kanalintuihin. Kun tiedetään, että pöllöillä ja metsäkanalinnuilla alkaa olla hyvin hankalaa löytää uusia riittävän hyviä reviireitä, tähän vaaraan on paneuduttava tuulivoimahankkeiden ja myllyjen sijoittamisessa. YVA-selostuksessa mainitaan suosituksesta, jossa soitimen ympärille on jätettävä kilometrin suojavyöhyke, mutta varsinaisena lievennystoimenpiteenä tätä ei ole esitetty. Metsäkanalintujen soidinpaikkojen katoamiseen ja kanalintujen elinympäristön heikentymiseen on asennoiduttava vakavasti. </span> <br/> <br/> <span> Lähimmät tuulivoimalat sijaitsevat vain hieman runsaan 400 metrin päässä soidinpaikoista, Tämä etäisyys ei ole riittävä suojaetäisyys, jos varovaisuusperiaatetta noudatetaan. YVA-selostuksessa mainitaan suosituksesta, jonka mukaan metson soidinpaikkaa pitää jättää 1 kilometrin etäisyys. Tuoreimman tiedon mukaan melu haittaa merkittävästi metsojen soidinta 800 metrin säteellä voimalasta. Soidinpaikkoja ei ole huomioitu voimalasijoittelussa riittävästi. </span> <br/> <span> Tuulivoimahankealueella ja sen välittömässä läheisyydessä on vahva metsokanta. Tänä syksynä 2025 siellä on havaittu suuria teeriparviakin. Teeriparvessa lintuja on ollut jopa kuutisenkymmentä. </span> <br/> <br/> <span> VE2-vaihtoehtokin voi olla vaikeata sijoittaa hankealueelle siten, ettei siitä aiheudu liian tuntuvia luontoarvoja koskevia haittavaikutuksia. On myös pidettävä mielessä, että Konikallion tuulivoimahanke on valtakunnallisesti arvokkaan maisemaharjukokonaisuuden vieressä. Kysymyksessä on melko massiivinen hanke. Hankealue sijoittuu osaltaan Natura-alueelle </span> <br/> <span> (Vatulanharju-Ulvaanharju FI 0309001, Sac, 1 089 ha) ja sen välittömään läheisyyteen. Edelleen </span> <br/> <span> hankealueen lähituntumassa on Vatulanharjun valtakunnallisesti arvokas Pirkanmaan </span> <br/> <span> harjumaisema. Yhteysviranomaisen perustellussa päätöksessä todetaan, että yhteysviranomainen </span> <br/> <span> on arvioinut valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle Vatulanharju-Ulvaanharju aiheutuvat maisemavaikutukset merkittävämmäksi kuin arvioinnissa oli. Yhteysviranomaisen arvion mukaan vaikutukset ovat suuret kielteiset.  </span> <br/> <br/> <span> Hankealueen vieressä on lisäksi Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen määrittelemä maakunnallisesti tärkeä lintualue (MAALI-alue).Tämäntyyppinen hankealue synnyttää kysymyksiä alueen soveltumiselle tuulivoimarakentamiselle. </span> <br/> <br/> <span> Hankesuunnitelman mukaan VE1-vaihtoehto aiheuttaisi tarvetta rakentaa uusia teitä 13 500 metriä. Kaavakartan mukaan tämä rakentamistyö pirstoisi aluetta tuntuvasti heikentäen ja hävittäen lintujen ja muiden eläinten elinpiirejä. </span> <br/> <br/> <span> Kaavaehdotuksessa tuulivoimaloiden maksimikorkeutta on alennettu 350 metristä 300 metriin. Tästä huolimatta tuulivoimaloista aiheutuva haittavaikutus ei juurikaan vähene. Korkeista tuulivoimaloista koituva haittavaikutus on lisäksi edelleen huonosti tunnettua. Tästä syystä on noudatettava vaikutusarvioinnissa varovaisuusperiaatetta. </span> <br/> <br/> <span> Pirkanmaan ELY-keskuksen hankeen YVA-selostuksesta antamassa perustellussa päätöksessä todetaan:” Hankealueen pesimälinnustoselvityksen mukaan lajistollisesti merkittävin arvokas lintukohde hankealueella on Siloistenkalliolta virtaavan uoman monimuotoinen ympäristö, jossa esiintyvät muun muassa varpus- ja viirupöllö, pikkusieppo ja hömötiaisia. Hankealueelta löydettiin lisäksi yksi metson soidinalue ja useampia teeren soitimia. Alueella pesii myös petolintuja (hiiri- ja mehiläishaukka, sääksi) ja pöllöjä (varpus- ja lehtopöllö). Yhteysviranomainen pitää pesimälajistoon kohdistuvien vaikutusten arviointia pintapuolisena. Vaikutustenarviointi perustuu </span> <br/> <span> soidinlaulun kuuluvuuden muutoksiin, vaikka lajiston kannalta erityisesti häiriö ja elinympäristöjen muuttuminen voi metsäympäristöissä olla linnustolle merkittävämpi haitta. Kokonaisuutena hankkeen vaikutukset jäävät kuitenkin todennäköisesti kohtalaisiksi, sillä alue on voimakkaasti </span> <br/> <span> käsiteltyä ja elinympäristöltään jo muuttunutta.” </span> <br/> <br/> <span> Perustellussa päätelmässä Pirkanmaan ELY-keskus näin ollen toteaa, että pesimälajiston kohdalta vaikutusarviointi on pintapuolista. Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys on samalla kannalla. Yhtenä syynä vaikutusarvioinnin riittämättömyyteen ovat puutteelliset linnustoselvitykset. </span> <br/> <br/> <span> Edelleen perustellussa päätelmässä YVA-selostuksesta kiinnitetään huomiota lähinnä hankealuetta olevan pesän tilanteeseen seuraavasti:” </span> <br/> <br/> <span> Selvityksen mukaan hankealuetta lähimpänä sijaitseva pesä oli asuttuna alkuvuonna 2021, mutta varsinaista pesintää ei ollut. Vuonna 2022 pesä oli autio, eikä sääksiä havaittu lainkaan alueen pohjoisosassa petolintutarkkailuissa tai muutonseurantojen yhteydessä. Selvityksen </span> <br/> <span> johtopäätöksenä todetaan, että reviirin vaikutus hankkeeseen on vielä epäselvä. Reviiriin kohdistuvia vaikutuksia ei ole tämän laajemmin arvioitu selostuksessa. Yhteysviranomainen huomauttaa, että kalasääsken pesäpuu on luonnonsuojelulain turvaama suuren petolinnun pesä, vaikka siinä ei joinain vuosina pesittäisikään. Olennaisinta on puun ja sen lähiympäristön säilyminen pesinnälle soveltuvana. Tällä hetkellä selostuksesta jää epäselväksi, mikä reviirin ja pesäpuun tilanne on. Hankkeen jatkosuunnittelussa tulee täydentää kyseisen reviirin tiedot ja </span> <br/> <span> arvio pesän tilanteesta sekä hankkeen vaikutuksista. Kalasääski on häiriöherkkä sekä tuulivoimalle sensitiivinen laji, ja Sääksisäätiön suositus tuulivoimaloiden ja asutun sääksenpesän välille on kaksi kilometriä.” </span> <br/> <br/> <span> Osayleiskaavaehdotuksessa kerrotaan, että kalasääsken tuulivoima-aluetta lähin pesä oli edelleen vuonna 2025 autiona. Tiedoista ei ilmene, miten tämä tarkistus tehtiin ja onko tilanne ollut sama myös parina aiempana vuonna. </span> <br/> <br/> <span> Ulvaanharjulla suojelun perusteena ovat seuraavat luontotyypit: 7110 keidassuot (30 ha),7160 Fennoskandian lähteet ja lähdesuot (0,1ha), 9010 boreaaliset luonnonmetsät (0,1 ha), </span> <br/> <span> 9060 harjumuodostelmien metsäiset luontotyypit(1050 ha) ja 91D0 puustoiset suot (1 ha). Lisäksi Natura-tietolomakkeessa mainitaan viisi lajia,jotka eivät kuulu alueen varsinaisiin Natura- </span> <br/> <span> suojeluperusteisiin, mutta ovat tärkeitä Natura-alueen eheyden ja laadun arvioinnissa. Näitä ovat </span> <br/> <span> kehrääjä (Caprimulgus europaeus) ja kangaskiuru (NT) (Lullula arborea) sekä kasveista kanervisara </span> <br/> <span> (Carex ericerotum), nummikeltalieko (Diphasiastrum x zeilleri) sekä kangasajuruoho </span> <br/> <span> (Thymus serpyllum). </span> <br/> <br/> <span> Konikallion hankealue sijoittuu yhden Pirkanmaan parhaan kehrääjäalueen lähituntumaan. Kehrääjäselvitys jää liian alimitoitetuksi. Kehrääjiä (DR) on tarkkailtu yleisen </span> <br/> <span> pesimälinnustoselvityksen yhteydessä ja lisäksi lepakkoselvityksen ohessa. Tuulivoimahankkeiden vaikutuksesta kehrääjiin on tutkimuksissa saatu selkeitä viitteitä, että tuulivoimahankkeet saattavat olla kehrääjille merkittävän haitallisia. Tästä syystä on laadittava laatia riittävän konkreettinen ja tehokas selvitys kehrääjien liikkeistä hankealueella ja hankealueen lähialueilla. Tuulivoimasijoittelussakin tulee ottaa huomioon kehrääjät. Kangaskiuruun kohdistuvat mahdolliset haitalliset vaikutukset kaipaavat myös lisäselvitystä. Konikallion tuulivoimahankkeen linnustovaikutukset niin itse hankealueella että myös Natura-alueella tulee arvioida uudelleen ja noudattaen varovaisuusperiaatetta vaikutusarvioinnissa Luonnonvarakeskuksen v. 2023 julkaiseman tuulivoimalavaikutuksia koskeneen koostejulkaisunkin vuoksi. Tehty Natura-arviointi näyttää olevan haittoja vähättelevä. </span> <br/> <br/> <span> Yhteenveto </span> <br/> <br/> <span>  Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys viittaa aikaisemmin antamiinsa Konikallion tuulivoimahanketta koskeviin mielipiteisiin ja muistutuksiin. Linnustoselvityksissä on sellaisia puutteita, jotka vaikeuttavat tuulivoimahankkeesta mahdollisesti aiheutuvien haittavaikutusten merkittävyyden arviointia. Haittavaikutuksia tarkastellaan myös liian lyhyellä etäisyydellä tuulivoima-alueesta ja tuulimyllyistä. Osayleiskaavaehdotuksessa on muutettu joidenkin tuulivoimaloiden sijaintipaikkaa. Tämä sijoittelun päivittäminen on tapahtunut vain kartta- ja ilmakuvatarkastelun kautta ilman maastossa tapahtuvaa selvitystä. Molemmat vaihtoehdot – VE1 ja VE2- ovat liian ylimitoitettuja, jotta luontoarvot ja muun muassa maisema-arvot eivät kärsisi kohtuuttomasti. Tuulivoimaloiden madaltaminen 300 metriin ei ratkaise riittävästi syntyviä haittoja.  </span> <br/> <br/> <span> Konikallion hankealueen läheisyydessä on useita kalasääskireviireitä Itse alueella ja sen tuntumassa on myös uhanalaisten petolintujen reviireitä. Vaikutukset kangaskiuruun ja kehrääjään ovat puutteellisten selvitysten vuoksi aukolliset. Linnustoselvitykset edellyttävät näiltä osin täydentämistä. Mitään riittävää kunnollista luontoarvoja koskevaa lisäselvitystä ei ole tehty vuoden 2021 ja 2022 jälkeen. Kalasääsken kohdalla on syytä noudattaa Sääksisäätiön 2 kilometrin etäisyyssuositusta. </span> <br/> <br/> <span> Jos tuulivoimahanke toteutetaan, on välttämätöntä tehdä päätös jälkiseurannasta. Toiminnan jälkeisessä seurannassa pidetään huolta siitä, että haittavaikutuksia seurataan. On suoritettava esimerkiksi linnustoseurantaa ja muiden eläinten seurantaa pätevin selvityksin. Näin saadaan tietoja, miten tuulivoimalat vaikuttavat. Nykyisin on varsin vähän tietoa tuulivoimahankkeiden vaikutuksista, vaikka tietoa saadaan koko ajan lisää. Etenkin yhä korkeampien tuulivoimaloiden haittavaikutuksista tulee saada lisää tietoa. Välkkeen ja lentoestevalojen haitallisuuden ehkäisemiseen tulee kiinnittää huomiota. </span> <br/> <br/> <span> Periaatteena on olla, että Natura-alueen rajausta kunnioitetaan. Näin ollen Natura-aluetta ei saisi sisällyttää hankealueen sisään. Samoin hankkeen sähkönsiirtoreitti A kulkisi Natura-alueen läpi. Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevan ohjeen mukaan 5/16 tuulivoimaa ei suositella rakennettavaksi valtakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille tai niiden läheisyyteen. </span> <br/> <br/> <br/> <span> Tampereella 21.12.2025 </span> <br/> <br/> <span> Jukka T. Helin </span> <br/> <span> Suojeluvastaava </span> <br/> <span> Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys </span> <br/> <span> pily@pily.fi </span> <br/> <br/> <br/> </p> </div> Wed, 31 Dec 2025 07:55:23 GMT https://www.pily.fi/pirkanmaan-lintutieteellisen-yhdistyksen-muistutus-haemeenkyroen-kunnalle-konikallion-tuulivoimahankkeen-osayleiskaavaehdotuksesta-21-12-2025 kannanotto thumbnail main image https://www.pily.fi/saeaeksjaerven-osayleiskaava-selitys-hallinto-oikeuden-12-11-2025-paeivaettyyn-selityspyyntoeoen-diaarinumero-2724-03-04-04-04-16-2024 <div data-rss-type="text"> 1 <br/> VASTAANOTTAJA: <br/> HÄMEENLINNAN HALLINTO-OIKEUS <br/> Raatihuoneenkatu 1 <br/> 13100 Hämeenlinna <br/> ASIA: Selitys hallinto-oikeuden 12.11.2025 päivättyyn selityspyyntöön (Diaarinumero: <br/> 2724/03.04.04.04.16/2024) <br/> MUUTOKSENHAKIJAT: <br/> Lempäälän ympäristönsuojeluyhdistys ry <br/> Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri ry <br/> Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry <br/> <div> VASTAPUOLI: Lempäälän kunta </div> <div> <br/> </div> <div> SELITYS </div> <div> <br/> </div> Viitaten Lempäälän kunnanhallituksen lausuntoon (31.3.2025 § 109) koskien <br/> Sääksjärven osayleiskaavan hyväksymispäätöstä 30.10.2024 § 72, muutoksenhakijat <br/> <div> esittävät kunnioittavasti seuraavaa: </div> <div> <br/> </div> Muutoksenhakijat uudistavat valituksessa esitetyt vaatimukset kaavan kumoamisesta <br/> ensisijaisesti kokonaan tai toissijaisesti valituksessa yksilöidyiltä osin. Lempäälän <br/> kunnan lausunto ei sisällä sellaista oikeudellisesti tai tosiasioihin perustuvaa <br/> vastanäyttöä, joka kumoaisi valituksessa esitetyt perusteet kaavan lainvastaisuudesta. <br/> Kunnan lausunto on luonteeltaan yleispiirteinen eikä vastaa yksilöidysti valituksessa <br/> esitettyihin konkreettisiin puutteisiin lajisto- ja luontotyyppiselvityksissä. Lausunto <br/> nojaa virheellisiin laintulkintoihin erityisesti osallistumismenettelyn, vaikutusten <br/> arvioinnin laajuuden ja EU-oikeuden asettamien suojeluvelvoitteiden osalta. <br/> Muutoksenhakijat korostavat, että valittajajärjestöt ovat alueellisia luonnonarvojen <br/> seurannan ja inventoinnin asiantuntijatoimijoita, joilla on pitkäaikaista kokemusta <br/> Pirkanmaan metsäekosysteemeistä ja lepakoiden, linnuston sekä liito-oravan <br/> kartoituksesta. Valituksessa esitetyt havainnot perustuvat kenttätutkimuksiin, <br/> maastokäynteihin ja biologiseen asiantuntemukseen. Kunnan lausunto ei esitä <br/> <div> tutkimusperusteista vastanäyttöä näille havainnoille. </div> <div> <br/> </div> 2 <br/> 1. Menettelyvirheet ja vuorovaikutuksen laiminlyönti (MRL 62 §, 65 § ja MRA 32 §) <br/> Kunta myöntää lausunnossaan, että kaavaehdotuksen virallisen nähtävilläoloajan <br/> jälkeen kaava-aineistoon on lisätty lukuisia uusia selvityksiä (mm. pienvesiselvitys, <br/> täydennetty linnustoselvitys, mustaliuske- ja arseenikartoitus, ilmastovaikutusten <br/> arviointi). Kunta kuitenkin väittää, ettei kaavaehdotusta ollut tarpeen asettaa uudelleen <br/> nähtäville, koska muutokset eivät olleet olennaisia ja koskivat vain yksittäisiä <br/> <div> maanomistajia. </div> <div> <br/> </div> Tämä tulkinta on maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 32 §:n ja hyvän hallinnon <br/> <div> periaatteiden vastainen. </div> <div> <br/> </div> <div> Perustelut: </div> <div> <br/> </div> 1. Olennaisuuden arviointi: Kun kaava-aineistoon lisätään kahdeksan uutta <br/> asiantuntijaselvitystä, jotka tuottavat täysin uutta tietoa mm. uhanalaisista <br/> lajeista, vesilain mukaisista kohteista ja maaperän pilaantumisriskeistä, <br/> kyseessä on kiistatta olennainen muutos kaavan tietopohjassa ja vaikutusten <br/> <div> arvioinnissa. </div> <div> <br/> </div> 2. Osallisten oikeusturva: Luontoarvoja, ilmastovaikutuksia ja vesistöjen tilaa <br/> koskevat tiedot eivät koske vain "yksittäisiä maanomistajia", vaan ne ovat yleistä <br/> etua koskevia asioita, joihin luonnonsuojelujärjestöillä ja muilla osallisilla on <br/> MRL 62 §:n nojalla oikeus lausua. Kunta on menettelyllään evännyt tämän <br/> <div> oikeuden. </div> <div> <br/> </div> 3. MRL 65 §: Lisäksi MRL 65 §:n mukaan kaavaehdotus on asetettava julkisesti <br/> nähtäville siten, että osallisilla on todellinen mahdollisuus tutustua siihen <br/> kokonaisuudessaan. Kun kaavan tietoperusta muuttuu olennaisesti, <br/> <div> nähtävilläolomenettely on uusittava. Kunta ei näin tehnyt. </div> <div> <br/> </div> 4. Oikeuskäytäntö: KHO on ratkaisukäytännössään (mm. KHO:2014:2) linjannut, <br/> että jos kaavaan lisätään selvityksiä, jotka voivat vaikuttaa kaavaratkaisun <br/> <div> sisältöön tai osallisten arviointiin, ehdotus on asetettava uudelleen nähtäville. </div> <div> <br/> </div> <div> 2. Selvitysten ja vaikutusarvioinnin riittämättömyys (MRL 9 §) </div> <div> <br/> </div> Kunnan lausunto tukeutuu ELY-keskuksen viranomaisneuvotteluissa esittämiin <br/> kantoihin selvitysten riittävyydestä. Muutoksenhakijat huomauttavat, että <br/> viranomaisneuvottelun lopputulos ei poista kunnan itsenäistä vastuuta MRL 9 §:n <br/> noudattamisesta, eikä se estä hallinto-oikeutta arvioimasta selvitysten riittävyyttä <br/> <div> uudelleen, erityisesti kun tietoon on tullut uutta selvitysaineistoa. </div> <div> <br/> </div> 3 <br/> <div> 2.1. Lajistoselvitykset ja EU-oikeus </div> <div> <br/> </div> Kunta ei lausunnossaan vastaa valituksessa esitettyihin yksilöityihin puutteisiin mm. <br/> <div> lepakoiden, viitasammakon ja saukon selvitysten osalta. </div> <div> <br/> </div> ● Liito-orava (Direktiivi 92/43/ETY Liite IV): Kunta väittää selvitysten olevan <br/> riittäviä. Kuitenkin uusin oikeuskäytäntö (EUT C-477/19 ja KHO 2023:2451) <br/> edellyttää myös ns. palautuvien elinympäristöjen ja potentiaalisten lisääntymis- <br/> ja levähdyspaikkojen suojelua. Kaavassa osoitetut, paikoitellen vain n. 50–80 <br/> metriä leveät viheryhteydet eivät täytä lajin ekologisia vaatimuksia eivätkä turvaa <br/> lajin suotuisan suojelutason säilymistä. Ekologisesti toimiva liito-oravan <br/> kulkuyhteys edellyttää tutkimusten mukaan vähintään 100–150 metrin leveää, <br/> yhtenäistä ja katkeamatonta puustoista käytävää; tätä kapeammat yhteydet <br/> <div> eivät toimi lajille. </div> <div> <br/> </div> ● Linnusto (Direktiivi 2009/147/EY Liite I): Kaava-alueella esiintyy useita <br/> direktiivilajeja, kuten metso, palokärki ja mehiläishaukka. EUT:n ns. Skydda <br/> Skogen -tuomion (C-473/19 ja C-474/19) mukaan direktiivilajien lisääntymis- ja <br/> levähdyspaikkojen heikentäminen on kiellettyä myös kaavoituksessa. Kunnan <br/> lausunto sivuuttaa täysin metson soidinalueiden vaatiman laajan (tutkimusten <br/> mukaan n. 300 ha) rauhallisen metsäalueen tarpeen. Kaava pirstoo tämän <br/> <div> elinympäristön. </div> <div> <br/> </div> ● Lepakot: Lepakoiden osalta selvitykset ovat valituksen mukaan vanhentuneita <br/> ja liian suppeita. EU:n luontodirektiivi edellyttää kaikkien liitteen IV(a) lajien <br/> lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentämiskiellon arviointia, eikä kunta arvioi <br/> melu- ja valohäiriöiden vaikutuksia lepakoiden saalistusalueisiin tai <br/> <div> lisääntyneen liikenteen aiheuttamaa kuolleisuusriskiä. </div> <div> <br/> </div> ● Viitasammakko: Viitasammakko on EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) laji, ja <br/> sen soidinalueiden sekä lisääntymispaikkojen hävittäminen tai heikentäminen <br/> on ehdottomasti kielletty. Kaava ei sisällä selvitystä soidinalueiden <br/> <div> sijoittumisesta suhteessa rakentamisvarauksiin. </div> <div> <br/> </div> <div> 2.2. Pienvedet ja vesilaki </div> <div> <br/> </div> Kunta myöntää, että luo-2-merkinnät menevät paikoin päällekkäin <br/> rakentamisvarausten kanssa, mutta katsoo asian ratkeavan asemakaavoituksessa. <br/> Tämä on oikeudellisesti kestämätöntä. Yleiskaavalla ei voida osoittaa rakentamista <br/> päällekkäin vesilain 2:11 §:n nojalla suojellun, luonnontilaisen puron tai noron kanssa, <br/> sillä se loisi oikeusvaikutteisen ristiriidan lain kanssa. Yleiskaavan tehtävä on varmistaa <br/> maankäytön toteuttamiskelpoisuus, ei siirtää laittomuuksia asemakaavavaiheeseen. <br/> Luonnonsuojelulain (9/2023) 11 § asettaa kunnalle nimenomaisen velvollisuuden <br/> 4 <br/> edistää luonnon monimuotoisuuden ja maiseman suojelua alueellaan. Tätä velvoitetta <br/> ei ole huomioitu kaavaa laadittaessa, kun pienvesikohteista huolimatta alueelle <br/> <div> osoitetaan rakentamista, joka heikentää näitä arvoja. </div> <div> <br/> </div> 3. Ekologisen verkoston ja viheryhteyksien heikentäminen <br/> Kunnan lausunto, jonka mukaan ekologiset yhteydet on määritelty <br/> "yleiskaavatasoisesti", on riittämätön suhteessa MRL 39 §:n sisältövaatimuksiin <br/> <div> luonnonarvojen vaalimisesta. </div> <div> <br/> </div> ● Yhteyksien laatu: Kaavassa osoitetut viheryhteydet ovat valituksen ja <br/> liitekarttojen mukaan huomattavasti liian kapeita. Perimmäisen metsäyhteys <br/> kapenee VT3:n kohdalla noin 125 metriin, ja liito-oravan kannalta keskeiset <br/> käytävät ovat paikoitellen vain 50–80 metriä leveitä. Tutkimuskirjallisuuden ja <br/> ELY-keskuksen yleisten linjausten mukaan ekologisesti toimiva metsäverkoston <br/> yhteys edellyttää 200–300 metrin leveyttä. Kunnan lausunto ei kiistä näitä <br/> <div> yksilöityjä leveysmittauksia eikä esitä karttapohjaista vastanäyttöä. </div> <div> <br/> </div> ● Maakuntakaava: Maakuntakaavan viheryhteysmerkintöjä on MRL 32 §:n <br/> perusteella noudatettava yleiskaavaa laadittaessa siten, ettei yhteyden <br/> ekologinen toimivuus heikkene. Osayleiskaava kuitenkin kaventaa <br/> maakuntakaavan viheryhteyttä seudullisesti kestämättömäksi. <br/> <div> 4. Yhteisvaikutusten arvioinnin puute (YVA-laki, MRL 9 §) </div> <div> <br/> </div> Kunta kiistää velvollisuuden arvioida suunnitellun järjestelyratapihan yhteisvaikutuksia, <br/> koska se ei sisälly kaava-alueeseen. Tämä tulkinta on virheellinen. <br/> MRL 9 § edellyttää kaavan merkittävien vaikutusten arviointia. Kun kaava laaditaan <br/> nimenomaisesti mahdollistamaan laajempia hankkeita (kuten MAL-sopimuksessa <br/> todettu järjestelyratapihan edistäminen ja VT3-linjaus), näiden hankkeiden <br/> yhteisvaikutukset on arvioitava (kumulatiiviset vaikutukset). EU-tuomioistuimen <br/> oikeuskäytäntö (asia C-127/02 Waddenzee) vahvistaa, että luontodirektiivin 6(3) <br/> artiklan mukainen arviointi on tehtävä hankkeen vaikutuksista joko erikseen tai yhdessä <br/> <div> muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa. </div> <div> <br/> </div> Vastaavasti KHO 2021:60:ssa katsottiin, että kumulatiivisten vaikutusten arvioinnin <br/> puuttuminen tekee vaikutusarvioinnista olennaisesti puutteellisen. <br/> Sääksjärven osayleiskaava, VT3-hanke ja järjestelyratapiha kohdistuvat samaan <br/> ekologiseen kokonaisuuteen. Niiden yhteisvaikutus mm. Pulkajärven Natura-alueeseen <br/> ja alueelliseen ekologiseen verkostoon on jätetty arvioimatta, mikä tekee vaikutusten <br/> arvioinnista olennaisesti puutteellisen. <br/> 5 <br/> <div> Osayleiskaava sisältää jo tieyhteyksiä järjestelyratapihaa varten. </div> <div> <br/> </div> <div> 5. Natura-arvioinnin varmuusvaatimus </div> <div> <br/> </div> Kunta toteaa lausunnossaan Natura-vaikutuksista, että "todennäköisesti ei merkittäviä <br/> haitallisia vaikutuksia". Tämä sanamuoto paljastaa, ettei luonnonsuojelulain (9/2023) <br/> 35 §:n ja luontodirektiivin edellyttämää varmuutta haitattomuudesta ole saavutettu. <br/> EU-tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön (ns. Waddenzee-tuomio, C-127/02, <br/> erityisesti kohdat 44–45 ja 56–59) mukaan viranomainen voi hyväksyä hankkeen vain, <br/> jos se on varmistunut siitä, ettei hanke vaikuta haitallisesti kyseisen alueen <br/> koskemattomuuteen. Näin on silloin, kun ”ei ole mitään tieteellistä epäilyä” tällaisten <br/> <div> vaikutusten puuttumisesta. </div> <div> <br/> </div> Koska kunnan lausunnossa puhutaan vain todennäköisyyksistä, tieteellistä epäilystä <br/> on jäänyt, jolloin hanke tai suunnitelma olisi tullut hylätä tai sille olisi tullut tehdä <br/> täysimittainen Natura-arviointi. Kunta ei ole esittänyt sellaista aineistoa, joka poistaisi <br/> <div> epäilyksen yhteisvaikutuksista Pulkajärven Natura-alueen suojeluperusteisiin. </div> <div> <br/> </div> 6. Yhteenveto <br/> Lempäälän kunnan lausunto ei kumoa valituksessa esitettyjä perusteita. Kaavan <br/> valmistelussa on tapahtunut menettelyvirheitä (uudelleen nähtävillepanon <br/> laiminlyönti), selvitykset ovat keskeisiltä osin puutteellisia (lajisto, yhteisvaikutukset) ja <br/> kaavaratkaisu on ristiriidassa MRL:n sisältövaatimusten sekä luonnonsuojelu- ja <br/> <div> vesilain kanssa. </div> <div> <br/> </div> Vaikutukset kohdistuvat luontotyyppeihin ja lajeihin, joiden heikentymistä ei voida <br/> palauttaa myöhemmillä toimenpiteillä. Tämä korostaa varovaisuusperiaatteen ja MRL 9 <br/> §:n mukaisen riittävän selvillä olon vaatimusta. Vaikka kunta lausunnossaan toteaa, <br/> ettei luonnonsuojelulain 7 § ohjaa kaavoitusta suoraan, varovaisuusperiaate on EU:n <br/> ympäristöoikeuden yleinen oikeusperiaate (SEUT 191 artikla 2 kohta), joka ohjaa <br/> maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n tulkintaa. Kun kaavan vaikutuksista merkittäviin <br/> luontoarvoihin (kuten liito-oravaan, hajuheinään tai Natura-alueeseen) jää tieteellistä <br/> epävarmuutta selvitysten puutteellisuuden vuoksi, varovaisuusperiaate edellyttää, <br/> ettei kaavaa voida hyväksyä ennen kuin epävarmuus on poistettu. <br/> <br/> Lempäälässä 12.12.2025 <br/> Allekirjoitukset ja yhteystiedot <br/> Lempäälän ympäristönsuojeluyhdistys ry, Lempäälä <br/> c/o Mari Larikka <br/> Toutainpolku 3 <br/> 37550 Lempäälä <br/> sähköposti: lysyry@gmail.com <br/> Pyydämme lähettämään kaikki asiaa koskevat dokumentit sähköpostilla. <br/> Mari Larikka Juha Henttonen <br/> Puheenjohtaja Sihteeri <br/> Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri ry <br/> Pyhäjärvenkatu 5 B, 2 krs. <br/> 33200 Tampere <br/> sähköposti: pirkanmaa@sll.fi <br/> Pyydämme lähettämään kaikki asiaa koskevat dokumentit sähköpostilla. <br/> Antti Virnes Sari Hämäläinen <br/> Puheenjohtaja Järjestösihteeri <br/> Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry, Tampere <br/> PL 482 <br/> 33101 Tampere <br/> sähköposti: pily@pily.fi <br/> Pyydämme lähettämään kaikki asiaa koskevat dokumentit sähköpostilla. <br/> Valtteri Rosenberg Jukka T. Helin <br/> Puheenjohtaja Suojeluvastaava <br/> <br/> </div> Sun, 28 Dec 2025 07:05:19 GMT https://www.pily.fi/saeaeksjaerven-osayleiskaava-selitys-hallinto-oikeuden-12-11-2025-paeivaettyyn-selityspyyntoeoen-diaarinumero-2724-03-04-04-04-16-2024 kannanotto thumbnail main image https://www.pily.fi/pirkanmaan-lintutieteellisen-yhdistyksen-mielipide-luikesneva-susineva-tuulivoimahankkeen-yva-ohjelmasta-ikaalinen-parkano-12-11-2025 <div data-rss-type="text"> <br/> Hankkeen kuvaus YVA-ohjelman mukaan: <br/> <br/> Elements Suomi Oy suunnittelee Luikesneva–Susineva -tuulivoimahanketta Ikaalisiin ja Parkanoon. Hanke sijaitsee Pirkanmaalla noin 10 kilometriä Parkanon ja noin 11 kilometriä Ikaalisten keskustaajamasta. Suurin osa hankealueesta sijoittuu Ikaalisten kaupunkiin, mutta tuulivoima-alueen pohjoisosa sijoittuu Parkanon kaupungin puolelle. Etäisyys Hämeenkyrön keskustaajamaan on noin 19 kilometriä, Ylöjärven Kurun keskustaajamaan noin 22 kilometriä ja Jämijärven keskustaajamaan noin 25 kilometriä. <br/> <br/> Hankealueelle suunnitellaan hankevaihtoehdossa VE1 enintään 33 tuulivoimalan ja vaihtoehdossa VE2 24 tuulivoimalan rakentamista. Voimaloiden kokonaiskorkeus on enintään 320 metriä ja yksikköteho 8 MW. Hankealue on kooltaan noin 3 131 hehtaaria. <br/> <br/> Sähkönsiirron verkkoliityntää varten rakennetaan uusi joko 110 kV:n tai 400 kV:n ilmajohto, tai 33 kV:n tai 110 kV:n maakaapeli. Sähkönsiirron reittivaihtoehdot sijaitsevat Parkanon ja Ikaalisten alueella. <br/> Hankkeen vaihtoehdot <br/> <br/> Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkastellaan seuraavia hankkeen vaihtoehtoja (VE): <br/> <br/>     Vaihtoehto VE0: Hanketta ei toteuteta. <br/>     Vaihtoehto VE1: Hankealueelle rakennetaan enintään 33 tuulivoimalaa. <br/>     Vaihtoehto VE2: Hankealueelle rakennetaan enintään 24 tuulivoimalaa.  <br/> <br/> Tuulivoima-alueen liittämiseksi valtakunnan sähköverkkoon tarkastellaan seuraavia vaihtoehtoja: <br/> <br/>     Vaihtoehto SVE1: Sähkön siirtämiseksi rakennetaan noin 16,6 kilometriä pitkä 110 kV:n tai 400 kV:n ilmajohto hankealueelta länteen. Voimajohto kiertää Leppäsjärven sen pohjoispuolelta ja kääntyy kohti etelää Vähäjärven suuntaan. Hanke liittyy kantaverkkoon Caruna Oy:n Teiharju-Parkano 110 kV varteen suunnitteilla olevaan sähköasemaan. <br/>     Vaihtoehto SVE2: Sähkön siirtämiseksi rakennetaan uusi noin 10,9 kilometriä pitkä 110 kV:n tai 400 kV:n ilmajohto hankealueelta länteen. Voimajohto kiertää Poltinjoen sekä Vääräjoen eteläpuolelta ja kaartaa kohti pohjoista Caruna Oy:n Teiharju-Parkano 110 kV varrella sijaitsevalle Paununperän sähköasemalle. <br/>     Vaihtoehto SVE3: Sähkön siirtämiseksi rakennetaan uusi noin 6,5 kilometriä pitkä 33 kV:n tai 110 kV:n maakaapeli hankealueelta itään. Maakaapeli seuraa Pitkälammentietä ja alittaa lopuksi pääradan liittyen Horhalanperän tuulivoimahankkeen sähköasemaan. Sähköasemalta lähtee hankkeiden yhteinen liityntäjohto ilmajohtona ja päättyy Vakerinmäen sähköasemalle.    <br/>     Vaihtoehto SVE4: Hankealueelle rakennetaan sähköasema, jolla sähkö siirretään suoraan Fingrid Oyj:n 110 kV:n tai 400 kV:n voimalinjaan. <br/> <br/> <br/> Maakuntakaava <br/> <br/> Luikesnevan-Susinevan tuulivoimahanke sijoittuu vaihemaakuntakaavassa valtaosin Elonkirjo ja energia olevan rajauksen ulkopuolelle. Maakuntakaavan tehtävä on lainsäädännön mukaan ohjata alempaa kaavoitusta. Maakuntakaava on otettava huomioon alemman asteen kaavoituksessa.  Alueidenkäyttölain uudistus on vireillä. Uudistus painottaa muun muassa maakuntakaavan merkitystä tuulivoima-alueiden sijoittamisen ohjaamisessa. Maakuntakaavoituksessa huomioitaisiin esimerkiksi kuntarajat ylittävät vaikutukset laajasti tuulivoiman sosiaalisen hyväksyttävyyden vahvistamiseksi. Mainitista syistä on perusteetonta, että Luikesnevan-Susinevan hankkeen kohdalla tunnutaan pitävän maakuntakaavaa vain jonkinlaisena teknisenä ratkaisuna. Varsinkin suuret tuulivoimahankkeet tulee sovittaa maakuntakaavatason määräyksiin.  Luikesneva-Susinevan viereen suunnitteilla olevaa toistakin tuulivoimahanketta – Horhalanperää- selvitetään maakuntakaavan rajausta tuntuvasti suuremmalle alueelle. Maakuntakaavan tuulivoima-alueiden rajauksilla esimerkiksi Seitsemisen alueen tuntumassa pyritään turvaamaan luontoarvoja ja monimuotoisuutta. <br/> <br/> Vaihemaakuntakaava Elonkirjo ja energia suunnittelumääräyksissä todetaan tuulienergia-alueen osalta:” Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa sekä toteutuksessa tulee varmistaa, ettei suuriin petolintuihin kohdistu merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Lisäksi erityistä huomiota tulee kiinnittää linnustoon ja susireviireihin kohdistuviin yhteisvaikutuksiin. Seitsemisen kansallispuiston läheisyydessä tulee tuulienergiatuotannon yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa sekä toteutuksessa varmistaa, ettei metsäpeuraan kohdistu merkittäviä haitallisia vaikutuksia. ” <br/> <br/> Luikesnevan-Susinevan tuulivoimahankkeen vaihtoehdot enintään 320 metrin korkuisten tuulivoimaloiden rakentamiseksi ovat: VE0 (ei rakenneta), VE1 (enintään 33 voimalaa) ja VE2 (enintään 22 voimalaa). VE1 ja VE2 vaihtoehtoina ovat liian ylimitoitetut, jotta ne voidaan rakentaa hankealueelle -ja vailla maakuntakaavan tukea- ilman liian suuria haittavaikutuksia luontoarvoille. <br/> <br/> Linnusto ja linnustoselvitykset <br/> <br/> Kuten tunnettua yhden vuoden kattavat linnustoselvitykset ovat hyvinkin aukollisia. Tämä johtuu siitä, että pesimälinnusto vaihtelee vuosittain selvitysalueella huomattavastikin vuosittain. Pöllöjen pesinnät vaihtelevat pöllöjen ravintotilanteen mukaan. Joinakin vuosina pöllöt eivät pesi, ja soidinhuutelu jää hyvin vähiin. Kanalintujen soidinpaikkojen ja poikueiden etsiminen tulee tehdä useamman vuoden aikana. Tuulivoimahankkeilla voi olla suuri haitallinen vaikutus linnustoon, joten linnustoselvitysten aukottomuutta ei pidä vähentää kiirehtimällä tai tavoitteena alentaa kustannuksia. Tämänkin hankkeen yleisötilaisuuksissa on tullut esille, että tuulivoima-alueita etsitään pelkästään taloudellisin perustein. Tällöin hankealue voidaan sijoittaa esimerkiksi aivan kansallispuiston viereen.  Hankkeet sijoittuvat sinne, missä tuulee. Tällöin linnusto- ja muut luontoarvot jäävät ilman riittävää huomiota. Kuitenkaan tuulivoima ei saa aiheuttaa lisääntyvää lajikatoa tai monimuotoisuuden vähentymistä. <br/> <br/> Linnustoselvitykset tässä hankkeessa ovat osittain määrällisesti korkeammalla tasolla kuin monessa muussa hankkeessa on ollut. Tästä annetaan kiitosta. Muuttolinnustoselvitys käsittää keväällä 12 päivää ja syksyllä 12 päivää. Tämä on edelleen liian vähän viralliseen ohjeistukseen verrattuna. Kevätmuutonseurannan pitää alkaa viimeistään maaliskuun alusta. Syysmuutonseurannan on jatkuttava marraskuun loppuun (tai jopa pitemmälle riippuen muun muassa laulujoutsenten muutosta). YVA-ohjelman mukaan:” Hankealue sijoittuu kurjen itäisen kevätmuuttoreitin länsireunaan. Syksyllä päämuuttoreitti sijoittuu hankealueen kaakkoisnurkan ylle. (Kuva 9-47). Tuulista riippuen kurkia voi muuttaa keväisin ja syksyisin hankealueen läheisyydestä tai sen kautta. Sähkönsiirtoreitit sijaitsevat kurjen kevätmuuttoreitillä.” <br/> <br/> YVA-ohjelman mukaan ”Hankealueella esiintyviä pöllöjä selvitetään pöllöjen yökuuntelumenetelmää soveltamalla. Selvitykset ajoittuvat pöllöjen kiivaimpaan soidinaikaan maalis-huhtikuulle 2025. Kuuntelu tapahtuu pääasiassa hankealueella ja sen lähiympäristön metsäautoteillä, joilla pysähdytään kuuntelemaan pöllöjen soidinääntelyä noin 3–5 minuutin ajaksi noin 500 metrin välein. Koska pöllöjen soidinaktiivisuus vaihtelee eri öiden välillä ja kevään aikana, selvitys toistetaan kahteen kertaan samoilla alueilla. Pöllökuunteluun käytettävä työmäärä on yhteensä kuusi yötä.” Kuunteluaika 3-5 minuuttia on liian lyhyt, vaikkakin kuuntelu tehdään kahteen kertaan ja pysähdellään noin 500 metrin välein. Kuunteluaika pitäisi olla väh.10 minuuttia. <br/> <br/> YVA-ohjelmassa kerrotaan edelleen:” Hankealueella toteutetaan lisäksi alueella pesivien ja/tai saalistavien päiväpetolintujen erityistarkkailua maastokauden 2025 aikana. Päiväpetolintujen tarkkailun työmäärä on yhteensä 12 maastotyöpäivää. Tarkkailu ajoitetaan keskikesälle petolintujen aktiiviseen poikasruokinnan ajankohtaan. Lisäksi hankealueella tehdään 6 päivää sääksen tarkkailua eli pesäpaikkojen tarkkailua ja lentoreittien seurantaa vuoden 2026 (kesä-syyskuu) aikana. Vaikka sääksen tarkkailu ajoittuu vuodelle 2026, myös vuoden 2025 päiväpetolintuseurantojen yhteydessä kiinnitetään huomiota sääksen liikkeisiin hankealueella.” <br/> <br/> Sähkönsiirtoreittien linnustoselvitys käsittää 4 maastotyöpäivää. Määrä tuntuu vähäiseltä. Siirtoreittien selvitys tulee tehdä riittävän aukottomasti ja kyllin etäälle reitiltä. Sähkönsiirtoreittien kohdalla maakaapelointi olisi linnustollisesti huomattavasti parempi ratkaisu kuin ilmajohdot. <br/> <br/> Maakotkan mahdolliseen liikkumiseen hankealueella on kiinnitettävä erityistä huomiota. Jos ilmenee perusteita, maakotkaa on erikseen selvitettävä. Sääksen osalta toivottavasti vuoden 2026 tarkkailu antaa riittävästi tietoa lentoreiteistä ja pesäpaikoista. Tuulivoimapaikkojen tämänhetkisestä sijoittelusta kartalle on huomattava, että useampikin tuulivoimapaikka on liian lähellä sääksen pesien suojavyöhykettä. Kaikki alueen sääksen pesäpaikat (luonnonpesät ja tekopesät) ovat otettava huomioon - olivatpa ne tarkkailuvuotena asuttuina tai eivät.  Vaarana on, että sääksen tarkkailutulos muodostuu liian aukolliseksi, jotta esimerkiksi sääksen lentoreitit kyettäisiin selvittämään kattavasti. <br/> <br/> YVA-ohjelmassa todetaan tuulivoimaloiden vaikutuksesta linnustoon muun muassa:” Pesimälinnuston osalta elinympäristöjä muuttavat vaikutukset sekä melu- ja häiriövaikutukset <br/> eivät ulotu kovin laajalle alueelle, mutta vaikutusalueen laajuudessa on huomattavaa lajikoh- <br/> taista ja aluekohtaista vaihtelua. Eräiden tavallisempien lajien osalta vaikutusten ei ole todettu <br/> ulottuvan yli 500 metriä kauemmas tuulivoimaloista, ja usein vaikutukset jäävät tätäkin suppe- <br/> ammalle alueelle. Suurten petolintujen pesäpaikkoihin kohdistuvat vaikutukset saattavat ulot- <br/> tua jopa kahden kilometrin etäisyydelle. Tätä kauempana suorien vaikutusten esiintyminen on <br/> epätodennäköistä. Epäsuorien vaikutusten, kuten lintujen ruokailulentoihin kohdistuvien este- <br/> vaikutusten ja saalistusalueen muutoksen osalta vaikutusalue voi ulottua jopa useamman kym- <br/> menen kilometrin etäisyydelle, jos tuulivoimalat sijoittuvat esimerkiksi lintujen pesimäalueiden <br/> sekä merkittävien ruokailualueiden väliin tai muuttokaudella lepäilyalueen ja yöpymisalueen <br/> väliin” <br/> <br/> Hankealueen YVA-ohjelmassa mainitaan esiselvityksessä linnustoon liittyen:” Kosteikkolinnustoa alueella esiintynee useiden pienten järvien ja lampien sekä pienvirtavesien äärellä. Avomaiden linnustoa alueella voi esiintyä Teerinevalla ja hakkuuaukeilla. Monimuotoisinta linnustoa tuulivoima-alueella tarjoavat vesistöt ja muutamat lehtomaisemmat elinympäristöt. Suomen Lajitietokeskuksen mukaan (3/2025 ja 5/2025) tuulivoima-alueella ja sen ympäristössä on tavattu metsien ja avomaiden lajeista palokärkeä, pohjantikkaa, harmaapäätikkaa ja käenpiikaa; hömötiaista (EN) ja töyhtötiaista (VU); pikkulepinkäistä; tuulihaukkaa, hiirihaukkaa (VU) ja kanahaukkaa; huuhkajaa (EN), viirupöllöä, hiiripöllöä, varpuspöllöä (VU) ja helmipöllöä; teertä, pyytä ja metsoa sekä närheä. Kosteikkojen ja vesistöjen lajeista on tavattu kaakkuria ja kuikkaa; jänkäkurppaa, taivaanvuohta, kapustarintaa, laulujoutsenta ja haapanaa (VU) sekä kalatiiraa.” <br/> <br/> Alueen linnusto ei ole pelkästään ns. tavanomaista. Talousmetsä on tärkeä nykyisissä oloissa linnuston ja muun eläimistön turvaamiseksi. Talousmetsää voidaan kehittää monipuolisempaan suuntaan, ja talousmetsä muodostaa suojavyöhykkeitä. Havaintoja on monesta harvinaisesta tai vähentyvästä tai tuulivoimalle arasta lajista. Esimerkiksi kuikan, kaakkurin ja selkälokin (EN) lentoreitit tulee tarkoin selvittää, jos lajeja alueella esiintyy ja liikkuu. Kuikan ja selkälokin pesintöjä on havaittu Ojajärvellä, joka sijaitsee hieman hankealueen ulkopuolella.  Edellä mainittujen lajien pesäpaikat tulee kartoittaa alueelta ja alueen lähituntumasta.  Huuhkajan reviirien ja pesäpaikkojen selvittäminen on välttämätöntä – etenkin sähkönsiirtoreiteiltä (SVE1 ja SVE2) ja niiden läheisyydestä.  Sähkönsiirtoreitti SVE1 loppupää on hyvin lähellä (alle 200 metriä) Vähäjärven lintuvesisuojeluohjelman kohdetta (LV 0020045). Vähäjärvi on lisäksi Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen määrittelemä MAALI-alue. <br/> <br/> Tuulivoimaloiden haittavaikutuksia linnustoon ja muuhun eläimistöön ei pidä aliarvioida. Luken kansainvälisessä koostejulkaisussa on selvitetty, miten etäälle häirintävaikutus voi ulottua. Esimerkiksi kanalintujen kohdalla voidaan puhua jopa 5 kilometristä. <br/> <br/> https://www.luke.fi/fi/uutiset/katsaus-useat-lintu-ja-nisakasryhmat-vaistavat-tuulivoimaloita <br/> <br/> Tuulivoimaloista syntyvä häirintävaikutus on otettava entistä vakavammin. Melu vaikuttaa haitallisesti useaan eläinlajiin -esimerkiksi linnuista metsoon ja sitten lepakoihin. Elinympäristöjen pirstoutuminen ja hävittäminen tilanteessa, jossa monelle harvinaisellekin lajille ei enää löydy riittävästi tarpeeksi optimaalisia uusia elinalueita, joihin siirtyä, on kohtalokasta. Lisäksi lähekkäin sijoittuvat tuulivoima-alueet vahvistavat tuntuvasti haitallisia yhteisvaikutuksia. <br/> <br/> Loppuyhteenveto <br/> <br/> 1. Luikesneva-Susinevan tuulivoimahanke sijoittuu hyvin pientä osaa lukuun ottamatta kokonaisuudessaan Pirkanmaan vaihemaakuntakaava Elonkirjo ja energia rajauksen ulkopuolelle.  Myös tämän hankkeen viereen suunnitellun Horhalanperän tuulivoimahankkeen laajin rajaus on maakuntakaavan vastainen. Ei ole perusteita muodostaa Seitsemisen kansallispuiston tuntumaan suuria vaihemaakuntakaavan vastaisia tuulivoima-alueita. Jo pelkästään Horhalanperän suppeampi vaihtoehto yhdessä Luikesneva-Susinevan tuulivoimahankkeen kanssa vaarantaa linnustoa ja muun muassa metsäpeuran selviytymistä. Palautusistutusten onnistumisen jatkuvuus on hyvin epävarmaa tuulivoima-alueiden puristuksessa. <br/> <br/> 2. Hankealueella on havaintoja maakotkasta. Alue voi olla ainakin maakotkan ravinnonetsimisaluetta. Sääksellä suojavyöhyke on Sääksisäätiön ohjeen mukaan 2 kilometriä pesään. Tuulivoimaloita on suunniteltu jopa 1 kilometrin päähän pesistä. Hankealueelta ja hankealueen lähistöltä on havaintoja uhanalaisista ja/tai tuulivoimalle aroista lintulajeista. Näiden lajien osalta on tehtävä tarkat pesä- ja lentoreittikartoitukset. Riittävät suojavyöhykkeet tulee myös jättää. <br/> <br/> 3. YVA-ohjelmassa mainituissa linnustoselvitysten kattavuudessa ja maastopäivissä on puutteita. <br/> <br/> 4.  YVA-menettelyn vaikutusarvioinneissa on painotettava tulevaisuudessa entistä enemmän tuulivoimaloista aiheutuvaa häirintävaikutusta linnustolle. Haitallisen häiriövaikutuksen ulottuvuus tuulivoimalle aroille lajeille (kuten pöllöt, petolinnut, metsäkanalinnut) arvioidaan nyt liian lyhyeksi. Uusi tutkimustieto puoltaa muutosta arviointiin tältä osin. <br/> <br/> 5. Luikesnevan-Susinevan molemmat vaikutuksiltaan selvitettävät vaihtoehdot VE1 ja VE2 ovat ylimitoitettuja. <br/> <br/> 6. Yhteisvaikutukset on tarkoin arvioitava ja varovaisuusperiaatetta noudatettava. Tevaniemen, Luikesneva-Susinevan ja Horhalanperän hankkeista (varsinkin, jos ne toteutuvat laajoina) muodostuu alueelle huomattavan suuri tuulivoimakeskittymä. Tevaniemen, Luikesneva-Susinevan ja Horhalanperän hankkeiden yhteisvoimalamäärä on laajasti toteutettuna 66 voimalaa. Kun otetaan huomioon Luikesnevan-Susinevan hankkeesta 30 kilometrin säde, niin tällä hetkellä sädealueelle on tuulivoimahankkeita, joiden tuulivoimaloiden yhteismäärä voi nousta yli 160 voimalan. <br/> <br/> <br/> Tampereella 12.11.2025 <br/> <br/> <br/> Jukka T. Helin <br/> Suojeluvastaava <br/> Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys <br/> pily@pily.fi <br/> <br/> <br/> </div> Fri, 14 Nov 2025 12:51:24 GMT https://www.pily.fi/pirkanmaan-lintutieteellisen-yhdistyksen-mielipide-luikesneva-susineva-tuulivoimahankkeen-yva-ohjelmasta-ikaalinen-parkano-12-11-2025 kannanotto thumbnail main image https://www.pily.fi/pily-n-mielipide-pyynikin-luonnonsuojelualueen-hoito-ja-kaeyttoesuunnitelmasta-2-11-2025 <h3> <font> <font> Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen mielipide Pyynikin luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelman 2025-2035 luonnosehdotuksesta TRE: 5226/11.04. 02/2025 <br/> </font> </font> <br/> <font> Pyynikin suojelualueelle olisi tehtävä pikaisesti uusi ja tuore linnustoselvitys. Pyynikin suojelualuetta koskevassa Martti Lagerströmin vuoden 1993 tehdyssä linnustoselvityksessä oli havaittu 23 pesimälintua. BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelun havaintojen perusteella vuodesta 2015 alkaen löytyy pesimäkaudelta huomattavasti enemmän lajeja.. On kuitenkin huomattava, että tuo vuoden 1993 selvitys ei ulotu koko suojelualueelle. Vuoden 1993 selvityksen lajien lisäksi löysin ainakin seuraavat: sarvipöllö, huuhkaja, nuolihaukka, korppi, harmaasieppo, kesykyyhky, närhi, tikli, mustarastas, pikkutikka, kuusitiainen, hernekerttu, varpunen, puukiipijä, lehtopöllö, hippiäinen, punatulkku, palokärki, idänuunilintu, sepelkyyhky, tiltaltti, harmaapäätikka, laulurastas ja punakylkirastas.(23+24). Tarvitaan uusi linnustoselvitys, jotta voitaisiin päivittää tuo yli 30 vuotta vanha selvitys. Ainakin osa mainituista lajeista pesii alueella nykyisin. <br/> <br/> Hoito- ja käyttösuunnitelmassa, jos se toteutetaan luonnoksen tavalla, on melko voimakasta puuttumista puustoon ja aluskasvillisuuteen. Luonnonsuojelualueelle tulee jättää riittävästi suurempaa lehtipuustoakin kuten pihlajia. Pieniä kuusiakaan ei saa kokonaan poistaa. Tästä syystä linnuston turvaamiseksi pitää lintutietous alueelta päivittää nopeasti. Ei riitä toteamus, että linnusto on säilynyt suunnilleen ennallaan. Esimerkiksi Näkötornintien etelärinteellä on pieni sirittäjäyhdyskunta. Muuallakin on muutama sirittäjäreviiri. Varalan tuntumassa sijaitsevassa kuusivaltaisessa metsikössä pesii monipuolinen metsälajisto, muun muassa hippiäinen, puukiipijä, punarinta ja töyhtötiainen. Alueelta on myös idänuunilintuhavainto. Viime vuosilta on luonnonsuojelualueella pesintähavaintoja korpista ja nuolihaukasta. Kun toimenpiteitä suunnitellaan, on tarkoin tiedettävä, mitä lintulajeja ja missä alueella pesii. <br/> <br/> On lisäksi huomattava, että Pyynikinharjun tunnearvo tamperelaisille on suuri. Harjulla on merkittävää kansainvälistä tunnettavuutta. Pyynikillä kasvaa poikkeuksellisen paljon vanhoja kilpikaarnaisia mäntyjä. Kun ehdotetaan esimerkiksi 70-90 vanhan, mutta elinvoimaisen männyn poistamista paahderinteiden luomiseksi, suunnitelmaa ei voi pitää perusteltua.  <br/> <br/> Vuonna 1993 Tahmelantien, Pyynikinharjun ja Varalantien muodostamasta kolmiosta poistettiin huomattavasti mäntyä hakkuissa. Nyt noin 30 vuotta myöhemmin paikalla kasvaa tiheä taimien ja nuorten puiden kasvusto, joka vaatisi luonnosehdotuksen mukaan harvennushakkuuta ja taimikon raivausta. Tiedossa on loputon kierre, jos ja kun Pyynikin luonnonsuojelualueen metsiä käsitellään puhtaasti metsätalouden menetelmin. Sukkession on syytä antaa hoitaa metsää. <br/> <br/> Esimerkkinä voidaan viitata kuvion 8.1. hakkuusuunnitelmiin. Tuolta 0,33 ha alueelta on tarkoitus poistaa 40-50 mäntyä.  Yleisesti ottaen alueen puusto on hyvin tasaikäistä, mutta muuttuu sukkession edetessä. Vahvimmat selviytyvät ja heikommat kuolevat, vapauttaen valoa metsänpohjaan. Kun puhutaan männynkäävästä, on muistettava, että Pyynikki ei ole talousmetsää. Männynkääpä on vanhan metsän harvinaistunut indikaattorilaji. Käävästä huolimatta mänty voi elää useita kymmeniä vuosia. Lahopuun syntyminen on Pyynikillä tärkeää ja vahvistaa monimuotoisuutta.   <br/> <br/> Paahderinteiden tärkeyttä luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisessä ja vahvistamisessa ei kukaan asiaa tunteva kiellä, mutta juuri Pyynikin luonnonsuojelualueelle paahderinteet sopivat huonosti alueen erityisluonteen vuoksi – ja varsinkin, jos edellytyksenä on lukuisten vanhojen mäntyjen kaataminen potentiaalisten paahderinteiden vuoksin. Rajoitetusti paahderinteen kokeileminen suojelualueella on mahdollista. Paahderinteitä voidaan laajemmin perustaa muualle, ja näin pitääkin tehdä. Pyynikinharjun suojelualueen lähellä on esimerkiksi Pyykkipuiston rinne, ja muuallakin Tampereella on hyviä paahderinteiden perustamispaikkoja.  Paahderinteitä voidaan perustaa esimerkiksi Iso-Vilusenharjun täyttömäelle tai Eteläpuiston rinteeseen. Sorakuopat ja voimalinjojen alueet ovat sopivia paahderinteiden perustamispaikkoja. Näin voidaan synnyttää sitä paahderinteiden ketjua.  <br/> <br/> Vesakkoa tulee harkiten poistaa, mutta puskaakin on jätettävä. Ylimitoitettua ”siistimistä” ei tule tehdä. Maaston kuluminen johtuu virkistyskäytöstä. On luotava selkeät ja näkyvät ohjeet, miten alueella liikutaan ja millä välineillä. Hoito- ja käyttösuunnitelmaluonnoksessa onkin useita keinoja vähentää kulumista ja ohjata ihmistoimintaa luontoa säästävästi. <br/> <br/> Pyynikin luonnonsuojelualuetta pitää käsitellä taiten ja varovaisesti. Paahderinteitä ei tule perustaa alueille, joilla on jo arvokkaita luontoarvoja.  Kuntalaisten mielipiteet on otettava aidosti huomioon. <br/> <br/> <br/> Tampereella 2.11.2025 <br/> <br/> Jukka T. Helin <br/> Suojeluvastaava <br/> Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys <br/> pily@pily.fi </font> </h3> <div data-rss-type="text"> The body content of your post goes here. To edit this text, click on it and delete this default text and start typing your own or paste your own from a different source. </div> Tue, 04 Nov 2025 09:42:36 GMT https://www.pily.fi/pily-n-mielipide-pyynikin-luonnonsuojelualueen-hoito-ja-kaeyttoesuunnitelmasta-2-11-2025 kannanotto thumbnail main image https://www.pily.fi/my-post1da5a5b9 <div data-rss-type="text">  Vastaus lausuntopyyntöön, KLA/80/53.01/2019 <br/> <br/> Kangasalan kaupunki on pyytänyt Kangasalan luonto ry:n lausuntoa Saarenmaan osayleiskaavaehdotuksesta. <br/> Osayleiskaavaehdotuksessa on edelleen jätetty useita asioita ratkaisematta ja auki. Tämä tekee mahdottomaksi kattavan arvion tekemisen osayleiskaavasta ja sen vaikutuksista. Kokonaisuuden kannalta olisi tärkeä tietää esimerkiksi, miten pyöräily-yhteystarve tulee sijoittumaan Ruskon ja Liutun välille, mihin kakkoskehä (tie nro 309) ja Kaarinan polku linjataan ja mikä on Kaukajärven etelärinteen ja ekologisten yhteyksien kohtalo kaava-alueen pohjoisosassa. Näitä ei tulisi jättää asemakaavatason ratkaisuiksi, sillä niiden vaikutukset ovat laaja-alaiset ja jopa maakunnalliset.  <br/> Kaavakartassa on samalle alueelle merkittynä useita keskenään ristiriitaisia määräyksiä, mikä johtaa kaavan monitulkintaisuuteen ja epämääräisyyteen. Kaava-alueen pohjoisosassa samalle alueelle ollaan suunnittelemassa virkistysaluetta, mutta samaan aikaan kuitenkin määrätään tutkittavaksi omakotitaloalueen mahdollistamista alueelle. Osayleiskaavan tulisi selkeästi ja yksikäsitteisesti kertoa, mitä alueen asemakaavalta vaaditaan, mutta nyt osayleiskaavan merkintä riippuu tulevasta asemakaavasta. Aluetta koskevat kehittämistavoitteet ovat kokonaisuudessaan niin ristiriitaisia, että osayleiskaava on alueidenkäyttölain (AKL) 42 §:ssä tarkoitetuilta oikeusvaikutuksiltaan epäselvä.  <br/> Linnuston osalta haluamme nostaa esiin, että Saarenmaan osayleiskaava-alueelle on päivitetty linnustoselvitys vuonna 2024. Selvityksessä todetaan:” Yhteenvetona molemmissa aiemmissa luontoselvityksissä on todettu, kuinka laaja ja metsäinen Saarenmaan alue tarjoaa vaihtelevia elinympäristöjä sekä tavanomaiselle metsälajistolle että rauhallisia metsäalueita suosiville arvolajeille. Alueen metsät ovat kuitenkin laajalti myös voimakkaasti hoidettua talousmetsää, mikä rajoittaa monien lintujen esiintymistä. Linnustoa ajatellen arvokkaimpina alueina onkin selvityksissä nostettu esiin kaava-alueen vanhan metsän kuviot sekä muiden monimuotoisuusarvojen perusteella rajatut kohteet. Siten pelkästään linnuston pohjalta annettuja maankäytönsuosituksia ei ole, sääksen pesäpuun suojavyöhykettä lukuun ottamatta, annettu, sillä linnustolle arvokkaat metsäkuviot on huomioitu jo muiden arvokkaiden luontokohteiden rajauksissa. Sääksen pesäpuun osalta on selvityksissä suositeltu jättämään pesäpuun ympärille noin 500 metrin suojaetäisyys (FCG Oy, 2017; Kangasalan kaupunki, 2018). <br/> Päivitetyssä linnustoselvityksessä mainitaan myös: ”Kaava-alueelta tehtyjen lintuhavaintojen perusteella alueella voi sijaita luonnonsuojelulain 70 §:ssä tarkoitettuja eläinten, lähinnä pöllöjen, itse tekemiä ja toistuvasti käyttämiä pesiä, joiden vahingoittaminen lisääntymiskauden ulkopuolellakin on kielletty. Todennäköisemmin tällaiset eläinten itse rakentamat, ns. luonnonmukaiset, pesät sijaitsevat jo edellä mainituilla vanhojen, luonnontilaisten metsien alueilla, joilta löytyy pesän rakentamiseen tarvittavaa lahoa puustoa.” Petolintujen mahdolliset pesäpaikat onkin tarkoin kartoitettava ennen rakentamisen aloittamista. <br/> Voimakkaasti hoidettu talousmetsä toimii kuitenkin nykyisessä tilanteessa (kun monien lajien vaatimia arvokkaita biotooppeja ei enää ole jäljellä) esimerkiksi suojavyöhykkeenä. Kaava-alueen arvokkaiden biotooppien rajaamista liian kapeaksi on vältettävä ja pidettävä huoli siitä, että suojavyöhykkeet ja ekologiset käytävät ovat riittävän laajoja. <br/> Seuraavaksi käymme läpi tarkemmin otsikoiden mukaisia aihealueita Saarenmaan osayleiskaavaehdotukseen liittyen: <br/> <br/> Kaukajärven rannan RA-/A-1 -merkintä (loma-asuntoalue/asuntoalue) <br/> Yleiskaavaehdotuksessa Kuuselantien ranta-alueelle on osoitettu RA-/A-1-merkintä, joka mahdollistaisi alueen asemakaavoittamisen vakituiselle asumiselle. Kuuselantien alueella on voimassa rantaosayleiskaava ja maakuntakaavan ohjausvaikutus on voimassa, kun osayleiskaavaa muutetaan tai korvataan toisella. Rantaosayleiskaavassa alueen maankäyttöä on rajoitettu merkittävästi RA- ja MU-1 -merkinnöillä, jotka toteuttavat maakuntakaavan määräyksiä. (AKL 1§, 32§).  Osayleiskaavaehdotuksen A-1-merkintä on sen sijaan ristiriidassa maakuntakaavan ohjausvaikutuksen kanssa. Maakuntakaavassa Kaukajärven ja Pitkäjärven etelärannat on osoitettu seudullisesti merkittäviksi virkistysalueiksi, joilla tulee turvata virkistyskäytön edellytysten säilyminen ja kehittäminen sekä kiinnittää huomiota alueen merkitykseen ekologisessa verkostossa ja luonnon monimuotoisuuden kannalta. <br/> Pirkanmaan liitto on jo vuonna 2021 Kuuselantien asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta antamassaan lausunnossa (PL/77/03.02.00/2021) todennut, että alueen muuttaminen loma-asunnoista vakituiseksi asutukseksi ei tue maakuntakaavan virkistysaluevarauksen toteutumista. Liitto on myös korostanut, ettei alue sijaitse maakuntakaavan tarkoittamalla tehokkaaseen joukkoliikennejärjestelmään tukeutuvalla alueella, eikä siten edellytä yhdyskuntarakenteen tiivistämistä. Sama kanta on toistunut Pirkanmaan liiton tuoreimmassa palautteessa osayleiskaavan aloitusvaiheessa (29.11.2024), jossa todetaan, että yleiskaavasuunnittelussa on varmistettava maakuntakaavan määräysten välittyminen asemakaavatasolle. <br/> Luontoarvojen kannalta Kuuselantien rannan jyrkkä rinne muodostaa arvokkaan kokonaisuuden, vaikka alueella onkin olemassa olevaa rakennuskantaa (luontoselvitys / asemakaava 861). Liito-oravaselvitysten (2019, 2024) mukaan alue toimii tärkeänä ekologisena yhteytenä Tampereen suuntaan, eikä sen pirstominen vakituisella asutuksella ole yhteensopivaa liito-oravan suojelun kanssa. Lepakkoselvitys (2024) puolestaan osoittaa alueen merkityksen pohjanlepakon ja siippojen ruokailu- ja liikkumisalueena; selvityksessä suositellaan puuston säilyttämistä luonnontilaisena ja keinovalon välttämistä. Luonto-Liiton metsäryhmän kartoitus (2022) tukee tätä kokonaisuutta, sillä se osoitti alueella esiintyvän uhanalaisia ja vanhaa metsää indikoivia lajeja ja totesi metsän täyttävän monimuotoisen metsän METSO-kriteerit. Koska sekä liito-orava että lepakkolajit kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteiden IV(a) tiukasti suojeltuihin lajeihin, niiden elinympäristöjen ja kulkuyhteyksien heikentäminen olisi direktiivin vastaista. Pitkäjärven ja Kaukajärven etelärannan linnusto on monipuolista. Alueella on muun muassa tavattu Tiira-lintutietopalvelun mukaan kanahaukka (pesimäaikainen, NT), pikkusieppo (DR), pohjantikka (poikue, DR KV), varpuspöllö (VU DR KV), pikkutikka, lehtopöllö, pyy (VR DR), mehiläishaukka (EN DR), idänuunilintu ja hömötiainen (EN). Kaukajärven ja Pitkäjärven ranta-alue on säilytettävä ennallaan ja yhtenäisenä. <br/> Alueen herkkyyttä lisää myös Kaukajärven vesistön ominaispiirre: se on pohjavesivaikutteinen ja veden hitaasta vaihtuvuudesta johtuen hyvin altis valuma-alueella tapahtuville muutoksille. Jyrkän rinteen olosuhteissa kaavaselostuksessa esitetyt hulevesien hallintaratkaisut eivät ole käytännössä toteuttamiskelpoisia ilman laajamittaista puuston poistoa, mikä olisi ristiriidassa sekä luontoselvitysten että ekologisten tavoitteiden kanssa. Maisemallisesti Kuuselantien huvila-asutus liittyy saumattomasti Tampereen puolen vastaavaan perinteiseen huvila-asutukseen. Vakituisen asumisen salliminen muuttaisi koko Kaukajärven etelärannan luonnetta ja heikentäisi sen virkistyskäyttöarvoa. <br/> Oikeuskäytännön näkökulmasta on huomattava, että Hämeenlinnan hallinto-oikeus on päätöksessään 01959/18/4111 (2018) kumonnut poikkeamisluvan, jolla Kuuselantien alueen vapaa-ajan rakennus olisi muutettu vakituiseksi asunnoksi. Päätöksessä todettiin, että pysyvä asutus edellyttää laajempaa maankäytön suunnittelua ja että suuri osa alueesta ei sovellu vakituiselle asumiselle. Lisäksi on merkittävää, että Tampereen puolella vastaava rantavyöhyke on asemakaavassa osoitettu vain loma-asutukselle, eikä uusia rakennuspaikkoja sallita. Kangasalan ratkaisu poikkeaisi tästä linjasta ilman perusteltua syytä, mikä herättää kysymyksen hallintolain 6 §:n mukaisesta tasapuolisuuden toteutumisesta. <br/> Näistä syistä katsomme, että Kuuselantien ranta-alueen osoittaminen vakituiselle asumiselle on maakuntakaavan määräysten, alueelta laadittujen luontoselvitysten ja oikeuskäytännön vastaista sekä heikentäisi merkittävästi Kaukajärven etelärannan virkistys- ja luontoarvoja. Alue tulisi säilyttää loma-asutuksena ja virkistysalueena maakuntakaavan mukaisest <br/> Viheryhteydet <br/> Ottaen huomioon, että Saarenmaan osayleiskaava sisältää paljon heikennyksiä ekologisten yhteyksien säilymiselle uusien tieyhteyksien rakentamisen myötä, tulee luontokatoa kompensoida riittävän  leveillä ja tiheillä viheryhteyksillä, jotka eivät itsessään estä ekologista kytkeytyvyyttä. Ekologisen käytävän leveys 50-170 metriä on riittämätön toimiakseen kunnolla. Saarenmaan kaavaehdotuksessa on linjattu yhteys pohjois-eteläsuuntaisesti Etelä-Hervannan suojelualueen suuntaan. Tämä sinänsä välttämätön muutos on kuitenkin leveydeltään riittämätön, koska tämä pitkä ja kapea yhteys palvelee samaan aikaan sekä hulevesireittinä, virkistysalueena että ekologisena käytävänä. Näin kapeana yhteys ei voi toimittaa näiden kaikkien kolmen virkaa samaan aikaan. Tätä puutetta ei esimerkiksi Sitowiselta tilattu Do No Significant Harm -raportti (2025) huomioi. Yhteyttä olisikin selvästi levennettävä tai rakennettava myös uusia vaihtoehtoisia yhteyksiä sen rinnalle ottaen huomioon, että ko. reitti on ekologinen pääkäytävä ja sellaisena ensiarvoisen tärkeä.  Myös Tampereen kaupunki on palautteessaan todennut, että ekologisten yhteyksien on oltava riittävän leveitä, jotta virkistyskäyttö on luontoarvoja häiritsemättä yhteensovitettavissa viheryhteydelle. ELY-keskus on jo aiemmin lausunut ja hulevesiselvityksessä on todettu, että ekologisten käytävien osoittaminen hulevesialtaiden poikki on ongelma. Esim. liito-oravan kulkureitillä puusto kärsii hulevesialtaista ja -uomista. Ekologisten yhteyksien merkitystä Saarenmaalla on tarkasteltava laajemmin kuin osayleiskaavan alueella, koska Vt12 tien väli Alasjärvi-Lentola tulee nelikaistaisena katkaisemaan yhteyden pohjoisesta Vt12:n eteläpuolelle. <br/> Esitämme, että viheryhteys voisi säilyä Majaniemestä Lorunkorpeen kuvan 2 osoittamalla tavalla. Majaniemi lukeutuu luonnon arvoalueisiin ja siitä koilliseen kulkee kaunis ja suosittu virkistysmetsäreitti. Kuvassa vihreän nuolen osoittamassa kohdassa on jylhä mäntyrinne, jota kautta kulkee polku Lorunkorpeen ja sieltä kaava-alueen pohjoisosiin. Tämä voisi jatkossa toimia virkitysaluereittinä Kaukajärveltä Etelä-Hervannan suojelualueelle. <br/> <br/> <br/> <br/> Kuva 2: Vihreällä nuolella kuvattu ehdotus viheryhteydestä Majaniemestä Lorunkorpeen.  <br/> <br/> <br/> Kehä II -linjaus <br/> Sitowisen tekemässä Aloitusvaiheen palauteraportissa (s.22, 29.11.2024) esitetään, että Kehätien aluevaraussuunnitelman vertailutaulukossa on todettu olevan virheitä vaihtoehdon VE3 osalta. Edelleen väitetään, että virheillä ei ole vaikutusta aluevaraussuunnitelmassa esitettyyn linjauksen tai valitun linjauksen vaikutusten arviointiin, koska raportissa on perusteltu vaihtoehdon VE3 karsiminen. Näin ei kuitenkaan ole, koska Kangasalan luonto esitti aiemmassa palautteessaan myös muiden reittien vaikutustenarvioinnin virheitä. Reittivalinta on siis tehty kokonaisuudessaan virheellisen vaikutustenarvioinnin perusteella. <br/> Osayleiskaavassa esiintyy edelleen mainittu reitti ja aiemmin siihen liittyvät aineistot, kuten vaikutustenarvioinniltaan myös muilta osin virheellinen aluevarausraportti, ovat osana kaava-aineistoa. Vuoden 2025 Saaremaan osayleiskaavassa valittu reitti on merkitty ohjeelliseksi. Koska se on valittu virheellisen vaikutustenarvioinnin perusteella, eikö olisi syytä tarkastella asia kokonaisuudessaan uudelleen jo nyt? Sanan “ohjeellinen” käyttäminen ei välttämättä muuta kyseisen merkinnän oikeusvaikutusta, mutta aiheuttaa lukijassa hämmennystä ja aiheuttaa kysymyksen, miksi ohjeellisuutta halutaan korostaa? Eikö osayleiskaava ole yleensäkin “ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa” (AKL 42§)? Muussa tapauksessa kaava-alueen läpileikkaavan ja maakunnallisesti merkittävän tieyhteyden reitin lainvoimaisuus Saarenmaantieltä Lentolaan on epämääräinen. Miksi epämääräisyyttä lisättiin kaavaan tässä vaiheessa? Yleensä kaavaprosessin myötä keskeisten asioiden määrittely tarkentuu, mutta tässä on toimittu päinvastoin. <br/> <br/> Mikäli lopullinen reitti linjataan myöhemmin (asemakaavoituksessa) kaavakarttaan merkityn ohjeellisen reitin mukaisesti, on vaara, että reitin vaikutustenarvionnissa tehdyt virheet jätetään huomiotta. Kangasalan luonto on jo aiemmin muistuttanut näistä virheistä eikä niitä siksi ole syytä tässä toistaa, mutta kaavoittajaa pyydetään tutustumaan aiempaan palautteeseen, jotta reitti voitaisiin linjata osayleiskaavaan kokonaisuudessaan selvästi, sen valinnassa käytettäisiin luotettavaa tietoa ja sen arviointi olisi mahdollista.    <br/> Saarenmaan kaavoituksen ohella myös valtatie 12:n parantaminen Alasjärvi-Huutijärvi (PIRELY/5794/2023) on käynnistetty. Nämä kaksi hanketta kohtaavat kehä II:n liittymässä, jota on kaavailtu Lentolaan. Koska nämä kaksi hanketta vaikuttavat toisiinsa, olisi tarpeen esitellä hankkeiden yhteisvaikutus seudun asukkaille ja palveluiden käyttäjille / tarjoajille. On ilmeistä, että Kehä II:n reittivalintoja tullaan perustelemaan muiden vireille pantujen hankkeiden perusteella. Tämän takia muualla tehdyt suunnitteluvalinnat pitäisi esittää myös Saarenmaan osayleiskaavan näkökulmasta. Nähdäksemme tätä ei nyt riittävästi esitellä ja asia jätetään ratkaisematta, mikä on kaavassa puute. <br/> <br/> Hulevesien hallinta <br/> Aiemmin Kangasalan luonto ry ja SLL Pirkanmaan piiri on kritisoinut Saarenmaan OYK:n hulevesisuunnitelmaa puutteelliseksi mm. siksi, että maaperätutkimuksia kaava-alueen pohjoisosissa ei ole tehty. Nyt on selvitetty pohjoisosassa sijaitsevan mustaliuskeviivan esiintymä ja lisätty sitä koskeva määräys. Tätä pidämme edistyksenä, koska maanrakennustyöt kaava-alueella rikkovat maaperän ja tuovat haitta-aineita mahdollisesti sisältävän maa-aineksen pintaan.  <br/> <br/> <br/> Aiemmassa kaavakartassa esitettiin lukuisia maankaatopaikkoja (merkinnällä e-1) kaava-alueelle. Olemme todenneet, että “… teollisuusalueen, Ruskonperän maanvastaanottoalueen (Tampereen puolella) sekä Saarenmaalle kaavoitettujen uusien maanvastaanottoalueiden hulevesien yhteisvaikutusta Lorunkorvenojan kautta Roineen vedenlaatuun, ja sitä kautta Tampereen Vedenottamon juomaveden laatuun, ei ole (hulevesiselvityksessä) arvioitu.” Esimerkiksi DNSH-raportissa ei tätä ole huomioitu. Sen sijaan esipuheessa esitetään, että “Tarkastelussa huomioidaan sekä kunnan että alueelle sijoittuvan toimija näkökulma”, joten ilmeistä on, että vaikutuksia kaava-alueen ulkopuolisiin / muihin kuin Kangasalaan vaikuttavia tekijöitä ei huomioida. Miksi tämä rajaus? <br/> <br/> Käsillä olevassa kaavaehdotuksessa ei ole enää e-1 merkintöjä. Koska nyt maankaatopaikkoja ei ole merkitty osayleiskaavaan, yhteisvaikutuksen arviointi on mahdotonta. Maankaatoa tullaan tarvitsemaan ja se jätetään nyt asemakaavavaiheeseen. Yhteisvaikutuksen arviointi on tällöin mahdotonta ja esimerkiksi hulevesien laatu jää arvioimatta. Tämä on huomattava puute kaavaehdotuksessa ja hulevesisuunnitelmassa.  <br/> Kaavakartassa hulevesiä koskeva merkintä HULE-IMEYTYS “Alue, jossa suositetaan asemakaavoituksessa asetettavaksi kiinteistökohtainen imeytysvelvoite maaperän salliessa.” on varsin epämääräinen eikä huomio hulevesiraportin (2020) ehdotuksia (s.16-17). Merkintä sallii käytännössä erityisesti tiiviissä rakentamisessa ja jyrkillä rinteillä sen, että kiinteistökohtaista hulevesien hallintaa ei tehdä. Erityisesti lisääntyvien rankkasateiden myötä tämä on riskialtista, koska asuinrakentaminen kaava-alueen pohjoisosissa on jyrkkäpiirteisiä alueita, joissa imeytysvelvoite systemaattisesti kumoutuu.  <br/> Yhdistettynä siihen, että hulevesireiteillä on edelleen luontoarvoiltaan merkittäviä kohteita, viheryhteyskäytäviä ja virkistysreittejä, on vaarana tulviminen ja puuston näivettyminen. Näiden syiden takia hulevesien hallintaa olisi jo osayleiskaavatasolla määriteltävä tiukemmilla rajoituksin. Lisäksi aivan kaava-alueen pohjoisosassa, Kuuselantien alueella löytyy merkintä HULE 3, jolle emme löydä selitystä merkinnöistä. <br/> Hulevesien hallinta Saarenmaan osayleiskaavaehdotuksessa on monissa paikoissa edelleen puutteellista, kuten Kuuselantien rintessä ja Alasen luonnonsuojelualueen ylittävän tielinjan / sillan kohdalla. Hulevesien hallintaa ohjaavia määräyksiä ei ole esitetty tai niitä on mahdoton toteuttaa rikkomatta muita kaavakarttaan merkittyjä maankäytön tavoitteita.  Hulevesien hallintaa koskevia puutteita esiintyy kaavassa sekä yleisellä tasolla että yksityiskohdissa, mikä siirtää ristiriitojen ratkaisemisen asemakaavan laatimiseen. Hulevesien osalta kaavaehdotus ei ole ristiriidaton ja selkeä ohje asemakaavoitukseen, mitä Alueidenkäyttölaissa edellytetään. <br/> <br/> Lopuksi <br/> Ottaen huomioon, että osayleiskaava sisältää huomattavaa heikennystä ekologisten yhteyksien säilymiselle uusien tieyhteyksien rakentamisen myötä, tätä tulisi pyrkiä kompensoimaan riittävän leveillä ja tiheillä viheryhteyksillä, jotka eivät itsessään estäisi ekologista kytkeytyvyyttä. Tämä ei kaikkialla toteudu kaavassa, ja kriittisiä kohtia on esim. Kuuselantien alue ja Lorunkorven alue, joissa viheryhteys on kriittinen eliöstön siirtymisen osalta. Ekologisten yhteyksien merkitys korostuu, kun tiedetään samanaikaisesti olevan suunnitteilla moottoritiehankkeen välillä Alasjärvi-Lentola. Tiehanke heikentää tai mahdollisesti katkaisee kokonaan liito-oravan kulkuyhteyden kyseisen tieosan yli. Maakuntakaavan mukaisesti osayleiskaavassa tulee huomioida seudullisien viheryhteyksien säilyminen kaava-aluetta laajemmalla alueella. <br/> Esitämme, että Kaukajärven etelärannan tavoitteeksi otetaan maakuntakaavan mukaisesti alueen kehittäminen seudullisesti tärkeänä viheralueena, ja rannan osalta ainoastaan olemassa olevien lomarakennusten alueena. Tämä on myös Kangasalan kaupungille luovutetun adressin “Pitkäjärven ja Kaukajärven luonnontilan turvaaminen” mukaista (adressin https://www.adressit.com/kaukajarven_ja_pitkajarven_luonnontilan_turvaamine allekirjoitti kahdessa viikossa 1700 ihmistä). Kaikki rakentaminen hetteikköiselle tai <br/> jyrkkärantaiselle virkistysalueelle vaatii mittavia maansiirto- ja/tai paalutustöitä, jotka <br/> muuttavat alueen ekologiaa ja vaarantavat herkän Pitkäjärvi-Kaukajärven veden <br/> laadun. <br/> <br/> Esitämme, että Kangasalan kaupunki ottaa uudestaan harkintaan kakkoskehän sijainnin: mikäli reitti sijoittuisi kauemmas Pitkäjärven rotkoalueesta, tämä säästäisi kustannuksia, sillä korkean sillan rakentaminen rotkon yli on kallista. Kunnollista selvitystä siitä, miksi linjausta ei tehdä selvästi lähempää Lahdentietä, jolloin maisema-, luonto- ja virkistysaluevaikutukset olisi mahdollista minimoida, ei löydy. <br/> <br/> Kaavaehdotuksessa monia alueen läpileikkaavia ja kaava-alueen ulkopuolelle vaikuttavia seikkoja on jätetty myöhemmässä vaiheessa (asemakaavoitus) ratkaistavaksi. Näitä ovat mm. useat abstraktit yhteystarvemerkinnät ja maanvastaanottoa koskevien merkintöjen puutteet. Kaavan yhteisvaikutusten tarkastelu ja arviointi mm. luonnon ja virkistyskäytön suhteen on tämän takia joko vaikeaa tai mahdotonta.  <br/> <br/> Huomautamme kasvavan kaupunkiseudun ekologisten yhteyksien merkittävyydestä niin heikentyneelle kuntataloudelle kuin Pirkanmaan yleiselle vetovoimalle. Näkemyksemme mukaan Tampereen ja ympäristökuntien houkuttelevuus kasvukeskuksena pohjautuu nimenomaa alueen luonto- ja virkistysarvoihin. Tutkimukset osoittavat rakentamattoman luonto- ja vesistöympäristön olevan tärkeä ihmisten fyysisen ja psyykkisen terveyden kannalta. Rakentamattoman ympäristön merkitys alueella korostuu entisestään uusien asuinalueiden myötä. Nyt kuitenkin myös virkistysalueelle ja rantamaisemaan ollaan osoittamassa uutta rakentamista. <br/> <br/> Saarenmaan osayleiskaavaehdotus on edelleen liian epämääräinen ja ristiriitainenkin. Vaarana on myös se, että Saarenmaan kaava-alueesta pyritään tekemään ylimitoitettu niin teollisuuden, työpaikkojen ja asutuksenkin osalta. Kun reservialueet otetaan huomioon, merkitsisi tavoite noin 10 000 asukkaan aluetta. Reservialueiden käyttöönotto tarkoittaisi myös hiilinielukatoa tuntuvasti enemmän kuin muutoin. Kun lajikato kiihtyy, kaikessa kaavoitustoiminnassa on tarkoin painotettava luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä/edistämisestä sekä ilmastonmuutoksen torjuntaa. Metsiä on säästettävä mahdollisimman paljon. Tämä turvaa elintilaa riittävän suurina osina myös linnuille ja muille eläimille. <br/> <br/> Vaikka Do No Significant Harm -raportissa esitetään, että “...luonnon pirstominen ja viherpinta-alan väheneminen teollisen toiminnan vuoksi tuhoaa lähtökohtaisesti biologista monimuotoisuutta… eikä sellaisenaan ole tarkastelun mukainen ’merkittävä haitta’” (DNSH 2025, s. 28), rohkenemme olla asiasta eri mieltä. Alueen useiden direktiivilajien yhteydet vaarannetaan, populaatiot eristetään toisistaan ja niiden elinolosuhteita heikennetään merkittävästi. Ilmastonmuutoksen lisäksi etenevä lajikato on merkittävä haitta, jota Saarenmaan kaava ei riittävästi pyri torjumaan. <br/> <br/> <br/> <br/> Kangasala 9.10.2025 <br/> <br/> <br/> Kangasalan luonto ry <br/> <br/> Markku Välimaa                Ari Kuuluvainen <br/> puheenjohtaja                sihteeri <br/> <br/> <br/> Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri ry <br/> <br/> Antti Virnes                    Sari Hämäläinen <br/> puheenjohtaja                järjestösihteeri <br/>   <br/> <br/> Pirkanmaan  lintutieteellinen yhdistys ry <br/> <br/> Jukka T. Helin <br/> suojeluvastaava  </div> Mon, 20 Oct 2025 14:24:42 GMT https://www.pily.fi/my-post1da5a5b9 kannanotto https://www.pily.fi/pirkanmaan-lintutieteellisen-yhdistyksen-mielipiude-horhalanperaen-tuulivoimahankkeen-yva-ohjelmasta-10-9-2025 <div data-rss-type="text"> <p> <strong> Hanke (ote YVA-ohjelmasta) </strong> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Metsähallitus suunnittelee Parkanon ja Ikaalisten kaupunkien alueille Horhalanperän tuulivoimahanketta. Hankealueen pinta-ala on noin 4 400 ha. Hankealue sijaitsee Ikaalisten ja Parkanon kaupunkien alueella, noin 12 km etäisyydellä kaupunkien keskustoista Seitsemisen kansallispuiston länsipuolella. Hankealue sijoittuu lähelle Ylöjärven kaupungin rajaa. </span> </p> <p> <span> Hankealueelle on tarkoitus rakentaa enintään 24 tuulivoimalaa. Suunniteltujen tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus on enintään 320 metriä ja yksikköteho 6–10 MW.  </span> </p> <p> <span> Sähkönsiirron vaihtoehdot sijaitsevat Parkanon alueella ja vaihtoehdossa VE1 suuntautuvat 400 kV voimajohdolla pohjoiseen, suunnitteilla olevalle Vakerinmäen sähköasemalle. Vaihtoehdon VE2 toteutuessa sähköliityntä toteutetaan johdonvarsiliitynnällä hankealuetta halkaisevaan voimajohtoreittiin, johon Fingrid suunnittelee uutta 110 kV voimajohtoa. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <strong> Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkastellaan seuraavia hankkeen vaihtoehtoja (VE): </strong> </p> <ul> <li> <strong> Vaihtoehto VE0: </strong> <span> <span> Hanketta ei toteuteta. </span> </span> </li> <li> <strong> Vaihtoehto VE1: </strong> <span> <span> Hankealueelle rakennetaan enintään 24 tuulivoimalaa. Kokonaisteho maksimissaan 240 MW. </span> </span> </li> <li> <strong> Vaihtoehto VE2: </strong> <span> <span> Hankealueelle rakennetaan enintään 8 tuulivoimalaa. Kokonaisteho maksimissaan 80 MW. </span> </span> </li> </ul> <p> <br/> </p> <p> <span> Tuulivoima-alueen liittämiseksi valtakunnan sähköverkkoon tarkastellaan seuraavia vaihtoehtoja: </span> </p> <ul> <li> <strong> SVE1A: </strong> <span> <span> Hankealueen liittyminen sähköverkkoon toteutetaan hankealueen läntiseltä sähköasemalta pohjoiseen noin 34,4 km pitkällä 400 kV voimajohdolla suunnitteilla olevalle Vakerinmäen sähköasemalle. Läntinen sähköasema sijaitsee Horhalanperän tuotantoalueen läpi kulkevan Fingridin Melo-Rännäri 110 kV voimajohdon länsipuolella. </span> </span> </li> <li> <strong> SVE1B: </strong> <span> <span> Hankealueen liittyminen sähköverkkoon toteutetaan hankealueen läpi kulkevan Fingridin Melo-Rännäri 110 kV voimajohdon itäpuolella sijaitsevalta sähköasemalta pohjoiseen noin 35,5 km pitkällä 400 kV voimajohdolla suunnitteilla olevalle Vakerinmäen sähköasemalle. Fingridin voimajohdon itäpuolella sähköasemien paikkavaihtoehtoja on kaksi. </span> </span> </li> <li> <strong> SVE2A: </strong> <span> <span> Hankealueen liittyminen sähköverkkoon toteutetaan hankealueen toiselta itäiseltä sähköasemalta pohjoiseen noin 36,2 km pitkällä 400 kV voimajohdolla suunnitteilla olevalle Vakerinmäen sähköasemalle. </span> </span> </li> <li> <strong> SVE2B:  </strong> <span> Hankealueen liittyminen sähköverkkoon toteutetaan hankealueen toiselta vaihtoehtoiselta itäiseltä sähköasemalta pohjoiseen noin 35,6 km pitkällä 400 kV voimajohdolla suunnitteilla olevalle Vakerinmäen sähköasemalle. </span> </li> <li> <strong> SVE3: </strong> <span> <span> Tuulivoimahankkeen vaihtoehdon VE2 toteutuessa sähköliityntä toteutetaan johdonvarsiliitynnällä hankealuetta halkaisevaan voimajohtoreittiin, johon Fingrid suunnittelee uutta 110 kV voimajohtoa. </span> </span> </li> </ul> <p> <span> <br/> <br/> </span> </p> <p> <strong> Horhalanperän tuulivoimahanke ja maakuntakaava </strong> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Pirkanmaan maakuntavaltuuston hyväksymässä vaihemaakuntakaavassa Elonkirjo ja Energia 7.4.2025 Seitsemisen alueelle soveltuva tuulivoima-alue on rajattu lännessä kulkevan Lielahti- Parkanon-radan länsipuolelle. Tälle ratkaisulle on ollut vahvat perusteet, jotka turvaavat metsäpeuran olemassaoloa ja kannan kasvumahdollisuuksia. Metsähallituksen nyt selvityksen kohteena oleva hankealue sijoittuu metsäpeuran palautusalueelle ja vasomisalueelle. Hankealueella alkaa vuonna 2026 Life Fennicus 4 hanke metsäpeuraa koskien. Selitys, että vain tutkitaan tuulivoimalahankkeen mahdollisuutta ja vaikutuksia laajalla alueella ei ole perusteltavissa. Hankealueen lähtökohtainen rajaaminen ja selvittäminen olisi pitänyt tehdä noudattamalla suurin piirtein maakuntakaavan rajauksia, Nyt tämä poikkeaa tuntuvasti maakuntakaavan rajauksesta ja vaarantaa maakuntakaavan tavoitteet. Maakuntakaava turvaa osaltaan myös alueen luonnon monimuotoisuutta ja ehkäisee lajikatoa. Taloudelliset intressit tuntuvat vaikuttaneen hankealueen selvittämiseen näin laajana. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Tuulivoimahankkeiden sijoittaminen luonnonpuistojen ja kansallispuistojen välittömään läheisyyteen ei ole hyväksyttävää. Horhalanperän lisäksi Pirkanmaalla on Patakorven tuulivoimahanke, joka on Helvetinjärven kansallispuiston välittömässä läheisyydessä. Kansallispuistot ovat tärkeitä retkeily- ja virkistäytymisalueita. Näillä alueilla on myös runsas linnusto ja muu eläimiustö sekä muutoinkin monimuotoinen luonto. Tällaiset alueet pitää säilyttää koskemattomina. Se hankealue, jonka selvitykset nyt ovat käynnissä tai jo tehdyt, ulottuu lähimmillään n. 20 metrin päähän Seitsemisen kansallispuiston rajasta. Seitsemisen alue ja sen lähialueet ovat hyvin suosittuja retkeily- ja virkistysalueita, joiden välittömään läheisyyteen ei näin laaja hankealue sovi. Koveron perinnetila sijoittuu muutaman sadan metrin päähän hankealueesta. Lisäksi hankealueella on Pirkan-Taival-retkeilyreitistö. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Maakuntakaavassa olevassa tuulivoima-alueen rajauksessa on kiinnitetty huomiota myös maakotkaan. Metsähallituksen jo lähtökohdiltaan huomattavasti maakuntakaavaa suurempi hankealue vaarantaa merkittävästi enemmän maakotkareviirin säilymisen. <br/>   <br/> Maakuntakaavan yhtenä tavoitteena on luontokadon pysäyttäminen ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen. Tämä edellyttää muun ohessa sitä, että säilytetään laajoja häiriöttömiä metsä- ja muita alueita. Tuulivoimalat ovat kannatettavia, kunhan ne soveltuvat hankealueelle eivätkä vaaranna luontoarvoja. <br/>   <br/> On huomattava, että talousmetsilläkin on nykyisin suuri merkitys, kun pyritään estämään monen lajin kantoja katoamasta. Monen lajin vaatimat arvokkaat biotoopit (kuten vanhat metsät, suot jne) ovat huvenneet ihmistoiminnan tuloksena. Avohakkuut ovat jokaisen nähtävissä. Lajit yrittävät sopeutua huonolaatuiseen biotooppiin. Tämä onnistuu enemmän tai vähemmän heikosti tai ei ollenkaan. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Hankealueella on YVA-ohjelman selvityksen mukaan 33 lampea. Näistä lammista on 20 alle 1 ha, joiden luonnontilaisuutta ei saa lain mukaan vaarantaa (VesiL 2 luku 11 §). Hankealueen luontoarvoja ei pidä aliarvioida. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <strong> Linnustoselvitykset </strong> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Linnustoselvitykset on tarkoitus toteuttaa vuoden 2025 aikana. Linnustoselvityksissä on selkeitä ja olennaisia puutteita, kun verrataan tehtäviä/tehtyjä selvityksiä virallisiin ohjeisiin. On korostettava sitä, että linnustoselvityksiltä edellytetään riittävää aukottomuutta jo senkin vuoksi, koska hankealue sijoittuu Seitsemisen Natura 2000 alueen viereen (FI031102 Sac). Hankealueen lähituntumassa on myös FINIBA-alue (440646) ja MAALI-alue. Tunnettua on, että Seitsemisen alueella ja lähialueilla on monipuolinen ja arvokas linnusto. <br/>   <br/> YVA-ohjelmassa kerrotaan, että hankealueella ja sen läheisyydessä on tehty vuosien 2004-2024 yhteensä 3 971 petolintuhavaintoa. Samalta ajalta pöllöhavaintoja on 2 340. Havaintojen lähdeaineisto on lisäksi ollut vajavainen, kuten YVA-ohjelmasta voi tulkita. Lukuihin sisältyy 14 petolintulajia. Pöllölajeja havaittiin 6, Havaittuja lajeja ovat muun muassa kanahaukka (NT), merikotka (DR) ampuhaukka (DR), lapinpöllö (DR), viirupöllö (DR) ja helmipöllö ( NT, DR, KV). Tiira-havaintoaineistosta löytyy myös pesimäaikaisia hiirihaukkahavaintoja (VU). <br/>   <br/> Muista kuin petolinnuista tehtiin 2004-2024 havaintoja 53 eri lajista, jotka löytyvät uhanalaisuusluokituksessa tai silmällä pidettävissä olevista lajeista: 3 CR, 13 EN, 14 VU ja 23 NT. </span> </span> </p> <p> <span> Lintudirektiivin 1-liitteen tai liitteen muuttolinnut lajeista on yllä olevalta ajanjaksolta 28 havaintoa. <br/>   <br/> Hankealue ja sen lähiympäristö ovat näin ollen linnustoltaan hyvin arvokasta aluetta, jolla esiintyy lukuisasti lajeja, joiden kanta on ollut voimakkaastikin taantumassa valtakunnallisesti ja myös Pirkanmaalla. Linnustoselvitykset on tehtävä huolellisesti ja kyllin aukottomasti. Virallista ohjeistusta noudattaen. Alueella esiintyviin lajeihin kuuluu lukuisasti lajeja, jotka ovat herkkiä tuulivoimaloiden synnyttämille haittavaikutuksille pitkiltäkin etäisyyksiltä. Seitsemisen viereen suunniteltujen tuulivoimaloiden korkeus on enimmillään 320 metriä. Näin korkeiden tuulivoimaloiden haittavaikutuksista ei ole vielä paljon tietoa. On selvää kuitenkin, että näin korkeiden tuulivoimaloiden haittavaikutukset ovat osin suuremmat kuin matalampien. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Ohjeistus linnuston havainnoinnista tuulivoimahankkeissa </span> </p> <p> <span> https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75407/SY_6_2016.pdf?sequence=1 </span> </p> <p> <span> ” </span> <span> Pesivän ja lepäilevän linnuston lentoaktiivisuuden havainnointia tulee tehdä pe- </span> </p> <p> <span> simä-, kevät- ja syysmuuttokausina vähintään kymmenen päivän ajan siten, että </span> </p> <p> <span> edellä mainitut alueelliset ja lajikohtaiset erityispiirteet tulevat huomioiduksi. Eri- </span> </p> <p> <span> tyistä huomiota on kiinnitettävä lintujen säännöllisesti käyttämien lentoreittien ja </span> </p> <p> <span> lentokorkeuksien sekä petolintujen suosimien kaartelupaikkojen selvittämiseen. </span> </p> <p> <span> Pesimälinnuston selvitysten ajoituksessa tulee huomioida eri lajiryhmien erityis- </span> </p> <p> <span> piirteet. Selvityksiä voidaan joutua tekemään myös varsinaisen pesimäkauden ul- </span> </p> <p> <span> kopuolella. Esimerkiksi pöllöjä havainnoidaan soidinkaudella helmi-huhtikuussa, </span> </p> <p> <span> kanalintujen soidinpaikkakartoituksia tehdään maalis-toukokuussa ja petolintujen </span> </p> <p> <span> reviirikartoituksia keväällä ja kesällä </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Koska eri lajiryhmien muutot tapahtuvat ajallisesti hyvinkin eri aikoina, kattavan </span> </p> <p> <span> kokonaiskuvan saamiseksi ja eri sääolosuhteiden huomioimiseksi kevätmuutonseu- </span> </p> <p> <span> rantaa on syytä tehdä maalis-toukokuussa Etelä-Suomessa vähintään 30 päivän ajan </span> </p> <p> <span> ja Pohjois-Suomessa vähintään 20 päivän ajan. Seurantajakson pituudessa on ajallista </span> </p> <p> <span> vaihtelua, koska Etelä-Suomessa muuttokausi kestää Pohjois-Suomea pidempään. </span> </p> <p> <span> Syysmuuttoa on syytä seurata elo-marraskuussa niin ikään vähintään 30 (Etelä- </span> </p> <p> <span> Suomi) ja 20 (Pohjois-Suomi) päivän ajan” <br/>   <br/> Pöllöselvitys rajautuu yhtenä keväänä 15.2.-31.3.2025 väliselle ajalle ja kolmelle maastopäivälle. Kuten tunnettua on pöllöt ääntelevät oikullisesti. Tämä riippuu ravinto- ja pesimistilanteesta. Vanhat pöllöparit soidintavat muutoinkin varsin epäsäännöllisesti. Yhden kevään aikana kolmena päivänä tehtävä pöllöselvitys ei anna luotettavaa kuvaa alueen pöllötilanteesta. Kuuntelupisteet kyllä jakaantuvat hyvin hankealueelle, mutta pisteiden erittäin suuri määrä tuottanee hankaluuksia riittävän tarkkaan kuunteluun kolmen päivän aikana. YVA-selostuksen yhteydessä tuleekin saada konkreettista tietoa siitä, miten pöllökuuntelu on konkreettisesti tehty ja mikä on arvio kuuntelun luotettavuudesta. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Kanalintuselvitys nojautuu myös kevään 2025 aikana vain yhteen kevätkauteen. Selvityspäiviä on 6. Kanalintuselvitys tulee tehdä useampana kuin yhtenä keväänä, jotta saataisiin luotettavampi kuva hankealueen ja sen lähiympäristön kanalintutilanteesta. Kanalintuselvityksen sijoituskartta jättää useita hankealueen osia selvittämättä. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Pesimälinnuston ja siirtoreittien linnuston laskennasta tulee YVA-selostuksen yhteydessä saada konkreettiset tiedot. Laskenta-alue on melkoisen laaja. Ovatko laskennat riittävät, jotta koko alue voidaan luotettavasti selvittää? Pesimälinnustoselvitys kattaa 8 maastopäivää, jotka koostuvat pistelaskennoista ja kartoituslaskennoista. Maastopäiviä siirtoreittien laskennan osalta on vain 5. Miltä osin hankealueen/siirtoreittien yksittäisiä osia on jätetty selvityksestä pois ja millä perustein? </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Päiväpetolintuselvityksestä kerrotaan, että se suoritetaan 5 maastopäivänä. Maastopäivien määrä tuntuu vähäiseltä viralliseen ohjeistukseenkin verrattuna. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Muuttolinnuston seurannasta todetaan YVA-ohjelmassa:” Muutonseuranta ajoitetaan niin, että alueen ylittävä muuttolinnusto saadaan katettua mahdollisimman laajasti, erityisesti tuulivoimalle alttiit suuret lajit. Myös alueella ja sen läheisessä ympäristössä levähtävää linnustoa seurataan muutontarkkailupäivinä, mikäli ympäristöstä löytyy sopivia kohteita. Ajoittuminen 20.3.-20.5.2025 (kevät) ja 1.8.2025 –15.10.2025 (syksy).” </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Sekä keväällä että syksyllä 2025 on tarkoitus seurata muuttoa molempina ajankohtina 10 päivää. Tämä alittaa selkeästi virallisen ohjeistuksen. Kevätmuuton seuranta tulee aloittaa jo helmi-maaliskuun vaihteesta, aikaisemminkin riippuen säästä. Tällöin saadaan mukaan muun muassa aikaisten kotkien muuttoa. Syysmuutonseurantaa on tehtävä marraskuussakin ja jatkettava siihen asti, kun laulujoutsenten muutto on loppunut. Toisinaan joutsenten muutto loppuu vasta vuoden vaihteen tuntumassa. Yömuuton seurantaa ei tapahtune. Kurjen (DR) syksyinen muuttoreitti hipoo hankealueen itäreunaa. Kevätmuuttoreitti on 13 km hankealueelta länteen. Sopivien tuulten vallitessa kurkien sekä keväinen että syksyinen muutto voi kohdistua runsaana hankealueen yli. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Maakotkan seurantaa tehdään 19 maastopäivänä. Tämä ilmeisesti täyttänee metsähallituksen ohjeistuksen seurannan vähimmäiskestosta sekä riittävyydestä mallinnusten tekoon. Tarpeen mukaan seurannan määrää on lisättävä. Seuranta ajoittuu helmi-lokakuulle. Seurantaa tulee tehdä myös talvikaudella. Loppujen lopuksi tämän lajin kohdalta ei yhden vuoden seuranta anna välttämättä lähellekään luotettavaa kuvaa. Esimerkiksi pesimisen vaihtelu ja ravintoeläinten kannan muuttuminen alueittain vuosien välillä vaikuttavat lentoreitteihin ja saalistusalueisiin. Mahdolliset vaihtopesät tulee kartoittaa. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <strong> Tuulivoima ja lajikohtaisia arviointeja </strong> </p> <p> <br/> </p> <p> <strong> Maakotka (VU, DR, Pirkanmaan vastuulaji) </strong> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Selvitysten tulosten tulkinnassa ja vaikutusten haitta-arvioinnissa on otettava huomioon alla olevia maakotkaa koskevia seikkoja. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Suomessa on tapahtunut todistettavasti tietojen mukaan yksi maakotkan törmääminen tuulivoimalaan. Törmäyksiä on voinut sattua enemmänkin. On arvioitu, että maakotkan törmäysriski tuulivoimalaan olisi melko vähäinen. Kuitenkin maakotka on pitkäikäinen ja harvalukuinen laji. Jokainen tuulivoimaloiden aiheuttama törmäys tai tuulivoimala-alueiden muodostama reviirin muuttuminen maakotkan kannalta elinkelvottomaksi, on liikaa. Varsinkaan Pirkanmaalla, jossa kulkee maakotkien eteläinen raja, tulee säilyttää tilanne, jossa maakotkien suojelutaso ja kanta säilyvät, ja maakotkilla on mahdollisuus perustaa lisää reviireitä. Nykyinen kehityssuunta lukuisten tuulivoimahankkeiden ja puutteellisten yhteisvaikutusten arviointien vuoksi johtavat toiseen kielteiseen suuntaan ja vaarantavat maakotkien elinolosuhteet maakunnassa.. Yhteisvaikutuksia ei pidä myöskään aliarvioida. Tuulivoimahankkeet eivät saa johtaa maakotkan eteläisen pesimärajan vetäytymiseen pohjoista kohti. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Maakotkan tarkkailua on tehtävä myös talvikaudella. Selvitys ja tarkkailu törmäysmallinnuksineen on suoritettava Metsähallituksen hyvän käytännön ohjeiden mukaisesti. Hankealueelta lajin pesäpaikalle tulee olla ainakin 5-6 kilometriä. Nuorilla maakotkilla on kasvanut riski törmäyksiin. Pesäpaikka ja vaihtoehtoiset pesäpaikat on selvitettävä. On lisäksi otettava huomioon, että tuulivoimala-alue ei vaikuta potentiaalisten reviiripaikkojen ja saalistusalueiden muuttumiseen </span> </p> <p> <span> <span> merkityksettömiksi lajille. Maakotka on Pirkanmaan vastuulaji, koska maakotkan pesimäalueen eteläraja kulkee Pirkanmaalla. Maakotka on lisäksi erityisesti suojeltu vaarantunut laji. Maakotkan elinolosuhteet on näin ollen turvattava Pirkanmaalla tarkoin. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Maakotkaparin pesintä ei myöskään ole menestynyttä vuosittain – voi olla välissä useitakin epäonnistuneita pesintöjä. Maakotkalla on Etelä-Suomessa huomattavasti laajempi reviiri kuin Pohjois-Suomessa. Jessica Leskinen tutki satelliittipaikantimella varustettujen aikuisten maakotkien lento- ja reviirikäyttäytymistä Suomessa vuosien 2011–2022 ajalta. Tutkimuksen mukaan maakotkan ydinreviiri on keskimäärin 52 neliökilometriä ja reviiri 269 neliökilometriä. Maakotka liikkuu myös säännöllisesti ydinreviirinsä ulkopuolella. Maakotkan liikkumiseen vaikuttavat sukupuoli, paristatus ja pesiminen. Nämä tutkimustulokset on otettava huomioon, kun YVA-selostuksessa analysoidaan tehtyjen selvitysten nojalla Horhalanperän tuulivoimahankkeen vaikutuksia maakotkaan. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Kun tuulivoimalahankkeen haittavaikutuksia arvioidaan, on noudatettava varovaisuusperiaatetta, jossa otetaan huomioon myös lajin käyttämän saalistusalueen mahdolliset muutokset ravintotilanteen mukaan. Lähtökohtana tulee olla lajin olemassaolon turvaaminen alueella tulevaisuudessakin. Maakotka on paikkauskollinen laji, jolle sopivia reviirialueita on niukasti Pirkanmaalla. </span> </p> <p> <a href="https://oulurepo.oulu.fi/handle/10024/49590" target="_blank"> https://oulurepo.oulu.fi/handle/10024/49590 </a> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Kun otetaan huomioon maakotkan reviirin suuri koko ja se, että maakotka käyttää eri vuodenaikoina sekä ravinnon etsimisessä tilanteen mukaan reviirin eri osia, on noin 6 km suojaetäisyys paikallaan. Näin voidaan myös osaltaan ehkäistä tuulivoima-alueiden sijoittaminen liian lähelle toisiaan maakotkien suojelemiseksi. Arvioinnissa ei tule pitäytyä liian tiukasti ydinreviiriajatteluun, jos tavoitteena on suojata maakotkaa riittävän tehokkaasti. Metsähallituksen määrittelemä ns. häiriövaikutus 500 metriä on lisäksi aivan liian lyhyt, kun otetaan huomioon maakotkan herkkyys ihmistoiminnalle ja ympäristömuutoksille. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <strong> Metsäkanalinnut ja pöllöt </strong> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Tuulivoimaloiden sijoittamisen vuoksi on erittäin tärkeää saada selvitetyksi kanalintujen soidinpaikkojen ja reviirien sijainti. Kanalinnut ovat arkoja monille tuulivoiman haittavaikutuksille. </span> </p> <p> <span> Luonnonvarakeskuksen (Luken) kansainvälisen koostetutkimuksen mukaan monet lintulajit saattavat karttaa tuulivoimaloita yllättävän voimakkaasti. Metsäkanalintujen kohdalla vaikutus voi olla jopa keskimäärin 5 kilometriä. Tutkimuksen mukaan myös pöllöt ovat herkkiä tuulivoimaloille. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> https://www.luke.fi/fi/uutiset/katsaus-useat-lintu-ja-nisakasryhmat-vaistavat-tuulivoimaloita </span> </p> <p> <a href="https://www.kaleva.fi/hanhet-kiertavat-tuulivoimalat-metsot-tormaavat-ru/1689570" target="_blank"> https://www.kaleva.fi/hanhet-kiertavat-tuulivoimalat-metsot-tormaavat-ru/1689570 </a> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Tämän koostetutkimuksen tulokset tulee ottaa huomioon, kun selvitysten perusteella arvioidaan Horhalanperän hankkeen haitallisia vaikutuksia. Varovaisuusperiaatetta on noudatettava, koska tuulivoimaloiden häiriövaikutus joidenkin arvokkaiden lajien kohdalla voi olla jopa 5 kilometriä. Entistä enemmän tulee painottaa tuulivoimaloiden häirintävaikutusta linnustoon ja muuhun eläimistöön. Samoin elinympäristömuutos on tärkeä ottaa huomioon – varsinkin, kun monien arvokkaiden lajien vaatimaa elinympäristöä on niukasti jäljellä. Törmäysriskiäkään ei saa sivuuttaa, mutta kaikki tuulivoimaloiden haitat ja riskit on otettava riittävästi käsittelyyn hankkeiden kohdalla. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <strong> Sähkönsiirtoreitit </strong> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Sähkönsiirtoreittien linnusto ja muu eläimistö on tutkittava kyllin etäältä reittien vierestä. Selvitys on tehtävä myös kattavasti. On arvioitava muun muassa linnustolle koituva vaara ja vaaran torjuntakeinot. Sähkönsiirtoreittien kohdalla on pyrittävä mahdollisimman lyhyeen ja kapeaan linjaan. Linjakäytävästä muodostuu varsin leveä, jos useiden yhtiöiden johtoja laitetaan vierekkäin. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <strong> Lopuksi </strong> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Metsähallituksen lähtökohtainen aluerajaus Horhalanperän tuulivoimahankkeen selvityksille on aivan liian laaja. Hankealue on nyt huomattavasti Pirkanmaan maakuntakaavan tuulivoima-alueiden rajausten vastainen muodostaen uhan maakuntakaavan tavoitteelle metsäpeuran suojelemiseksi ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. Hankkeen toteutuminen alkuperäisessä laajuudessaan synnyttää suuria riskejä useille tuulivoimaloille herkille lintulajeille. Hanke pirstoo haitallisesti luontoaluetta, joka on suosittua retkeily- ja virkistysaluetta. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Lähtökohdaksi Horhalanperän tuulivoimahankkeen rajaukselle tulee olla maakuntakaavassa oleva rajaus. Maakuntakaavassa tuulivoima-alue on rajattu Lielahti-Parkano-radan länsipuolelle. Näin on mahdollista turvata Seitsemisen ja sen välittömän lähialueen luonto- ja virkistysarvoja. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Vaihtoehdoista VE1 tulee hylätä ehdottomasti. VE 2 vaihtoehto voisi olla selvityksen kohteena YVA-menettelyssä. Tällöinkin on otettava huomioon, että Horhalanperän viereen on vireillä Luikesnevan-Susinevan tuulivoimahanke (tämäkin poikkeaa maakuntakaavasta). Tevaniemen tuulivoima-aluekin on lähituntumassa. Alueelle on tulossa, jos kaikki suunnitelmat toteutuvat maksimissaan, tuulivoimakeskittymä. Tuulivoimaloita olisi yhteensä suurimpien vaihtoehtojen mukaisesti 66. Tästäkin näkökulmasta katsottuna on erikoista, että Horhalanperän hankkeessa Seitsemisen vieressä on yhdeksi tarkasteltavista vaihtoehdoista otettu mukaan 24 tuulivoimalan hanke, joka on selkeästi Pirkanmaan maakuntakaavan rajausten vastainen. Horhalanperän osalta on myös Vaihtoehto VE0 otettava vakavasti harkintaan. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Tuulivoimalahankkeiden yhteisvaikutukset tulee arvioida riittäviin selvityksiin nojautuen tarkasti. Kun Horhalanperästä vedetään 40 km säde, YVA-.ohjelman mukaan tuulivoimaloita voi nousta yli 210. Yhteisvaikutuksia on tarkasteltava koko tällä alueella. Tuollainen määrä tuulivoimaloita synnyttää alueiden ja biotooppien olennaista pirstomista voimaloiden ja niihin liittyvien rakennelmien, huoltoteiden sekä sähkölinjojen rakentamisen vuoksi. Usein juuri tuulivoimaloille herkkien tai muutoin kannaltaan vähenevien lajien biotoopit heikentyvät merkittävästi. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Linnustoselvityksissä on puutteellisuuksia, ja ne eivät ole riittäviä antamaan yhden vuoden aikana tehtyinä luotettavaa kuvaa alueen linnustosta. Tarkastelussa on arvioitava myös melun ja välkkeen vaikutus linnuille ja muille eläimille. Monen lajin kohdalla melun ja välkkeen todelliset vaikutukset ovat vielä huonosti tunnettuja, mutta usean lajin osalta huomattavia haittavaikutuksia on todettu. Tuulivoimaloiden yövalaistuksellakin voi olla merkittävää kielteistä vaikutusta muun muassa linnuille Melu, välke ja valaistus haittaavat tietenkin hankealueella, mutta haitta kohdistuu myös Seitsemisen Natura-, FINIBA- ja MAALI-alueille, jotka sijaitsevat laajimman hankealuerajauksen vieressä. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> CR= äärimmäisen uhanalainen </span> </p> <p> <span> EN= erittäin uhanalainen </span> </p> <p> <span> VU= vaarantunut </span> </p> <p> <span> NT= silmälläpidettävä </span> </p> <p> <span> DR= direktiivilaji </span> </p> <p> <span> KV= Suomen kansainvälinen vastuulaji </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Tampereella 10.9.2025 </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Jukka T. Helin </span> </p> <p> <span> Suojeluvastaava </span> </p> <p> <span> Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> pily@pily.fi </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> </div> Fri, 12 Sep 2025 07:19:23 GMT https://www.pily.fi/pirkanmaan-lintutieteellisen-yhdistyksen-mielipiude-horhalanperaen-tuulivoimahankkeen-yva-ohjelmasta-10-9-2025 kannanotto thumbnail main image https://www.pily.fi/my-postb52fb2ae <div data-rss-type="text"> <p> <span> <span> MIELIPIDE Pirkkalan ympäristöyhdistys ry Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry Kehätien eteläpuolen osayleiskaava 1005 Pirkkalan ympäristöyhdistys ry ja Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry kiittävät mahdollisuudesta lausua mielipiteensä kehätien eteläpuolen osayleiskaavasta. Kaavassa kehitetään Pirkkalan liikennejärjestelmää, asuin- ja yrityselämän alueita laajalla alueella. Esitämme huomautuksen kaavan lähtökohdista ja kaavan laadinnasta sekä erikseen jokaisesta osa-alueesta. Kehätien eteläpuoleinen alue on paitsi Pirkkalan kannalta myös seudullisesti ja maakunnallisesti tärkeä alue luonnon monimuotoisuuden kannalta viher- ja metsäekologsine verkostoineen sekä kulttuurihistorian arvoalueineen. Samalla alue toimii laajan väestön tärkeänä virkistysalueena. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> 1. Kaavan lähtökohtien ja perustelun vinoutuma Kaavan lähtökohdissa ei ole huomioitu tasapuolisesti elinkeinoelämän, luonnon, kulttuuristen ja sosiaalisten näkökulmien tarpeita. Elinkeinoelämän tarpeet ja kunnan kasvutavoitteet ovat määränneet kaavan lähtökohtia, ja luontoarvot ovat jääneet näiden varjoon. Kaavaselostuksessa todetaan että “tavoitteena on turvata laajempien virkistysalueiden saavutettavuus sekä alueen merkittävät luontoarvot. Huomioida suunnittelussa luonnon monimuotoisuus erityisesti maaseutuluonnon monimuotoisuuskohteet (peltokosteikot, laidunnus, viherkesannot, niityt jne.) sekä kunnan ympäristötavoitteet.” Tosiasiassa kaava kuitenkin merkittävästi pienentää nykyisiä virkistysalueita eikä suinkaan lisää tai helpota niiden saavutettavuutta. Luonnon monimuotoisuus tulee kaavan myötä heikkenemään huomattavasti. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> 2. Poikkeama maakuntakaavasta Kaavassa on merkittäviä poikkeamia maakuntakaavasta, erityisesti Sankilan ja Vanhan kirkon alueilla. Rakentaminen on osoitettu laajasti valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille, mikä vaarantaa maisema-arvojen säilymisen. Nykyisessä rantojen käytön osayleiskaavassa vanhan kirkon seudun pellot ovat merkitty MT/S (maatalousalue, jolla maisema ja ympäristöarvoja). Kirkon lähipelto ja Kuikanluhta on arvokasta perinnemaisemaa. Sankilan tilan lähipellot ovat merkinnällä AK (Arvokas kulttuurimaisema). Alueella myös vanhoja historiallisia kohteita, kiviröykkiöitä ym. ainakin koulun kentän länsipellolla. Alueella myös vanhoja historiallisia kohteita, kiviröykkiöitä ym. Katajiston peltoalueella on yksi historiallisen ajan kylätontti ja viisi kivikautista asuinpaikkaa, Sankilan koulun viereisellä pellolla sekä 1 <br/> Valkilan Sikoluhdan alueella on molemmissa yksi kivikautinen asuinpaikka. (Lähteet: Pirkanmaan kiinteät muinaisjännökset, Pirkanmaan liitto, 1996. Pirkanmaan historiallisen ajan muinaisjäännösten maastoinventointi, Timo Jussila, 2002) Sankilan ja Vanhan kirkon luona kaavassa on merkittävä poikkeama maakuntakaavasta, sillä asuinrakentamista on osoitettu valtakunnallisiksi valituille, maakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille Anian rantantien pohjoispuolisille alueille. Aluetta koskeva maakuntakaavan suunnittelumääräys kuuluu seuraavasti: “Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Avointen maisematilojen säilymiseen ja uusien rakennuspaikkojen sijaintiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Maisema-alueiden kanssa päällekkäiset maakunnallisesti arvokkaat kulttuurimaisemat on esitetty kaavaselostuksen liitekartalla ”Kulttuurimaisemat” Poikkeama maakuntakaavasta on osayleiskaavassa merkittävä eikä tämän mittakaavan aluevarausta voida pitää sellaisena, jossa maisema-ja kulttuuriarvoja voi suunnittelulla tai rakentamisen ohjeilla riittävästi suojata. Yhdessä puutteellisten luontoselvitysten kanssa näin suuri poikkeama maakuntakaavasta vaarantaa kaavan lainmukaisuuden. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> 3. Merkittävät epävarmuustekijät kaavan taustalla Kaava perustuu vanhentuneeseen maakuntakaavaan ja epävarmaan VT-3 oikaisulinjaukseen. Pirkkalan kunta on itse lausunut maakuntakaavan päivityksen tarpeesta ekologisten tavoitteiden vuoksi. Kaava (1005) perustuu 2017 hyväksyttyyn maakuntakaavaan, jossa on mukana myös valtatie 3:n suunnitteilla oleva oikaisulinjaus. Tästä syystä luontoarvoiltaan ja virkistyskäytöltään keskeisen metsäalueen tulevaisuus on alistettu noudattamaan epävarman moottoritieoikaisun ja siihen perustuvan maankäytön tarpeita. Pirkkalan luonnon ja asukkaiden kannalta tämä on kestämätön tilanne. Kaavaluonnos ei huomioi Puskiaisten oikaisun jo tiedettyä vaikutusta: se tulee lisäämään autoliikennettä ja pahentaa ruuhkia Pirkkalan ja Nokian välillä. Tämä on todettu niin yva:ssa kuin Väyläviraston aiemmassa selvityksessäkin ( https://urn.fi /URN:ISBN:978-952-317-688-1 , s. 39). Pirkkala on lausunut (29.4.2024) maakuntakaavan päivityksen tarpeesta seuraavan: ” Luontokadon ehkäisyn tulisi olla yksi keskeisistä maakuntakaavaratkaisuihin vaikuttavista tekijöistä. Mikäli elonkirjoon vaikuttavia tekijöitä arvioidaan pelkästään nykyisten maakuntakaavaratkaisujen pohjalta, kuten nyt vaihemaakuntakaavan tekemisen yhteydessä on tehty, on hyvin vaikeaa riittävällä tavalla arvioida alueidenkäytöllisiä edellytyksiä esimerkiksi riittävän laajojen ja yhtenäisten luontoarvokokonaisuuksien muodostamiselle.” Lausunto jatkuu: ”Toiveena olisi kokonaisvaltainen maakuntakaavan päivitys, jonka laadinnan lähtökohta tulisi olla kestävästi kasvava Pirkanmaa. Nykyisen maakuntakaavan konkreettiset määräykset eivät ohjaa riittävän vahvasti kestävän yhdyskuntarakenteen muodostumiseen kaupunkiseudulla. ” Pirkkalan kunnanhallituksen hyväksymä lausunto on aiheellinen, sillä nykyinen maakuntakaava on laadittu aikana, jolloin ei vielä ollut nykyistä tutkimustietoa Suomen metsien hiilinielujen romahtamisesta. Myös lajikadosta on saatu uutta tietoa maakuntakaavan hyväksymisen jälkeen. Kunnan on oltava johdonmukainen ja toimittava oman lausuntonsa mukaisesti. Vuonna 2017 hyväksytty ja 2018 voimaan tullut uudistus Valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin tähtäsi siihen, että se antaa kunnille uudenlaisen vastuun ja vallan omassa kaavoituksessaan tavoitella 2 <br/> valtakunnallista ohjetta. Kunnalla on erityinen vastuu omassa kaavoituksessaan suunnata kohti VAT-tavoitteita, koska vanhentunut maakuntakaava ei noudata VAT:in periaatteita. Vanhentuneen tiedon varaan laaditun maakuntakaavan noudattaminen sotii valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita vastaan (VAT). VAT muotoilee tavoitteiden taustaa seuraavasti: Merkittävä osa luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeistä luonnonarvoista samoin kuin arvokkaista yhtenäisistä luonnonalueista sijaitsee suojelualueiden ulkopuolella. Luonnon monimuotoisuuden edistämisen ja sitä koskevien kansainvälisten velvoitteiden kannalta on tärkeää, että luonnonarvot ja niiden kannalta tärkeät alueet ja ekologiset yhteydet otetaan huomioon alueiden käytön suunnittelussa eikä niitä pirstota tarpeettomasti muulla alueidenkäytöllä. Ekologisten yhteyksien merkitys on tärkeä myös ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta, koska ne mahdollistavat lajiston siirtymisen uusille elinalueille ilmaston lämmetessä. Kaupungistuminen, luonto- ja kulttuurimatkailun kasvu, ihmisten vapaa-ajan lisääntyminen sekä luontoliikunnan tärkeä merkitys kansanterveydelle lisäävät virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden tarvetta. Tämän vuoksi alueidenkäytössä on tarpeen kiinnittää huomiota laadultaan ja tavoitettavuudeltaan hyvien virkistysalueiden riittävyyteen ja virkistysyhteyksien jatkuvuuteen. Voimassa oleva maakuntakaava ei perustu ajanmukaiseen ajatteluun, vaan siinä keskeinen luontoalue on alistettu elinkeinoelämän ja autoilun tarpeiden mukaiselle maankäytölle luonnon kustannuksella. Kaava ei myöskään ohjaa vähähiiliseen ja tiiviiseen kaupunkirakenteeseen, jossa maankäyttöä suunnattaisiin jo rakennettuun ympäristöön metsien sijaan. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> 4. Puutteelliset luontoselvitykset Kaava ei perustu riittäviin luonto-, linnusto-, nisäkäs-, lepakkoselvityksiin eikä ilmastovaikutusten arviointiin, mikä vaarantaa kaavan lainmukaisuuden ja osallisten vaikutusmahdollisuudet. ⮚ Linnustoselvitys uusitaan ja täydennetään ajantasaisilla havainnoilla. ⮚ Nisäkkäistä ja lepakoista tehdään erilliset selvitykset. ⮚ Perhoset, sudenkorennot ja pienvedet kartoitetaan koko kaava-alueelta. ⮚ Ilmastovaikutusten arviointi tehdään Pirkkalan strategian mukaisesti. ⮚ Luontovaikutusten arviointi tehdään selvitysten pohjalta. “ Kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.” (MRL 9 §) Kehätien eteläpuolen osayleiskaavaa varten tehdyt selvitykset ovat luontoarvojen ja luontovaikutusten osalta perustavanlaatuisesti puutteellisia. Nähtävillä on selvitykset vain muutamien EU-direktiivilajien osalta sekä linnustoselvitys, jossa on erittäin merkittäviä puutteita. Yksittäisten lajien selvitykset eivät riitä, etenkään kuin kaavan alue on laaja ja kattaa monipuolisesti vaihtelevia luonnonympäristöjä ja kaavan vaikutus luontoon tulee olemaan olennainen ja monin paikoin peruuttamaton. 3 <br/> Kaava ei perustu kaavan vaikutukset arvioivaan suunnitteluun, koska nykytilanne luonnonolojen osalta on jäänyt kartoittamatta. Näin ollen myöskään vaikutuksia ei voida pätevästi arvioida. Osallisilla ei ole mahdollisuutta lausua mielipidettään kaavan vaikutuksista, koska riittäviä selvityksiä ja arviointeja ei ole nähtävillä. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Menettely on ristiriidassa MRL 62 §:n kanssa: "Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta." Pirkkalan ympäristöyhdistys esittää, että kaava palautetaan valmisteluun, jotta riittävät selvitykset saadaan kaavan laadinnan pohjaksi. Tämä mahdollistaa vaikutusten todenmukaisen arvioinnin sekä turvaa osallisille mahdollisuuden vaikuttaa kaavaprosessiin riittävän tiedon pohjalta. Koko kaava-alueelta tarvitaan kattava luontoselvitys, jossa tehdään esiselvityksen ja aineistokartoituksen lisäksi myös maastokatselmus. Luontotyypit ja etenkin erityisen arvokkaat ja uhanalaiset luontotyypit täytyy löytää ja dokumentoida, samoin uhanalaiset ja suojeltavat lajit. Kokonaisvaltaisen luontoselvityksen yhteydessä on arvioitava, mi ltä alueelta tarvitaan tarkempaa luontoselvitystä tai tietyn lajin kartoitusta. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> a. Putkilokasvit, sammalet ja jäkälät Kaavoitusalueelle pitää tehdä kasvikartoitus. Esim. Sikojoen alueen kasviselvityksestä on jo pitkä aika. 2012 mainituista kasveista pitäisi selvittää mm. tuolloin mainitut uhanlaiset ja harvinaiset isovesirikko (NT) ja vankkasara (NT). Myös potentiaaliset lietetatarkosteikot (EN, IV) pitäisi selvittää. Virtaavien vesien potentiaaliset kivilouhikot pitää tarkistaa hajuheinän (NT,IV) vuoksi. Kalliopahdoilta ja soilta voi löytyä uhanalaisia sammal- ja jäkälälajeja. Rahkasammaleet ja poronjäkälät ovat EU:n luontodirektiivin liitteessä V. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> b. Linnusto Kaava-alueen linnustoa tulee selvittää nykyistä huomattavasti kattavammin. Vuonna 2021 tehty selvitys perustuu suurelta osin Tiira.fi -sivuston havaintoihin, joita ei ole kaava-alueelta mitenkään kattavasti, vaan ne ovat painottuneet huomattavalta osin Korteniityn – Pappilanniemen – Pihlajaniemen – Sikojoen lintutornin alueelle. Näin ollen varsinkin metsälajien osalta tulisi tehdä tarkempaa kartoitusta. Vuoden 2021 selvityksessä suositellaan, että arvokkaiksi lintualueiksi tunnistetuilla Pehkusuon – Iso Naistenjärven alueella sekä Koivistonjärven – Leppäperkiön alueella linnustosta tehtäisiin vielä erillinen selvitys. Kurikkakallion osalta selvitys puuttuu ja siksi ehkä metsokin (EU:n lintudirektiivin laji) selvityksen lajistosta. Samoin puuttuu Hongistonvuori, jossa esiintyy pyy (EN) ja hiirihaukka (VU). Koska selvityksestä on jo noin 4 vuotta aikaa, siinä painottuneen Tiira.fi -sivuston aineistokin on jo tänä aikana muuttunut, kun tietokantaan on tullut uusia havaintoja alueelta. Esimerkiksi erittäin 4 <br/> uhanalaisesta hömötiaisesta oli selvityksen aikaan Iso-Naistenjärven alueelta vain yksi havainto, kun nykyisellään lajista on selvityksen jälkeisenä aikana (1.1.2022-30.6.2025) alueelta tullut jo yhteensä 17 hömötiaishavaintoa. Sankilan tilan ja peltojen alueella on tarve tehdä linnustoselvitys. Alueella havaitaan ja pesii säännöllisesti monia uhanalaisia lajeja, mm tervapääsky (EN), räystäspääsky (EN), haarapääsky (VU), pensastasku (VU), muuttoaikoina sinisuohaukka (VU) ja punavarpunen (NT). Peltoalueista huonosti tai ei juurikaan tutkittu on myös Toosi- Katajalan viljapeltoalue. Siellä on viime vuosina havaittu muuttoaikoina ruokailemassa mm. metsähanhi (EN), tundrahanhi ja valkoposkihanhi (EN) sekä pulmunen (CR). Myöskään Sionkylä- Hanhonojan pelto- ja niittyaluetta suopöllöineen ja ruisrääkkineen (EU:n lintudirektiivi) ei ole juurikaan huomioitu. Lampiviklon (EN) levähdys- ja yöpymishavainto paikalla on jäänyt pois. Korteniityn ja Virosmäen peltoalueilla ei ole noteerattu isoja muutonaikaisia lintuparvia, mm 200-300 parvea pulmusia (CR), tuhansia järripeippoja, kymmenittäin kiuruja ja keltavästäräkkejä. Pelloilla on muutamana viime vuonna havaittu muuttavana saalistamassa muuttohaukka (VU) ja arosuohaukka (EN). Kunnolliseen lintuselvitykseen kuuluvat myös sekä kevät- että syysmuuton aikaiset seurannat ja laskennat. Vanhan kirkon seudulla Anian rantatien varren peltojen ja Korteniityn kosteikon osalta ei luonnollisestikaan ole huomioitu pari vuotta sitten tapahtunutta viljelymuodon muutosta, kun viljanviljelystä vaihdettiin heinänviljelyyn. Tämä toi pelloille ja kosteikon reunoille heinää laiduntavat metsähanhet (EN). Se toi Korteniitylle uutena lajina mm. pikku-uikun (CR) ja heinäkurpan (CR). Tämä pitäisi huomioida paitsi muuttuvassa lajistossa myös kosteikon hoitosuunnitelmassa, ettei haitallista umpeutumista tapahtuisi. Linnustoselvitykseen kuuluu helmikuussa pöllöjen soidinkuuntelu, metson hakomispaikkojen ja tikkojen havainnointi. Keväällä arvioidaan muuttoa vähintään kerran viikossa maaliskuun lopulta aina alkukesän yölaulajakauteen asti, kuunnellaan kanalintu- ja haukkasoitimia, lasketaan kosteikoilta kahlaajia ja vesistöistä vesilintuja. Toukokuusta elokuulle etsitään ja seurataan pesintöjä ja syysmuuton seuranta alkaa kesän vanhoista kahlaajista ja päättyy joulukuun alun koskikarapuroille. Päivitetyn selvityksen lisäksi on arvioitava kaavan vaikutukset. Kaavaehdotukset toteutuessaan merkitsisivät suurta heikennystä nykytilaan elintilan vähentyessä. Rakennusinfran vaikutusten arvioinnit lintujen pesimä-, kevät- ja syysmuutonaikaisiin levähdys- ja ruokailualueisiin ja sitä kautta lajeihin ja niiden välisiin suhteisiin puuttuvat kokonaan. Kaavan alueella elää, lepää ja ruokailee useita uhanalaisia (CR, EN, VU, NT ja AU=alueellisesti uhanalainen) sekä EU:n lintudirektiivi 1:n lintulajeja. On arvioitava, säilyykö niiden suotuisan suojelun taso. On huomioitava myös se, että direktiivin velvoite koskee myös säännöllisesti esiintyviä muuttolintuja. On pystyttävä arvioimaan: 1. kuinka paljon peltolinnut menettävät suoranaista elinalaansa ja paljonko niitä katoaa? 2. mitä vaikutusta on ekologisten yhteyksien katkeamisilla eri esiintymispaikkojen välillä? 3. mitä vaikutusta on rakennusalueilla viereisiin säästettyihin kosteikkoihin. Paljonko kuluminen ja häirintä lisääntyvät säästettävillä kohteilla? 5 </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <span> c. Nisäkkäät Nisäkkäistä on kartoitettu vain liito-orava (VU, luontodirektiivi IV). Liito-oravan osalta on jäänyt selvittämättä potentiaalinen ja varsin laaja metsäalue, Hongistonvuori, joka ulottuu lentokentäntieltä kääntyvästä Suojasentiestä aina kaavoitusalueen rajalle voimalinjalle asti (jatkuen siitä vielä Tarrunmäen arvokkaan vanhan metsän alueen yli Sikojärvelle asti). Siellä on havaittu myös ilveksen ja näädän jälkiä. Selvitys tarvitaan, ja alueen ja sen ympäristön käyttöä ja mm. virkistysreitin linjausta tulee tarkastella selvitystulosten valossa. Luontoselvitykseen olisi hyvä saada kannanarviot myös muista kaavoitusalueilla havaituista nisäkkäistä, ainakin luontodirektiivin II, IV ja V) osalta. Näitä lajeja ovat ainakin ilves (IV), metsäjänis (V), näätä (V), pohjanlepakko (IV) ja vesisiippa (IV). Lintujen kohdalla mainittu suotuisan suojelutason ylläpidon vaatimus koskee myös luontodirektiivin nisäkkäitä (IV). Kaikki Suomessa tavattavat lepakot ovat ns. tiukasti suojeltavia lajeja (luontodirektiivi IVa), joiden lisääntymis- ja levähdysalueiden hävittäminen ja heikentäminen ovat kiellettyjä. Alueella tiedetään esiintyvän ainakin pohjanlepakoita ja viiksisiippoja. Muidenkin lepakkolajien esiintymien tulee selvittää. Lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei luonnonsuojelulain 78 § mukaan saa hävittää eikä heikentää. Osayleiskaavaa varten on tehtävä laadukas ja asiantunteva lepakkokartoitus käyttäen asianmukaisia ultraäänidetektoreita. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> d. Pienvedet, perhoset ja sudenkorennot Pienvesiselvitys on tehtävä koko kaava-alueelta. Vesilain 2 luvun 11 § mukaisten suojeltujen pienvesien (lähteet, norot ja alle 7 ha lammet) luonnontilaa ei saa vaarantaa, siksi niiden kartoittaminen on ehdoton kaavan valmisteluun kuuluva selvitys. Selvitys puuttuu ja se tulee tehdä näin laajassa kaavahankkeessa. Etenkin perinneympäristöjen (Sankilan ja Vanhankirkon alue sekä Kuikanluhdan lähialueet) luonnonolot on kartoitettava ja arvioitava mm. perhosselvityksen ja hyönteisselvityksen tarve. Sudenkorennoista on tehty selvitys koskien lampikorentoja Vähälammin kosteikkoalueella (Laamanen, 2022). On mahdollista, että ainakin em. selvityksessä mainittuja lummelampikorentoja (EU:n luontodirektiivi IV) ja täplälampikorento (IV) löytyy muualtakin kaava-alueelta. Suotuisan suojelutason vaatimus koskee muitakin luontodirektiivin IV-liitteen lajeja. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> e. Ilmastovaikutusten arviointi Ilmastovaikutusten arviointi on välttämätön jo Pirkkalan oman strategian ja ilmastotiekartan velvoitteiden vuoksi. Kaavan kokonaisvaikutusta on mahdoton arvioida ilman ilmastovaikutusten arviota ja siihen liittyviä haitallisten vaikutusten välttämis- ja minimointitoimenpiteitä. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> f. Luontovaikutusten arviointi Edellä esitettyjen lajistoselvitysten jälkeen on tehtävä koko oasyleiskaavan luontovaikutusten arviointi. Kaavaluonnoksesta puuttuu kattavien luontoselvitysten perusteella tehty luontovaikutusten arviointi kokonaan. 6 </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> <br/> 5. Kaavan osa-alueet joista lausumme erikseen: </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> 5.1. Viheryhteydet ja metsäekologinen verkosto ja niiden yhteensovittaminen virkistysreittien kanssa ● Ohjeellinen ekologinen yhteys tulee olla vähintään 250-300 metriä latvapeitteistä puustoista, jotta yhteys kehän ulko- ja sisäpuolen välillä olisi toimiva ● Puskurivyöhykkeet arvokkaille luontoalueille tulee olla riittävät. ● Ekologisten yhteyksien leveys – ja virkistysalueen yhteensovittamisen ongelma: Pappila, Sikojoki – Virkistysreitti tulisi kulkea viheryhteyden ulkopuolella. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> 5.2. Korteniityn kosteikko ● Korteniityn lintukosteikko on arvokas kevätmuuton levähdyskohde useille kaahlaajille. Alue olisi hyvä pitää avoimena ja sitä varten alueelle tulee tehdä hoito-ohjelma. ● 100 m suojavyöhyke ● Ehdotamme alueen ostamista kunnalle ja rauhoittamista pysyvästi luonnonsuojelualueeksi, ● AP alueen halki tarvitaan merkitty kulkureitti lintuharrastajien ohjaamiseksi. ● Suojavyöhyke korteniitylle (mahdolliselle lintulavalle kivien kohdalle), ettei linnustoa häiritä. ● Ekologinen yhteys Sikojoelle mahdollistettava. Nyt yhteys menee Anian rantatien toiselta puolelta, mutta OYK AP-1 katkaisee sen ja eristää kosteikon. ● ”Kirkkopelto” kirkon ja Kuikanluhdan välillä tulee säilyttää maisemapeltona </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> 5.3 Kynäjalavat ● Pirkkalan kynäjalavat tulee merkitä ja dokumentoida. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> 5.4. Kuikanluhta ● SL merkintä, Raja V1 alueen sisällä selkeämmäksi ● Virkistysreitti V1 alueelle, eikä rantaan tai suojelualueelle. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span>  5.5. Sikojoki ● Sikojoen suistoalueet ja rantaviiva tulee pitää kasvillisuuden peittämänä, jotta joen rehevöityminen ja umpeenkasvu ehkäistään. Joki olisi hyvä rauhoittaa moottoriveneliikenteeltä ainakin lintujen pesimäaikaan ja r antarakentamista tulee välttää. Ulkoilureittiä ei tarvita paitsi Vähälammin alueella, jossa on syytä ohjata kulku ainoastaan merkityille poluille. 7 <br/> ● Rakentaminen vähintään 50 m rannasta ● Linnusto elpyisi lampien lisäksi varsinaisella Sikojoella, jos moottoriveneillä ajo kiellettäisiin ainakin pesimäaikaan. ● Yhteystarve varmistettava: PYY esittää, että tutkitaan mahdollisuutta kytkeä Korteniit t y Sikojoen arvoalueeseen . </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span>  5.6. Lastenojanvuori Monimuotoinen luonto Lastenojanvuorella olisi hyvä saada S-merkinnälle, niin kuin se maakuntakaavan ratavarauksen mahdollistamana on mahdollista. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> 5.6. Iso N aistenjärvi, Pehkusuo ja Kurikkakallio Kaavaselostuksessa todetaan, että Iso-Naistenjärvi ja Pehkusuo ovat luonnon monimuotoisuuden ja virkistyskäytön kannalta erityisen arvokkaita alueita. Näiden halki kulkee seudullinen ekologinen pääväylä, jota ei saa heikentää. Kunnan tekemässä viheralueiden ja vesistöjen virkistyskäyttökyselyssä (2025) kyseiset alueet nousevat yksiselitteisesti kunnan suosituimpien virkistysalueiden kärkeen. Alueella on polkuverkosto sekä talvisin latuverkosto. Nykyinen luontopolku ulottuu Iso Naistenjärveltä Kurikkakalliolle asti, josta on yhteys kaasulinjan reitille. Alueen säilyminen luonnon monimuotoisuuden ja virkistyksen keitaana on kuitenkin kaavaan osoitettujen uusien aluevarausten vuoksi perustavanlaatuisesti uhattuna. Kaavan varaukset ovat täysin ristiriidassa 8 <br/> tämän kaavan selostuksessa todettujen luonto- ja virkistysarvojen kanssa. Osittain uhanalaista luontotyyppiä karukkokangasta edustava Kurikkakallio murskattaisiin teollisuusalueeksi. Kaava on myös ristiriidassa maakuntakaavan kanssa, sillä seudullisen ekologisen pääväylän leveyttä on osayleiskaavassa kavennettu verrattuna maakuntakaavaa, sillä osa T2-alueesta on sijoitettu maakuntakaavaan merkityn ekologisen yhteyden päälle. Melu, pöly, tärinä ja muu häiriö ovat vakava uhka ekologisen yhteyden toimivuudelle. Kuntalaismielipidettä virkistysalueen arvosta ei ole huomioitu riittävästi. Kurikkakallion varaaminen teollisuusalueeksi kutistaa käytettävissä olevaa virkistysmetsää samaan aikaan kun väkiluku ja virkistysalueiden tarve kasvaa voimakkaasti. Vaikka Iso Naistenjärven ja Pehkusuon alue onkin merkitty virkistysalueiksi, huomiotta on jätetty lähelle sijoitettujen toimintojen vaikutus virkistysalueiden laatuun ja viihtyisyyteen. Mikäli kaavaan merkityt uudet KMt-alueet ja T1- ja T2-alueet toteutuvat, on Iso Naistenjärven ja Pehkusuon luonnonrauha mennyttä. Melu alueella tulee merkittävästi lisääntymään, sillä nyt melusuojana toimiva puusto poistetaan hallien tieltä. Hallialueet ulottuvat Syrjän metsäautotieltä Iso Naistenjärvelle lähtevän polun tuntumaan. Häiriötä lisää ohitustieltä kantautuvan liikennemelun lisäksi kaupallisten toimintojen ja teollisuuden itsessään tuoma melu. T-1 ja T2-kaavamerkinnät sallivat ympäristöhäiriötä aiheuttavaa toimintaa (melu, tärinä, pöly). Ristiriita on kestämätön. Kunta on VT3-yleissuunnitelman lausunnossa lokakuu 2024 ollut huolissaan virkistysyhteyden säilymisestä ja vaatinut reittien yhteysmerkintää yleissuunnitelmaan. Onkin ristiriitaista, että kunta nyt omassa OYK-suunnitelmassaan on valmis heikentämään reittien viihtyisyyttä, rauhaa ja toimivuutta. Tällä hetkellä siltojen välissä on aina talvisin jäinen ja vähäluminen osuus, jonka pituus tulisi kaavan toteutuessa kaksinkertaistumaan ja latuverkon ylläpito vaikeutuu tai käy mahdottomaksi. Samoin kunta on elonkirjo ja energia- vaihemaakuntakaavan lausunnossaan huhtikuussa 2024 edellyttänyt maakuntakaavan kokonaisvaltaista päivitystä nimenomaan ekologisten seikkojen vuoksi. Tämä OYK ei tue kunnan omaa lausuntoa vaan asettaa ekologian ja luontoarvot sekä virkistyksen alisteisiksi elinkeinoelämälle Pirkkalan ympäristöyhdistys ry esittää, että Kmt-alueet ja T1- ja T2-alueet poistetaan kaavasta. Ainoastaan Jasperintien ja kehätien väliin voi KMt-alueen sijoittaa, mutta sen ja virkistysreitin väliin täytyy saada puustoa suoja-alueeksi. Iso Naistenjärven ja Pehkusuon alueelle on tehtävä uudet kattavat luonto- ja linnustoselvitykset. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> 5.7. Aurinkoenergia ● Energiantuotantoalue tulee sijoittaa muualle kuin perinnemaisemaan Vanhan kirkon ja hautausmaan lähelle. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> 9 <br/> 5.8. Kaava-alue Oikeusvaikutteisen maakuntakaavan vastaisesti ei voine kaavoittaa, mutta Pirkkala voi jättää kiistanalaiset alueet tästä osayleiskaavasta pois. Kyseiset alueet voidaan yleiskaavoittaa myöhemmässä vaiheessa siinä yhteydessä, kun Pirkkala kaavoittaa sähkölinjan ja kunnan etelärajan väliin jäävän alueen. Ehdotamme että yhtenäinen alue Iso-naistenjärven länsi- ja luoteispuolella, joka kattaa mm. VT-3:n oikaisulle varatun alueen sekä Kurikkakallion T-2-alueen ja Jasperintien ja nykyisen kehätien viereiset KMt-alueet jätetään kokonaan pois yleiskaavasta. Nämä alueet liitetään myöhemmin Pirkkalan eteläosan kanssa samaan osayleiskaavaan siinä vaiheessa, kun uusi maakuntakaava on vahvistettu. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> <span>  </span> Pirkkalassa 11.8.2025 Johanna Raivio Terttu Kellerhoff Johanna Raivio Terttu Kellerhoff Varapuheenjohtaja Taloudenhoitaja Pirkkalan ympäristöyhdistys ry Pirkkalan ympäristöyhdistys ry Tampereella 11.8.2025 Jukka T. Helin Jukka T. Helin Suojeluvastaava Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry </span> </span> </p> </div> Sat, 16 Aug 2025 13:38:57 GMT https://www.pily.fi/my-postb52fb2ae kannanotto thumbnail main image https://www.pily.fi/lintuatlas-saavutti-tavoitteensa-pirkanmaalla <div> <img src="https://de.cdn-website.com/07d1a8d4f01e4c91bd61cfb94a34c5bb/dms3rep/multi/13465_JusLah_lapintiira_B89A0148+k.jpg"/> <span> </span> </div> <div data-rss-type="text"> Lintuatlaksen alkaessa 2022 Pilyn hallitus päätti kunnianhimoisesta tavoitteesta, saada kaikki 122 ruutua vähintään hyvälle kartoitustasolle. Tavoite vaikutti todellakin vaikealta, vastaavaa tulosta ei ollut vielä yhdessäkään aikaisemmassa atlaksessa, ja vastuuruutujen määrä oli kuntaliitosten ja keruualuemuutosten myötä suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Kaiken lisäksi normaalisti viisivuotinen atlas oli kutistettu neljään vuoteen. Mutta me teimme sen! Pirkanmaalla on nyt kaikki ruudut vähintään hyviä! Tulospalvelussa pari ruutua on vielä tyydyttävällä tasolla, siellä eivät vielä näy viimeisten ruutujen kaikki salatut havainnot. <div> <br/> </div> <div> Atlaskausi jatkuu vielä, ja Pirkanmaalla ( erityisesti Parkanon alueella ) liikkuessa kaikkiin havaintoihin kannattaa lisätä sopiva pesimävarmuusindeksi, vaikka kyseinen laji olisikin jo ruudulta. Näin vältetään ruudun kartoitusasteen laskeminen kun havaintoja tarkistetaan ensi talvena. </div> <div> <br/> </div> <div> Tässä kohtaa kaikille atlakseen jollakin tapaa osallistuneille iso kiitos, teitte hienoa työtä!  </div> </div> Fri, 25 Jul 2025 17:21:52 GMT https://www.pily.fi/lintuatlas-saavutti-tavoitteensa-pirkanmaalla atlas https://www.pily.fi/pirkanmaan-lintutieteellisen-yhdistyksen-mielipide-14-7-2025-koskien-ruoveden-murskemaeen-tuulivoimahankkeen-osayleiskaavaehdotusta-ja-osayleiskaavan-muutosehdotusta <div data-rss-type="text"> <p> <span> Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys on antanut Murskemäen tuulivoimahankkeesta mielipiteen 14.12.2023. Mielipiteen mukaan:” Murskemäen tuulivoima-alue sijoittuu kurjen, laulujoutsenen ja merikotkan valtakunnalliselle päämuuttoreitille. Myös hanhia muuttaa alueella nykyisin lukuisasti. Tuulivoima-alueen lähituntumassa on hyvin merkittäviä lintujen levähtämis- ja ruokailualueita. Tuulivoimaloiden korkeus on enintään 300 metriä. Korkeat tuulivoimalat vahvistavat linnustolle koituvia haittoja.” </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Yhdistys toteaa lisäksi mielipiteensä loppupäätelmissä:” Linnustoselvitykset tulee laatia tämäntyyppisellä linnuille tärkeällä alueella kattavasti ja siten, että niiden luotettavuus voidaan todeta. Murskemäen tuulivoimahankkeen linnustoselvityksissä on kuitenkin siinä määrin puutteellisuuksia, että ne eivät anna riittävän luotettavaa kuvaa hankealueen linnuston käyttäytymisestä, määrästä eivätkä lentoreiteistä. Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ei kannata Murskemäen tuulivoimahanketta lintujen tärkeälle päämuuttoreitille ja merkittävien ruokailu- levähtämisalueiden välittömään läheisyyteen – varsinkaan, kun linnustoselvitykset ovat liian puutteelliset. Varovaisuusperiaate, jota tulee entistä enemmän </span> </p> <p> <span> painottaa johtaa osaltaan samaan lopputulokseen.” </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Vastauksena Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen mielipiteeseen tuli:” Kaavaehdotusvaiheessa tuulivoimaloiden enimmäiskokonaiskorkeus on muuttunut 300 metristä 260 metriin, ja roottorin halkaisija 260 metristä 160 metriin. Selvityksiä on täydennetty huuhkajan ja kaakkurin osalta vuonna 2024. Selvitysten tulokset huomioidaan kaavaehdotuksen vaikutusten arvioinnissa. </span> </p> <p> <span> Muistutuksessa todetaan, että korkeat tuulivoimalat vahvistavat linnustolle koituvia </span> </p> <p> <span> haittoja. Lintujen törmäyksen todennäköisyys pienenee roottorin lapojen pituuden </span> </p> <p> <span> kasvaessa ja kierrosnopeuden laskiessa. Näin ollen Suomeen rakennettavat nykyaikaiset </span> </p> <p> <span> suuret melko hitaasti pyörivät tuulivoimalat ovat lintujen törmäysriskin kannalta </span> </p> <p> <span> lähtökohtaisesti turvallisempia kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa ja Yhdysvalloissa </span> </p> <p> <span> edelleen laajasti käytössä olevat pienikokoisemmat tuulivoimalat” </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Tuulivoimaloiden määrä on alennettu neljään voimaloiden korkeuden vähentämisen lisäksi. Edelleen osayleiskaavaehdotuksen mukaan voimaloiden paikkoja on myös tarkistettu. Näin on tavoiteltu erilaisten tuulivoimaloista aiheutuvien haittojen lieventämistä. Linnuston kannalta ratkaisu on myönteinen, mutta ei poista voimaloista aiheutuvaa liiallista haittaa ja vaaraa esimerkiksi huuhkajalle, kehrääjälle, kaakkurille, mehiläishaukalle ja kanalinnuille (erityisesti metsolle). </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Huuhkajan pesä on löydetty hankealueelta vuonna 2024 vajaan kilometrin päästä yhdestä voimalapaikasta. Huuhkaja on erittäin uhanalainen laji, direktiivilaji, Suomen erityisvastuulaji ja Pirkanmaan vastuulaji. Huuhkaja etsii riittävän rauhallisia pesimäpaikkoja. Huuhkaja on erilaisille häiriöille altis laji. Tuulivoimalat aiheuttavat helposti sen, että huuhkaja ei enää pidä reviiriä tuulivoimaloiden läheisyydessä. Huuhkaja on liikkunut koko hankealueella havaintojen mukaan. Etäisyys tuulivoimalasta huuhkajan pesään on aivan liian lyhyt. Huuhkajan pesän löytyminen vahvistaa Murskemäen hankkeen kielteistä vaikutusta linnustoon. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Hankealueen läheisyydestä muun muassa Ruhalan peltoaukeilta on vuosien mittaan havaintoja sarvipöllöjen pesinnöistä. Havainnot löytyvät esimerkiksi BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelusta. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Tuulivoimalat saattavat synnyttää kehrääjälle merkittäviä haittoja. Tuulivoimaloista aiheutuva ääni karkottaa kehrääjää ja hankaloittaa kehrääjän hyönteispyyntiä. Toisaalta taas tuulivoimalat voivat aiheuttaa tilanteen, jossa tuulivoimalat houkuttelevat hyönteisiä. Hyönteiset voivat myös nousta korkeammalle, ja tämä tilanne altistaa kehrääjän törmäyksille. Kehrääjä on direktiivilaji. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Kaakkuri pesi hankealueen välittömässä läheisyydessä Kaakkolammilla vuonna 2023. Hankealueella on myös sijainnut kaakkurin pesimälampi. Kaakkurin lentoreittiselvitys perustuu edelleen aivan liian vähäiseen kartoitukseen ja suuresti olettamuksiin. Kaakkuri karttaa tuulivoima-alueita, ja kaakkureilla on myös suuri törmäysvaara voimalarakenteisiin. Kaakkuri on Pirkanmaalla harvalukuinen laji. Se pesii melko pienissä metsälammissa. Kaakkurien pesimäalueita tulee suojata kaakkuriin kohdistuvilta vaaroilta ja häiriöiltä. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Yläisen Talluslammen ympäristössä on havaittu useita arvokkaita lajeja. Tähän arvokkaan elinympäristön läheisyyteen on sijoitettu kaksi tuulivoimalaa – T4 ja T5. Tuulivoimalat saattavat heikentää olennaisesti alueen lajiston elinolosuhteita. T5 muodostaa suuren riskin myös huuhkajan säilymiselle hankealueella pesivänä lajina jatkossakin. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä on mehiläishaukan reviiri. Reviirin tarkka sijainti ja mahdollinen pesä on jäänyt selvittämättä. Mehiläishaukka on erittäin uhanalainen laji, direktiivilaji ja Pirkanmaan vastuulaji. Mehiläishaukka kärsii tuulivoimaloiden tuottamasta häiriöstä. Mehiläishaukalla on myös törmäysriski tuulivoimaloihin. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Kanalinnut karttavat tuulivoimala-alueita enemmän tai vähemmän. Erityisesti metso ja tuulivoimalat eivät sovi yhteen. Metso on direktiivilaji ja Suomen kansainvälinen erityisvastuulaji Metsäkanalintujen häiriintyminen tuulivoimaloista ei rajoitu vain rakentamisaikaan kuten Luke lausunnossaan hyvin toteaa. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Tutkimusten mukaan metso ei totu monen vuodenkaan jälkeen tuulivoimaloihin. Usein näissä erilaisissa linnustoselvityksissä ja törmäysmalleissa painotetaan törmäyksiä. Jätetään mainitsematta, että muut häiriötekijät ovat useasti suurempi uhka törmäyksien lisäksi. Tuulivoimalat vievät muun muassa yhtenäistä pinta-alaa pirstoen yhtenäisiä metsäalueita. Tuulivoimaloista johtuva melu haittaa eläimiä ja lintuja. Uusimpien tietojen mukaan tuulivoimaloiden lintuja karkottava vaikutus ei ole suurimmillaan vain muutamia satoja metriä, vaan jopa useita kilometrejä riippuen lajista. Tästä syystä on tärkeää tuulivoimala-alueita perustettaessa kiinnittää vakavaa huomiota elinympäristöjen säilymiseen riittävän laajoina ja yhtenäisinä. Pitää huomioida kunkin lajin erityisvaatimukset. Lajikato on näkyvissä kaikkialla. Tuulivoimalla ei saa edistää luonnon köyhtymistä. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Alla linkki Luken kansainväliseen koostejulkaisuun tuulivoimaloiden vaikutuksista eläimistöön: </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <a href="https://www.luke.fi/fi/uutiset/katsaus-useat-lintu-ja-nisakasryhmat-vaistavat-tuulivoimaloita" target="_blank"> https://www.luke.fi/fi/uutiset/katsaus-useat-lintu-ja-nisakasryhmat-vaistavat-tuulivoimaloita </a> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Tässä vielä toimen viite tuulivoimaloiden vaikutuksesta lintuihin ja muuhun eläimistöön; </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Anne Tolvanen, Henri Routavaara, Mika Jokikokko, Parvez Rana. How far are birds, bats and terrestrial mammals displaced from onshore wind power development? - A systematic review. Biological Conservation 288 (2023) 110382. Journal homepage www.elsevier.com/locate /biocon </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Muutaman sadan metrin etäisyys tuulivoimalasta metson soidinpaikkaan ei ole riittävä, vaikka alue olisi metsäistä. Eikä myöskään voimalan T2 siirtäminen hieman kauemmaksi soidinpaikasta ratkaise kielteisiä vaikutuksia. Keski-Suomen Metsoparlamentin suositusta 200 metrin suojavyöhykkeestä metsänhakkuissa ei voida soveltaa pysyvää haittaa aiheuttavien tuulivoimaloiden kohdalla. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Hankealueen välittömään läheisyyteen sijoittuu tärkeä erityisesti lintujen muutonaikainen MAALI-alue, Taipaleenaukea ja Lamminkylä (lähimmillään 1.2 km etäisyydellä). Tuulivoimalat voivat vaikuttaa sen, että linnut eivät enää käytä näitä merkittäviä ruokailu- ja lepäilyalueita, vaan joutuvat etsimään uusia paikkoja. Vaikutus olisi tätä kautta linnustoon kielteinen. Ruhalan alueella on myös muttoaikaan huomattavaa merkitystä lintujen lepäily- ja ruokailualueena. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Murskemäkeä koskeva osayleiskaavaehdotus lähtee siitä, että kaava on oikeusvaikutteinen. Tästä syystä myös tehdyiltä selvityksiltä on edellytettävä suurempaa tarkkuutta kuin muussa tapauksessa. Alueidenkäyttölain 5 luvun 39 §;n 2 mom 8 kohdan mukaan yleiskaavalta on vaadittava, että vähennetään ympäristöhaittoja ja sekä vaalitaan rakennettua ympäristöä, maisemaa ja luonnonarvoja. Lain 10a luvussa, joka käsittelee tuulivoimarakentamista, mainitaan (77 b § 1 mom 2 kohta), että </span> </span> <span> suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön. Tehtyjen selvitysten puutteellinen taso (muun muassa linnustoselvitykset) eivät anna riittävää pohjaa arvioida lain sisällön täyttymistä – varsinkaan, kun kysymyksessä on oikeusvaikutteinen osayleiskaava. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys on aiemmin tämän hankkeen osalta konkreettisesti lausunut, että linnustoselvitykset on tehty liian puutteellisesti niin määrän kuin aikajaksotuksen kannalta katsottuna. Linnustoselvitykset eivät edelleenkään anna riittävän luotettavaa tietoa alueen linnuston käyttäytymisestä ja tuulivoimalle arkojen lajien reviirien sijainneista. Suunnitellut haittojen lieventämistoimet vaikuttavat jonkin verran myönteiseen suuntaan, mutta eivät poista liiallisia haittoja. Virallisessa ohjeistuksessa mainittuihin linnuston selvitystapoihin ja ajankäyttömääriin asennoidutaan tuulivoimaselvityksissä aivan liian välinpitämättömästi. Tuulivoimalat synnyttävät huuhkajalle, kehrääjälle, kaakkurille, mehiläishaukalle ja metsäkanalinnuille suuren riskin siihen, että lajit eivät selviydy alueella jatkossa. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Tuulivoima-alue sijoittuu usean ison lintulajin päämuuttoreitille ( merikotka, laulujoutsen kurki). Merikotka on DR laji. Laulujoutsen DR -laji ja Suomen kansainvälinen erityisvastuulaji. Kurki on puolestaan DR laji. Lisäksi hankealueella on merkittävän kielteinen vaikutus valtakunnallisesti ja maakunnallisesti tärkeään maisema- ja kulttuuriympäristöön. Murskemäen tuulivoimahanketta ei ole määritetty Pirkanmaan maakuntakaavassakaan. <br/>   <br/> Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen kannan mukaan tehtyjä selvityksiä on täydennettävä. Lisäksi nykyinen tuulivoimalapaikkojen sijoittelu vaarantaa arvokkaan linnuston säilymistä hankealueella ja hankealueen läheisyydessä merkittävästi. Osayleiskaavaehdotuksen hyväksyminen nykyisessä muodossaan ei ole kannatettavaa. Hankealue on paikkana erittäin huonosti tuulivoimaloille sopiva jo pelkästään maisema- ja kulttuuriarvojen vuoksi. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Tampereella 14.7.2025 </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Jukka T. Helin </span> </p> <p> <span> Suojeluvastaava </span> </p> <p> <span> Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys </span> </p> <p> <span> pily@pily.fi </span> </p> <p> <br/> </p> </div> Mon, 14 Jul 2025 07:01:55 GMT https://www.pily.fi/pirkanmaan-lintutieteellisen-yhdistyksen-mielipide-14-7-2025-koskien-ruoveden-murskemaeen-tuulivoimahankkeen-osayleiskaavaehdotusta-ja-osayleiskaavan-muutosehdotusta kannanotto thumbnail main image https://www.pily.fi/pirkanmaan-lintutieteellisen-yhdistyksen-tiedote-lokkien-pesinnoeistae-1-6-2025 <div data-rss-type="text"> <p> <span> Pirkanmaa lintutieteelliselle yhdistykselle saatettiin tietoon Sastamalassa 27.5.2025 tiistaina tapahtunut lokin pesän hävittäminen ja poikasten harjaaminen katolta alas. Silminnäkijän mukaan kerrostalon katolle oli kiivennyt kaksi miestä ilmeisesti hävittämään lokkien pesiä. Toinen miehistä oli saadun tiedon mukaan rakennuksen omistaja. Miehet löysivät lokinpesän, jossa oli ilmeisesti kolme poikasta. Miehet hävittivät pesän, ja pienet lokinpoikaset tiputettiin harjaamalla katolta alas. Tapahtumassa on tehty poliisille tutkintailmoitus. Tutkinta on tarpeen, jotta voidaan selvittää, onko luonnonsuojelulaissa säädetty rikos täyttynyt tai muitakin lakeja rikottu. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Lokin pesien hävittäminen ja poikasten tappaminen vaatii poikkeusluvan. Kalalokki, naurulokki, selkälokki, pikkulokki, lapintiira ja kalatiira ovat rauhoitettuja lintulajeja. Poikkeusluvan antaa Varsinais-Suomen Ely-keskus. Harmaalokki ja merilokki eivät ole rauhoitettuja, mutta niitäkin koskee pesimärauha 10.3.-31.7 välisenä aikana. Rauhoittamattomien lajien osalta poikkeusluvan pesän tai poikasten hävittämiseen antaa Riistakeskus. Poikkeuslupia voidaan antaa ainoastaan, mikäli linnut aiheuttavat vakavaa vahinkoa ja ongelmaan ei ole olemassa muuta tyydyttävää ratkaisua. Poikkeusluvissa mainitaan myös ehdot, joita noudattaen pesän hävittäminen tai poikasten tappaminen voidaan tehdä. Katolta alas harjaaminen ei olisi tapa, jolla poikaset voidaan tappaa. Kun pesän rakentaminen on selkeästi alkanut, pesää ei saa ilman poikkeuslupaa hävittää. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Lokkien pesintää paikkoihin, joihin lokkien ei haluta pesivän, voidaan ennaltaehkäistä ennen pesinnän alkua. Esimerkiksi talojen katoille on mahdollista asettaa erilaisia pelättimiä, siimoja tai leijoja. Samoin kattoja voidaan piikittää. Katoilla voidaan käydä säännöllisesti ja useasti ennen pesintöjen alkua. Tällöin lokit huomaavat, että paikka on liian rauhaton ja etsivät paremman pesimispaikan. Katon voi peittää liukkaalla muovipressulla tai käyttää karkotusgeeliä. Kun rakennuksia suunnitellaan, voidaan tässä yhteydessä vaikuttaa siihen, miten esimerkiksi katot soveltuvat linnuille pesimiseen. Lokit ja muut linnut oppivat yleensä aika nopeasti, että erilaiset karkottimet eivät ole vaarallisia. Näin karkotteiden teho vähenee. On hyvä vaihdella eri menetelmiä pesintöjen ennalta ehkäisemiseen. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Lokkien kanssa kaupungeissa ja muuallakin pystyy kyllä elämään, kun ottaa huomioon lokkien olemassaolon. Joissakin tapauksissa lokit tai tiirat pesivät kuitenkin paikoissa, joissa ne aiheuttavat vaaraa ihmisille. Tällöin pesän tai poikasten hävittämiseen tarvitaan viranomaisen myöntämä poikkeuslupa. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Toisinaan taas esimerkiksi lokinpoikaset joutuvat vaaraan liikkuessaan osittain lentokyvyttöminä parkkipaikoilla tai muissa vastaavissa paikoissa. Tällöin on mahdollista yrittää siirtää niitä varovaisesti turvallisempaan paikkaan lyhyen matkaa niin, että emot näkevät siirron. On kuitenkin muistettava, että lokkiemot puolustavat poikasiaan ja tekevät hyökkäyksiä poikasia lähestyvää ihmistä kohti. Lokinpoikasia ei ole syytä lähestyä. Jos lokit varoittelevat, poikasia on todennäköisesti lähellä. Tällöin on ennakoitava tilannetta ja kierrettävä paikka, jos suinkin mahdollista. Näin estetään lokkien ja muiden lajien emolintujen hyökkäykset ihmistä kohti. </span> </p> <p> <span> Lokkien tai varisten hyökkäyksiä pesimäaikaan voi ehkäistä nostamalla kädet ylös pään päälle tai käyttämällä sateenvarjoa. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Alkaneen lokin tai muun linnun pesinnän hävittäminen edellyttää viranomaiselta saatua poikkeuslupaa. Ennakolta pesinnän estämiseen on ryhdyttävä siis ajoissa. Periaatteena tulee olla, että pesintöjen estäminen tehdään erilaisin tavoin pysyvästi sellaisilla paikoilla, joihin lokkien tai muiden lintujen ei haluta pesivän. Kuitenkaan ei ole mitään syytä estää lintuja pesimästä paikoissa, joista niistä ei ole tuntuvaa haittaa. Linnut kuuluvat kaupunkeihinkin. Yhteiselo lintujen kanssa onnistuu loistavasti, kun ottaa linnut riittävästi huomioon. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Lisätietoja: </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Jukka T. Helin </span> </p> <p> <span> Suojeluvastaava </span> </p> <p> <span> Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys </span> </p> <p> <span> puh: 050 3563231 </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> </div> Sat, 12 Jul 2025 16:24:26 GMT https://www.pily.fi/pirkanmaan-lintutieteellisen-yhdistyksen-tiedote-lokkien-pesinnoeistae-1-6-2025 kannanotto thumbnail main image https://www.pily.fi/pirkanmaan-lintutieteellisen-yhdistyksen-mielipide-ruohoinenmaeen-tuulivoimahankkeen-parkano-kurikka-seinaejoki-yva-ohjelmasta-epoely-1501-2022 <div data-rss-type="text"> <p> <br/> </p> <p> <strong> HANKE </strong> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> YVA-ohjelmassa kuvataan hanketta seuraavasti: </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Ruohoinenmäki Renewables Oy/Solarwind Finland Oy suunnittelee Kurikkaan Ruohoinenmäen alueelle enintään 10 voimalan tuulivoimahanketta. Hankealue sijaitsee Kurikan kaupungin eteläosassa, Yli-Koskuen kylästä noin 4 km länteen, ja aivan Karvian kunnan sekä Parkanon kaupungin pohjoisrajoilla. Hankealueen koko on 1860 ha. Hankealueen ulkoiselle sähkönsiirrolle suunnitellaan kahta reittivaihtoehtoa. </span> </p> <p> <br/> </p> <h3> <span> Hankevaihtoehdot </span> </h3> <ul> <li> <strong> VE0: </strong> <span> hanketta ei toteuteta. </span> </li> <li> <strong> VE1: </strong> <span> <span> Alueelle toteutetaan enintään 10 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskorkeus on 261 m, yksikköteho enintään 7,2 MW ja kokonaisteho 72 MW. <br/>   </span> </span> </li> </ul> <p> <strong> Arvioitavat sähkönsiirtovaihtoehdot </strong> </p> <ul> <li> <strong> SVE1 </strong> <span> : Sähkö siirretään 39,6 kilometriä pitkällä 110 kV:n maakaapelilla hankealueelta Kurikan kautta Julmalan muuntoasemalle Seinäjoella.  </span> </li> <li> <strong> SVEB: </strong> <span> Sähkö siirretään 25,8 kilometriä pitkällä 110 kV:n maakaapelilla hankealueelta Kurikan kautta suunnitteilla olevalle Fingridin Vakerinmäen sähköasemalle Parkanossa.  </span> </li> </ul> <p> <span> <br/> <br/> </span> </p> <p> <strong> Linnustoselvitykset ja vaikutusarvioinnit </strong> </p> <p> <span> YVA-ohjelmassa mainituissa linnustoselvityksissä on selviä puutteita. Selvitysten tehokkuutta alennetaan ilmeisistä kustannussyistä. Ruohoinenmäen tuulivoimahanke sijoittuu jo toimivan Jäkäläkankaan tuulivoima-alueen ja suunnitteilla olevan Mäntykankaan tuulivoimahankkeen viereen. Jos nämä kaikki hankkeet toteutuvat, niiden yhteisvaikutus muun muassa linnustolle tulee olemaan hyvinkin haitallinen. Nämä kolme tuulivoima-aluetta kattavat esimerkiksi maakotkareviirin. Näin ollen linnustoselvitykset on tehtävä huolellisesti ja riittävän perusteellisesti, jotta olisi mahdollista arvioida yhteisvaikutukset tarkasti. Ruohoinenmäen tuulivoimahanke kohdistuu myös arvokkaiden ja vähenevien kosteikkolajien biotooppeihin aiheuttanen häiriötä sekä pirstoen biotooppeja. Yhtenäinen metsäalue menettää merkitystään tuulivoimahankkeen myötä. On tärkeää säilyttää riittävän laajoja yhteneväisiä metsäalueita muun muassa arvokkaan linnuston vuoksi. </span> </p> <p> <span> Ruohoinenmäen hankealueelta 30 km säteelle on tulossa tällä hetkellä tuulivoimaloita yhteensä 205 kappaletta. On selvää, että tällaisen määrän yhteensä sisältävät eri hankealueet ja jo käytössä olevat tuulivoima-alueet merkitsevät metsäalueiden ja muiden alueiden merkittävää ja haitallista pirstoutumista. Samoin linnustolle ja muulle eläimistölle jäävät rauhalliset ja häiriöttömät sekä arvokkaat luontoalueet vähenevät merkittävästi ja haitallisesti. </span> </p> <p> <span> YVA-ohjelmassa todetaan linnustoselvityksistä:”Selvitykset kohdennetaan hankealueelle. Vaikutuksia arvioidaan huomioiden myös lähialueen linnustollisesti merkittävät kohteet. Vaikutus voi olla hyvin laaja ja lajikohtainen. Suurten petolintujen osalta vaikutukset voivat ulottua usean kilometrin säteelle voimaloista. Maakaapelien vaikutuksia linnustoon ei arvioida.” </span> </p> <p> <span> Hankealueella tehtävät linnustoselvitykset on tehtävä riittävän kattavasti. Ei vain liiaksi sidoksissa tuulivoimaloiden sijoituspaikkoihin eikä vain kartasta hyviä lintupaikkoja valitsemalla. Suurten petolintujen ja muidenkin petolintujen kohdalla vaikutukset tulee arvioida varovaisuusperiaatetta noudatten riittävän etäälle. </span> </p> <p> <span> YVA-ohjelmassa kerrotaan, että Natura-arvioon ei ole tarvetta Jäkälä-Isonevan eikä Mustasaarennevan osalta. Tätä perustellaan sillä, että alueet sijoittuvat 4,4 km päähän hankealueesta sekä että alueille ei ole määritetty suojeluperusteisia lajeja. Jos luontotyyppi on sellainen, jolle jokin lintulaji on luonteenomainen ja joka laji edellyttää tämäntyyppistä biotooppia, on laji otettava arvioinnissa huomioon. Asiaa ei voi vain sivuuttaa. Tästä syystä tuulivoimaloiden vaikutusta edellä mainittuihin Natura-alueisiin tulee arvioida konkreettisesti. Samoin Ruohoinenmäen tuulivoimahankkeen vaikutuksia Särkinevan ja Iso-Kivijärven MAALI-alueisiin tulee arvioida. Lisäksi on muistettava, että eri tuulivoimahankkeiden ja toiminnassa jo olevien tuulivoima-alueiden yhteisvaikutuksia tulee arvioida ainakin edellä tässä kappaleessa mainittuihin luontokohteisiin. On noudatettava korostettua varovaisuusperiaatetta. </span> </p> <p> <span> <br/> <br/> </span> </p> <p> <strong> Ohjeistus linnuston havainnoinnista tuulivoimahankkeissa </strong> </p> <p> <br/> </p> <p> <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75407/SY_6_2016.pdf?sequence=1" target="_blank"> https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75407/SY_6_2016.pdf?sequence=1 </a> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> ”Pesivän ja lepäilevän linnuston lentoaktiivisuuden havainnointia tulee tehdä pe- </span> </p> <p> <span> simä-, kevät- ja syysmuuttokausina vähintään kymmenen päivän ajan siten, että </span> </p> <p> <span> edellä mainitut alueelliset ja lajikohtaiset erityispiirteet tulevat huomioiduksi. Eri- </span> </p> <p> <span> tyistä huomiota on kiinnitettävä lintujen säännöllisesti käyttämien lentoreittien ja </span> </p> <p> <span> lentokorkeuksien sekä petolintujen suosimien kaartelupaikkojen selvittämiseen. </span> </p> <p> <span> Pesimälinnuston selvitysten ajoituksessa tulee huomioida eri lajiryhmien erityis- </span> </p> <p> <span> piirteet. Selvityksiä voidaan joutua tekemään myös varsinaisen pesimäkauden ul- </span> </p> <p> <span> kopuolella. Esimerkiksi pöllöjä havainnoidaan soidinkaudella helmi-huhtikuussa, </span> </p> <p> <span> kanalintujen soidinpaikkakartoituksia tehdään maalis-toukokuussa ja petolintujen </span> </p> <p> <span> reviirikartoituksia keväällä ja kesällä </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Koska eri lajiryhmien muutot tapahtuvat ajallisesti hyvinkin eri aikoina, kattavan </span> </p> <p> <span> kokonaiskuvan saamiseksi ja eri sääolosuhteiden huomioimiseksi kevätmuutonseu- </span> </p> <p> <span> rantaa on syytä tehdä maalis-toukokuussa Etelä-Suomessa vähintään 30 päivän ajan </span> </p> <p> <span> ja Pohjois-Suomessa vähintään 20 päivän ajan. Seurantajakson pituudessa on ajallista </span> </p> <p> <span> vaihtelua, koska Etelä-Suomessa muuttokausi kestää Pohjois-Suomea pidempään. </span> </p> <p> <span> Syysmuuttoa on syytä seurata elo-marraskuussa niin ikään vähintään 30 (Etelä- </span> </p> <p> <span> Suomi) ja 20 (Pohjois-Suomi) päivän ajan” </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <strong> Pesimälinnustoselvitys </strong> </p> <p> <span> Pesimälinnustoselvitys tulee tehdä kattavasti eikä vain tuulivoimaloiden lähialueilla tai muutoin kartalta valituilla kohteilla. Pesimälinnustoselvityksen tulee ajoittua siten, että myös varhaiset pesivät lajit kuten tikat tulevat huomioiduksi. Tosin YVA-ohjelmassa todetaan, että metsäkanalintujen laskennan yhteydessä havainnoidaan myös esimerkiksi tikkoja. </span> </p> <p> <span> Vesilintulaskenta tulee tehdä myös turvealueiden mahdollisilla vesialueilla. Tämäntyyppiset alueet ja muutoinkin turvetuotantoalueet ovat monen vesilintulajin ja muun lintulajin suosiossa. </span> </p> <p> <span> Yölaulajalaskenta tulee tehdä vähintään kaksi kertaa Yölaulajia saapuu pitkällä aikavälillä. Pariutuminen vaikuttaa myös yölaulajien lauluaktiivisuuteen. Pisteiden 1 kilometrin välinen etäisyys on liian pitkä. </span> </p> <p> <span> <br/> <br/> </span> </p> <p> <strong> Metsäkanalinnut ja pöllöt </strong> </p> <p> <span> Metsäkanalinnut soidinpaikkoineen tulee selvittää useamman kuin yhden kevään ajalta. Vain näin saadaan riittävän luotettavaa tietoa metsäkanalintutilanteesta. Metsäkanalinnut ovat maassamme joutuneet ahdinkoon elinympäristöjen pirstomisen ja muokkaamisen vuoksi. Varsinkin yhtenäisten metsäalueiden tuhoaminen on haitaksi. </span> </p> <p> <span> Luonnonvarakeskuksen (Luken) kansainvälisen koostetutkimuksen mukaan monet lintulajit saattavat karttaa tuulivoimaloita yllättävän voimakkaasti. Metsäkanalintujen kohdalla vaikutus voi olla jopa keskimäärin 5 kilometriä. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> https://www.luke.fi/fi/uutiset/katsaus-useat-lintu-ja-nisakasryhmat-vaistavat-tuulivoimaloita </span> </p> <p> <a href="https://www.kaleva.fi/hanhet-kiertavat-tuulivoimalat-metsot-tormaavat-ru/1689570" target="_blank"> https://www.kaleva.fi/hanhet-kiertavat-tuulivoimalat-metsot-tormaavat-ru/1689570 </a> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Sama selvityssääntö koskee pöllöjä. Vain yhdelle pesimäkaudelle rajautunut selvitys ei välttämättä anna lainkaan riittävän hyvää kuvaa pöllötilanteesta. Pöllöjen soidinaktiivisuus ja pesintäinto vaihtelevat ravintotilanteen mukaan. Lisäksi pöllöt voivat olla hyvinkin oikullisia ääntelyssään. Pisteiden välinen 500 metsin etäisyys vaikuttaa siihen, että kaikkia soidintavia pöllöjä ei välttämättä havaita. </span> </p> <p> <span> <br/> <br/> </span> </p> <p> <strong> Petolinnut </strong> </p> <p> <span> YVA-ohjelmassa mainitaan seuraavaa:” Maastotyöt koostuvat kahdesta erillisestä menetelmästä: lentävien petolintujen tarkkailusta avoimissa ympäristöissä sekä maastokäynneistä, joiden aikana keskitytään petolintujen pesien etsimiseen. Lentäviä lintuja tarkkaillaan useassa pisteessä hankealueella ja sen läheisyydessä. Tarkkailun myötä voidaan löytää petolintujen pesimäympäristöjä sekä tunnistaa, kuinka petolinnut hyödyntävät selvitysaluetta saalistukseen tai lentoreittinään. Maastokäynnit kohdistetaan alueille, jotka arvioidaan karttatarkastelun ja aiempien petolintuhavaintojen perusteella mahdollisiksi petolintujen pesimäympäristöiksi. Reviirit tunnistetaan mm. pesä- ja istumapuita ympäröivistä jätöksistä, poikasten ja emojen ääntelystä, poikasten lentoharjoituksista sekä emojen ruoanhakumatkoista. Tunnetut petolintujen pesät tarkistetaan.” </span> </p> <p> <span> Petolintuselvitys jää käytetyn ajan osalta liian vähäiseksi. Käytetty aika 5 päivää (30 h) ei mitenkään riitä kunnolliseen lentoselvittelyyn lentoreitteineen ja sitten huolelliseen pesien/poikasten etsimiseen. Muutonseurannan yhteydessä tehty petolintujen havainnointi ei korvaa puutteita. </span> </p> <p> <strong> Suuret petolinnut </strong> </p> <p> <span> YVA-ohjelman mukaan ”suuria petolintuja varten tehtävä selvitys toteutetaan maalis-syyskuussa, jonka aikana havainnointia tehdään yhteensä kuutena eri päivänä. Kunakin maastopäivänä havainnointia tehdään seitsemän tunnin ajan kello 8–18 välillä, jolloin petolinnut tyypillisesti saalistavat. Havainnointia ei tehdä sateisina tai muutoin kotkien liikkumisen kannalta säätilaltaan epäedullisina ajankohtina.” </span> </p> <p> <span> Ohjelmassa mainittu aika on 42 h. Tämä aika on riittämätön. Kotkaseurannassa tulee soveltaa ainakin metsähallituksen ohjeita. Lisäksi seurannassa tehdyssä vaikutusarvioinnissa tulee ottaa huomioon yhden jo toiminnassa olevan ja kahden suunnitteilla olevan tuulivoima-alueen kielteinen yhteisvaikutus. Suurten petolintujen kohdalla tulee painottaa korostettua varovaisuusperiaatetta. On turvattava kotkien säilyminen alueen linnustossa tulevaisuudessa. </span> </p> <p> <strong> Muuttolinnuston havainnointi </strong> </p> <p> <span> Kevätmuutonseurantaan käytettävä aika – 10-päivää- alittaa selkeästi virallisen ohjeistuksen antaman ajan. Metsähanhen ja kurjen päämuuttoreitti keväällä kulkee hyvin läheltä hankealuetta. Lisäksi syysmuutonseurantaan käytettävä aika 10 päivää alittaa virallisen ohjeistuksen. Kevätmuuton seurantaa pitää tehdä aikaisemmin kuin vasta huhtikuussa, jotta saadaan mukaan esimerkiksi laulujoutsenten ja kotkien muutto. Syysmuutonseurantaa on ulotettava marraskuulle asti tai pitemmällekin riippuen laulujoutsen muuton ajoittumisesta. </span> </p> <p> <strong> Maakotka </strong> </p> <p> <span> Mäntykankaan hankealueen vieressä on jo toiminnassa oleva Jäkäläkangas. Jäkäläkankaan tuulivoimalat sijoittuvat liian lähelle maakotkan ydinreviiriä. Mäntykankaan lisäksi on suunnitteilla tämä nyt käsiteltävänä oleva Ruohoinenmäen hanke. Nämä kolme tuulivoimala-aluetta sijoittuisivat aivan vierekkäin. Lylyharjun tuulivoimahanke ei myöskään ole kovin etäällä. Maakotkan reviirille vaikuttaisivat erityisen haitallisesti näin ollen kolme eri tuulivoima-aluetta, jos kaikki hankkeet toteutuisivat. Tuulivoimahankkeet vähentävät olennaisesti maakotkien saalistusaluetta. Tämä tilanne aiheuttaa sen, että maakotkat joutuisivat tyytymään huomattavasti heikompiin saalistusalueisiin kuin nyt on tilanne. Maakotka on myös rauhaa vaativa laji, joka välttää muun muassa tuulivoima-alueita. Jäkäläkankaan, Ruohoinenmäen ja Mäntykankaan muodostama yhteisvaikutus tulee kaiken todennäköisyyden mukaan olemaan hyvin haitallinen maakotkan kannalta. Maakotkan katoamista pesivänä lajina alueelta tulee välttää kaikin tavoin. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Suomessa on tapahtunut todistettavasti tietojen mukaan yksi maakotkan törmääminen tuulivoimalaan. Törmäyksiä on voinut sattua enemmänkin. On arvioitu, että maakotkan törmäysriski tuulivoimalaan olisi melko vähäinen. Kuitenkin maakotka on pitkäikäinen ja harvalukuinen laji. Jokainen tuulivoimaloiden aiheuttama törmäys tai tuulivoimala-alueiden muodostama reviirin muuttuminen maakotkan kannalta elinkelvottomaksi, on liikaa. Varsinkaan maakotkan etelärajalla tulee säilyttää tilanne, jossa maakotkien suojelutaso ja kanta säilyvät, ja maakotkilla on mahdollisuus perustaa lisää reviireitä. Nykyinen kehityssuunta lukuisten tuulivoimahankkeiden ja puutteellisten yhteisvaikutusten arviointien vuoksi johtavat toiseen kielteiseen suuntaan ja vaarantavat maakotkien elinolosuhteet alueella. Yhteisvaikutuksia ei pidä myöskään aliarvioida. Tuulivoimahankkeet eivät saa johtaa maakotkan eteläisen pesimärajan vetäytymiseen pohjoista kohti. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Maakotkalla on Etelä-Suomessa huomattavasti laajempi reviiri kuin Pohjois-Suomessa. Jessica Leskinen tutki satelliittipaikantimella varustettujen aikuisten maakotkien lento- ja reviirikäyttäytymistä Suomessa vuosien 2011–2022 ajalta. Tutkimuksen mukaan maakotkan ydinreviiri on keskimäärin 52 neliökilometriä ja reviiri 269 neliökilometriä. Maakotka liikkuu myös säännöllisesti ydinreviirinsä ulkopuolella. Maakotkan liikkumiseen vaikuttavat sukupuoli, paristatus ja pesiminen. Nämä tutkimustulokset on otettava huomioon, kun tehdään hankealueen kotkaselvityksiä ja vaikutusarviointeja. Yhteisvaikutukset kotkin korostuvat lähekkäin olevien tuulivoimala-alueiden osalta. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Kun otetaan huomioon maakotkan reviirin suuri koko ja se, että maakotka käyttää eri vuodenaikoina sekä ravinnon etsimisessä tilanteen mukaan reviirin eri osia, on 6 km suojaetäisyys paikallaan. Näin voidaan myös osaltaan ehkäistä tuulivoima-alueiden sijoittaminen liian lähelle toisiaan maakotkien suojelemiseksi. Arvioinnissa ei tule pitäytyä liian tiukasti ydinreviiriajatteluun, jos tavoitteena on suojata maakotkaa riittävän tehokkaasti. Metsähallituksen määrittelemä ns. häiriövaikutus 500 metriä on lisäksi aivan liian lyhyt, kun otetaan huomioon maakotkan herkkyys ihmistoiminnalle ja ympäristömuutoksille. Maakotkien lento- ja liikkumisseurantaa pitää tehdä myös talvikaudella. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <a href="https://oulurepo.oulu.fi/handle/10024/49590" target="_blank"> https://oulurepo.oulu.fi/handle/10024/49590 </a> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys korostaa myös yli maakuntarajojen tapahtuvaa yhteisvaikutusarviointia tuulivoimahankkeissa. Maakuntarajan molemmin puolin on suunnitteilla merkittävä määrä hankkeita, jotka muodostavat tuulivoimakeskittymän toteutuessaan. Tämä vaatii huolellista kunta- ja maakuntarajat ylittävää yhteisvaikutusten arviointia erityisesti maakotkan osalta. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <strong> Yhteisvaikutukset </strong> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> YVA-ohjelmassa kerrotaan muista toiminnoista ja hankkeista seuraavaa:”Ruohoinenmäen tuulivoimahankkeen eteläpuolella sijaitsee vuonna 2023 toimintansa aloittanut Karvian Jäkäläkankaan tuulipuisto, jossa on viisi voimalaa. Ruohoinenmäen välittömään läheisyyteen suunnitellaan lisäksi parhaillaan muitakin tuulivoimahankkeita, joista lähimpänä on Kurikan ja Parkanon alueella sijaitseva 4–9 voimalan Mäntykankaan hanke. Nämä hankkeet huomioidaan Ruohoinenmäen hankkeesta tehtävissä melu- ja välkemallinnuksissa. Muut hankkeet sijaitsevat niin kaukana, ettei niitä tarvitse huomioida mallinnuksissa </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Hankealueelta on 30 kilometrin säteellä tiedossa useita suunnitteilla olevia tuulivoimahankkeita. Näistä hankkeista vaikutusarvioinneissa huomioidaan ne hankkeet, jotka ovat olemassa tai hyväksytty YVA-asetuksen (277/2017) 4 §:n mukaisesti. Tällaisiksi hankkeiksi katsotaan hankkeet, joiden osayleiskaava on hyväksytty kunnassa, tai jotka ovat jo toiminnassa YVA-ohjelmasta annetun lausunnon myöntämisen aikaan. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Nämä tuulivoimahankkeet ja muut teolliset hankkeet huomioidaan vaikutusluokkakohtaisesti, mikäli ne sijaitsevat hankkeen vaikutusalueella. Esim. lintujen osalta vaikutusalue voi olla 10 km, joten vaikutusarvioinnissa huomioidaan 10 km säteellä olevat hyväksytyt tai toiminnassa olevat hankkeet. Maisemavaikutusarvioinnissa taas huomioidaan kaikki em. hankkeet 30–40 km säteeltä hankealueesta. Yhteisvaikutukset esitetään jokaisen vaikutusluokan yhteydessä ja selostuksessa myös kerrotaan, mikäli yhteisvaikutuksia ei johonkin vaikutusluokkaan muodostu.” </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Linnuston kannalta katsoen alueelle on tulossa ylimitoitettu tuulivoimakeskittymä. Tuulivoimala-alueet pirstovat laajasti ennen yhtenäistä metsä- ja muuta aluetta. Tämä johtaa arvokkaan biotooppialueen merkityksen merkittävään vähentymiseen. Alueella pesii maakuntarajojen molemmin puolin vähentyvää metsäkanalinnustoa, suolinnustoa ja petolinnustoa. Tuulivoimaloiden yhteisvaikutukset on arvioitava varovaisuusperiaatteen mukaisesti ja perustuen kunnollisiin linnustoselvityksiin ja muihin luontoselvityksiin. Myös suunnitellut hankkeet on saatava jollakin tapaa mukaan yhteisvaikutuksiin. Yhteisvaikutukset pesimälinnustoon ja muuttolinnustoon voivat muodostua tuulivoimahankkeiden keskittymissä varsin kielteisiksi. Tuulivoima ei saa merkitä luonnon monimuotoisuuden heikentymistä. Yhteisvaikutuksia ei saa aliarvioida eikä vähätellä. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> YVA-ohjelmassa todetaan, että ”Suomi valmistelee vuoteen 2035 ulottuvaa kansallista luonnon monimuotoisuusstrategiaa ja siihen liittyvää toimintaohjelmaa. Hanke vastaa YK:n luonnon monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen tavoitteita vuoteen 2030, EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteita sekä kansallisia tavoitteita. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on parantaa luonnon monimuotoisuuden suojelua, edistää ekosysteemien palautumista, integroida kansalliset tavoitteet kansainvälisiin ja EU:n tavoitteisiin, sekä kehittää toimenpiteiden toimeenpanoa ja niiden vaikuttavuuden seurantaa. Hankkeessa ko- </span> </p> <p> <span> rostetaan sidosryhmien osallistamista, tutkimustiedon hyödyntämistä ja sektorien välisen yhteistyön tärkeyttä.” </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Tuulivoimahankkeissa on arvioitava hankkeiden yhteensopivuus luonnon monimuotoisuuden edistämisen ja säilyttämisen kannalta. Näin myös Ruohoinenmäen hankkeen osalta ja sen yhetisvaikutuksien osalta muiden tuulivoima-alueiden kanssa. Tämäntyyppiseen arviointiin tulee tuulivoimahankkeiden osalta paneutua entistä huolellisemmin jatkossa. Väärin sijoitetut tuulivoima-alueet merkitsevät luonnon monimuotoisuuden vähentymistä ja lisääntyvää lajikatoa. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <strong> Loppupäätelmät </strong> <span> <br/> <br/> </span> </p> <p> <span> YVA-ohjelman mukaiset linnustoselvitykset ovat monilta osin puutteelliset ja virallisen ohjeistuksen kanssa ristiriidassa. Vaikutusarvioinnissa tulee soveltaa varovaisuusperiaatetta – varsinkin, kun lähialueille on tulossa tuulivoimakeskittymä. Törmäysmallinnuksen lisäksi on paneuduttava tarkoin tuulivoimaloiden aiheuttamaan biotoopin pirstoutumiseen, saalistusalueiden heikentymiseen ja tuulivoimaloiden synnyttämiin häiriötekijöihin usealle arvokkaalle lajille. Vaikutusarvioinnissa on käytettävä uusinta tietoa. Ruohoinenmäen tuulivoimahankkeen kohdalta on vakavasti mietittävä VE0 vaihtoehtoa, koska etenkin yhteisvaikutukset muiden tuulivoima-alueiden kanssa muodostuu varsin kielteisiksi ja vaarantavat muun muassa maakotkan olemassaolon jatkuvuuden alueella maakuntarajojen molemmin puolin. <br/>   <br/> Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys painottaa lopuksi tarvetta laatia yli maakuntarajojen ja kuntarajojen kattava kokonais- ja yhteisarviointi muodostumassa olevan tuulivoimakeskittymän yhteisvaikutuksista. Kun tuulivoima-alueita on syntymässä lähekkäin, yhteisarvioinnin tarvetta on jatkossa entistä enemmän korostettava. Perusteellinen riittäviin selvityksiin ja uusimpaan tietoon pohjautuva yhteisarviointi on entistä välttämättömämpää, kun useat merkittävät tuulivoimahankkeet vaikuttavat muun muassa linnustoon. Erityisesti kotkien, mutta myös muun lajiston osalta yhteisarviointi on tärkeää. Kunta- ja maakuntarajat eivät saa olla perusteellisen yhteisarvioinnin esteenä. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Tampereella 26.6.2025 </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Jukka T. Helin </span> </p> <p> <span> Suojeluvastaava </span> </p> <p> <span> Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys </span> </p> <p> <span> pily@pily.fi </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> </div> Sat, 12 Jul 2025 16:20:15 GMT https://www.pily.fi/pirkanmaan-lintutieteellisen-yhdistyksen-mielipide-ruohoinenmaeen-tuulivoimahankkeen-parkano-kurikka-seinaejoki-yva-ohjelmasta-epoely-1501-2022 kannanotto thumbnail main image https://www.pily.fi/my-post683f7377 <div data-rss-type="text"> <p> <strong> Hankkeen kuvaus </strong> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> YVA-selostuksessa kerrotaan hankkeesta seuraavaa: </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> ”ABO Energy Oy suunnittelee Parkanon ja Kurikan kaupunkien alueille Mäntykankaan tuulivoimahanketta. Hankealueen pinta-ala on noin 1 450 ha. Hankealueelta on etäisyyttä Parkanon keskustaan noin 25 km ja Kurikan keskustaan noin 40 km. Kihniön keskusta sijaitsee noin 14,5 km hankealueesta kaakkoon ja Karvian keskusta noin 17,5 km lounaaseen.  <br/> <br/> Hankealueelle on tarkoitus rakentaa enintään 8 tuulivoimalaa. Suunniteltujen tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus on enintään 290 metriä ja yksikköteho 7–10 MW. Sähkönsiirron osalta arvioidaan kolme vaihtoehtoista maakaapelilinjausta, jotka ovat noin 10–20 km pitkiä. ” </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <strong> Linnustoselvitykset </strong> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> YVA-selostuksen perusteella tehdyissä linnustoselvityksessä on sellaisia puutteita, jotka vaikuttavat hankealueen linnuston selvittämisessä liiallisiin epävarmuuksiin. Mäntykankaan tuulivoimahanke sijoittuu aivan Jäkäläkankaan jo toimivan tuulivoima-alueen viereen. Jäkäläkankaan ja Mäntykankaan lisäksi on näiden viereen suunnitteilla Ruohoinenmäen tuulivoimahanke. Tällaisen mahdollisen keskittymän synnyttäminen alueelle merkitsisi sitä, että linnusto- ja muut luontoselvitykset tulee tehdä huolellisesti ja perusteellisesti ja arvioida tarkkaan yhteisvaikutukset. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <strong> Metsäkanalinnut </strong> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Metsäkanalintujen soidinpaikkojen selvittäminen ja muu oleskelu hankealueella on perustuttava useamman vuoden havainnointiin. Nythän Mäntykankaan YVA-selostuksessa todetaan, että huonon lumipeitteen vuoksi metson soidinpaikkojen selvittäminen ei onnistunut riittävän hyvin. Teerikanta on hankealueella hyvä, ja teerien soidinpaikkoja on kolme. Kahdella soidinpaikoilla oli merkittävä määrä teerikukkoja – yli 20 yksilöä. Alueelta havaittiin yksi tai useampi riekkoreviiri, mutta reviirien tarkkaa sijaintia ei saatu selville ilmeisesti osittain vähäisen ajankäytön vuoksi. Tuulivoimaloiden sijoittamisen vuoksi on erittäin tärkeää saada selvitetyksi kanalintujen soidinpaikkojen ja reviirien sijainti. Kanalinnut ovat arkoja monille tuulivoiman haittavaikutuksille. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Luonnonvarakeskuksen (Luken) kansainvälisen koostetutkimuksen mukaan monet lintulajit saattavat karttaa tuulivoimaloita yllättävän voimakkaasti. Metsäkanalintujen kohdalla vaikutus voi olla jopa keskimäärin 5 kilometriä. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> https://www.luke.fi/fi/uutiset/katsaus-useat-lintu-ja-nisakasryhmat-vaistavat-tuulivoimaloita </span> </p> <p> <a href="https://www.kaleva.fi/hanhet-kiertavat-tuulivoimalat-metsot-tormaavat-ru/1689570" target="_blank"> https://www.kaleva.fi/hanhet-kiertavat-tuulivoimalat-metsot-tormaavat-ru/1689570 </a> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Riekon turvaaminen alueella ja koko Pirkanmaan pohjoisosissa tulee harkita huolellisesti ja </span> </span> <span> noudattaen varovaisuusperiaatetta. Tuulivoimalahankkeilla ei saa vaarantaa nykyistä riekon esiintymisen etelärajaa. Kun otetaan huomioon riekon herkkyys tuulivoimalle (törmääminen, biotoopin muutos, häiriötekijät), Pirkanmaan pohjoisosien lukuisat tuulivoimahankkeet yhteisvaikutuksineen vaarantavat riekon kannan pysyvyyden. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <strong> Pöllö- ja petolintuselvitykset </strong> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> YVA-selostuksessa mainitaan, että ennen nyt tehtyjä selvityksiä alueelle ei ole aiemmin tehty pöllö- ja petolintulaskentaa. Varsinainen pöllöselvitys tehtiin kahteen kertaan eli 9.-10.3.2023 ja 30-31.3.2023. Pöllöselvitys tulee tehdä useampana kuin yhtenä keväänä. Yhden kevään laskenta antaa helposti epäluotettavan ja epävarman kuvan pöllötilanteesta, koska pöllöjen soidinkäyttäytyminen ja pesintä ovat riippuvaisia muun muassa pöllöjen ravintotilanteesta. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Päiväpetolintuselvityksestä kerrotaan seuraavaa: ” Päiväpetolintuselvitys toteutettiin 27.–28.2.2023 (virhe kuukaudessa), jolloin havainnoitiin päiväpetolintujen lentoja, kuten soidin- ja saaliinkantoja hyviltä näkymäpaikoilta sekä etsimällä reviirejä tien varsilta mm. poikasten ääntelystä. Tarkkailuissa tehdyt havainnot raportoitiin yksityiskohtaisesti. Selvitykseen käytettiin yhteensä 2 maastotyöpäivää. Lisäksi päiväpetolintujen liikehdintää havainnoitiin muutonseurannan ja maakotkaseurannan ohessa.” Päiväpetolintuselvitys perustuu liian vähäiseen petolintujen seurantaan varsinkin, kun todetaan, että alueella ei ole aiemmin tehty petolintujen laskentaa. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <strong> Kevät- ja syysmuuttohavainnointi </strong> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Kevätmuuttoselvitykseen käytettiin 10 päivää aikavälillä 15.4.- 18.5.2023. Seurantaan käytettyjen päivien määrä alittaa tuntuvasti virallisen ohjeistuksen mukaisen määrän. Havainnointi on myös aloitettu liian myöhään muun muassa kotkien ja laulujoutsenten muuton kannalta. Syysmuuttoon käytettiin 14 päivää. Syysmuuttoa seurattiin aikavälillä 9.9..-11.10.2023. Syysmuutonseurantaan käytettyjen päivien määrä alittaa virallisen ohjeistuksen mukaisen määrän. Vielä marraskuussa oli Suomessa isoja joutsenparvia. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Kevätmuuttoselvityksen perusteella 89% kurjista ja lähes kaikki hanhista lensivät riskikorkeudella. Syysmuutolla muutti enemmän kurkia kuin kevätmuutolla eli yhteensä 3 738 yksilöä. Kurjista muutti 49% riskikorkeudella ja hanhista 66%. Pääosin muutto tapahtui hankealueen läpi. Ilmeisesti myös Jäkäläkankaan tuulivoima-alue ohjasi muuttoa itäsuuntaan. Muuttavien kurkien määrä on merkittävä vuosittain. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Muutonseurantaan käytettyjen päivien määrää perustellaan YVA-selostuksessa seuraavaan tapaan:” </span> </p> <p> <span> Linnustovaikutusten arviointi tuulivoimarakentamisessa -opas (SY 6/2016) suosittelee Pohjois-Suo- </span> </p> <p> <span> messa muutonseurannan laajuudeksi 20 päivää keväällä ja 20 päivää syksyllä, Etelä-Suomessa </span> </p> <p> <span> vastaavasti 30 päivää/kausi. Hankealue ei sijaitse keskeisellä ja tärkeällä lintujen muuton pullon- </span> </p> <p> <span> kaula-alueella rannikolla. Tästä syystä maastotyömäärää oli mahdollista perustellusti hieman ke- </span> </p> <p> <span> ventää verrattuna aivan rannikkolinjalla oleviin vastaaviin hankealueisiin. Muutonseurannan maas- </span> </p> <p> <span> totyömääräksi oli varattu sekä keväälle että syksylle 10 päivää, mutta syksyn havaintomäärää pää- </span> </p> <p> <span> tettiin kasvattaa muutonseurannan aikana.” Varsinkaan kevätmuutonseurannan vähäisyyttä ei voi perustella sillä, että muutonseurannan määrää olisi vain hieman kevennetty ohjeistukseen verrattuna. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <strong> Ohjeistus linnuston havainnoinnista tuulivoimahankkeissa </strong> </p> <p> <br/> </p> <p> <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75407/SY_6_2016.pdf?sequence=1" target="_blank"> https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75407/SY_6_2016.pdf?sequence=1 </a> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> ”Pesivän ja lepäilevän linnuston lentoaktiivisuuden havainnointia tulee tehdä pe- </span> </p> <p> <span> simä-, kevät- ja syysmuuttokausina vähintään kymmenen päivän ajan siten, että </span> </p> <p> <span> edellä mainitut alueelliset ja lajikohtaiset erityispiirteet tulevat huomioiduksi. Eri- </span> </p> <p> <span> tyistä huomiota on kiinnitettävä lintujen säännöllisesti käyttämien lentoreittien ja </span> </p> <p> <span> lentokorkeuksien sekä petolintujen suosimien kaartelupaikkojen selvittämiseen. </span> </p> <p> <span> Pesimälinnuston selvitysten ajoituksessa tulee huomioida eri lajiryhmien erityis- </span> </p> <p> <span> piirteet. Selvityksiä voidaan joutua tekemään myös varsinaisen pesimäkauden ul- </span> </p> <p> <span> kopuolella. Esimerkiksi pöllöjä havainnoidaan soidinkaudella helmi-huhtikuussa, </span> </p> <p> <span> kanalintujen soidinpaikkakartoituksia tehdään maalis-toukokuussa ja petolintujen </span> </p> <p> <span> reviirikartoituksia keväällä ja kesällä </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Koska eri lajiryhmien muutot tapahtuvat ajallisesti hyvinkin eri aikoina, kattavan </span> </p> <p> <span> kokonaiskuvan saamiseksi ja eri sääolosuhteiden huomioimiseksi kevätmuutonseu- </span> </p> <p> <span> rantaa on syytä tehdä maalis-toukokuussa Etelä-Suomessa vähintään 30 päivän ajan </span> </p> <p> <span> ja Pohjois-Suomessa vähintään 20 päivän ajan. Seurantajakson pituudessa on ajallista </span> </p> <p> <span> vaihtelua, koska Etelä-Suomessa muuttokausi kestää Pohjois-Suomea pidempään. </span> </p> <p> <span> Syysmuuttoa on syytä seurata elo-marraskuussa niin ikään vähintään 30 (Etelä- </span> </p> <p> <span> Suomi) ja 20 (Pohjois-Suomi) päivän ajan” </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <strong> Maakotka </strong> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Mäntykankaan hankealueen vieressä on jo toiminnassa oleva Jäkäläkangas. Jäkäläkankaan tuulivoimalat sijoittuvat liian lähelle maakotkan ydinreviiriä. Mäntykankaan lisäksi on suunnitteilla Ruohoinenmäen hanke. Nämä kolme tuulivoimala-aluetta sijoittuisivat aivan vierekkäin. Lylyharjun tuulivoimahanke ei myöskään ole kovin etäällä. Maakotkan reviirille vaikuttaisivat erityisesti haitallisesti näin ollen kolme eri tuulivoima-aluetta, jos kaikki hankkeet toteutuisivat. Lisäksi on otettava yleisestikin huomioon tuulivoimahankkeiden ylimitoitettu määrä Luoteis- ja Pohjois-Pirkanmaan maakotkareviireillä. Tuulivoimahankkeet vähentävät olennaisesti maakotkien saalistusaluetta. Tämä tilanne saattaa aiheuttaa sen, että maakotkat joutuisivat tyytymään huomattavasti heikompiin saalistusalueisiin kuin nyt on tilanne. Maakotka on myös rauhaa vaativa laji, joka välttää muun muassa tuulivoima-alueita. Jäkäläkankaan, Ruohoinenmäen ja Mäntykankaan muodostama yhteisvaikutus tulee kaiken todennäköisyyden mukaan olemaan hyvin haitallinen maakotkan kannalta. Maakotkan katoamista pesivänä lajina alueelta tulee välttää kaikin tavoin. <br/>   <br/> Suomessa on tapahtunut todistettavasti tietojen mukaan yksi maakotkan törmääminen tuulivoimalaan. Törmäyksiä on voinut sattua enemmänkin. On arvioitu, että maakotkan törmäysriski tuulivoimalaan olisi melko vähäinen. Kuitenkin maakotka on pitkäikäinen ja harvalukuinen laji. Jokainen tuulivoimaloiden aiheuttama törmäys tai tuulivoimala-alueiden muodostama reviirin muuttuminen maakotkan kannalta elinkelvottomaksi, on liikaa. Varsinkaan Pirkanmaalla, jossa kulkee maakotkien eteläinen raja, tulee säilyttää tilanne, jossa maakotkien suojelutaso ja kanta säilyvät, ja maakotkilla on mahdollisuus perustaa lisää reviireitä. Nykyinen kehityssuunta lukuisten tuulivoimahankkeiden ja puutteellisten yhteisvaikutusten arviointien vuoksi johtavat toiseen kielteiseen suuntaan ja vaarantavat maakotkien elinolosuhteet maakunnassa.. Yhteisvaikutuksia ei pidä myöskään aliarvioida. Tuulivoimahankkeet eivät saa johtaa maakotkan eteläisen pesimärajan vetäytymiseen pohjoista kohti. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Maakotkan tarkkailua on tehtävä myös talvikaudella. Selvitys ja tarkkailu törmäysmallinnuksineen on suoritettava Metsähallituksen hyvän käytännön ohjeiden mukaisesti. Hankealueelta lajin pesäpaikalle tulee olla ainakin 5-6 kilometriä. Nuorilla maakotkilla on kasvanut riski törmäyksiin. Pesäpaikka ja vaihtoehtoiset pesäpaikat on selvitettävä. On lisäksi otettava huomioon, että tuulivoimala-alue ei vaikuta potentiaalisten reviiripaikkojen ja saalistusalueiden muuttumiseen merkityksettömiksi lajille. Maakotka on Pirkanmaan vastuulaji, koska maakotkan pesimäalueen eteläraja kulkee Pirkanmaalla. Maakotka on lisäksi erityisesti suojeltu vaarantunut laji. Maakotkan elinolosuhteet on näin ollen turvattava Pirkanmaalla tarkoin. Maakotkaparin pesintä ei myöskään ole menestynyttä vuosittain – voi olla välissä useitakin epäonnistuneita pesintöjä. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Maakotkalla on Etelä-Suomessa huomattavasti laajempi reviiri kuin Pohjois-Suomessa. Jessica Leskinen tutki satelliittipaikantimella varustettujen aikuisten maakotkien lento- ja reviirikäyttäytymistä Suomessa vuosien 2011–2022 ajalta. Tutkimuksen mukaan maakotkan ydinreviiri on keskimäärin 52 neliökilometriä ja reviiri 269 neliökilometriä. Maakotka liikkuu myös säännöllisesti ydinreviirinsä ulkopuolella. Maakotkan liikkumiseen vaikuttavat sukupuoli, paristatus ja pesiminen. Nämä tutkimustulokset on otettava huomioon . Edelleen Jäkäläkankaan tuulivoima-alueen käyttöönoton jälkeen paikallisen maakotkan liikkuminen reviirillään on muuttunut ilmeisesti enemmän itään päin eli juuri Mäntykankaan suunniteltua hanketta kohti. Maakotkan lentoseurannan perusteella voidaan päätellä, että myös Sompaneva, Hanhineva ja Särkineva kuuluvat maakotkan saalistusalueisiin. Edellä mainittujen kolmen alueen merkitys on saattanut kasvaa havaintojen mukaan Jäkäläkankaan tuulivoima-alueen käyttöönoton jälkeen. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Maakotkalla on Etelä-Suomessa huomattavasti laajempi reviiri kuin Pohjois-Suomessa. Jessica Leskinen tutki satelliittipaikantimella varustettujen aikuisten maakotkien lento- ja reviirikäyttäytymistä Suomessa vuosien 2011–2022 ajalta. Tutkimuksen mukaan maakotkan ydinreviiri on keskimäärin 52 neliökilometriä ja reviiri 269 neliökilometriä. Maakotka liikkuu myös säännöllisesti ydinreviirinsä ulkopuolella. Maakotkan liikkumiseen vaikuttavat sukupuoli, paristatus ja pesiminen. Nämä tutkimustulokset on otettava huomioon </span> </span> </p> <p> <span> Kun otetaan huomioon maakotkan reviirin suuri koko ja se, että maakotka käyttää eri vuodenaikoina sekä ravinnon etsimisessä tilanteen mukaan reviirin eri osia, on 6 km suojaetäisyys paikallaan. Näin voidaan myös osaltaan ehkäistä tuulivoima-alueiden sijoittaminen liian lähelle toisiaan maakotkien suojelemiseksi. Arvioinnissa ei tule pitäytyä liian tiukasti ydinreviiriajatteluun, jos tavoitteena on suojata maakotkaa riittävän tehokkaasti. Metsähallituksen määrittelemä ns. häiriövaikutus 500 metriä on lisäksi aivan liian lyhyt, kun otetaan huomioon maakotkan herkkyys ihmistoiminnalle ja ympäristömuutoksille. <br/>   <br/> On muistettava, että elinympäristömallinnus ja törmäysmallinnus perustuvat todennäköisyyksiin ja keskimääriin, vaikka ne ovat hyvänä perustana arvioinnille. Yksittäisen kotkaparin käyttäytyminen voi poiketa mallien antamasta tuloksesta. YVA-selostuksessa kerrotaan lukuisista epävarmuustekijöistä, jotka vaikuttavat törmäysmallinnukseen ja elinympäristömalliin. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <strong> Loppupäätelmät </strong> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> YVA-selostuksessa todetaan, että ” pesimälinnuston herkkyys arvioitiin nykytilan perusteella kohtalaiseksi. Yksittäisistä lajiryhmistä pöllöjen, päiväpetolintujen ja metsäkanalintujen herkkyys alueella arvioitiin suureksi.” </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Yhteisvaikutuksena jo toiminnassa olevan Jäkäläkankaan kanssa YVA-selostuksen arvioinnin mukaan vaihtoehdot VE1-VE4 muodostavat suuren kielteisen törmäysriskin maakotkalle. Vaihtoehtojen VE5 ja VE6 aiheuttaisivat kohtalaisen kielteisen törmäysriskin. Häiriö-, este- ja elinympäristövaikutukset muodostuisivat merkitykseltään </span> </p> <p> <span> kohtalaisiksi kaikissa hankevaihtoehdoissa. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Lieventävät toimenpiteet (muut kuin tuulivoimaloiden määrän vähentäminen/ niiden sijoituspaikan siirtäminen kauemmaksi kotkien pesistä) ovat pitkälti toissijaisia, koska toissijaisten keinojen vaikutuksesta ei ole juurikaan tietoa. Näin ollen haaskaruokinnoilla, riistapelloilla ja tekopesillä ei ole perusteltua ainakaan toistaiseksi </span> </span> <span> tutkimustiedon puutteen vuoksi pyrkiä korjaamaan tuulivoimalarakenteiden aiheuttamia riskitekijöitä. Toissijaisilla keinoilla saattaa olla myös tuloksia, jotka eivät ole tavoitteena. Tutkajärjestelmätkään, jotka pysäyttävät tuulivoimalan linnun lähestyessä, eivät vaikuta tuulivoima-alueen aiheuttamaan biotooppikatoon eikä alueen pirstomiseen tai tuulivoimaloiden synnyttämään lintuja karkottavaan ilmiöön. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Ruohoinenmäen uusi tuulivoimahanke aivan Jäkäläkankaan ja Mäntykankaan tuulivoimahankkeen viereen synnyttäisi maakotkareviirille lisää haittavaikutuksia. Tästä syystä Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys esittää, että tarkoin punnitaan Mäntykankaan osalta vaihtoehtoa VE0. Vaihtoehto V6 on toissijainen. Kun toimitaan näin, turvataan maakotkan turvallisia saalistusmahdollisuuksia Sompanevan, Hanhinevan ja Särkinevan suunnalla. Samalla otetaan huomioon riekon ja muiden kanalintujen sekä Pirkanmaalla harvinaisten kosteikkolajien elinmahdollisuudet alueella. Näiden lajien jatkuva vähentyminen ja lajeille otollisten elinalueiden hävittäminen/pirstominen tulee saada loppumaan. Muutaman tuulivoimapaikan poistaminen tai vähäinen siirtäminen ei johda maakotkan kannalta riittävän suotuisaan tulokseen. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Tampereella 19.6.2025 </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Jukka T. Helin </span> </p> <p> <span> Suojeluvastaava </span> </p> <p> <span> Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys </span> </p> <p> <span> pily@pily.fi </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <br/> Tähän saa kirjoitettua </span> </p> </div> Sat, 12 Jul 2025 15:02:18 GMT https://www.pily.fi/my-post683f7377 kannanotto thumbnail main image https://www.pily.fi/pirkanmaan-atlastiedote-2-2025 <div data-rss-type="text"> Pesimäkausi on täydessä vauhdissa Pirkanmaalla! Tämä näkyy vihreän värin katoamisena atlasruutukartalta. Talven 36:sta tyydyttävästä ruudusta on enää jäljellä 21, eli 15 ruutua on vaihtanut tilansa hyväksi. Myös erinomaisesti kartoitettujen ruutujen määrä on noussut neljällä, ollen nyt 53 ruutua, eli 43 % kaikista yhdistyksen alueella olevista ruuduista! <div> <br/> </div> <div> Vielä tyydyttävällä tasolla olevat ruudut sijoittuvat kolmeen eri ryppääseen Pirkanmaalle. Pohjoiseen, koilliseen ja etelään. Huonoimmassa tilassa on Vesilahden Iso-Arajärvi ( 679:331) ja Juupajoen Hirvijärvi ( 686:337). Kolme tyydyttävistä ruuduista on alle 10 pisteen päässä hyvästä kartoitusasteesta. Nämä ruudut ovat 678:332 Akaa Jalanti ( puuttuu 7 ), 685:335 Orivesi Yröskulma ( puuttuu 8 ) ja 685:327 Ikaalinen, Vehuvarpee ( puuttuu 9).  </div> <div> <br/> </div> <div> Lajistollisesti peruslajit on löydetty melkein kaikilta ruuduilta. Yksi näkyvimpiä puutteita on, että laulujoutsen puuttuu yhdeltä ruudulta Pirkanmaalla, se onPunkalaitumen Metsäkulma (677:329 ). Muita yhdeltä ruudulta puuttuvia lajeja ovat pyy, tuulihaukka, räystäspääsky, metsäkirvinen, pensastasku, hippiäinen, korppi ja punatulkku. </div> <div> <br/> </div> <div> Nyt on erinomainen aika retkeillä atlaksen merkeissä, hyönteissyöjät laulavat ja talvehtineista lajeista iso osa ruokkii poikasiin. Nostetaan loputkin tyydyttävistä ruuduista hyviksi! </div> <div> <br/> </div> <div> Allaolevassa taulukossa tyydyttävät ruudut heikoimmin kartoitetusta parhaimpaan ja kartalta näkee ruutujen sijainnin, </div> </div> <div> <img src="https://de.cdn-website.com/07d1a8d4f01e4c91bd61cfb94a34c5bb/dms3rep/multi/2025-06-02_20h57_39.png" alt=""/> <span> </span> </div> <div> <img src="https://de.cdn-website.com/07d1a8d4f01e4c91bd61cfb94a34c5bb/dms3rep/multi/2025-06-03_20h01_43.png"/> </div> Tue, 03 Jun 2025 17:16:51 GMT https://www.pily.fi/pirkanmaan-atlastiedote-2-2025 atlas https://www.pily.fi/pirkanmaan-atlastiedote-1-2025-ja-valtakunnallinen-atlastiedote-6 <div> <img src="https://de.cdn-website.com/07d1a8d4f01e4c91bd61cfb94a34c5bb/dms3rep/multi/4569_JarSep_p%C3%A4hkin%C3%A4nakkeli_pahkinanakkeli_Oslo130607_iso.jpg"/> <span> </span> </div> <div data-rss-type="text"> <p> <span> Pirkanmaallakin pesintäkausi on käynnistymässä hiljalleen. Osa lajeista on saapunut reviireilleen ja aikaisilla pesimälajeilla on jo poikaset tai ne ovat hautomassa. Pirkanmaa saavutti viime kaudella valtakunnallisen minimitavoitteen, päästäänkö nyt yhdistyksen kunnianhimoiseen tavoitteeseen saada kaikki ruudut hyvälle tai erinomaiselle tasolle?  </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Kevättalvella saatiin huomattavasti viime kesän havaintoja pesimävarmuusindeksillä Tiiraan, ja tyydyttävästi kartoitettujen ruutujen määrä tipahti 39 peräti 34:ään! Nämä 34 ruutua on siis tavoitteena nostaa hyvin kartoitetuiksi. Uuden kauden avaus on siis mitä parhain. Vertailun vuoksi, viime kesänä nostettiin 26 välttävästi kartoitettua ruutua tyydyttäväksi, tyydyttäviä ruutuja nostettiin 15 hyvälle tasolle ja 17 ruutua hyvästä erinomaiseksi. Tavoite on siis saavuttevissa! </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Tämän hetkisen tilanteen mukaan Pirkanmaalla on 49 ( 40,16 % ) erinomaisesti kartoitettua ruutua, 39 ( 31,97% ) hyvin kartoittettua ruutua ja 34 ( 27,87 %) tyydyttävästi kartoittettua ruutua. </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Seuraavassa taulukossa nähdään tyydyttävästi kartoiettujen ruutujen tilanne, huonoimmasta parhaimpaan. 8 ruutua on 10 pisteen tai vähemmän päässä tilansa vaihtumisesta. Lihavoiduilla ruuduilla on vastuuhenkilö.Huonoimmassa tilassa on erämainen Ylöjärven Iso-Mustajärven ruutu, ja vain pisteen lähempänä eteläiset Sastamalan Illon ja Vesilahden Iso-Arajärven ruudut. Kannattaa suunnata siis retkelle taulukon yläpään ruuduille. </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Jos haluat ilmoittautua jonkun ruudun vastuuhenkilöksi, täytä lomake osoitteessa </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <a href="https://forms.gle/XppPYQDCmPQTxRXc7" target="_blank"> https://forms.gle/XppPYQDCmPQTxRXc7 </a> <span> <span>   </span> </span> <span>   </span> </p> <p> <span> <span>  </span> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> </div> <div> <img src="https://de.cdn-website.com/07d1a8d4f01e4c91bd61cfb94a34c5bb/dms3rep/multi/2025-05-02_16h53_32.png" alt=""/> </div> <div data-rss-type="text"> <p> <strong> Valtakunnallinen atlastiedote 6 </strong> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> *25.4.2025* </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Muuttolintuja on saapunut Suomeen kiihtyvällä tahdilla, ja varhaisten pesijöiden pesinnät ovat paikoin jo pitkällä. Joutsenet hautovat jo rannikkoalueilla ja rastaat laulavat aktiivisesti. Muista kirjata pesimävarmuusindeksejä myös reviireillään laulaville linnuille. Muuttomatkallaan pysähtyneille linnuille indeksejä ei kuitenkaan kirjata – esimerkiksi valtaosalla hyönteissyöjistä muutto on vielä alkuvaiheessa. Reviirin säännöllisyys paljastuu retkeilemällä alueella </span> </p> <p> <span> useampaan kertaan. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Lintuatlaksen tavoitteena on selvittää kaikki eteläisen Suomen atlasruudut vähintään tyydyttäviksi ja Pohjois-Suomessa 75 % ruuduista vähintään tyydyttäviksi. Mieti, minkä ruudun selvitysastetta voisit itse kohentaa tänä vuonna ja kysele tarvittaessa lisätietoja yhdistyksesi atlasvastaavalta. Atlas tarvitsee kaikkien lintuharrastajien panosta! </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> *Retkeile atlaksen puutealueilla kesällä – varaa retkipaketti!* </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Retkipakettien avulla suunnataan atlasretkeilyä kesällä 2025. Tutustu retkipaketteihin, kerää retkiporukka, varaa retkipaketti ja lähde atlasretkelle. Lyhyestäkin retkestä on iso apu atlakselle! </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Retkipaketit sijoittuvat niiden yhdistysten alueille, joilla on eniten tarvetta ulkopuoliselle avulle. Nämä yhdistykset ovat Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Kainuu ja Suomenselkä. Tutustu </span> </p> <p> <span> retkipaketteihin tarkemmin täällä: </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/atlaksen-retkipaketit-2025/ </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Myös Lappiin kaivataan retkeilijöitä. Atlasretket kannattaa suunnata tulevana kesänä Lapissa priorisoituihin atlasruutuihin, joista yli puolet on jo varattu! Tutustu priorisoituihin ruutuihin ja varaa omasi: </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> https://lintuatlas.fi/lapin-priorisoinnit/ </span> </p> <p> <br/> </p> </div> Fri, 02 May 2025 13:44:37 GMT https://www.pily.fi/pirkanmaan-atlastiedote-1-2025-ja-valtakunnallinen-atlastiedote-6 atlas https://www.pily.fi/osallistu-atlaskisaan-ruoveden-atlasalueilla-6-6-25-6-2025 <h3> </h3> <div> <img src="https://de.cdn-website.com/07d1a8d4f01e4c91bd61cfb94a34c5bb/dms3rep/multi/18187_EerRas_meriharakka_Meriharakka-2.jpg"/> </div> <div data-rss-type="text"> Ilkka Sahi järjestää yhteistyössä Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen kanssa atlaskisan 6.6. - 25.6.2025 kahdella Ruoveden atlaskisa-alueella, jotka sijaitsevat Ruovedellä sekä osin vanhassa Kurussa, Juupajoella ja vanhassa Vilppulassa. Iso osa Helvetinjärven kansallispuistosta on kisa-aluetta. Tarkoitus on nostaa ruutujen selvitysasteet erinomaiselle tasolle. Apuasi siihen tarvitaan. <div> <br/> <div> ALUE 1 Pihlajalahden (687:333), Haukkamaan (688:333) ja Riuttasen (688:332) ruudut  </div> <div> ALUE 2 Lylyn (686:336) ja Huopioniemen (687:336) ruudut. </div> <div> <br/> </div> <div> Palkinnot </div> <div> Ruutujen yhteiskisat ALUE 1 kolme ruutua ja ALUE 2 kaksi ruutua:  </div> <div> 1.    sija ALUE 1 = 200 € ja ALUE 2 = 150 € </div> <div> 2.  sija ALUE 1 = 50 € ja ALUE 2 lahjakortti 50 € Lintuvaruste  </div> <div> 3.    sija ALUEET 1 ja 2 kirjapalkintoja </div> <div> <br/> </div> <div> Ruutukohtaiset kisat (5 kpl): </div> <div> 1.    sija 100 € </div> <div> 2.  sija ALUE 1 lahjakortti 3 x 30 € Akateeminen kirjakauppa ja ALUE 2 lahjakortti 2 x 50 € Scandinavian Photo </div> <div> 3.     sija ALUEET 1 ja 2 kirjapalkintoja   </div> <div> <br/> </div> <div> Retkeily, Tiira-merkinnät ja tulosten laskenta </div> <div> ·        Alueilla voi retkeillä 6.–25.6.2025 monia kertoja. Ennakkoretkeily hyvästä, mutta ennen kisaa havainnot Tiiraan. Lisätietoja ruuduista https://tulokset.lintuatlas.fi/society, ks. Pily ja SSLTY. </div> <div> ·        Atlashavainnot Tiiraan pesintävarmuusindekseineen (PVI) avoimuuden vuoksi kahden vrk sisällä ja kaikki viimeistään 27.6.2025 klo 24. Lyhyt atlasperehdytys on mahdollinen.  </div> <div> ·        Kisaajien tulokseen lasketaan Tiirasta kisa-ajan havainnot. Järjestäjä vertaa niiden PVI-arvoja alkuhetken arvoihin ruuduittain heti 28.6. alkaen. Lajin kisapisteet ruudulta saa korkeimman uuden PVI-tason ensin ilmoittanut; samalta päivältä saajan ratkaisee havainnon kellonaika. Aikojen puuttuessa pisteet jaetaan. Kisaajan pisteet lasketaan yhteensä joka ruudulta. </div> <div> ·        Ilmoittautuneille tulee lisätietoa PVI-arvoista, tulosten tarkastamisesta ja laskennasta sekä palkinnoista. Rahapalkinnot tarjoaa järjestäjä ja Pily. Lain mukaan ne ovat verotettavaa tuloa.  </div> <div> <br/> </div> <div> Ilmoittaudu sähköpostilla ilkka.sahi@saunalahti.fi 3.6.2025 mennessä ja kerro yhteis- ja/tai ruutukisat joille osallistut, mahdolliset muiden nimet ja yhteydenpitoon puhelinnumerosi.  </div> <div> <br/> </div> <div> Tervetuloa kisaan ja parantamaan Pirkanmaan linnustotietoa! </div> <div> <br/> </div> <div> Kysymyksiin vastaa Ilkka Sahi 0405391001 </div> </div> </div> Fri, 02 May 2025 13:25:20 GMT https://www.pily.fi/osallistu-atlaskisaan-ruoveden-atlasalueilla-6-6-25-6-2025 atlas thumbnail main image https://www.pily.fi/kopio-seuraavasta-kannanotto-pohja-varatiedosto <div data-rss-type="text"> <p> <span> Kangasalan Villikanlahdella on havaittu useita uhanalaisuusluokituksessa olevia lajeja ja myös direktiivilajeja. Luonnosehdotuksen perusteella ei voi saada selvyyttä, miten tarkkaan alueen linnusto ja varsinkin pesimälinnusto on selvitetty. Linnusto-osuus on kuitattu yhdellä lauseella. Tästä syystä ennen asemakaavaehdotuksen hyväksymistä on tehtävä tarkka pesimälinnustoselvitys ranta- ja vesistöalueella Villikanlahdella. Villikanlahti on myös muuttoaikaan lintujen kerääntymisalue. Rakentamisen vaikutukset linnustoon on selvitettävä ajantasaisella linnustoselvityksellä, jonka nojalla voi arvioida asemakaavaehdotuksen vaikutukset linnustolle. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Villikanlahdella havaittuja lajeja ovat muun muassa punasotka (CR), tukkasotka (EN), nokikana (EN), selkälokki (EN), haapana (VU), pajusirkku (VU ja silkkiuikku (NT). Lisäksi on havaintoja kaulushaikarasta (DR). Havainnot löytyvät BirdLife Suomen Tiira-havaintojärjestelmästä. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Etenkin vaihtoehto 2 (vesirakentaminen kelluvine majoineen) edellyttää linnuston perusteellista selvittämistä. Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys suhtautuu kelluvien majojen rakentamiseen kielteisesti, ellei linnustoselvityksestä ilmene, että niistä ei ole liiallista haittaa alueen monipuoliselle ja uhanalaiselle linnustolle. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Tampereella 24.4.2025 </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Jukka T. Helin </span> </p> <p> <span> Suojeluvastaava </span> </p> <p> <span> Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys </span> </p> <p> <span> pily@pily.fi </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> </div> Fri, 25 Apr 2025 06:02:56 GMT https://www.pily.fi/kopio-seuraavasta-kannanotto-pohja-varatiedosto kannanotto thumbnail main image https://www.pily.fi/pirkanmaan-lintutieteellisen-yhdistyksen-muistutus-ehdotuksesta-koskien-xxiv-nekala-iidesjaervi-iidesjaerven-puisto-asemakaavaa-nro-8725-diaaarinumero-tre-932-10-02-01-2020 <div data-rss-type="text"> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys antoi mielipiteensä Iidesjärven etelärannan asemakaavaluonnokseen ja valmisteluaineistoon 13.11.2024. Yhdyskuntalautakunnan yksimielisesti nähtäville laittamassa asemakaavaehdotuksessa on Pily:n lausunnossa mainittuja asioita otettu huomioon. Asemakaavaehdotus on muuttunut parempaa suuntaan. </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Seuraavassa käsitellään kaavaehdotuksen yksittäisiä ratkaisuja. <br/>   <br/> 1) Kaatopaikan kunnostaminen -kuten Pilyn mielipiteessä 13.11.2024 todettiin- vaatii todellista valittavan vaihtoehdon punnintaa. On varottava, ettei kunnostamisen yhteydessä myrkkyjä pääsee valumaan Iidesjärveen. Vaikka tilanne arvioidaan tällä hetkellä sellaiseksi, että kaatopaikan myrkyt eivät synnytä suoranaista vaaraa, niin ilmastonmuutoksen aiheuttamat lisääntyvät sateet ja mahdolliset tulvat voivat muuttaa tilannetta. Kunnostamisen yhteydessä on kaatopaikan ympärillä olevaa säilytettäväksi määritettyä arvokasta metsää tarkoin suojattava kunnostuksesta johtuvilta haittavaikutuksilta. Kaatopaikan viereinen metsikkö on arvokas lintumetsikkö ja liito-oravametsikkö. Kaatopaikan kunnostaminen pitää ajoittaa mahdollisuuksien mukaan siten, että pesimälinnusto ei kärsi kunnostusalueella tai lähiympäristössä. </span> </p> <p> <span> <span> <br/> Liito-orava sisältyy muun muassa </span> </span> <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Euroopan_unionin_luontodirektiivi" target="_blank"> Euroopan unionin luontodirektiivin </a> <span> <span> tiukasti suojeltujen lajien IV (a) joukkoon. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Sen seurauksena liito-oravan asuttamilla paikoilla täytyy suorittaa erityistoimenpiteitä, kun metsää suunnitellaan kaadettavaksi tai maisemaa muuten muutettavaksi <br/>   <br/> Kaatopaikan kunnostamisen jälkeinen kaatopaikan ”ennallistamisen” tapa on kannatettava ratkaisu. Ihmisten oleskelupaikasta on luovuttu, ja kaatopaikan alueesta muodostetaan niittyjen, pensaiden, multakasojen ja risukasojen yhdistelmä. Tämä on linnuston ja muun luonnon kannalta merkittävä muutos parempaan suuntaan. Ratkaisu rauhoittaa osaltaan aluetta arvokkaiden metsiköiden vieressä. Sorapohjaista ruderaattiakin tulee harkita. <br/>   <br/> Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys painottaa vielä, että pohjoisen säästettävän metsäalueen läpi kulkevan polun ja kaatopaikan välinen itäinen metsäkaistale tulee säilyttää. Tästä voi saada tulkinnallisesti eri käsityksiä kaavaehdotuksessa olevien eri karttojen perusteella. </span> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> 2) Koirapuisto </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Asemakaavaehdotuksessa on koirapuisto siirretty taimistoa rajaavan kuusiaidan länsipuolelta kaatopaikan ympärillä olevien säilytettävien arvokkaiden metsiköiden viereen. Tämä ratkaisu on yllättävä. <br/>   <br/> Asemakaavan valmisteluaineistossa todetaan: Säilyvät metsiköt: Nykytila. Osa-alue koostuu kahdesta metsiköstä, jotka ovat kävelyteiden ympäröimiä. Pohjoisempi metsikkö on linnustollisesti erityisen tärkeä ja siellä on tehty runsaasti mm. tikkahavaintoja (enimmäkseen pikkutikka, myös käpytikka ja valkoselkätikka). Metsikkö on lehtipuuvaltainen lehtomainen metsäsaareke, jonka puulajeina tavataan ainakin vaahteraa, harmaaleppää, koivua, saarnea ja tuomea. Alue on notkelmassa ja täten kostea. Maalahopuuta on paljon. Metsikkö on myös liito-oravan ydinaluetta. Alueella on tehty runsaasti liito-oravahavaintoja. Eteläisemmän metsikköalueen poikki kulkee pieni polku." <br/>   <br/> Nämä arvokkaiden metsiköiden linnusto ja muu eläimistö on kärsinyt ajoittain kaatopaikan työmaaliikenteestä ja työnteon äänistä. Kaatopaikan alueellakin linnusto on häiriintynyt ja muun muassa risukasojen siirtely ja hakettaminen ovat aiheuttaneet lintujen pesintöjen tuhoutumista. Tavoitteena uuden asemakaavaehdotuksen hyväksymisen kautta tulee olla rauhoittaa vallinnutta melua ja edistää lintujen pesimärauhaa. Alueella retkeilevät lintuja ja muuta luontoa tarkkailevat hyötyvät myös alueen melutason vähentymisestä. On muistettava, että kaatopaikan alue on nyt ja myös kaatopaikan kunnostamisen jälkeen vilkkaasti retkeilty alue, jossa kuvataan, tarkkaillaan ja kuunnellaan lintuja sekä muita eläimiä. </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Koirapuiston sijoittamishanke aivan arvokkaiden metsiköiden viereen ei ole perusteltu ratkaisu. Koirapuistosta tulee väistämättömästi paikallisesti pysyvää melua, koska koirapuisto on kiinteä rakennelma. Melu synnyttää linnuille enemmän tai vähemmän stressiä ja muita haittavaikutuksia. Lisäksi tarkoituksena on valaista koirapuisto. Valaistuksesta syntyy haittavaikutuksia luontoalueella. Valaistuksen haitoista eri eläinryhmiin on viime vuosina laajasti keskusteltu. </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Tässä yksi linkki: </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> https://yle.fi/a/74-20027642 <br/>   <br/> Koirapuistoa on hyvin vaikeaa sijoittaa asemakaavaehdotusalueelle siten, ettei se aiheuttaisi liikaa haittaa linnuille, muille luontoarvoille tai lähialueiden asukkaille. Tampereellakin on koirapuistojen lähellä asuvilta tullut kriittistä palautetta. Kun Iidesjärven etelärannalla koiria ulkoiluttavilta on kyselty koirapuiston tarpeellisuudesta, vastauksena on ollut, että koirapuistoa ei tarvita. Koiria ei vietäisi koirapuistoon. Kerrotaan, että alueelle on toivottu jo pitkään koirapuistoa. Mihin selvitykseen tai kyselyyn tämä perustuu? <br/>   <br/> Yleisesti tavoitteena tulee olla tämän asemakaavaehdotuksen käsittämän luontoalueen melutason alentaminen ja melulähteiden poistaminen. Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluyksikön kannan mukaan asemakaava-alueella voisi kokeilla hiljaisia alueita. Ympäristösuojeluyksikön esittämän näkemyksen mukaan, jos koirapuisto rakennetaan asemakaavaehdotusalueelle, koirapuiston tulisi sijaita mahdollisimman kaukana rannasta ja linnustollisesti köyhimmillä alueilla. Nyt tämä ympäristönsuojeluyksikön näkemys ei toteudu. <br/>   <br/> Koirapuiston sijoittamista asemakaavaehdotusalueelle on harkittava tarkoin. Koirapuistolle on löydettävissä sopivampi paikka kaava-alueen ulkopuolelta. </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> 3) Leikkipuisto <br/>   <br/> Leikkipuisto ja toiminta-alue on säilytetty ehdotuksessa edelleen vanhalla paikallaan. Leikkipaikka erilaisine sivutoimintoineen on lisäksi ylimitoitettu. Varastoalue, johon leikkipuisto ja muu toiminta on nyt sijoitettu, on kunnostamisen tarpeessa. Kun otetaan huomioon Iidesjärven luonnoltaan arvokas ranta-alue, tulee tuo varastoalue kunnostaa luonnon ehdoilla. Alueelle voisi istuttaa niittyä, ruderaattia, marjapensaita, pensaita, puita ja vaikka perustaa lammikko. Näin varastoalueen ennallistaminen luonnonmukaisuuteen pitäisi yllä ja vahvistaisi koko Iidesjärven eteläisen ranta-alueen monimuotoisuutta ja luontoarvoja. Leikkipuiston sijaan Iidesjärven ranta-alueelle voi rakentaa luontopolun, joka edistää erityisesti lasten mutta myös muiden luontoharrastusta ja luontotuntemusta. <br/>   <br/> Tampereelle valmistuu koko ajan uusia monipuolisia puistoja. Yksi luontoalue, joka on tunnetusti linnustollisesti ja muunkin luonnon kannalta merkittävä, pitää jättää kehittymään siten, että luontoarvot ovat päällimmäisenä. Alueelle sijoittuu myös valtakunnallisesti arvokas ja valtakunnalliseen lintuvesiohjelmaan kuuluva lintujärvi Iidesjärvi. Luonnon arvojen kunnioittaminen tukee Iidesjärven linnustoa ja ylläpitää lajien monipuolisuutta alueella. </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> On vaikeata ymmärtää, miksi suurta leikkipuistorakennelmaa ja muuta toimintaa ajetaan niin voimakkaasti asemakaavaehdotusalueelle. Lähistöllä on jo useita leikkipuistoja. Esimerkiksi Lampipuisto, jota kovasti markkinoidaan netissä: </span> </p> <p> <span> <br/> https://www.lappset.com/fi-FI/referenssi/liikunta-alue-leikkipaikan-yhteydessa-tampereella <br/>   <br/> Lampipuisto kuuluu yhtenä puistona Tampereen kaupungin puisto- ja leikkipaikkasuunnitelmiin, joilla suuri määrä leikkipuistoja lakkautetaan. Lampipuiston toimintojen siirtämistä Nekalantien toiselle puolelle asemakaavaehdotusalueelle perustellaan muun muassa kulttuuriympäristösyillä. Nekalan-Viinikan RKY ei kuitenkaan ole todellinen este Lampipuiston säilyttämiselle entisellä paikallaan. Puistoa voidaan kehittää edelleen. <br/>   <br/> Lampipuiston lakkauttamisen ja muidenkin Nekala-Viinikka-Hatanpää-alueen toimintojen drastisen muokkaamisen takana on varmaan osaltaan varautuminen maakuntakaavaan 2040 teollisuusalueiden sijoittamisesta. Tämä kaavahan on äskettäin päätetty laittaa vireille. Kaavan OAS tulee kaiketi tämän kevään aikana julkisesti kommentoitavaksi. Vireillä oleva maakuntakaava ei kuitenkaan edellytä millään tavalla Lampipuiston statuksen muuttamista. </span> </p> <p> <span> <span> <br/> Lampipuiston leikkipaikan siirtäminen ja rakentaminen asemakaavaehdotusalueelle merkitsisi myös tuntuvia kustannuksia. Koko ”Iidesjärvipuiston” perustamisen kokonaiskustannuksiksi on arvioitu 8 miljoonaa euroa, vaikka ns. toiminnallisten alueiden osuus olisi vain 1,5 ha (20 ha:sta) Jos verrataan tätä summaa esimerkiksi Hiedanrannan keskuspuiston kustannusarvioon, Hiedanrannan puiston kustannukset olisivat 2,4 miljoonaa euroa. Kun painotetaan luontoarvoja ilman rakennelmia kehittämisessä, säästetään tuntuvasti kustannuksissa. Olisi hyvä, että kustannuksia voitaisiin verrata sellaiseen tehtyyn vaihtoehtoiseen puistosuunnitelmaan, joka perustuisi kehittämiseen kohti luonnonmukaisuutta. Miten paljon kustannuksia tämä vaatisi verrattuna tuohon 8 miljoonaan euroon? Leikkipuiston sijoittaminen asemakaavaehdotusalueelle vilkasliikenteisen Nekalantien toiselle puolelle on myös turvallisuuskysymys. </span> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Mahdollisten huumeidenkäyttäjien aiheuttama vaara nykyisin Lampipuistossa ei ole myöskään perustelu puiston siirtämiseksi Nekalantien toiselle puolelle. Iidesjärven ranta-alueen puolella on näkyvissä samaa huumeidenkäytöstä johtuvaa ilmiötä. Huumeidenkäyttöön on puututtava tehokkailla keinoilla – niin ennakkoestävillä ja muilla pehmeillä keinoilla kuin kovemmillakin - eikä vain antaa asian olla. <br/>   <br/> Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys kannattaa Lampipuiston säilyttämistä entisellä paikallaan. Asemakaavaehdotuksen puistolle tarkoitettua aluetta tulee suunnitella luonnonvaraisena Pormestariohjelman mukaisesti. Tämä ratkaisu koituu hyödyksi kaikille eläimille kovakuoriaisista, perhosista ja hyönteisistä lintuihin. Loppujen lopuksi se on hyödyllinen ihmisillekin. <br/>   <br/> Viherpalveluohjelmaa ja puisto-ohjelmaa voidaan muuttaa, kun on havaittu tarvetta tähän. Eivät ne ole vääjäämättä itseään toteuttavia päätöksiä. Itse asiassa päivitykset lienevät yhdyskuntalautakunnan toimivallassa. <br/>   <br/> 4) Lintutorni </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <span> Esteettömän lintutornin rakentaminen matonpesupaikan tuntumaan on kannatettava asia. Tampereen kaupunki on jo vuosikymmeniä suunnitellut uutta lintutornia Iidesjärvelle. Nyt on aika lunastaa tämä lupaus. Tänä aikana Tampereen kaupungin kaksi muuta käytössä ollutta lintutornia on poistunut käytöstä. Tampereella on vain yksi lintutorni -Iidesjärven itäpään torni. Uuden lintutornin rakentaminen ei vaaranna linnustoa eikä muutoinkaan vähennä alueen luontoarvoja. <br/>   <br/> Lintutornin paikka on säilytetty asemakaavaehdotuksessa ennallaan matonpesupaikalla. Esteettömän lintutornin sijaintia tulee nyt miettiä tarkasti. Lintutornille paras paikka muun muassa järvelle näkyvyydenkin kannalta olisi matonpesupaikalta lähtevän rantakävelytien kulmauksen paikkeilla n. 50 metrin päässä. Rannan puolelta ei joudu myöskään tekemään suurta kasvillisuuden karsintaa. Samalla se arvokas rantaruovikko jää kauemmaksi tornista. Matonpesupaikka voitaisiin säilyttää ennallaan. Parkkipaikan laajentaminen on mahdollista ilman matonpesupaikan siirtoa. Samalla säästyisi tässäkin kustannuksia. </span> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <strong> 5) Valaistuksen periaatteet </strong> </p> <p> <span> Suunnitelmien mukaan puiston valaistuksessa kiinnitetään huomiota reittien ja toimintojen riittävään valaistukseen, kuitenkin huomioiden luontoarvojen asettamat rajoitteet. Valaistuksen periaatteissa on huomioitu erityisesti lepakkoalueet. Valosaasteesta kärsivät tutkimusten mukaan myös muun muassa hyönteiset ja linnut (pöllöjen lisäksi muutkin). Valaistuksen haittavaikutuksista saadaan jatkuvasti lisää tietoa. Alueella, joka on luontoarvoiltaan rikas ja monipuolinen, tulee välttää valaistusta. Valaistuksesta on luovuttava kokonaisuudessaan Iidesjärven nyt kaavoitettavalla alueella alueen sisäosissa. Valaistu koirapuisto toisi oman valohaittansa alueelle. </span> </p> <p> <span> https://suomenluonto.fi/valosaaste-hairitsee-polyttajia/ </span> </p> <p> <span> https://lucia-project.eu/wp-content/uploads/2020/06/LUCIA-faktasivut_sosiaalinenhyvaksynta-2_03062020_FI.pdf </span> </p> <p> <span> <br/> <br/> </span> </p> <p> <span> 6) Oleskelupaikat </span> </p> <p> <span> <br/> <br/> </span> </p> <p> <span> Oleskelupaikat sijoittuvat suunnitelman mukaan nykyisille käytetyille paikoille. Nuotiopaikkaa tai grilliä oleskelupaikoille ei pidä rakentaa/pystyttää. Puuhuoltoa paikoille ei järjestetä. On erittäin epävarmaa, että kovinkaan monet retkeilijät tuovat puut ja muut tarvikkeet mukanaan. Tämä johtaa siihen, että sytytysmateriaalina käytetään paikallista puustoa. Nuotiopaikka saattaa kerätä myös porukkaa, joka häiriköi. Tämä näkyy osaltaan jo nykyisten laittomien nuotiopaikkojen kohdalta. Holtittoman tulenkäytön vaarana on maastopalo ruohoisella ja kangasmetsätyyppisellä alueella etenkin kuivana kautena. <br/>   <br/> Taimiston niityt on säilytettävä luonnonvaraisina ja tehohoidon ulkopuolella. Taimiston alueelle on suunniteltu pienialaisia piknikpaikkoja ja näihin liittyviä tuoli- ja pöytärakennelmia. Näiltä alueilta nurmi pidettäisiin matalana ja hoidettuna. Piknikpaikkojen rakenteet joutuvat helposti ilkivallan kohteiksi. Piknikpaikkojen jatkuva hoitaminen synnyttäisi alueelle hoidosta aiheutuvaa melua. Piknikpaikkoja voisi perustaa Lampipuistoon ja muihin alueen puistoihin. </span> </p> <p> <span> <br/> <br/> </span> </p> <p> <span> 7) Päätelmät <br/>   <br/> Asemakaavaehdotus on muuttunut parempaan suuntaan ja ottanut enemmän luontoarvoja huomioon kuin aiemmat suunnitelmat. Luonnonvaraisten niittyjen määrä ja kosteikkoalueet ovat monimuotoisuutta lisääviä ratkaisuja. Kulkuväylien ja polkujen kunnostaminen on tarpeen ainakin tietyiltä osin. Viljelypalstojen säilyttäminen on luontoarvojenkin kannalta hyvä päätös. Kaatopaikan kunnostamistapaa on vielä mietittävä tarkkaan. Kaatopaikan ennallistaminen kunnostamisen jälkeen näyttää kaavaehdotuksessa pääpiirteittäin hyvältä. On erinomaista, että kaatopaikan ympäristön arvokkaat lahopuumetsiköt säilytetään ja muutoinkin vahvistetaan lahopuun määrää kaavaehdotusalueella. Taimistoalueen pysyttäminen kaavaehdotusalueella on myönteistä. Rantakasvillisuuden turvaaminen on myös tärkeää. Uusi lintutorni edistää lintu- ja luontoharrastusta sekä lisää alueen arvokkaan lajiston tuntemusta. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <span> Asemakaavaratkaisun yleismääräyksessä edellytetään hyvin huomioimaan tarkemmassa suunnittelussa ja kunnossapidossa alueen merkitys lintujen pesimäalueena sekä muuton aikaisena ruokailu- ja levähdysalueena. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys toivoo, että asemakaavaehdotusta mietittäisiin vielä perusteellisesti. Ehdotusta on muutettava luontoarvojen kunnioittamisen ja luonnonmukaisen kehittämisen suuntaan. Ehdotuksen jatkokäsittelyssä on luovuttava lopullisesti ns. ihmispuiston ajatuksesta. Kyselyiden mukaan tamperelaisetkin haluavat luonnonmukaisia alueita. Alueiden pirstoutumista tulee ehkäistä. Iidesjärvi ranta-alueineen on sellainen alue, joka pitää säilyttää ja jota pitää kehittää kokonaisuutena luontoarvoja korostaen. Tämä kokonaisuus on Tampereella ainutlaatuinen monipuolisen lajiston esiintymispaikka. </span> </p> <p> <span> <span>  </span> </span> </p> <p> <span> <br/> <br/> </span> </p> <p> <span> Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys viittaa lisäksi 13.11.2024 antamaansa konkreettiseen mielipiteeseen. </span> </p> <p> <span> <br/> <br/> </span> </p> <p> <span> Tampereella 24.3.2025 </span> </p> <p> <span> <br/> <br/> </span> </p> <p> <span> Jukka T. Helin </span> </p> <p> <span> Suojeluvastaava </span> </p> <p> <span> Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys </span> </p> <p> <span> <br/> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> <br/> </span> </p> <p> <span> Liite asemakaavaehdotuksen linnustoarvoista: </span> </p> <p> <span> <br/> <br/> </span> </p> <p> <strong> LIITE </strong> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Tässä linnustotietoja Iidesjärven etelärannan asemakaavaehdotusalueelta entisten selvitysten lisäksi. Nostan lisäksi esiin parista kaupungin tilaamasta linnustoselvityksestä pari kohtaa. </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> 1) Vuonna 2018 Sitowise teki alueella linnustoselvityksen, joka käsitti pelkästään asemakaavaehdotuksen alueen (maa-alue ja järvi), ei siis koko järveä ja ranta-aluetta. Tässä selvityksessä mainitaan, että alueelta löytyi 42 pesivää lajia. Parimäärä on selvityksen mukaan 250-300 paria. Määrä on raportin mukaan huomattavan korkea alueen suht pieneen kokoon verrattuna (42 ha). </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Raportissa todetaan:" Selvitysalueen linnusto on todella monipuolinen kulttuurimaiseman ja lintukosteikon sekoitus. </span> </p> <p> <span> Kaikkiaan alueella havaittiin 42 lintulajia ja parimääräarvio on noin 250 – 300 paria. Sekä laji- että parimäärät ovat huomattavan korkeita suhteellisen pienelle alueelle (42 ha). Selvitysalueen Iidesjärvelle ulottuva osa sekä rantavyöhyke on linnustonsa puolesta osa maakunnallisesti merkittävä kohdetta. Erityisesti uhanalaiset naurulokki, haapana, nokikana ja pajusirkku ovat alueellisesti runsaslukuisina edustettuina pesimälajistossa." </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> On huomattava, että koska asemakaavaehdotusalue on kapea runsaalla linnustoalueella, pienetkin vääränsuuntaiset ratkaisut voivat olla haitallisia vaikutuksiltaan. </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Raporttia voi tutkia tuolta. </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <a href="https://www.tampere.fi/" target="_blank"> https://www.tampere.fi/ </a> <a href="https://www.tampere.fi/sites/default/files/2024-10/8725_Linnustoselvitys_20181002.pdf?fbclid=IwZXh0bgNhZW0CMTAAAR0nOyUq-Lb9dbRKGz1WVglrJrJrYgKU693iGtprirkbywAlXkiHrZMU-gk_aem_546lPv-QbSeJNCoS2Ja2Zw" target="_blank"> …/8725_Linnustoselvitys_20181002.pdf </a> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> 2) Filosofian lisensiaatti Pertti Koskimies, kaikkien tuntema lintuasiantuntija, teki vuosina 2023 ja 2024 linnustoselvityksen Iidesjärvellä ja sen ranta-alueilla. Ei aivan selviä, miten tarkkaan tuo ranta-alue tutkittiin ylempää. Laskenta käsitti koko Iidesjärven kiertämisen. Pesimälajit laskettiin. Koskimies teki järvelle 4 laskentakertaa toukokuun alun ja heinäkuun puolenvälin aikavälillä. Viides laskentakerta rajoittui naurulokkien poikasten laskemiseen pesimälautalta. Koskimies selvittää laskentaraportissaan selvitykseen liittyviä virhemahdollisuuksia kuten pitääkin tehdä, Pertti koskimies on hyvin arvostettu linnustoasiantuntija. </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Koskimies toteaa raportissaan:” Kahdeksan lajia on luokiteltu Suomessa uhanalaisiksi (kaksi erittäin uhanalaiseksi ja kuusi vaarantuneeksi) ja seitsemän lajia silmälläpidettäviksi, joten 40 % pesivästä lajistosta on uhanalaisluokituksessa punaisella listalla (Hyvärinen ym. 2019). Lisäksi viisi lajia kuuluu EU:n lintudirektiivin liitteen I lajeihin ja seitsemän lajia Euroopan Unionissa Suomen vastuulajeina pidettyihin lajeihin (niistä yksi on samalla myös erittäin uhanalainen, yksi vaarantunut ja yksi direktiivilaji). Kaikkiaan 62 %:lla järvellä vuosina 2023–2024 pesineestä erityisesti huomioitavasta lajistosta on jokin näistä neljästä suojeluperusteesta.” </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Koskimies kirjoittaa alueen lintuarvoista: ”Iidesjärvellä ja sitä reunustavilla rantaluhdilla, -pensaikoissa ja -lehdoissa havaittiin pesimäkaudella 2024 yhteensä 33 pesivää erityisesti huomioitavaa vesi- ja rantalintulajia, joiden yhteenlaskettu pari- ja reviirimäärä oli 282. </span> </p> <p> <span> Koskimies arvottaa Iidesjärven rantoineen seuraavasti linnustoraportissaan: Iidesjärvi on rantoineen huomattavan arvokas lintualue, jonka pesimälinnusto on hyvin monimuotoinen alueen suhteellisen pienehköstä koosta huolimatta. </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <span> 3) BirdLife Suomen Tiira-havaintojen perusteella kooste, mitä kaikkea tuolla asemakaavan ehdotusalueella on havaittu vuodesta 1.1.2020 lähtien. Listaus rajoittuu merkittävimpiin lintulajeihin. Tässä on kirjattu ylös paikallisesti havaitut linnut. Mukana ovat sekä pesimälajit että muuttomatkalla alueella lepäilleet ja ravintoa etsineet linnut. Muuttoaikaiset levähtämis-ja ruokailukohteet ovat linnuille erittäin tärkeitä. Mukaan on otettu vesialueella hieman asemakaavaehdotusalueen rajojen ulkopuolella havaittuja lintuja, koska asemakaavan vaikutus voi tuntuvasti kohdistua myös niihin ja koska linnut liikkuvat järvialueella. On huomattava, että sama laji voi olla useammassa kategoriassa. </span> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> CR= äärimmäisen uhanalaiset lajit 5 </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Punasotka, pikku-uikku, vuorihemppo, kuningaskalastaja, suokukko </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> EN= erittäin uhanalaiset lajit 12 </span> </p> <p> <span> Varpunen, tukkasotka, huuhkaja, nokikana, viherpeippo,, lapasotka, räystäspääsky, tervapääsky, hömötiainen, törmäpääsky, selkälokki, pussitiainen </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> VU= vaarantuneet 14 </span> </p> <p> <span> Haapana, harmaalokki, pilkkasiipi, pajusirkku, pensastasku, haarapääsky, jouhisorsa, heinätavi, liejukana, varpuspöllö, rastaskerttunen, naurulokki, valkoselkätikka, vesipääsky </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> NT= silmälläpidettävät lajit 19 </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Kanahaukka, alli, isokoskelo, silkkiuikku, harakka, järripeippo, taivaanvuohi, närhi, västäräkki, liro, punavarpunen, pensaskerttu, härkälintu, käenpiika, kiuru, helmipöllö, ruokokerttunen, valkoviklo, suosirri </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Direktiivilajit 26 </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Suokukko, uivelo, huuhkaja, merikotka, laulujoutsen, räyskä, ampuhaukka, viirupöllö, harmaapäätikka, varpuspöllö, palokärki, kurki, sääksi, pikkusieppo, helmipöllö, pikkulokki, kaakkuri, kalatiira, kuikka, lapintiira, kehrääjä, liro, pikkulepinkäinen, ruskosuohaukka, hiiripöllö, sinirinta </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> EKV= kansainväliset Suomen vastuulajit 27 </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Kurki, laulujoutsen, palokärki, liro, pikkulepinkäinen, sääksi, pikkusieppo, sinirinta, ruisrääkkä, haapana, uivelo, tukkasotka, leppälintu, mustaviklo, selkälokki, pilkkasiipi, pohjantikka, kalatiira, telkkä, rantasipi, pikkulokki, huuhkaja, tavi, isokoskelo, varpuspöllö, helmipöllö, taviokuurna </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Pirkanmaan vastuulajit 2 </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> huuhkaja, valkoselkätikka </span> </p> <p> <span> <br/> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> </div> Mon, 24 Mar 2025 15:10:12 GMT https://www.pily.fi/pirkanmaan-lintutieteellisen-yhdistyksen-muistutus-ehdotuksesta-koskien-xxiv-nekala-iidesjaervi-iidesjaerven-puisto-asemakaavaa-nro-8725-diaaarinumero-tre-932-10-02-01-2020 kannanotto thumbnail main image https://www.pily.fi/pirkanmaan-lintutieteellisen-yhdistyksen-mielipide-koskien-sastamalan-kaermekallion-tuulivoimahankkeen-yva-selostusta-viitteenae-pirely-8232-2022 <div data-rss-type="text"> <p> <strong> Hanke </strong> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Arviointiselostuksessa kerrotaan Kärmekallion tuulivoimahankkeesta seuraavasti: </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> ”Eurowind Energy Oy suunnittelee Kärmekallion tuulivoimapuistoa Sastamalan kaupunkiin. Hankealueelle suunnitellaan enintään seitsemän uuden tuulivoimalan rakentamista. Suunniteltujen voimaloiden kokonaiskorkeus on enintään 260 metriä ja niiden yksikkötehoksi arvioidaan 6–8 megawattia (MW) jolloin kokonaisteho seitsemällä voimalalla on 42–56 MW. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Hankealue sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa noin seitsemän kilometrin etäisyydellä Sastamalan </span> </p> <p> <span> keskustaajamasta Vammalasta. Sastamalan Kiikoisten taajama sijaitsee noin kuuden kilometrin etäi- </span> </p> <p> <span> syydellä hankealueesta luoteeseen ja Mouhijärven taajama noin 16 kilometrin etäisyydellä hanke- </span> </p> <p> <span> alueesta koilliseen. Huittisen taajama sijaitsee noin 22 kilometrin etäisyydellä hankealueesta ete- </span> </p> <p> <span> lään, Kokemäen taajama noin 24 kilometrin etäisyydellä hankealueesta lounaaseen ja Harjavallan </span> </p> <p> <span> taajama noin 29 kilometrin etäisyydellä hankealueesta lounaaseen. Satakunnan maakuntaraja sijoit- </span> </p> <p> <span> tuu lähimmillään noin 6,1 kilometrin päähän hankealueen länsipuolelle. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Kärmekallion hankealueen kokonaispinta-ala on noin 1 400 hehtaaria. Hankealueelle sijoittuu eri </span> </p> <p> <span> ikäistä talousmetsää, ojitettuja soita sekä muutamia peltolohkoja. Hankealueen koillisosaan sijoit- </span> </p> <p> <span> tuu pienialaisia luonnonsuojelualueita sekä ojittamattomia suoalueita, ja keskiosaan suljettu kaato- </span> </p> <p> <span> paikka. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Hankealueelle sijoittuu yksityisten tahojen sekä yksityisen ja julkisen sektorin omistamia maa-alu- </span> </p> <p> <span> eita. Hankevastaava on solminut tarvittavat maanvuokrasopimukset seitsemän tuulivoimalan sijoit- </span> </p> <p> <span> tamiseksi alueelle. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Hankkeen sähkönsiirtoa varten hankealueelle rakennetaan sähköasema. Hankealueen keskivaiheille </span> </p> <p> <span> itä-länsisuunnassa sijoittuvat Fingrid Oyj:n Ulvila-Kangasala 400 kV voimajohto sekä Harjavalta-Melo 110 kV voimajohto, jotka ovat samoissa pylväissä. Hankkeen liittyminen kantaverkkoon on suunniteltu toteutettavaksi olemassa olevia voimajohtopylväitä hyödyntäen. Lisäksi alueelle suunnitellaan aluevaraus energiavarastolle.” </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <strong> Linnustoselvitykset </strong> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Linnustoselvityksissä on selkeitä puutteita. Tämä johtuu selvityksiin ja seurantaan käytetyn ajan vähäisyydestä. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Kanalintujen soidinpaikkaselvitys on tehty vain yhtenä keväänä vuonna 2022. Selvitykseen on käytetty 2 kertaa. Samoin pöllöselvitys perustuu yhden kevään 2 kerran havainnointiin keväällä 2022 </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Tuulivoimahankkeiden linnustoselvityksissä tulee ottaa käytäntöön malli, jossa kanalintujen soidinselvitys ja pöllöselvitys perustuvat useamman kuin yhden kevään tuloksiin. Näin tulokset olisivat tuntuvasti luotettavampia. Pöllöselvityksessä YVA-selostuksessa todetaan, että ”kuuntelu tapahtui ajamalla autolla ja kävellen hankealueella ja sen lähiympäristön metsäautoteillä, joilla pysähdyttiin kuuntelemaan pöllöjen soidinääntelyä noin 3–5 minuutin ajaksi noin 500 metrin välein. Selvitys on kattava.” Yhdellä paikalla on käytetty liian vähäinen kuunteluaika. Tosin samat pisteet on kuunneltu kaksi kertaa. Ei myöskään selviä, onko atrappia käytetty vai ei. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Päiväpetolintuselvitys sisältää ainoastaan 6 tarkkailupäivää kesä-elokuussa vuonna 2022. Tämä alittaa merkittävästi ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisen petolintuseurannan. Hankealueella ja sen lähialueilla on monipuolinen reviiriä pitävä ja alueen kautta lentävä petolinnusto. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Kevätmuutonseuranta käsittää 10 päivää. Keväällä 2023 Kevätmuutonseuranta on alkanut liian myöhään vasta huhtikuussa. Tämä vaikuttaa muun muassa, että kotkien ja tiettyjen muiden petolintulajien sekä laulujoutsenten muuton osalta on suurta epävarmuutta tuloksissa. Laulujoutsenia liikkui alueella jo runsaasti ennen huhtikuun alkua ( BirdLife Suomen lintutietopalvelu Tiira). Havaittujen kotkien ja laulujoutsenten määrä on varsin vähäinen. On muistettava, että hankealue sijaitsee laulujoutsenen, kurjen ja merikotkan päämuuttoreitillä sekä muuttoreitin vaikutuspiirissä. Hanhia muuttaa hankealueella ja sen läheisyydessä nykyisin lisääntyvästi. Hanhet lepäilevät ja ruokailevat Huittisten ja Sastamalan Villilän pelloilla suurin joukoin. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Syysmuutonseuranta kattaa 11 päivää syksyllä 2023.. Syysmuutonseurantaa olisi pitänyt jatkaa pitemmälle – kuten virallisessa ohjeistuksessakin mainitaan. Esimerkiksi marraskuun puolenvälin aikoihin on Sastamalassa ollut vielä paikallisia joutsenia yhdelläkin paikalla vähintään 700. Myös muualla Suomessa on ollut suuria joutsenkerääntymiä. Syysmuuttoseurannan lopettamisen aikoihin on liikkeellä ollut vasta melkoisen pieniä joutsenparvia. Tiedot löytyvät BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelusta. Hankealue on kurjen ja joutsenen syksyisen päämuuttoreitin vaikutuspiirissä. Kuitenkin muuttavia laulujoutsenia on muutonseurannassa havaittu vain 81 yksilöä. Tämä lukema kertoo muutonseurannan puutteellisesta ajoittumisesta. BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelun mukaan syksyisin Huittisten ja Sastamalan pelloilla voi ruokailla ja lepäillä runsas 10 000 (jopa lähemmäs 20 000 hanhea) hanhea kerralla. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Pesimälinnuston laskentaan on käytetty kahtena eri vuonna (2022 ja 2024) yhteensä 4 päivää. Päivät sisältävät sekä pistelaskentaa että sovellettua kartoituslaskentaa. Käytettyjen päivien vähäisyys suurella alueella lisää laskentojen tulosten epävarmuutta. Pistelaskentojen määrä oli 11. Tämä on ilmeisen vähäinen määrä alueen suuruuteen nähden. Yleensäkin tuulivoimahankkeissa tulee kartoittaa hankealue tarkemmin kuin nyt on useasti käytäntönä. Ei pidä liikaa painottaa karttatutkiskelun perusteella ns. arvokkaita alueita, vaan hankealue tulee kartoittaa riittävän tasaisesti. Tehdyt laskennat tulee myös määritellä kartoilla nykyistä paremmin. Kärmekallion laskennoissa voidaan todeta, että laskennat jakaantuvat kuitenkin kahdelle eri vuodelle. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <strong> Hankealueen pesimälinnustosta </strong> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Vaikka YVA-selostuksessa annetaan ymmärtää, että hankealueen linnusto on varsin tavanomaista, hankealueella on myös tärkeitä lintulajeja. Alueelta löytyy töyhtötiaisia (VU) ja hömötiaisia (EN), kanalintuja ja petolintuja. Tämä seikka on otettava huomioon, kun tehdään päätöksiä. Töyhtötiaisen ja hömötiaisen kohdalla on pidettävä mielessä se, että lajien kannat ovat nopeasti vähentyneet, vaikka hankealueella niitä esiintyisikin toistaiseksi. Arviointiselostuksen mukaan hankealueen pesimälinnustosta on 39% huomionarvoisia lajeja. Kun yhä useammasta lintulajista tulee uhanalainen ja kanta vähentyy nopeasti, on lajien käyttämien biotooppien ja reviiripaikkojen suojeluun kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Tätä seikkaa ei voi sivuuttaa viittaamalla siihen, että lajit ovat toistaiseksi vielä alueellisesti tavanomaisia. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <strong> Petolinnut </strong> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Hankealueella on YVA-selostuksen mukaan varma erittäin uhanalaisen mehiläishaukan reviiri ja pesä. Samoin vaarantunut hiirihaukka saattaa pesiä alueella. Tuulivoimalat muodostavat näille kahdelle uhanalaiselle petolinnulle merkittävän riskin. Huolestuttavaa on se, että myös monilla muilla tuulivoimahankealueilla Pirkanmaalla nämä kaksi Pirkanmaan vastuulajia ovat joutumassa tuulivoimahankkeiden jalkoihin. Näiden molempien lajien kannat ovat vähentymässä. Tästä syystä tuulivoimahankkeissa lajien pesimä- ja reviiripaikkoja tulee säilyttää elinkelpoisina, jotta reviirit eivät autioidu. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Tehdyn petolintuselvityksen mukaan hankealueen keskeisillä osilla on runsaasti petolintujen havaintoja. Edellä mainittu koskee muun muassa mehiläishaukkaa ja hiirihaukkaa, Mehiläishaukasta tehdyt lentohavainnot ovat valtaosin törmäyskorkeudella. Samoin hiirihaukasta tehdyt havainnot ovat suurelta osin törmäyskorkeudella. YVA-selostuksessa todetaan myös, että havainnointipiste ei ole kauttaaltaan riittävän kattava. Tuulivoimalat synnyttäisivät kyseiselle kahdelle uhanalaiselle petolintulajille ja Pirkanmaan vastuulajille merkittävän riskin. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Kärmekallion YVA-selostuksessa todetaan:” Hankealueella esiintyvien petolintujen (pl. kalasääski) osalta elinympäristön muutosten vaikutukset ja häiriövaikutukset ovat kaikissa hankevaihtoehdoissa vähäiset, sillä alueen petolintulajisto on kohtuullisen tavanomaista vastaavien metsäisten seutujen lajistoa, vaikka alue kuuluukin useampien suojelullisesti arvokkaiden päiväpetolintujen reviireille. ” Tähän arvioinnin lopputulemaan ei voi yhtyä. YVA-selostuksessa mainitaan kuitenkin jatkossa:” Joukossa oli myös muita suurikokoisia petolintulajeja, kuten uhanalaiset mehiläishaukka ja hiirihaukka sekä kanahaukka, joilla mahdollisesti oli reviirit hankealueella tai sen lähistöllä. Lajit lentävät soidinaikaan korkealla ja toisaalta poikasten harjoitellessa lentotaitoa ovat herkempiä törmäyksille. Mikäli lajeilla on pysyvät reviirit hankealueen ympäristössä, voidaan Kärmekallion tuulivoimahankkeella varovaisuusperiaatteen mukaisesti katsoa olevan kohtalainen törmäysriskivaikutus kalasääsken ohella myös mehiläishaukalle ja kanahaukalle.” </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Sääksi käyttää aluetta ainakin ylilentoihin. Yksi pesä on hankealueen pohjoispuolella. Paikallisilta saatujen tietojen mukaan sääksellä olisi myös pesä hankealueen välittömässä läheisyydessä länsipuolella. Tämä tieto tulee todentaa. Sääksen pesään/pesiin on jätettävä vähintään suosituksen mukainen 2 km:n etäisyys tuulivoimaloista. Lisäksi on todettava, että sääksestä tehtyjä lentohavaintoja on yllättävän vähän petolintuseurannan aikana. Vain kuusi havaintoa on tehty. Näistä 5 suuntautuu hankealueen kautta länteen tai lounaaseen. Vain yksi havaittu lento on hankealueen ulkopuolelta etelään. Kaikki sääksen petolintuseurannassa havaitut hankealueen ylitse suuntautuneet lennot ovat olleet törmäyskorkeudella. Törmäysmallinnuksia ei ole tehty. Yleisesti mainittakoon, että esimerkiksi sääksen seurannassa tulee ottaa sekin huomioon, että seurantaan tulisi saada mukaan myös lentokykyisiksi tulleiden poikasten lentokäyttäytymistä. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Alueelta on havainto erittäin uhanalaisesta huuhkajasta. Huuhkajan mahdollinen reviiri hankealueella tai sen läheisyydessä on varmistettava mahdollisimman hyvin. Vuohijoen kaatopaikka voi edelleen houkutella huuhkajaa paikalle. Huuhkaja on erittäin arka kaikenlaiselle häiriölle ja tuulivoimaloille. Hankealueelta on myös yksi havainto helmipöllöstä (NT). Helmipöllön kanta on heikentynyt olennaisesti Pirkanmaalla. Lisäksi alueelta on havainto aikaisemmin viirupöllön pesinnästä. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <strong> Kanalinnut </strong> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> YVA-selostuksessa tunnutaan aliarvioitavan metsäkanalintujen alttiutta törmätä tuulivoimaloihin ja sähkönsiirtojohtoihin. Tarkastelussa on otettava huomioon lisäksi alueen läpi kulkevan voimajohdon ja tuulivoimaloiden yhteisvaikutus linnustoon. Entisen linjan lisäksi ollaan rakentamassa uutta linjaa vanhan linjan lisäksi samalle reitille. Ainakin sähkölinjojen määrä lisääntyy. YVA-selostuksessa ei anneta myöskään riittävästi painoa tuulivoimalahankkeen kielteisille vaikutuksille kanalintuihin. Uusien tutkimusten mukaan tuulivoimaloiden häirintävaikutus ulottuu tapauksittain kilometrien päähän. Biotoopin muutokset vaikuttavat myös kielteisesti. Kanalintujen mahdollisuus löytää uusia paikkoja menestykselliseen soidintamiseen, ruokailuun ja pesimiseen ovat hyvinkin rajalliset, koska biotooppimuutokset ovat olleet varsin rajuja. Tästä syystä on noudatettava varovaisuusperiaatetta. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> https://www.luke.fi/fi/uutiset/katsaus-useat-lintu-ja-nisakasryhmat-vaistavat-tuulivoimaloita </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <strong> Lakkiniemen aurinkovoimahanke </strong> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Tuulivoimahankealueen läheisyyteen (n. 0.6 km) suunnitellaan myös aurinkovoimaa. Lakkiniemen aurinkohankkeen ala olisi 108 ha (uusin tieto taisi olla 50 ha). Aurinkovoiman haitallisista vaikutuksista on toistaiseksi vähän tietoja. Aurinkovoima-alue supistaa muun muassa monen lintulajin pesimäaluetta ja petolintujen saaliinhakualuetta. Erilaiset heijastukset voivat synnyttää riskitekijöitä linnuille. Jotkut lajit voivat erehtyä pitämään aluetta vesialueena, johon voi laskeutua. Linnut saattavat myös törmätä aurinkokenttärakennelmiin. Aurinkovoimakenttä houkuttelee pahimmillaan alueelle runsaasti hyönteisiä, ja hyönteisiä pyydystävät linnut tulevat tästä syystä saalistelemaan alueelle. Aurinkovoimaan tulee asennoitua varovaisuusperiaatteella, koska tieto aurinkovoiman vaikutuksista on toistaiseksi liian puutteellista. Kärmekallion tuulivoimahankkeen ja Lakkiniemen aurinkovoimahankkeen yhteisvaikutukset tulee arvioida tarkkaan. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <strong> Tuulivoimaloiden sijoituspaikat </strong> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> YVA-selostuksen tuulivoimasijoittelun mallissa on puutteita, jotka merkitsevät vaaraa luonnon monimuotoisuuden säilymiselle. Iso-Yyrin suoalue kokonaisuudessaan on tärkeä alueellinen luonnon ydinalue ja yhteyskäytävä sekä valtakunnallisestikin arvokas suoalue. Yyrinsuon alueella on myös soidensuojelun täydennyskohde-ehdotus. Tästä syystä tuulivoimalapaikat 6 ja 7 tulee poistaa.. Lisäksi Teerinevan ympäristö on luonnon monimuotoisuuden vuoksi turvattava alue. Näin ollen ainakin tuulivoimalapaikat 2 ja 3 tuntuisivat olevan väärin sijoitettuja. Tuulivoimapaikkojen vähentäminen ja siirtäminen vaikuttaisivat ilmeisesti myös jonkin verran myönteisesti hankealueella tai lähialueella pesivien sekä alueen läpi lentävien petolintujen säilymiseen alueen linnustossa. Lisäksi esimerkiksi Teerinevan osalta tuulivoimalapaikkojen poistaminen edistäisi teeren soidinpaikan säilymistä. Samalla ekologiset yhteydet eivät vaikeutuisi. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> YVA-selostuksessa arvioidaan pesimälinnustoon kohdistuvia vaikutuksia seuraavaan tapaan:”Sääkseen kohdistuvat vaikutukset arvioidaan hankevaihtoehdossa VE 1 suuriksi ja hankevaihtoehdossa VE 2 enintään kohtalaisiksi, sillä vaihtoehdossa VE 1 lähimpiin voimaloihin kertyy matkaa alle 2 km ja vaihtoehdossa VE 2 yli 2 km.” Sääksen kohdalta on myös muistettava, että sääksen saalistuslennot saattavat suuntautua eri suuntiin riippuen vuosittaisista vaihteluista esimerkiksi säiden ja kalan esiintymisen vuoksi. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Suojelullisesti arvokkaaseen pesimälinnustoon (pl. sääksi) kohdistuvat vaikutukset arvioidaan ko- </span> </p> <p> <span> konaisuudessaan kohtalaisiksi. Suurimmat vaikutukset kohdistuvat ennen kaikkea kanalintuihin ja </span> </p> <p> <span> pöllöihin. Hankevaihtoehtojen (VE1 ja VE2) väliset erot vaikutusten suuruudessa ja merkittävyy- </span> </p> <p> <span> dessä ovat varsin vähäiset.” </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <strong> Päätelmät </strong> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Kärmekallion tuulivoimahankkeen linnustoselvityksiin on käytetty liian vähän maastopäiviä. Tämä käy ilmi osaltaan useista epävarmuuksista. Petolintujen reviirit ovat jääneet täsmentämättä riittävästi. Petolintujen pesiä ei ole löydetty. Sääksen kohdalta on epäselvää, onko sääksellä toinenkin reviiri ja pesä hankealueen länsipuolella. Paikallisten aluetta tuntevien tietojen mukaan näin olisi. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Muutonseuranta on ajoittunut osittain väärin (tämä näkyy muun muassa muuttavien laulujoutsenten havaitussa vähäisessä määrässä). Laulujoutsen on kuitenkin yksi merkittävä laji, kun pohditaan tuulivoimaloiden aiheuttamia linnustollisia riskejä. Hankealueen kautta tai vaikutuspiirissä muuttavien laulujoutsenten todellisesta määrästä on merkittävää epävarmuutta. Muutonseurantapäivien määrän poikkeamista olennaisesti virallisesta ohjeistuksesta ei voi perustella sillä, että seurantaa tehdään sisämaassa, Kärmekallion tuulivoimahanke sijoittuu usean tuulivoimaloille herkän lintulajin päämuuttoreitille tai sen välittömään läheisyyteen. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Kanalintujen soidinpaikkaselvitys ja pöllöselvitys perustuvat vain yhden kevään niukkaan havainnointiin. Kanalintujen keväinen selvitys tulee tehdä myös laajemmin maastossa kuin pelkästään kartalta tai ilmakuvista määritellyillä otollisilla paikoilla. Tällainen liian rajoittunut selvitys voi antaa väärän kuvan, koska muun muassa nykyinen metsänkäyttö on vaikuttanut kanalintujen esiintymiseen. Kanalinnut joutuvat tyytymään myös muihin kuin optimaalisiin biotooppeihin. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Tuulivoimaloiden aiheuttamia haitallisia vaikutuksia esimerkiksi linnustoon tarkastellaan liian suppea-alaisesti. Uusimpien tutkimusten mukaan useat lintulajit karttavat tuulivoima-alueita laajalle etäisyydelle. Karttamisen lisäksi tuulivoimalat synnyttävät pöllöille, useille päiväpetolintulajeille ja kanalinnuille törmäysriskin, jota ei pidä vähätellä. Kysymyksessä ovat useasti juuri uhanalaiset lajit tai voimakkaasti taantumassa olevat lajit. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> YVA-selostuksessa arvioidaan (liian vähäisestä seurannasta huolimatta), että esimerkiksi tuulivoimaloiden vaikutus sääkseen on suuri vaihtoehdossa VE1 ja kohtalainen vaihtoehdossa VE2. Suojelullisesti arvokkaaseen pesimälajistoon kohdistuvat vaikutukset arvioidaan kokonaisuudessaan kohtalaisiksi molemmissa vaihtoehdoissa. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Kun otetaan huomioon linnustoselvityksen vajavaisuus ja se, että sääksen mahdollisen toisen reviirin/pesän varmistaminen on jäänyt tekemättä, on vaadittava linnustoselvitysten täydentämistä. Liiaksi epävarmuutta on myös mehiläishaukan, hiirihaukan, kanahaukan ,huuhkajan, viirupöllön ja helmipöllön osalta. Yleensäkin tuulivoimahankkeiden linnustoselvityksissä puuttuu kokonaan yömuuttajien havainnointi. Tämä luo selvityksille huomattavaakin epävarmuutta hankepaikasta riippuen. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Vaihtoehtojen VE1 ja VE2 haitta-arviointi perustuu nyt liian vähäiseen hankealueelta ja sen lähialueilta saatuun tietoon. Käytettävissä olevan tiedon nojalla tuulivoimalapaikat 7 ja 6 tulee poistaa. Tämä johtuu sääksen reviirin ja pesän sijainnista hankealueen pohjoispuolella sekä Yyrinsuokokonaisuuden paikallisesta ydinluontokohteesta. Muiden tuulivoimalapaikkojen sopivuutta voidaan arvioida, kun saadaan täydennettyä tietoa esimerkiksi petolintujen reviireistä ja pesistä. Pelkästään nyt käytettävissä olevan tiedon varassa ei voida tehdä sitovia päätöksiä tuulivoimalapaikoista. Varovaisuusperiaatetta on noudatettava, kun selvitykset ovat liian puutteellisia. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Tampereella 19.1.2025 </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Jukka T. Helin </span> </p> <p> <span> Suojeluvastaava </span> </p> <p> <span> Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys </span> </p> <p> <span> pily@pily.fi </span> </p> <p> <br/> </p> </div> Sun, 19 Jan 2025 08:35:31 GMT https://www.pily.fi/pirkanmaan-lintutieteellisen-yhdistyksen-mielipide-koskien-sastamalan-kaermekallion-tuulivoimahankkeen-yva-selostusta-viitteenae-pirely-8232-2022 kannanotto thumbnail main image https://www.pily.fi/pirkanmaan-lintutieteellisen-yhdistyksen-ja-porin-lintutieteellisen-yhdistyksen-yhteinen-lausunto-koskien-karvian-parkanon-haitinkankaan-tuulivoimahankkeen-yva-ohjelmaa-viite-varely-5102-2024 <div data-rss-type="text"> <p> <strong> Hanke ja hankealue </strong> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Arviointiohjelman mukaan hanke on seuraavanlainen: </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> ”Elements Suomi Oy suunnittelee tuuli- ja aurinkovoimahankkeen toteuttamista Haitinkankaan </span> </p> <p> <span> alueelle. Hankealueen koko on noin 1560 hehtaaria ja se sijaitsee noin kuuden kilometrin </span> </p> <p> <span> etäisyydellä Karvian keskustaajaman kaakkoispuolella. Hankkeeseen sisältyy 10–16 </span> </p> <p> <span> tuulivoimalaa, jotka sijoittuvat Karvian kunnan ja Parkanon kaupungin alueelle, 354 hehtaarin </span> </p> <p> <span> kokoinen aurinkovoima-alue, joka sijoittuu Karvian kunnan alueelle sekä hankkeen </span> </p> <p> <span> ilmajohdolla toteutettava sähkönsiirto, jonka vaihtoehdot sijoittuvat Karvian kunnan sekä </span> </p> <p> <span> Parkanon ja Kankaanpään kaupunkien alueille. Suunnitelmissa on käyttää voimaloita, joiden </span> </p> <p> <span> kokonaiskorkeus on enintään 350 metriä ja yksikköteho enintään 10 MW. Tällöin </span> </p> <p> <span> tuulivoimaloiden kokonaisteho tulee olemaan 100–160 MW ja arvioitu vuotuinen sähkön </span> </p> <p> <span> nettotuotanto noin 550 GWh. Suunnitellun aurinkovoima-alueen kokonaisteho on </span> </p> <p> <span> maksimissaan 320 MW ja arvioitu vuotuinen sähkön nettotuotanto 310 GWh. Hankealueelle </span> </p> <p> <span> rakennetaan sähköasema, jonka kautta sähkö siirretään kantaverkkoon 110 tai 400 kV:n </span> </p> <p> <span> ilmajohdolla. YVA-menettelyssä arvioidaan vaikutukset 400 kV:n voimajohdolle, koska sen </span> </p> <p> <span> vaikutukset ulottuvat 110 kV:n voimajohtoa laajemmalle alueelle. Hankkeen sähkönsiirrolle on </span> </p> <p> <span> neljä vaihtoehtoista reittiä, jotka kaikki kulkevat Fingrid Oyj:n suunnitteleman </span> </p> <p> <span> Kristiinankaupunki-Nokia 400 + 110 kV:n voimajohdon rinnalla. Sähkönsiirto kantaverkkoon </span> </p> <p> <span> tapahtuu tämän johdon varrelle rakennettavan sähköaseman kautta. Reittivaihtoehdosta </span> </p> <p> <span> riippuen voimajohdon pituus tulee olemaan 26–28 kilometriä. Tavoitteena on, että tuuli- ja </span> </p> <p> <span> aurinkovoimahanke tuottaa sähköä vuonna 2028.” </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Hankealueen lähistölle/viereen sijoittuu kolme Natura-aluetta ja suojelualueita. Hankealue osuu myös luonnon monimuotoisuuden ydinalueelle ja ekologiselle maakunnalliselle yhteydelle. Hankealue soveltuu tuulivoimalle varsin huonosti. Linnuston ja muun eläimistön kohdalla on otettava tarkoin huomioon tuulivoimaloista aiheutuvat häirintävaikutukset varsin laajalle alueelle - lajeista johtuen jopa viiteen kilometriin asti. Häiriövaikutus on pääsääntöisesti haitallisempi kuin törmäysriski. Törmäysriskiäkään ei saa kuitenkaan vähätellä. Tuulivoimaloiden haittavaikutuksista on edelleen varsin puutteellista tietoa. Tieto perustuu matalampiin tuulivoimaloihin. Tuulivoimaloiden korkeuden kasvattaminen esimerkiksi 350 metriin lisää olennaisestikin tuulivoimaloista syntyvää haitallista vaikutusta. Tämä on yksi syy noudattaa varovaisuusperiaatetta. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Haitinkankaan tuulivoimahankkeen vieressä tai lähituntumassa on arvokkaita Natura- ja suojelualueita. Muun muassa Horjunkeidas (SACFI0200189), Puurokeidas -Hannankeidas (SACFI0336006), Häädetkeidas ( SACFI0336004 ) ja Suomijärvi ( SPAFI0200029) muodostavat osan alueen arvokkaista luontokohteista. Lisäksi lähialueella on Parkanon-Karvian rajaseudun soitten FINIBA-alue ( FINIBA Parkanon-Karvian rajaseudun suot, n. 2,2 km). Hanke sijoittuu myös luonnon monimuotoisuuden alueelle. Tuulivoimahanke tuo mukanaan merkittäviä riskejä tämäntyyppiselle linnusto- ja luontoalueelle. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Luonnovarakeskuksen kansainvälinen koostejulkaisu: </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <a href="https://www.luke.fi/fi/uutiset/katsaus-useat-lintu-ja-nisakasryhmat-vaistavat-tuulivoimaloita" target="_blank"> https://www.luke.fi/fi/uutiset/katsaus-useat-lintu-ja-nisakasryhmat-vaistavat-tuulivoimaloita </a> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <strong> Maakotka </strong> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Maakotka on vaarantunut (VU), erityisesti suojeltava, rauhoitettu ja lintudirektiivin liitteen I laji. Maakotka on saatu palautettua Pirkanmaalle ja mahdollisesti Satakuntaankin. Sen eteläinen pesimäraja kulkee Pirkanmaalla ja Pohjois-Satakunnassa. Moni tuulivoimahanke esimerkiksi Pirkanmaalla vaarantaa maakotkan elinvoimaisuuden maakunnassa. Maakotka on myös Pirkanmaan vastuulaji. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Maakotkasta on havaintoja Häädetkeitaan luonnonpuiston luoteis- ja pohjoispuolelta Rannankylän alueelta (BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelu) vuodesta 2010 alkaen, ja pysyvään reviiriin viittaavia pesimäaikaisia havaintoja on vuodesta 2013 alkaen. Havaintoja on 1,5-4 km etäisyydellä Haitinkankaalle suunnitellusta tuulivoima-alueesta. Lisäksi YVA-ohjelmassakin todetaan, että Haitinkankaan hankealueen eteläpuolelta on havaintoja maakotkasta. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span>  YVA-ohjelmassa mainittu Haitinkankaan hankealueen eteläpuolen maakotkahavainnot viitannevat hankealueen lounaispuolen reviiriin, mikä sijaitsee myös lähellä hankealuetta. Kyse voi olla toisesta maakotkareviiristä tai Häädetkeitaan maakotkaparin vaihtopesästä. Tämä on selvitettävä. Saman parin reviirinäkin liikkuminen alueiden välillä merkitsee liikkumista hankealueella. Vaikka maakotka ei pesisikään joka vuosi, pesä ja vaihtopesät on otettava huomioon sekä maakotkan mahdollisuus säilyttää reviiri ja saalistusalueet on turvattava. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Haitinkankaan tuulivoimahanke erityisesti muiden tuulivoimahankkeiden tai jo toiminnassa olevien tuulivoima-alueiden yhteisvaikutuksena vaarantaa maakotkareviirien säilymisen elinkelpoisina. Kangaslammit, Takakangas-Pihlajaharju ja toiminnassa oleva Kantti supistavat maakotkien nykyisiä ja potentiaalisia pesimis- ja ravinnonetsimisalueita. Maakotka on hyvin altis laji häiriöille. On otettava huomioon myös, että maakotkalle jää riittävästi sopivaa ravinnonetsimisaluetta. Maakotkien ravinnonetsimisalueet reviirillä vaihtelevat esimerkiksi ravintotilanteen tai vuoden ajan mukaan. Maakotkat liikkuvat tutkimusten mukaan laajasti ja säännöllisesti myös ydinreviirin ulkopuolella. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> https://luonnonsuojelunsaatio.fi/hankkeet/tutkimus-avaa-maakotkien-lento-ja-reviirikayttaytymista/ </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Yllä mainittujen tuulivoimaloiden yhteisvaikutuksesta alueen maakotkiin tulee tehdä perusteellinen yhteisvaikutusarviointi noudattaen varovaisuusperiaatetta. Maakotkien pesäpaikat ja vaihtopesät tulee selvittää riittävän hyvin. Maakotka on pitkäikäinen laji, jonka poikasmäärä on vähäinen. Maakotka on erityisen herkkä laji tästäkin syystä- Maakotkan alueellisen elinvoimaisuuden ja suotuisan tason säilyttämistä ei saa heikentää. Vaikka maakotka ei pesisikään joka vuosi, pesä ja vaihtopesät on otettava huomioon sekä maakotkan mahdollisuus säilyttää reviiri ja saalistusalueet on turvattava. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Ympäristömalli ja törmäysmallinnus ovat hyviä apuvälineitä, kun tarkastellaan maakotkien liikkumista reviirillään ja maakotkien törmäysriskiä. On kuitenkin muistettava, että mallinnukset ovat aina enemmän tai vähemmän keskiarvoihin perustuvia tulkintoja. Maakotkayksilöiden käyttäytyminen voi olla hyvinkin poikkeavaa malleista esimerkiksi jollakin reviirialueella tai sitten eri osissa maata. Tästä syystä on aina sovellettava riittävästi varovaisuusperiaatetta. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <strong> Linnustoselvitykset </strong> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Metsäkanalinnut ja pöllöt </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Metsäkanalintujen soidinpaikkaselvitys ja pöllöselvitys kattavat kummatkin vain 2 päivän työmäärän. Metsäkanalintuselvitys ja pöllöselvitys tulee tehdä useampana kuin vain yhtenä keväänä. Esimerkiksi pöllöjen havaittavuus ja pesiminen ovat riippuvaisia kevään ravintotilanteesta. Pöllöjen soidin- ja ääntelyaktiivisuus vaihtelevat myös yöstä toiseen. Yhden kevään metsäkanalintuselvitys ja pöllöselvitys eivät anna riittävän hyvää kuvaa näiden lajien tilanteesta hankealueella ja hankealueen lähistöllä. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Pesimälinnustoselvitys </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Pesimälinnustoselvitys sisältää kaksi eri selvitysten kertaa. Arviointiohjelmassa todetaan:” Selvityksissä on käytetty menetelminä kartoituslaskentaa, pistelaskentaa ja linjalaskentaa.” Mitä tämä kaksi kertaa todellisuudessa tarkoittaa? Arviointiselostuksesta toivottavasti saa tähän tarkennusta. Hankealueen laajuus on mittava 1 560 ha. On selvää, että luotettavan linnustoselvityksen laatiminen edellyttää kylliksi maastopäiviä. Hankealueen lähialueellekin tulee kiinnittää huomiota. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Petolinnut </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Hankealueella pesii erittäin uhanalainen petolintu. Tuulivoimalat aiheuttaisivat sen, että tämän lajin tulevaisuus alueella vaarantuu suuresti. Lajin tiedetään olevan hyvin arka kaikenlaiselle häirinnälle. Laji karttaa myös tuulivoima-alueita. Kaikki kolme vaihtoehtoa VE1-VE3 muodostavat suuren ja merkittävän uhkan pesinnän mahdollisuuksille jatkua. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> YVA-ohjelmassa kerrotaan:” Suomen lajitietokeskuksesta (11/2023) saatujen tietojen mukaan ja alueella tehtyjen syysmuutonseurannan ja petolintuseurannan (Ahlman Group Oy 2023) perusteella alueella todennäköisesti pesii mehiläishaukka ja hiirihaukka, vaikka pesäpuita ei pystyttykään </span> </p> <p> <span> paikantamaan. Myös tuulihaukalla on alueella todennäköisesti pesä.” Linnustoselvitykset on tehty käyttäen liian vähän aikaa, jollei hankealueella todennäköisesti pesivistä kolmesta petolintulajista ole pystytty löytämään tai tarkentamaan lajien pesiä. Mehiläishaukka (EN) ja hiirihaukka (VU) ovat lisäksi uhanalaisia. Tuulivoimaloiden sijoituspaikkojen haitallisen vaikutuksen arviointia ei voi tehdä ilman, että pesäpaikat tunnetaan. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Arviointiohjelman mukaan ”petolinnut tuntuvat käyttävän aluetta runsaasti </span> </p> <p> <span> mahdollisesti ravinnonhankintaan päätellen tuulihaukan, hiirihaukan, ruskosuohaukan, </span> </p> <p> <span> sinisuohaukan ja varpushaukan havaintojen määrästä (Ahlman Group Oy 2023, Rejlers </span> </p> <p> <span> Finland Oy 2024f). Pellot ja turvetuotantoalueet ovat mahdollisesti hyviä elinympäristöjä </span> </p> <p> <span> myyrille, joita petolinnut saalistavat.” Tuulivoimalat sopivat huonosti tällaiselle alueelle tai sen välittömään läheisyyteen. Vaikutusarvioinnissa on kiinnitettävä erityistä huomiota alueella lentävien petolintujen törmäysriskiin ja tuulivoimaloista johtuviin häiriötekijöihin- Suomijärven suunnalta on sääksihavaintoja, joten sääksen pesän sijaintiin ja lentoreitteihin on paneuduttava vaikutusarvioinnissa. Maakotkaan liittyvät tehdyt selvitykset ja tekotavat on ilmoitettava tarkasti. Maakotkien seuranta edellyttää hankealueella ja sen läheisyydessä myös talvikauden havainnointia. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Muuttolinnuston seuranta </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Muuttolintuselvitykseen on käytetty kevätmuuton osalta 10 päivää ja syysmuuton osalta 10 päivää. Tämä alittaa selkeästi virallisen ohjeistuksen määritykset. Kevätmuuton seurannasta saa tarkempia tietoja vasta YVA-selostuksessa. Seurantajaksojen aikaväliäkään ei ole kerrottu tässä vaiheessa. Arviointiohjelman tietojen vajavaisuuden vuoksi seurannan luotettavuutta ja tehokkuutta ei voi arvioida näiltä osin. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Hankealue osuu arviointiohjelman mukaan syysmuuton osalta osittain kurjen päämuuttoreitille. Hankealueen etelä- ja pohjoisosissa muuttaa myös hanhia. Muuttavien ja lepäilevien hanhien määrät ovat olleet kasvusuunnassa, koska hanhien muuttoreitti ja aikataulu ovat muuttuneet. Lisäksi on tietoja, että Suomijärven suunnalla on havaintoja suurista hanhiparvista. Metsähanhien alalajit kuuluvat uhanalaisuusluokitukseen. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Linnustovaikutusten arviointi tuulivoimarakentamisessa-oppaassa (Ympäristöministeriö 2016) ohjeistetaan linnustoselvitysten tasosta seuraavaa: </span> </p> <p> <span> https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75407/SY_6_2016.pdf? </span> </p> <p> <span> Sequence=1 </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Haitinkankaan tuulivoimahanke sijoittuu alueelle, jonka kautta muuttaa lukuisasti lintuja. Lajit ovat myös herkkiä tuulivoimaloihin törmäyksille. Muuttolinnuston seurantapäivien vähäisyyttä ei voi perustella sillä, että alue sijaitsee sisämaassa ja sisämaassa on vähemmän muuttoa kuin rannikolla. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Suomijärvi </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Suomijärven Natura-alueen suojeluperusteina ovat sekä muutto- että pesimälinnusto. Pesimälajistoon on kuulunut useita uhanalaisuusluokitukseen kuuluvia lajeja. Natura-arvioinnissa on otettava molemmat linturyhmät huomioon. Nokikana on EN-laji. Samoin punasotkan (CR) tilanne on selvitettävä. Hankealue on niin lähellä Suomijärveä, että on otettava huomioon, että linnut voivat lennellä hankealueelle ja takaisin Suomijärvelle. Hankealueellahan on muun muassa suunnitellulla aurinkovoima-alueella kosteikkolinnuille sopivaa biotooppia. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <strong> Aurinkovoima-alue </strong> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Aurinkovoiman mahdolliset haitalliset vaikutukset tulee kartoittaa konkreettisesti. Suunnitellulla aurinkovoima-alueella ja sen lähialueilla on tärkeitä linnustoarvoja. Aurinkovoiman haitallisista vaikutuksista muun muassa linnustoon on vielä varsin vähän tietoja. Tämä edellyttää, että aurinkovoiman perustamisessa ollaan kriittisen varovaisia. Tiedon puuttumisella ei saa päätyä siihen, että mahdollisia haitallisia vaikutuksia ei pidä ottaa toistaiseksi lainkaan huomioon tai niitä voi vähätellä. Aurinkovoima-alue peittää alleen ja supistaa lintujen pesimä- ja ruokailualuetta. Lisäksi linnut voivat tulkita aurinkovoimakentän heijastuksineen vesialueena ja laskeutua sille. Törmäyksiä ei voida myöskään sulkea pois. Aurinkovoimakenttä voi houkutella runsaasti hyönteisiä. Hyönteiset puolestaan saavat paikalle ravintoa etsiviä lintuja. On huomattava, että suunnitelma aurinkovoima-alueesta on yli kaksinkertaistunut siitä, kun Varsinais-Suomen ELY-keskus antoi 19.2.2024 päätöksen yksittäisen YVA-menettelyn soveltamisesta aurinkovoimahankkeeseen. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <strong> Päätelmiä </strong> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Natura-arvioinnin tekemisen tärkeyttä tunnutaan aliarvioitavan yleisesti ja esimerkiksi Puurokeitaan- Hannankeitaan ja Horjunkeitaan kohdalla. Näillä alueilla voi tietojen mukaan olla luontotyypille ominaista arvokasta pesimälinnustoa ja muuttolinnustoa. (esimerkiksi maakotka, kahlaajia). Monet kahlaajat kuuluvat uhanalaisuusluokitukseen. Arvokkaan linnuston esiintyminen tulee selvittää ja tehdä tuloksista haitallisuusarviointi. Hankealueen viereisiltä Natura-alueilta on havaintoja muun muassa kapustarinnasta, pikkukuovista, suokukosta (CR), lirosta (NT), valkoviklosta (NT), mustakurkku-uikusta (EN), riekosta (VU), tukkasotkasta (EN) ja pohjansirkusta (NT). Esimerkiksi äärimmäisen uhanalaisen suokukon nykyinen tilanne (niin pesimä -kuin muutonaikainen) hankealueella ja sen lähialueilla tulee selvittää. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Aurinkovoiman ja tuulivoiman haitalliset vaikutukset erityisesti uhanalaiseen linnustoon on tarkoin selvitettävä. Linnustoselvitykset ovat nyt ilmeisen vajavaisia monilta osin. Haitinkankaan tuulivoimahanke sijoittuu merkittävän luonto-ja suojelualuekokonaisuuden keskelle. Hankkeen heikentävä vaikutus luontoarvoihin ulottuu moneen suuntaan. Hanke ehkäisee ja rajoittaa alueiden välisiä kulkuyhteyksiä ja pirstoo haitallisesti hankealuetta. Hankealue on tärkeä petolintujen saalistusalue. Tuulivoimaloiden lennonestovalot antavat oman häiritsevän vaikutuksensa. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Maakotkien esiintyminen, reviirit alueella ja pesien/vaihtopesien etäisyydet hankealueesta on ehdottomasti selvitettävä huomattavasti paremmin kuin nyt on tehty. Tehty selvitys ei ole lainkaan riittävä, jotta voitaisiin tehdä luotettava arvio hankkeen kielteisistä vaikutuksista maakotkiin. Tehdyn maakotkaselvityksen vajavaisuuden vuoksikaan hanketta ei voi hyväksyä. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutukset tulee kartoittaa ja arvioida huolellisesti. Hankealueesta 25 km:n säteellä on toiminnassa 5 tuulivoima-aluetta. Hankkeilla on 7 tuulivoima-aluetta. Lisänä suunnitellaan aurinkovoimaa ( 4 hanketta). Toiminnassa jo olevat ja suunniteltavat tuulivoimahankkeet sisältävät maksimissaan 134 tuulivoimalaa. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Linnustoselvitykset on tehty jo pääosin valmiiksi YVA-ohjelmavaiheessa, mutta tuloksista ei anneta monilta osin tarkkoja tietoja. Viitataan siihen, että tarkat tulokset julkistetaan vasta YVA-selostusvaiheessa. Tämä kaventaa tuntuvasti paikallisasukkaiden ja yhdistysten mahdollisuuksia arvioida selvitysten riittävyyttä ja tasoa sekä tarpeen mukaan esittää selvitysten täydennyksiä. Jos selvitykset on tehty ja ne ovat valmiina YVA-ohjelmavaiheessa, tulee ne myös julkistaa jo tässä vaiheessa. Varsinaisen vaikutusarvioinnin voi laatia vasta YVA-selostusvaiheessa. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Tampereella ja Porissa 16.1.2025 </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Jukka T. Helin </span> </p> <p> <span> Suojeluvastaava </span> </p> <p> <span> Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry </span> </p> <p> <a href="mailto:pily@pily.fi" target="_blank"> pily@pily.fi </a> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Rane Olsen </span> </p> <p> <span> puheenjohtaja </span> </p> <p> <span> Porin Lintutieteellinen Yhdistys PLY ry </span> </p> <p> <span> ply@satakunnanlinnut.fi </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> </div> Sat, 18 Jan 2025 13:42:24 GMT https://www.pily.fi/pirkanmaan-lintutieteellisen-yhdistyksen-ja-porin-lintutieteellisen-yhdistyksen-yhteinen-lausunto-koskien-karvian-parkanon-haitinkankaan-tuulivoimahankkeen-yva-ohjelmaa-viite-varely-5102-2024 kannanotto thumbnail main image https://www.pily.fi/haemeenlinnan-hallinto-oikeus-raatihuoneenkatu-1-13100-haemeenlinna-kunnallisvalitus-lempaeaelaen-kunnanvaltuuston-paeaetoeksestae-30-10-2024-72-12020-saeaeksjaerven-osayleiskaavan-hyvaeksyminen <div data-rss-type="text"> <p> <span> Lempäälän ympäristönsuojeluyhdistyksen, Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piirin ja Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen yhteinen kunnallisvalitus Sääksjärven osayleiskaavan hyväksymisestä. <br/> <br/> Kunnallisvalitus on luettavissa täältä: <br/> <br/> https://www.sll.fi/app/uploads/sites/10/2024/12/pakattu-verkkoon-Valitus-Lempaala-Saaksjarven-OYK-06.12.2024.pdf <br/> </span> </p> </div> Fri, 13 Dec 2024 11:01:48 GMT https://www.pily.fi/haemeenlinnan-hallinto-oikeus-raatihuoneenkatu-1-13100-haemeenlinna-kunnallisvalitus-lempaeaelaen-kunnanvaltuuston-paeaetoeksestae-30-10-2024-72-12020-saeaeksjaerven-osayleiskaavan-hyvaeksyminen kannanotto thumbnail main image https://www.pily.fi/hervantajaerven-vanhan-metsaen-suojelualoite <div data-rss-type="text"> <p> <span> Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry ALOITE </span> <br/> <span> 12.12.2024 </span> <br/> <span> Luontoliiton Hämeen piiri ry </span> <br/> <span> Tampereen Metsäryhmä </span> <br/> <span> Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry </span> <br/> <span> Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri ry </span> <br/> <span> Tampereen kaupunki </span> <br/> <span> Kirjaamo </span> <br/> <span> kirjaamo@tampere.fi </span> <br/> <span> PL 487 </span> <br/> <span> 33101 Tampere </span> <br/> <span> Asia: HERVANTAJÄRVEN LUOTEISPUOLEN VANHAN METSÄN SUOJELU </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Arvoisat vastaanottajat, </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> esitämme, että Tampereen Hervantajärven luoteispuolella sijaitsevaan vanhaan metsään (Kuva 1) </span> <br/> <span> perustetaan luonnonsuojelualue. Noin 23 hehtaarin metsäalue on Tampereen kaupungin </span> <br/> <span> omistuksessa. Alueen länsipuolella on 8,9 hehtaarin laajuinen Hupakankorven luonnonsuojelualue </span> <br/> <span> ja itäpuolella kantakaupungin laajin 86 hehtaarin Makkarajärvi-Viitastenperän luonnonsuojelualue. </span> <br/> <span> Hervantajärven luoteispuolen metsä on esitetty Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelmassa </span> <br/> <span> 2012–2020 suojeltavaksi kaavamerkinnällä ja arvometsä-luokituksella metsänkäsittelyn osalta. </span> <br/> <span> Suojeluohjelmassa metsäalueen kooksi on määritetty 22,11 ha. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Kuva 1: Hervantajärven luoteispuolen vanha metsä. Hupakankorven luonnonsuojelualue erottuu </span> <br/> <span> vaaleana vähäpuustoisena suoalueena kuvan vasemmassa laidassa ja Makkarajärvi-Viitastenperän </span> <br/> <span> luonnonsuojelualue kuvan oikeassa laidassa. Kuvassa oikealla olevan Hervantajärven asuinalueen </span> <br/> <span> alapuolella on Hervantajärvi ja asuinalueen oikealla puolella Makkarajärvi. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Suojeltavaksi esittämämme alue on tällä hetkellä asemakaavoittamatonta. Metsä on merkitty </span> <br/> <span> voimassa olevassa kantakaupungin yleiskaava 2040:ssa keskuspuistoverkoston osaksi. Alueelle </span> <br/> <span> soveltuisi kuitenkin paremmin kaavamerkintänä luonnonsuojelualue. Esitämme myös uuden </span> <br/> <span> luontoselvityksen tekemistä alueelle suojelupäätöksen pohjaksi. Aluetta ei ole kartoitettu kattavasti </span> <br/> <span> vuosituhannen alun jälkeen. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Nykyisellään aluetta uhkaavat muun muassa hygieniasyistä tehtävät hakkuut, joissa heikentynyttä </span> <br/> <span> tai kuollutta puuta ei nähdä luonnon monimuotoisuudelle tarpeellisena. Hakkaamalla metsä </span> <br/> <span> menetetään sen poikkeukselliset ja laajat luontoarvot. Hervantajärven luoteispuolen vanhan metsän </span> <br/> <span> suojelu edistää suojelualueiden kytkeytyneisyyttä huomattavasti yhdistämällä Hupakankorven ja </span> <br/> <span> Makkarajärvi-Viitastenperän luonnonsuojelualueet. </span> <br/> <span> Metsän luonnonarvoista </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Alue soveltuu luonnontieteellisiltä valintaperusteiltaan METSO-ohjelman ensimmäiseen luokkaan </span> <br/> <span> puuston ikään ja lahopuun määrään pohjautuen. METSO-luokitus on todettu jo Tampereen </span> <br/> <span> kaupungin luonnonsuojeluohjelmassakin 2012–2020. Hervantajärven osayleiskaavaa laadittaessa </span> <br/> <span> vuosituhannen alkupuolella alueen puuston ikä määritettiin. Tuon selvityksen perusteella </span> <br/> <span> suojeltavaksi esitettävän alueen puusto on kuusivaltaista ja nykyisin pääosin 120–140-vuotiasta. </span> <br/> <span> Metsässä on arviolta kymmeniä kuutiometrejä lahopuuta hehtaaria kohden. Metsän lahopuusta </span> <br/> <span> tekee erityisen merkittävän se, että iso osa lahopuusta on vielä pystyssä muodostaen pökkelöitä, </span> <br/> <span> keloja, pystypuita ja kolopuita maapuiden sekä tuulenkaatojen ohella. Tällainen lahopuujatkumo on </span> <br/> <span> harvinainen Suomen metsissä, mutta elintärkeä monille nykyään uhanalaisille metsälajeille. Puuston </span> <br/> <span> latvuksessa on runsaasti aukkoja, mikä on mahdollistanut nuorten lehtipuiden levittäytymisen </span> <br/> <span> alueelle. Alueella on myös kookkaita vanhoja lehtipuita havupuiden ohella. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Hervantajärven luoteispuolen vanhassa metsässä elää paljon vaateliasta ja uhanalaistakin lajistoa. </span> <br/> <span> Huomionarvioisia lajeja ovat linnuista muun muassa hömötiainen, varpuspöllö, kanahaukka, </span> <br/> <span> harmaapäätikka ja pohjantikka, nisäkkäistä liito-orava, vanhojen metsien kääväkkäistä rusokääpä ja </span> <br/> <span> rusokantokääpä, putkilokasveista kuusivaltaisissa lehdoissa viihtyvä pussikämmekkä, sammalista </span> <br/> <span> käsittelemättömissä metsissä esiintyvä lahokaviosammal ja jäkälistä tuulenkaatojen juurakoista </span> <br/> <span> löytyvä varjoneulajäkälä. Merkittävä osa alueen vaateliaista lajeista on riippuvaisia lahopuusta. </span> <br/> <span> Metsän liito-oravatilanteesta on tietoja pitkältä ajalta (1995, 1998, 2003, 2004, 2006, 2014, 2016, </span> <br/> <span> 2018, 2021) ja alue on ollut vuosikausia kauttaaltaan liito-oravan asuttama. Myös pohjantikasta </span> <br/> <span> kertovat havainnot (2003, 2004, 2006, 2007, 2009, 2018) koko alueen laajuudelta viestivät </span> <br/> <span> jatkuvasta esiintymästä. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Opetus- ja tutkimuskäytön kehittäminen </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Tampereen korkeakouluyhteisöön kuuluvassa Tampereen ammattikorkeakoulussa koulutetaan </span> <br/> <span> metsätalousinsinöörejä, jotka voivat hyötyä tällaisesta luonnontilaisesta opetusmetsästä </span> <br/> <span> metsäekologian opinnoissaan. Tampereen kaupungin omistuksessa olevat taajamametsät ovat </span> <br/> <span> pääsääntöisesti voimakkaasti käsiteltyjä. Kaupungin omistamista metsistä esimerkiksi haketetaan </span> <br/> <span> lehtipuuta ja poistetaan lahopuuta sekä alikasvosta. Käytännössä metsiä on kasvatettu jaksollisesti </span> <br/> <span> päätehakkuusta päätehakkuuseen. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Hervantajärven luoteispuolen vanha metsä on säästynyt edellä mainituilta käsittelyiltä ja muodostaa </span> <br/> <span> näin arvokkaan kohteen tiheästi rakennetun kaupunkirakenteen läheisyydessä. Metsän </span> <br/> <span> monimuotoisuus tarjoaa tutkittavaa erityisesti siitä, miten luonnontilaisuus voidaan säilyttää </span> <br/> <span> taajama-alueille jätettävillä luontokohteilla. Hervantajärven luoteispuolen metsä on malliesimerkki </span> <br/> <span> siitä, miten kirjanpainajat ovat saaneet ennallistaa metsää luonnontilaisemmaksi. Kyseisen </span> <br/> <span> metsäalueen tutkimuksessa yhteistyötahoja voivat olla esimerkiksi yliopistojen metsäekologiaan </span> <br/> <span> painottuneet tutkimusryhmät, joita on ainakin Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistoissa. </span> <br/> <span> Lopuksi </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Nähdäksemme hiilineutraalius ja ilmastomuutoksen torjuminen on myös mahdollista yhdistää </span> <br/> <span> muihin edellä mainittuihin arvoihin suojelemalla Hervantajärven luoteispuolen vanha metsä, sillä se </span> <br/> <span> on erittäin hyvä hiilivarasto. Vanha metsä on myös hyvä hiilinielu, kun puustosta vapautuvan </span> <br/> <span> karikkeen hiili sitoutuu maaperään kasvattaen maaperän hiilivarastoa. Suojelemalla Hervantajärven </span> <br/> <span> luoteispuolen metsän Tampereen kaupunki noudattaisi kirjaimellisesti luonnonsuojelulakia (11 §), </span> <br/> <span> jonka mukaan kunnan on edistettävä luonnon monimuotoisuuden suojelua alueellaan. </span> <br/> <span> Pyydämme kirjallista vastausta aloitteeseemme. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Tampereella 12.12.2024 </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry </span> <br/> <span> Esko Vuoristo Jari-Pekka Tamminen </span> <br/> <span> varapuheenjohtaja sihteeri </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Luontoliiton Hämeen piiri ry </span> <br/> <span> Noa Saari </span> <br/> <span> puheenjohtaja </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Tampereen Metsäryhmä </span> <br/> <span> Elli Kulmala </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry </span> <br/> <span> Jukka T. Helin </span> <br/> <span> suojeluvastaava </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri ry </span> <br/> <span> Antti Virnes Sari Hämäläinen </span> <br/> <span> puheenjohtaja järjestösihteeri </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Jakelu </span> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Tampereen kaupunki </span> <br/> <span> - kirjaamo </span> <br/> <span> - ympäristöpäällikkö Kati Skippari </span> <br/> <span> - suunnittelujohtaja Jukka Lindfors </span> <br/> <span> - yleiskaavapäällikkö Pia Hastio </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Pirkanmaan Ely-keskus </span> <br/> <span> - kirjaamo </span> <br/> <span> - ympäristö ja luonnonvarat alueen johtaja Mari Rajala </span> <br/> <span> - luontoyksikön päällikkö Marja-Liisa Pitkänen </span> <br/> <span> - ylitarkastaja Auli Suvanto </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Tampereen ammattikorkeakoulu </span> <br/> <span> - metsäekologian lehtori Petri Keto-Tokoi </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Jyväskylän yliopisto </span> <br/> <span> - luonnonsuojelubiologian dosentti, yliopistonlehtori Panu Halme </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span>  </span> Itä-Suomen yliopisto </span> <br/> <span> - apulaisprofessori Tuomas Aakala </span> </p> </div> Thu, 12 Dec 2024 12:42:46 GMT https://www.pily.fi/hervantajaerven-vanhan-metsaen-suojelualoite kannanotto thumbnail main image https://www.pily.fi/pirkanmaan-lintutieteellisen-yhdistyksen-mielipide-yloejaerven-patakorven-tuulivoimahankkeen-yva-ohjelmaan-viitteenae-pirely-3404-2024 <div data-rss-type="text"> <p> <span> YVA-ohjelmassa kuvataan hanketta seuraavasti: </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> ” </span> <span> Eurowind Energy Oy suunnittelee tuulivoimatuotantoaluetta Ylöjärven kaupungin Patakorven </span> </p> <p> <span> alueelle Pirkanmaalle. Patakorven tuulivoimahankkeessa toteutetaan YVA-lain (252/2017) ja YVA- </span> </p> <p> <span> asetuksen (277/2017) mukainen YVA-menettely. Kaavoituksen laatii erillismenettelynä Plandea Oy. </span> </p> <p> <span> Eurowind Energy Oy on toimittanut kaavoitusaloitteen ja se on hyväksytty Ylöjärven </span> </p> <p> <span> Kaupunginhallituksessa 15.05.2023 § 157. Osayleiskaavassa ratkaistaan tuulivoima-alueen </span> </p> <p> <span> maankäyttö sekä tuulivoimaloiden määrä ja sijoittuminen. Osayleiskaavan laadinnassa otetaan </span> </p> <p> <span> huomioon ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) yhteydessä tehtävät selvitykset ja arvioinnit sekä </span> </p> <p> <span> muut aluetta koskevat maankäyttötarpeet ja suunnittelun myötä esiin tulevat asiat. Osayleiskaavan </span> </p> <p> <span> osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asetetaan nähtäville yhtäaikaisesti YVA-ohjelman kanssa. </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Patakorven hankealue sijaitsee Ylöjärven kunnassa, 41 kilometriä Ylöjärven keskustasta pohjois- </span> </p> <p> <span> koilliseen. Hankealue rajautuu koillisessa Ruoveden kunnan rajaan. Hankealue on kooltaan noin </span> </p> <p> <span> 1 194 hehtaaria. Patakorven tuulivoimahanke sijoittuu julkisen osakeyhtiön omistuksessa olevan </span> </p> <p> <span> kiinteistön alueelle. Hankealueesta on tehty vuokrasopimus. Hankealueelle suunnitellaan enintään </span> </p> <p> <span> 14 tuulivoimayksikön rakentamista. Suunniteltujen tuulivoimaloiden korkeus on enintään 280 </span> </p> <p> <span> metriä ja enimmäisteho 6–9 MW/tuulivoimala. Varsinaisen tuulivoimala-alueen lisäksi </span> </p> <p> <span> hankealueeseen kuuluu tarkasteltava sähkönsiirtoalue. Hankkeen ulkoinen sähkönsiirto on </span> </p> <p> <span> suunniteltu toteutettavan ilmajohtona Fingrid Oyj:n Mänttä-Kangasala 110 kV voimajohtoon </span> </p> <p> <span> Ruoveden kunnan puolelle. Voimaloiden sijoittelu, sisäisten teiden sekä sähkönsiirron toteutus </span> </p> <p> <span> tarkentuvat hankesuunnittelun edetessä. Tuulivoimaloiden suunniteltu toiminta-aika on noin 30– </span> </p> <p> <span> 35 vuotta.” </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Patakorven tuulivoimahanke sijoittuu Helvetinjärven kansallispuiston viereen (Natura-alue FI0341003). Lähimmästä suunnitelmassa olevasta tuulivoimalasta on matkaa Helvetinjärven kansallispuistoon 2.8 km. Temppeliharjun Natura-alueelle (FI0341015) on matkaa 2.7 km lähimmästo suunnitellusta tuulivoimalapaikasta. Lähin tärkeä lintujen pesimä- ja </span> </p> <p> <span> kerääntymisalue (FINIBA = Finnish Important Bird Areas) sijaitsee 2.8–13 km etäisyydellä lähimpien tuulivoimaloiden pohjoispuolella (440052). Maakunnallisesti arvokas lintualue (MAALI) Haukkamaan erämaajärvet ja -lammet sijaitsevat 4.2–7.0 km hankealueesta länteen. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Ruoveden reitti on hankkeen vaikutusalueella. Jos Murskemäen tuulivoimalahanke toteutuu Ruoveden Ruhalassa, Ruoveden reitin maisema-alueelle kohdistuu kahden eri tuulivoima-alueen yhteisvaikutus. Maakuntakaavan mukainen ekosysteemipalveluiden kannalta merkittävä alue osuu vähäisessä määrin hankealueen pohjoisosiin. </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <span> Arviointiohjelman perusteella linnustoselvityksissä on kohentamisen tarvetta. Linnustoselvitysten tasoa ei voida esimerkiksi perustella sillä, että tuulivoimahankkeen alueelta tai sen lähistöltä ei ole tiedossa havaintoja. Useinhan tällainen tilanne johtuu siitä, että alueelta ei ole ilmoitettu havaintoja BirdLife Suomen lintutietopalveluun Tiiraan tai Lajitietokeskuksen järjestelmiin. Vaikka havaintoja ei olisikaan ilmoitettu järjestelmiin, alue on selvitettävä tehokkaasti ja aukottomasti. </span> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Linnustovaikutukset on selvitettävä myös riittävän pitkälle lähialueelle. Uusien tutkimusten tulokset viittaavat siihen, että tuulivoimala-alueen vaikutus saattaa ulottua monen lajin kohdalla melkoisen pitkälle. Linnustoselvityksen alueen määrittelyssä on otettava huomioon varovaisuusperiaate. </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> https://www.luke.fi/fi/uutiset/katsaus-useat-lintu-ja-nisakasryhmat-vaistavat-tuulivoimaloita </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Patakorvenkin kohdalla on lisäksi se tilanne, että selvitykset on määritetty ja tehty ennen luontojärjestöjen tai asukkaiden osallistumismahdollisuutta. Vaikutusmahdollisuudet kaventuvat. Jo tehtyihin valmiisiin selvityksiin on vaikea saada täydennystä. Täydentäminen on muutoinkin hankalaa jälkikäteen. </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Linnustoselvityksistä voi todeta tässä kohdin seuraavaa: </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Pöllöselvitys on tehty kahtena yönä kevätalvella Pöllöjä ei havaittu. On aivan selvää, että tällainen pöllöselvitys -etenkin vain yhtenä keväänä tehtynä- ei anna ollenkaan luotettavaa kuvaa alueen ja sen lähialueiden pöllötilanteesta. Tehty pöllöselvitys ei voi olla pöllökannan arviointiperusteena. Pöllöselvitys on uusittava. Pöllöselvitysten tulee myös kattaa useampi kevät, koska pöllöjen soidinaktiivisuus ja pesintä vaihtelevat pöllöjen ravintotilanteen vuoksi. Pöllöt huhuilevat ja ääntelevät myös hyvin oikullisesti. Erityisesti huuhkajaan (EN DR KVA PVA) esiintymiseen hankealueella ja lähialueilla on kiinnitettävä huomiota sekä esiintymiseen on saatava selvityksissä konkretiaa. </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Metsäkanalintujen soidinpaikkaselvitys nojautuu 5 päivän havainnointiin. Kanalintuja ja niiden soidinpaikkoja tulee seurata useamman vuoden ajan. Arviointiohjelman perusteella ei pysty päättelemään, miten tuo 5-päiväinen selvitys on muutoin tehty. Hankealueella ja sen lähiympäristössä on muun muassa teerien (DR KVA) ja metsojen (DR KVA) esiintymisalueita. Hankealueella ja sen lähituntumassa on tietojen mukaan muun muassa varsin runsas metsokanta ja metsojen soidinpaikka ( soidinpaikkoja). Tiedot on saatu alueella säännöllisesti liikkuvilta retkeilijöiltä ja metsästäjiltä. Yhden päivän aikana on havaittu jopa 7 metsokukkoa ja lisäksi koppeloita. Tämäntyyppiset alueet, joilla on runsas kanalintukanta, on pyrittävä säilyttämään kanalinnuille sopivina. </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Pesimälinnuston pistelaskenta on tehty 2 päivän aikana kerran jokaiselta tuulivoimapaikalta. Lisaäksi on suoritettu kartoituslaskentamenetelmää soveltaen 7 päivänä ns. arvokkaiden elinympäristöjen laskentana. Arviointiohjelman perusteella ei voi muutoin ottaa kantaa pesimälinnustoselvityksen tasoon, mutta pistelaskennan toteuttaminen tuulivoimapaikkaa kohti vain kerran on liian vähän eikä täytä luotettavan laskennan edellytyksiä. </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Hankealueella ja sen lähistöllä pitää reviiriä ja pesii useita kaakkuripareja ( DR). Tästä syystä kaakkureiden käyttämien lentoreittien selvittämiseen on käytettävä riittävästi aikaa ja tarkkailu on sovitettava ajallisesti oikein. Tuulivoimaloiden rakentaminen alueelle saattaa aiheuttaa sen, että kaakkurit katoavat alueelta. Kaakkuriyksilöt voivat olla hyvinkin herkkiä kaikenlaiselle häiriölle, myös tuulivoimaloiden aiheuttamalle. Törmäysriski ei ole ainoa uhka. Kaakkureiden tarkkailua on arviointiohjelman mukaan suoritettu 8 päivänä aamuin/illoin. Sopivia kaakkurin pesimälampia on tarkastettu 4 päivänä. Lopullisen arvion kaakkuriselvityksen riittävyydestä voi antaa, kun on tiedossa tarkemmat tiedot selvityksen tekotavasta. </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Ainakin hankealueen lähistöllä esiintyy useita kuikkapareja, pesiviäkin. Kuikkien (DR) liikkumista hankealueella on seurattava riittävän tehokkaasti. Tuulivoimalat aiheuttavat suuren törmäysriskin kuikille. Kuikat karttavat myös tutkimusten mukaan tuulivoima-alueita ja tuulivoima-alueiden lähialueita. </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Selkälokista (EN KVA) on havaintoja Haukkajärveltä ja Palovedeltä. Kysymyksessä voi olla vähintään 2 pesivää paria- Linnustoselvityksessä tulee saada luotettava vaikutusarviointi selkälokista- Lisäksi selkälokkien lentoreitit on tutkittava. Selkälokki on erittäin uhanalainen laji, jonka kanta on ollut Pirkanmaalla kuten muuallakin nopeasti laskeva. Havaintoja hankealueen lähituntumasta on edelleen pesimäkaudelta 2024 (BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelu). Selkälokki lentää myös ravinnonhakumatkoillaan kymmeniä -jopa satojakin- kilometrejä pesimäkaudella. Tästä löytyy tutkimustietoja kirjallisuudesta. </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <span> Kevätmuutonseurantaan on käytetty 8 päivää ja syysmuutonseurantaan myös 8 päivää. Muutonseuranta kattaa siis 16 päivää. Tämä alittaa tuntuvasti virallisen ohjeistuksen mukaisen ajan. </span> </span> </p> <p> <span> <span> Virallisen ohjeistuksen mukaan pelkästään Pohjois-Suomessa kevätmuuttoa ja syysmuuttoa kumpaakin tulee seurata 20 päivää eli yhteensä 40 päivää. Pirkanmaalla tulee yleisesti todettuna tavoitella tasoa, joka vastaa enemmän tuota ohjeistuksen Pohjois-Suomen päivämäärää. Resurssipula, kustannussyyt eikä se, että lintuja ei joka seurantapäivä muuta suuria määriä- ei voi olla syy suorittaa riittävän luotettavaa muutontarkkailua. Usein linnut yllättävät, ja muuttoa tapahtuu sellaisinakin päivinä, joiden säätilanne ei ole lainkaan ennakkoon ajatellen muutolle sovelias. </span> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Kevätmuuttoa seurattiin huhti- ja toukokuussa. Kevätmuuton seuranta on aloitettu liian myöhään. Kurkien (DR) kevätmuutto- ja syysmuuttoreitti voivat kulkea hankealueen kautta sääoloistakin riippuen. </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Päiväpetolintuseurantaa on tehty helmi-elokuussa 18 päivänä. Virallisen ohjeistuksen mukaan :” Pesivän ja lepäilevän linnuston lentoaktiivisuuden havainnointia tulee tehdä pesimä-, kevät- ja syysmuuttokausina vähintään kymmenen päivän ajan siten, että edellä mainitut alueelliset ja lajikohtaiset erityispiirteet tulevat huomioiduksi”. Tämäkin jää ohjeen vähimmäismäärää alhaisemmalle tasolle. Arviointiselostuksen tietojen mukaan voidaan sitten päätellä muun muassa, miten sääksen (DR), mehiläishaukan (EN DR PVA), hiirihaukan ( VU PVA) ja kanahaukan (NT DR) reviirien sijainnit ja lentoreitit on selvitetty. </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Linnustovaikutusten arviointi tuulivoimarakentamisessa-oppaassa (Ympäristöministeriö 2016) ohjeistetaan linnustoselvitysten tasosta seuraavaa: </span> </p> <p> <span> https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75407/SY_6_2016.pdf? </span> </p> <p> <span> Sequence=1 </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Sähkönsiirtoreiteille on tehtävä kunnollinen luonto- ja linnustoselvitys (SVE 1 ja SVE 2). </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Hankealue on kokonaisuudessaan Pirkanmaan maakuntakaavan mukaisella hiljaisella alueella. Hiljaisten alueiden säilymistä tämäntyyppisinä alueina tulee edistää. Tuulivoimalat vaikuttaisivat nykyiselle tärkeälle retkeily- ja virkistysalueelle. Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri on tehnyt ympäristöministeriölle esityksen Helvetinjärven ja Seitsemisten kansallispuistojen laajentamisesta. Laajennuksen osa sijoittuisi lähelle hankealueen luoteis-pohjoispuolta. Laajennusosa on maakuntakaavassa ekosystteemipalveluille merkittävää aluetta, joka on valtion hallussa. Arvioinnissa on otettava konkreettinen kanta tässä kappaleessa mainittuihin alueisiin koituvasta tuulivoimaloiden vaikutuksesta. Suunnitelman mukaisen tuulivoima-alueen paikka sijoittuu lähelle arvokkaita luonto-, retkeily- ja maisema-alueita. Tästä syystä selvitykset ja arvioinnit on tehtävä huolellisesti, jotta voidaan saada luotettavaa tietoa tuulivoimahankkeen haitallisista vaikutuksista. </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Lintuhavaintoja on syytä pyytää myös paikalliselta BirdLifen jäsenjärjestöltä Pirkanmaan lintutieteelliseltä yhdistykseltä, ellei näin ole jo tehty. </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> EN= Erittäin uhanalainen, VU=Vaarantunut, NT=silmällä pidettävä, DR= Direktiivilaji, KVA= Suomen kansainvälinen vastuulaji ja PVA= Pirkanmaan vastuulaji </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Tampereella 11.12.2024 </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Jukka T. Helin </span> </p> <p> <span> Suojeluvastaava </span> </p> <p> <span> Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys </span> </p> <p> <span> pily@pily.fi </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> </div> Wed, 11 Dec 2024 08:47:38 GMT https://www.pily.fi/pirkanmaan-lintutieteellisen-yhdistyksen-mielipide-yloejaerven-patakorven-tuulivoimahankkeen-yva-ohjelmaan-viitteenae-pirely-3404-2024 kannanotto thumbnail main image https://www.pily.fi/pirkanmaan-lintutieteellisen-yhdistyksen-palaute-tampereen-kansallisen-kaupunkipuiston-paeivitettyyn-hakemukseen-tre-4923-11-0400-2018 <div data-rss-type="text"> <p> <span> Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen kannan mukaan tehdyt päivitykset kansallisen kaupunkipuiston rajoihin muun muassa Eteläpuiston, Viinikanlahden ja Kaupin urheilupuiston kohdalla ovat perusteltuja. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Se ratkaisu, jossa edelleen Kaupin Niihaman alueella kansallisen kaupunkipuiston rajaus on jätetty etäälle Alasjärvestä, kaipaa riittävät perustelut ja harkinnan. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys esittää, että Niihaman kohdalla kansallisen kaupunkipuiston rajausta tarkastellaan vielä uudelleen. Näin saataisiin mukaan myös arvokkaita luontoalueita. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ehdottaa rajauksen muuttamista seuraavasti: </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Rajaus kulkee Soukonvuorentieltä itään kohti Alasjärven pohjoisrantaa Huhtainniemen ja Lahnakallion kautta. Lahnakalliolta rajaus menisi itään Toritunjärven pohjoispuolelta ja siitä noin kaakkoon valtatielle 9 asti. Näin voitaisiin Toritunalueella yhdistää nykyisen kaupungin ehdotukseen sisältyvä rajaus Kivisillanojaan, </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Rajauksen laajennus toisi kansallisen kaupunkipuiston alueeseen mukaan luontoarvoiltaan merkittävän Lahnakallion, joka on merkitty luonnonsuojelualueeksi. Lisäksi alueeseen tulisi lisää arvometsää Toritunjärven suunnalla. Ehdotetulla rajausmuutosalueella esiintyy myös liito-oravaa ja viitasammakkoa. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Linnustollisesti ehdotettu rajauksen muutosalue on monipuolista. Siellä tavataan muun muassa käpytikka, harmaapäätikka (DR), pikkutikka ja palokärki (DR). Valkoselkätikastakin (DR, PVA) on useita havaintoa. Alue soveltuu valkoselkätikalle ainakin ruokailualueeksi. Hömötiainen (EN) ja töyhtötiainen (VU, PVA) viihtyvät alueella. Pyystä (VU, DR) on lukuisia havaintoja. Samoin varpuspöllön (VU, DR, EVA, PVA) voi tavata siellä. Alueelta on havaintoja haapanasta (VU, EVA) ja punavarpusesta (NT) sekä pajusirkusta (VU). Lehtopöllö ja viirupöllö (DR) kuuluvat myös alueella havaittuun lajistoon. Lintutiedot perustuvat BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalveluun. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen ehdottama rajauksen muutosalue sopii hyvin kansalliseen kaupunkipuistoon myös luontoarvojensa vuoksi. Toivottavasti rajauksen muutosta mietitään vielä tarkoin. Muutos olisi perusteltu, koska se turvaisi Kauppi-Niihaman luonnon monimuotoisuutta ja monimuotoisuuden säilymistä sekä liittäisi alueseeen uusia merkittäviä luontokohteita. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> EN= erittäin uhanalainen, VU=vaarantunut, NT=silmällä pidettävä, DR=lintudirektiivilaji, EVA=Suomen kansainvälinen vastuulaji ja PVA= Pirkanmaan vastuulaji. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Tampereella 10.12.2024 </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Jukka T. Helin </span> </p> <p> <span> Suojeluvastaava </span> </p> <p> <span> Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys </span> </p> <p> <span> pily@pily.fi </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> </div> Tue, 10 Dec 2024 08:47:23 GMT https://www.pily.fi/pirkanmaan-lintutieteellisen-yhdistyksen-palaute-tampereen-kansallisen-kaupunkipuiston-paeivitettyyn-hakemukseen-tre-4923-11-0400-2018 kannanotto thumbnail main image https://www.pily.fi/valituslupahakemus-ja-valitus-maa-ja-kivi-oy-n-ympaeristoeluvasta-kho-lle <div data-rss-type="text"> <p> <span>   </span> <strong> KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE VALITUS </strong> </p> <p> <span> <span> korkein.hallinto-oikeus@oikeus.fi </span> </span> <strong> 9.12.2024 </strong> </p> <p> <span> <span> Drno 1284/03.04.04.04.23/2022 </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <strong> Valitettava päätös </strong> </p> <p> <span> <span> Vaasan hallinto-oikeuden päätös 30.10.2024 numero 1491/2024, joka koski Nokian kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan päätöstä 23.9.2022 (21.9.2022 § 64) (Maa-aines- ja ympäristölupa Suomen Maa ja Kivi Oy:lle kiinteistöillä 536-402-1-88 Leukavahanmetsä ja 536-402-2-16 Heikkilän metsä, Nokia. </span> </span> </p> <p> <strong> Valitusaika </strong> </p> <p> <span> <span> Valituskirjelmä on toimitettava Korkeimpaan hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa hallinto-oikeuden päätöksen tiedoksisaamisesta. Päätös on annettu julkisella kuulutuksella 30.10.2024, joten valituksen viimeinen jättöpäivä on 9.12.2024. </span> </span> </p> <p> <strong> Valittajat </strong> </p> <p> <span> <span> Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri ry. </span> </span> </p> <p> <span> <span> Kyrön luonto ry. </span> </span> </p> <p> <span> <span> Suomen luonnonsuojeluliiton Nokian yhdistys ry. </span> </span> </p> <p> <span> <span> Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. </span> </span> </p> <p> <strong> Prosessiosoite </strong> </p> <p> <span> <span> Sari Hämäläinen, järjestösihteeri </span> </span> </p> <p> <span> <span> Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri ry. </span> </span> </p> <p> <span> <span> Pyhäjärvenkatu 5 A 2. krs </span> </span> </p> <p> <span> <span> 33200 Tampere </span> </span> </p> <p> <span> <span> pirkanmaa@sll.fi </span> </span> </p> <p> <span> <span> 040 930 4118 </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <strong> ASIA 1. </strong> </p> <p> <span> <span> Valituslupahakemus Vaasan hallinto-oikeuden 30.10.2024 antamaan päätökseen koskien Maa-aines- ja ympäristölupa-asiaa Suomen Maa ja Kivi Oy:lle kiinteistöillä 536-402-1-88 Leukavahanmetsä ja 536-402-2-16 Heikkilän metsä. (NOK/647/05.04.00/2021.) Päätöksen tunnus on 1491/2024 ja drno 1284/03.04.04.04.23/2022. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <strong> 1. Vaatimus </strong> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Valittajille on myönnettävä valituslupa, koska lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa ja oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeätä saattaa asia Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <strong> Perustelut </strong> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Korkeimman hallinto-oikeuden ennakkoratkaisu on tarpeen varovaisuusperiaatteen noudattamisen osalta. Asiasta on Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomio </span> </span> </p> <p> <span> <span> C-127/02 Landelijke Verenigingtot Behoud van de Waddenzee (kohdat 46–48), jonka mukaan luontodirektiivin 6. artiklan 3 kohdan ensimmäisestä virkkeestä yhdessä kyseisen direktiivin kymmenennen perustelukappaleen kanssa ilmenee, sellaisten suunnitelmien tai hankkeiden, jotka eivät liity suoranaisesti alueen käyttöön tai ole sen kannalta tarpeellisia, vaikutuksen merkittävyyttä arvioidaan suhteessa alueen säilyttämisen tavoitteisiin. </span> </span> </p> <p> <span> <span> Tästä ei ole olemassa korkeimman hallinto-oikeuden ohjaavaa ratkaisua, eikä sitä ole otettu huomioon alempien oikeuksien ratkaisuissa. </span> </span> </p> <p> <span> <span> Tätä kysymystä on perusteltua ja mahdollista arvioida nyt kyseessä olevan valituksen kohdalla, kun arvioidaan, kuinka suuri riski voidaan sallia raakkujoen tapauksessa. Jokihelmisimpukka eli raakku on Euroopan Unionin luontodirektiivin tiukasti suojeltu ja erittäin uhanalainen (EN) eliölaji. Sen elinympäristöä ei saa hävittää eikä heikentää. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <strong> ASIA 2. </strong> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Muutoksenhaku Vaasan hallinto-oikeuden 30.10.2024 antamaan päätökseen koskien Maa-aines- ja ympäristölupa-asiaa Suomen Maa ja Kivi Oy:lle kiinteistöillä 536-402-1- 88 Leukavahanmetsä ja 536-402-2-16 Heikkilän metsä, Nokia. Päätöksen tunnus on 1491/2024 ja drno 1284/03.04.04.04.23/2022. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <strong> Vaatimukset </strong> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Vaasan hallinto-oikeuden hylkäävä päätös Nokian kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan päätöksestä 2.11.2022 jättämäämme muutoksenhakuun tulee kumota. </span> </span> </p> <p> <span> <span> Pyydämme Korkeimmalta hallinto-oikeudelta ennakkoratkaisua varovaisuusperiaatteen noudattamiseen Euroopan Unionin luontodirektiivin tiukasti suojellun ja erittäin uhanalaisen (EN) jokihelmisimpukan (Margaritifera margaritifera) </span> </span> <span> <span> elinympäristön säilymiseksi. </span> </span> </p> <p> <span> <span> Pyydämme Korkeimmalta hallinto-oikeudelta ennakkoratkaisua siitä, kuinka suuri riski voidaan sallia raakkujoen tapauksessa. Jokihelmisimpukka eli raakku on Euroopan Unionin luontodirektiivin tiukasti suojeltu ja erittäin uhanalainen (EN) eliölaji. Sen elinympäristöä ei saa hävittää eikä heikentää. </span> </span> </p> <p> <span> <span> Vaadimme, että hankkeesta tulee luopua varovaisuusperiaatteen mukaisesti. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <strong> 2. Perustelut </strong> </p> <p> <br/> </p> <p> <strong> 2.1. Varovaisuusperiaate </strong> </p> <p> <span> <span> Suomen Maa ja Kivi Oy:n maa-aines- ja ympäristönsuojelulain hakemukseen tehdyn Natura-arvioinnin jälkeenkin jää epävarmuus hankkeesta aiheutuvista merkittävistä haitallisista vaikutuksista Natura-alueen suojelun perusteena oleville lajeille. Hanke vaarantaa suojeltujen lajien suotuisan suojelutason saavuttamisen. </span> </span> </p> <p> <span> <span> Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on todennut tuomiossa C-127/02 Landelijke Verenigingtot Behoud van de Waddenzee (kohdat 46–48), että kuten luontodirektiivin 6. artiklan 3. kohdan ensimmäisestä virkkeestä yhdessä kyseisen direktiivin kymmenennen perustelukappaleen kanssa ilmenee, sellaisten suunnitelmien tai hankkeiden, jotka eivät liity suoranaisesti alueen käyttöön tai ole sen kannalta tarpeellisia, vaikutuksen merkittävyyttä arvioidaan suhteessa alueen säilyttämisen tavoitteisiin. Hanke vaarantaa alueen säilyttämisen tavoitteita siten, että sen hyväksyminen vaatisi luonnonsuojelulain 66 §:n mukaisen poikkeamisen Natura-suojelusta. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <strong> Raakku on Euroopan Unionin erityissuojeltu laji: </strong> </p> <p> <span> <span> l Erityisesti suojeltavat lajit (LSA 1997/160, liite 4 2021/521) </span> </span> </p> <p> <span> <span> l Koko maassa rauhoitetut eläinlajit (LSA 1997/160, liite 2a 2021/521) </span> </span> </p> <p> <span> <span> l EU:n luontodirektiivin II-liite </span> </span> </p> <p> <span> <span> l EU:n luontodirektiivin V-liite </span> </span> </p> <p> <span> <span> l EU:n luontodirektiivin liite II, Suomen Natura-lajit </span> </span> </p> <p> <span> <span> l Kiireellisesti suojeltavat lajit (SYKE 2020) </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Lisäksi Suomen Maa ja Kivi Oy:n maa-aines- ja ympäristönsuojelulain hakema louhinnan, murskauksen ja niihin liittyvän toiminnan edellyttämä lupahakemus perustuu vanhentuneisiin vesistövaikutuksiin ja vanhentuneisiin tulvariskiarvioihin. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <strong> Lainaus Vaasan hallinto-oikeuden muutoksenhaustamme: </strong> </p> <p> <span> ” </span> <span> <span> Lupahakemus koskee samaa aluetta, jolle myönnetyn maa-aines- ja ympäristöluvan Vaasan hallinto-oikeus kumosi 11.5.2020 hankkeen ympäristövaikutusten vuoksi. Pirkanmaan ELY-keskus totesi lupahakemusta koskevassa lausunnossaan, että louhintahanke "heikentää merkittävästi niitä luontoarvoja, joiden suojelemiseksi Pinsiön-Matalusjoen Natura 2000-alue on sisällytetty Natura 2000-verkostoon". </span> </span> </p> <p> <span> <span> Nyt on haettu lupaa jo louhitun I-vaiheen syventämiselle ja II-vaiheen louhinnalle. I-vaiheen syventäminen merkitsee louhittavan alueen putoamista lähelle pohjaveden pintaa ja jopa sitä alemmas.” </span> </span> </p> <p> <span> <span> Tämä tarkoittaa, että pohjaveden pinnalle ja sen alle ulottuvat louhinnat aiheuttavat lisääntynyttä todennäköisyyttä maanalaisten virtaamien ja räjäytysten kemikaalien kulkeutumista Pinsiön-Matalusjokeen. Tämä ei ole estettävissä esitetyillä keinoilla. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> ” </span> <span> <span> Lisäksi on haettu lupaa ottaa vastaan pilaantumattomia ylijäämämaita enintään 40 000 tonnia vuodessa. Niitä aiotaan säilyttää jo louhitulla alueella ja käyttää louhosalueiden maisemointiin. Uusi lupahakemus ei eroa merkittävällä tavalla Vaasan hallinto-oikeudessa käsitellystä vuoden 2018 luvasta." </span> </span> </p> <p> <span> <span> "Uuden lupahakemuksen liitteenä esitetään Natura-arviointi (14.2.2022), jossa todetaan, että hanke ei aiheuta merkittävää haittaa läheisille Natura-alueille. ELY-keskus on todennut Natura-arvioinnista antamassaan lausunnossa, että hanke ei aiheuta merkittävää haittaa, velvoittaa tarkkailuun ja toteaa, että hanke ei saa aiheuttaa haittaa.” </span> </span> </p> <p> <span> ” </span> <span> <span> Natura-arviossa tehty johtopäätös, että toiminnalla ei ole vaikutusta happitasoihin, on väärä. Natura-arviossa on esitetty, että “Typpipitoisuus alkaa laskea, kun kiviainesten pinnoille räjäytysten myötä päätyneet jäämät </span> </span> </p> <p> <span> <span> häviävät. Häviämistä tapahtuu sekä valumavesien mukana huuhtoutumisen myötä…”. </span> </span> </p> <p> <span> <span> Pinsiön-Matalusjokeen huuhtoutuva typpi ei häviä, vaan jää rehevöittämään jokea </span> </span> </p> <p> <span> <span> vesikasvillisuuteen sitoutumalla. Orgaanisen aineksen hajoaminen vesistössä kuluttaa edelleen happea ja huonontaa veden happitasoa. (Vesistötarkkailuraporttien Kokemäenjoen vesistön vesienhoitoyhdistyksen (KVVY) tutkimus Oy 2018‒2022) perusteella louhoksen nykyinen toiminta näkyy joen typpikuormituksessa ja sähkönjohtavuudessa.) </span> </span> </p> <p> <span> <span> KVVY:n yllä kerrottuna tarkkailuaikana Pinsiön-Matalusjoen valuma-alueella oli käynnissä vain Suomen Maa ja Kivi Oy:n 1. vaiheen louhintaa ja murskaustoimintaa. Tämä osoittaa kiistattomasti louhinnan ja murskauksen aiheuttavan kemiallisia valumia ja haittavaikutuksia Pinsiön-Matalusjokeen. Vuonna 2022 laaditun Natura- arvioinnin happitasoja ja typen vesistöseurauksia koskeva johtopäätös on ristiriidassa KVVY:n vesistötarkkailun raporttien kanssa. </span> </span> </p> <p> <span> ” </span> <span> <span> Natura-arviossa (2022) todetaan, että runsaan sadannan seurauksena kuormitus oli vuonna 2021 suurempaa kuin vuosina 2018–2020, vaikka louhintaa ei tehty lainkaan. Maa-aineksenoton vesiensuojelujärjestelmät eivät ole ajan tasalla eivätkä aja asiaansa. Pinsiön-Matalusjoen tila ei kestä huononemista, vaan tavoite tulee olla veden hyvä laatu. Nykyinenkin hankealue vaarantaa hyvän veden laadun tavoitteen ilman louhintaa. Kuormituksen pienikään lisääminen ei ole merkitykseltään vähäistä.” </span> </span> </p> <p> <span> ” </span> <span> <span> Hankealueen laskeutusaltaiden koot perustuvat arviolle, jossa maksimissaan kymmenen minuuttia kestävä kaatosade osuu alueelle kerran viidessä vuodessa. Ilmaston lämpenemisen tiedetään lisäävän säiden ääri-ilmiöitä, joten sadanta voi muuttua ennustamattomalla tavalla, ja suurin kuormitusvaikutus syntyy rankkasateiden aiheuttamien ylivuotojen ja huuhtoutumisen seurauksena. </span> </span> </p> <p> <span> <span> Kuormituslaskelmissa on epävarmuutta, sillä ne perustuvat vertailuaineistolle viimeisen viiden vuoden ajalta, jolloin louhintamäärät ovat olleet enimmillään vain noin 37 % lupahakemuksen mukaisesta enimmäisottamismäärästä.” </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Suunnitellun louhinta-alueen fysikaalisissa olosuhteissa mikään ei ole muuttunut vuodesta 2018. Mielestämme Pirkanmaan ELY-keskuksen Natura-arvioinnistaan antama lausunto on tulkinnanvarainen arvio vesien virtaamista ja tulvariskeistä. Lausunto ei perustu koetuloksiin tai tutkimuksiin. Lupahakemuksessa ja Natura- arvioinnissa edellytettyä tarkkailun todenmukaisuutta on mahdotonta kontrolloida. </span> </span> </p> <p> <span> <span> Hakemuksessa arvioidaan 10 minuuttia kestävän kaatosateen osuvan alueelle kerran viidessä vuodessa. Nyt voi todeta kyseisten kaatosateiden olevan vuosittaisia ja esimerkiksi kesällä ja syksyllä 2024 näitä oli useita. Kaatosateet ja useita päivä jatkuvat sadejaksot aiheuttavat toiminnan hulevesien saostusaltaiden ylikuormitusta ja ylittymistä. </span> </span> </p> <p> <span> <span> Pidämme kuvattua kallioperän louhinta- ja murskaustoimintaa todellisena riskinä luoteeseen ja pohjoiseen virtaavan Pinsiön-Matalusjoen valuma-alueelle ja joen vesistölle. Vaasan hallinto-oikeuden ratkaisussa ei ole esitetty mitään keinoja haittojen torjumiseksi. Toiminnasta aiheutuu haittoja myös itään Kaakkurijärvien Natura 2000-alueeseen sisältyvälle Heinijärvelle ja sen alapuoliselle vesistölle. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <strong> 2.2. LIFE Revives-hanke </strong> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Pinsiön-Matalusjoella on käynnissä kuusivuotinen (2021-2017) Euroopan Unionin LIFE Revives-hanke. Hankkeen tavoitteena on raakun ja purotaimenen kotijoen ekologisen tilan parantaminen sekä raakun ja purotaimenen elinympäristöjen elvyttäminen. Hanketta koordinoi Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. (KVVY) ja toteuttaja on Pirkanmaan ELY.-keskus. Hankkeesta vastaa Jyväskylän yliopisto. Hankkeen rahoittaa Euroopan Unionin LIFE-rahasto. </span> </span> </p> <p> <span> <span> https://www.ely-keskus.fi/-/jokihelmisimpukan-elinoloja-parannetaan-miljoonarahoituksella-pirkanmaalla-pirkanmaa- </span> </span> </p> <p> <span> <span> Suomen Maa ja Kivi Oy:n maa-aines- ja ympäristöluvassa suunnitellun toiminnan Pinsiön-Matalusjokeen kohdistuvat seuraukset mitätöisivät Life Revieves-hankkeen kunnostustyötä ja tuloksia. </span> </span> </p> <p> <span> <span> Pinsiön-Matalusjoen LIFE Revieves-hoitohankkeessa on tavoitteena joen ekologisen tilan paraneminen ja raakun suotuisan suojelun tason saavuttaminen. Tähän nähden on ristiriitaista myöntää lupa yksityiselle toiminnalle, joka mahdollistaa ennustettavissa olevia riskejä edellä mainittujen yhteiskunnallisesti ja luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta merkittävien tavoitteiden saavuttamiselle. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <strong> 2.3. Jyväskylän yliopiston huonokuntoisten raakkujen kuntoutus </strong> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Pinsiön-Matalusjoen raakkuja on kuntoutettavana Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalla monen muun raakkujoen raakkujen ohella. Kuntoutuksessa raakkujen elimistä puhdistetaan orgaanisia ja maa-aineksia. Raakut elpyvät laitoksen viileissä ja puhtaissa vesissä steriileissä olosuhteissa. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Laitoksella on myös Pinsiön-Matalusjoen taimenia </span> </span> <span> (Salmon trutta trutta) </span> <span> <span> , joiden </span> </span> </p> <p> <span> <span> kiduksissa raakun toukat eli glokidiot elävät ensimmäisen vuotensa. Näin taimenet toimivat väli-isäntinä raakun glokidioille. Tutkijoiden on onnistunut saada Pinsiön-Matalusjoen raakut lisääntymään laitoksen altaissa. Tavoitteena on tuoda elinkykyisiksi kasvaneet pikku raakut Pinsiön- Matalusjokeen. Lisätiedot professori Jouni Taskinen jouni.taskinen@jyu.fi </span> </span> </p> <p> <span> <span> Raakku ja taimen ovat säilyneet Pinsiön-Matalusjoessa jääkauden päättymisestä alkaen. Molempien lajien elinehtona on Pinsiönlähteen puhdas, viileä ja happirikas pohjavesi, jonka lämpötilan tulee pysyä 18 º alapuolella. Raakku on maailman vanhimmaksi, Suomessakin jopa 200-vuotiaaksi elävä eläinlaji. </span> </span> </p> <p> <span> <span> Raakun ja taimenen säilymiseksi kaikki Pinsiön-Matalusjokeen kohdistuvat haittoja aiheuttavat riskit on torjuttava ja estettävä. Korvaamattoman raakun säilymisen kannalta veden erinomaiseen tilaan pyrkiminen on välttämätöntä. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <strong> 3. Vaikutukset Kaakkurijärvien Natura 2000-alueelle </strong> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Kaakkurijärvien Natura-alueen valuma-alue sijaitsee 1.500 metrin etäisyydellä </span> </span> </p> <p> <span> <span> suunnitellusta louhosalueesta itään ja louhoksen itään laskeva valuma-alue alkaa lähimmillään 600 metrin etäisyydellä. </span> </span> </p> <p> <strong> Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen perusteluissa todetaan seuraavaa: </strong> </p> <p> <span> ” </span> <span> <span> Kaakkurijärvien Natura-alue luokitellaan sekä luontodirektiivin mukaiseksi </span> </span> </p> <p> <span> <span> SAC-alueeksi että lintudirektiivin mukaiseksi linnustonsuojelualueeksi </span> </span> </p> <p> <span> <span> (Special protection area, SPA). Alueen kokonaispinta-ala on 574 ha ja se </span> </span> </p> <p> <span> <span> koostuu useasta pienestä järvestä. Alueen suojeluperusteina olevat </span> </span> </p> <p> <span> <span> luontotyypit ovat Humuspitoiset järvet ja lammet, Pikkujoet ja purot, </span> </span> </p> <p> <span> <span> Vaihettumissuot ja rantasuot, Luonnonmetsät ja Puustoiset suot. Suojelun </span> </span> </p> <p> <span> <span> perusteina olevia lajeja ovat kehrääjä (DR), laulujoutsen (DR KV)), kuikka (DR), kaakkuri (DR), kurki (DR) ja kalasääski (DR). </span> </span> </p> <p> <span> <span> Kaakkurijärvien alue muodostaa erämaisen luonnontilaisten pienten järvien ja </span> </span> </p> <p> <span> <span> lampien kokonaisuuden, joka on erittäin merkittävä uhanalaisen kaakkurin </span> </span> </p> <p> <span> <span> pesinnän kannalta koko Etelä-Suomessa. Kaakkurin pesimäpopulaatio on </span> </span> </p> <p> <span> <span> alueella harvinaisen suuri (7–8 paria) ja lajin tiheys alueella on Etelä-Suomen </span> </span> </p> <p> <span> <span> suurimpia. </span> </span> </p> <p> <span> <span> Alueen vesiluonto on säilynyt poikkeuksellisen luonnontilaisena, ja kohde edustaakin kokonaisten lampi- ja järviketjujen vuoksi erinomaisesti pienvesiin liittyviä luontoarvoja. Järvien ja lampien rantasuot ovat monin paikoin täysin luonnontilaisia. Alue on erittäin arvokas luonnontilaisen pienvesiluonnon kokonaisuus, jonka merkitystä lisää kaakkuriyhdyskunta. Metsätalous ja alueen virkistyskäyttö ovat alueen selvimmät uhkatekijät.” </span> </span> </p> <p> <span>   <br/> </span> </p> <p> <strong> 4. Kaakkurijärvien Natura-alueeseen vaikuttavat useat uhkatekijät </strong> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Uhkatekijöillä on jo nyt selvästi haitallista vaikutusta alueen linnustoon ja luontotyyppeihin. Natura-alueen tilaa ei saa heikentää uusilla toimenpiteillä. Haitallisten vaikutustekijöiden yhteisvaikutus tulee ottaa mukaan, kun varovaisuusperiaatetta sovelletaan EU-oikeuskäytännön mukaisesti. </span> </span> </p> <p> <span> <span> Kallioperän murskaus- ja louhimistoiminnasta aiheutuu lisääntyvää haittaa myös Natura-alueelle sekä siihen kuuluvalle Heinijärvelle ja järven alajuoksun vesistöille. Tehdyt selvitykset ja niiden tulokset eivät sulje tätä mahdollisuutta riittävästi pois. Heinijärvi on yksi kaakkurin pesimälammista. EU-oikeuskäytännössä varovaisuusperiaatetta (ennaltavarautuminen) on sovellettu tiukasti. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span>  </span> </span> </p> <p> <span> <span> Vaadimme Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen kumoamista. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Tampereella 9.12.2024 </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Antti Virnes Sari Hämäläinen Puheenjohtaja Sihteeri SLL Pirkanmaa SLL Pirkanmaa </span> </span> </p> <p> <span> <span> Matti Rintanen Sari Lähde </span> </span> </p> <p> <span> <span> Puheenjohtaja Sihteeri Kyrön luonto Kyrön luonto </span> </span> </p> <p> <span> <span> Keijo Rantanen Tiina Kauppi Puheenjohtaja Sihteeri SLL Nokia SLL Nokia </span> </span> </p> <p> <span> <span> Valtteri Rosenberg Jukka T. Helin Puheenjohtaja Suojeluvastaava Pily Pily </span> </span> </p> <p> <span> <span> 7 </span> </span> </p> <p> <br/> </p> </div> Mon, 09 Dec 2024 12:58:26 GMT https://www.pily.fi/valituslupahakemus-ja-valitus-maa-ja-kivi-oy-n-ympaeristoeluvasta-kho-lle kannanotto thumbnail main image https://www.pily.fi/pily-n-muistutus-pirkanmaan-vaihemaakuntakaavaehdotuksesta-elonkirjo-ja-energia-30-11-2024 <div data-rss-type="text"> <p> <br/> </p> <p> <span> Pirkanmaan liitto </span> </p> <p> <span> Kirjaamo </span> </p> <p> <a href="mailto:pirkanmaan.liitto@pirkanmaa.fi" target="_blank"> pirkanmaan.liitto@pirkanmaa.fi </a> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <strong> Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen muistutus Pirkanmaan vaihemaakuntakaavaehdotuksesta elonkirjo ja energia </strong> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> <span> <span>  </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <strong> Maakotka ja muu linnusto </strong> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Tuulivoimaa ei ole kaavaehdotuksessa osoitettu linnustollisesti tärkeille alueille (FINIBA- ja MAALI-alueet). Tämä on hyvä asia. Lisäksi kaavatyön aikana on tehty rajausmuutoksia tuulivoima-alueisiin muun muassa maakotkaselvityksen perusteella. Kokonaisuutena tuulivoimala-alueita sijoittuu kuitenkin edelleen hyvin runsaasti maakotkien reviireille. Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys esittää siksi tuulivoimala-alueiden aluerajausten supistamista maakotkan kannalta ongelmallisiksi todetuilla alueilla. Maakotka on vaarantunut, erityisesti suojeltava laji ja Pirkanmaan vastuulaji. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Tuulivoimahankkeiden ja jo toimivien tuulivoima-alueiden yhteisvaikutuksia pitää edelleen selvittää tarkoin ja valmistautua selvitysten myötä myös luopumaan joistakin hankkeista. Yhteisvaikutukset maakotkille saattavat synnyttää tilanteem jossa tälle sensitiiviselle häiriöalttiille lajille ei enää löydy riittävästi rauhallisia reviiri- ja pesimisalueita Pirkanmaalta. Pirkanmaalla, jossa kulkee maakotkan pesimisen eteläraja, ei ole varaa menettää yhtäkään maakotkaa tuulivoimahankkeiden vuoksi. Tuulivoimaloiden yhteisvaikutukset myös muuhun arvokkaaseen linnustoon (kuten muut petolinnut, kanalinnut jne) voivat muodostua suuriksi. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Tuulivoimala-alueiden rakentamisesta johtuva elinympäristön muutos ja pirstaloituminen sekä tuulivoimaloista johtuva törmäysriski ja häiriö saattavat vaikuttaa hyvinkin haitallisesti linnustoon. Korkeiden tuulivoimaloiden haittavaikutuksista ei ole vielä kovin paljon tutkimustietoa. Tosin esimerkiksi Yhdysvalloista on tutkimustulosta, että korkeat tuulivoimalat lisäävät lintujen törmäyksiä. Lieventämistoimenpiteillä voidaan vähentää haittoja (esimerkiksi rajoittamalla voimalan korkeutta tai vähentämällä voimaloiden määrää), mutta lieventämistoimet eivät välttämättä ole riittävä keino haittavaikutusten korjaamiseksi. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <a href="https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0006320724000351#s0060" target="_blank"> https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0006320724000351#s0060 </a> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Maakotkan reviirikäyttäytymisestä ja lentoreiteistä tulee koko ajan uutta tietoa. Uusi tieto pitää hyödyntää muun muassa kaavasuunnittelussa. Jessica Leskisen tutkimus satelliittipaikantimella varustettujen aikuisten maakotkien reviiri- ja lentokäyttäytymisestä vuosina 2011-2022 valottaa muun muassa, miten laajasti maakotkat käyttävät reviirialueitaan. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> https://luonnonsuojelunsaatio.fi/hankkeet/tutkimus-avaa-maakotkien-lento-ja-reviirikayttaytymista/? </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Ainakin seuraavien alla lueteltujen vaihemaakuntakaavaehdotukseen sisällytettyjen tuulivoimahankkeiden haitallisia yhteisvaikutuksia ja muita kielteisiä vaikutuksia muun muassa maakotkaan ja muuhun linnustoon on välttämätöntä arvioida kokonaisuutena ja mielellään yhteistyössä muiden maakuntaliittojen kanssa maakuntarajat ylittävänä kokonaisuutena. Tällainen selvitys on toteutettava tai muuten luotettavan tiedon puuttuessa on varovaisuusperiaatetta noudattaen luovuttava joistakin hankkeista kokonaan. Maakotkan kohdalla varovaisuusperiaatteen noudattaminen on erityisen tärkeää, koska esimerkiksi törmäysmallinnus ja kriittinen raja perustuvat suuresti tulkintaan. Maakotkayksilöiden ja maakotkaparien käyttäytyminen vaihtelevat toisistaan. Pirkanmaalla pesivän maakotkakannan säilyminen on erityisen tärkeää, koska Pirkanmaalla on maakotkan eteläinen pesimäraja. Varovaisuusperiaate korostuu, jos tutkimustulokset eivät anna riittävän luotettavaa tietoa haittavaikutuksista. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Pirkanmaan liitto pyysi tarjousta vuonna 2023 tämän kaltaisen selvityksen toteuttamisesta, mutta tarjouspyynnöstä ilmi käyneet työhön varatut ajalliset ja taloudelliset resurssit olivat riittämättömät tällaisen selvitystyön laadukkaalle toteuttamiselle. Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys kehottaa yhdistämään voimat muiden maakuntaliittojen kanssa sekä tekemään yhteistyötä alan tutkijoiden kanssa todellisten vaikutusten arvioimiseksi arvailun sijaan. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> 1) Horhalanperän tuulivoima-alueen säilyttäminen vaihemaakuntakaavaehdotuksessa edellyttää vielä selvitystä. Itäosahan tuulivoima-alueesta poistettiin. Tuulivoimahankkeen sijoittuminen lähelle Seitsemisen kansallispuistoa sekö tärkeää retkeily- ja luontoaluetta ei kaikin osin ole perusteltua. Seitsemisen alueella on arvokas linnusto ja muun muassa metsäpeuraa. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> 2) Kangaslammin vaihemaakuntakaavaehdotukseen tuotu tuulivoima-alue yhteisvaikutuksineen Huitinkankaan ja Kantin tuulivoimahankkeiden kanssa sekä myös Takakangas-Pihlajaharjun hankkeen kanssa vaarantaa alueella olevan maakotkan reviirin. Maakotkalle on jätettävä riittävä reviiri- ja saalistusalueet sekä potentiaalinen uusi reviirialue. Maakotkan säilymisen turvaaminen tuulivoimalahankkeiden puristuksessa edellyttää lisäselvityksiä. Lisäksi hankealueella sijaitsee soidensuojeluohjelman täydennysehdotuksen alue, joka osoitetaan </span> </p> <p> <span> vaihemaakuntakaavassa Luonnon monimuotoisuuden ydinalue -merkinnällä (LUMO) </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> 3) Lylyharju, Mäntykangs, Mäntyperä ja Jäläläkangas muodostavat lähekkäiset yhteisvaikutukset muun muassa maakotkalle. Tästä syystä Lylyharjun hankealuetta tulee ainakin edelleen supistaa pohjoisosistaan. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> 4) Metsomäen tuulivoima-alueen tiedot vaihemaakuntakaavaehdotuksessa viittaavat siihen, että alueen linnustoarvot eivät ole tarkoin tiedossa. Ukonselkä lähialueineen on erittäin tärkeä monen lajin muuttto- ja pesimäalue. Tästä syystä Metsomäen tuulivoimahankkeen haitallisia vaikutuksia linnustolle on edelleen selvitettävä. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> 5) Myyränkankaan tuulivoima-aluetta on kaavaehdotuksessa supistettu eteläosista maakotkan vuoksi. Tämä on kannatettava ratkaisu, mutta Myyränkankaan yhteisvaikutukset muiden lähellä olevien tuulivoimahankkeiden kanssa voivat edelleen olla haitalliset esimerkiksi maakotkalle. Vaatii lisää selvitystä. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> 6) Mäntykankaan tuulivoimnahankkeesta vaihemaakuntakaavaehdotuksessa todetaan: ”Alueen länsipuolelle sijoittuu Karvian Jäkäläkankaan hankealue, johon on rakentunut viisi kokonaiskorkeudeltaan 230 metrin voimalaa. Itäpuolelle noin viiden kilometrin päähän sijoittuu Lylynevan hankealue. Kolme voimalaa käsittävälle Mäntyperän hankealueelle kaakkoon on matkaa reilut kahdeksan kilometriä. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Alue sijoittuu uhanalaisen päiväpetolinnun reviirille sekä Lauhavuoren susireviirin reunamille, </span> </p> <p> <span> mikä tulee ottaa huomioon alueen jatkosuunnittelussa. Erityisesti Parkanon puoleiset voimalat </span> </p> <p> <span> voivat aiheuttaa merkittäviä vaikutuksia päiväpetolinnustolle. Alue ei sijoitu linnuston </span> </p> <p> <span> päämuuttoreiteille tai hiljaiselle alueelle” </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Haitallisisten vaikutusten suuruudesta ja yhteisvaikutuksista muiden hankkeiden kanssa on edellytettävä lisäselvityksiä. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> 7) Patakorven hankealue sijoittuu aivan Helvetinjärven kansallispuiston tuntumaan. Alue on vilkasta virkistys- ja retkeilyaluetta. (ekosysteemipalvelualue) Hankealueen tuntumassa on myös arvokasta linnustoa. Lisäksi tuulivoimaloista muodostuu haitallista näkymää Ruoveden reitille. Ruoveden reitin näkymiin vaikuttaa yhteisvaikutuksena myös Ruoveden Ruhalan Murskemäen tuulivoimahanke, jos se toteutuu. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> 8) Tuuramäen tuulivoima-alueen pohjoisosa on poistettu kaavan tuulivoima-alueesta. Tämä on kannatettava muutos. Tuuramäen SW puolella n. 3 km päässä on Myyränkangas. SE suunnalla on noin 6 km päässä Vermassalo. Tässä on siis kolmen suuren hankealueen keskittymä lähekkäin. Lisäksi Pahkakummunmaan tuulivoima-alue voi lisätä haitallista yhteisvaikutusta. Näiden tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutus muodostaa maakotkille suuren riskin niin törmäyksien kuin häiriönkin vuoksi. Voimaloiden määrän poistaminen vähäisessä määrin ei välttämättä riitä eikä myöskään voimaloiden korkeuden alentaminen. Tarvitaan lisäselvityksiä haittavaikutuksitsa muun muassa maakotkiin. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> 9) Kalliojärvenperän tuulivoima-alue sijoittuu vajaan 3 km päähän idässä Keski-Suomen puolella olevasta Lehmikorven tuulivoima-alueesta. Kalliojärvenperän tuulivoima-alue sijaitsee aivan Lakeisnevan suojelualueen (aarnialue)vieressä. Lakeisnevan alue tullaan osoittamaan </span> </p> <p> <span> soidensuojeluohjelman täydennysehdotukseen perustuen Luonnon monimuotoisuuden ydinalueena </span> </p> <p> <span> (LUMO). Kalliojärvenperän tuulivoima-alueen linnustovaikutus vanhan metsän alueeseen saattaa olla yksinäänkin merkittävän haitallinen. Lisäksi näiden kahden lähekkäisen tuulivoima-alueen yhteisvaikutukset linnustoon ja mahdolliseen päiväpetolintuun saattavat muodostua korkeiksi. Kalliojärvenperän tuulivoima-alueen osalta kaivataan lisäselvityksiä </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Kaavaehdotus mahdollistaa merkitykseltään paikalliseksi katsottavien (alle kahdeksan teollisen kokoluokan tuulivoimalan kokonaisuus) tuulivoimalahankkeiden toteuttamisen kaavassa tuulivoimatuotannolle varattujen alueiden ulkopuolelle. Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys esittää, että maakuntakaavassa käytetään tuulivoimaloiden tehoa seudullisen voimalahankkeen raja-arvona. Raja-arvo voisi olla 10 MW. Tällainen ratkaisu ohjaisi tuulivoimaa paremmin alueille, jotka on katsottu sopivan tuulivoimatuiotannolle. Samalla ehkäistäisiin osaltaan haitallisia vaikutuksia linnustolle ja muulle luonnolle. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Tuulivoiman yheisvaikutuksista linnustoon ei ole tehty arviointia. Tällainen on tehtävä pikaisesti. Maakotkalle on tehty erillisselvitys, mutta tuulivoima voi vaikuttaa haitallisesti myös moneen muuhun alueella pesivään lintulajiin. Voidaan mainita vaikkapa huuhkaja, mehiläishaukka, hiirihaukka, kuikka ja kaakkuri. Usea tuulivoimahanke sijoittuu kurkien päämuuttoreitille. Tältäkin osin on yhteisvaikutusten arviointi tarpeen. Maakuntatason yhteisvaikutusten arviointi on mahdollista suorittaa vain maakuntakaavan yhteydessä. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <strong> Muuta </strong> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Teollisen mittaluokan aurinkovoima-alueet on perusteltua esittää vaihemaakuntakaavassa. Suuret aurinkovoima-alueet vievät runsaasti tilaa ja saattavat vaikuttaa olennaisesti alueen biotooppeihin ja linnustoon. Ne ovat verrattavissa tuulivoima-alueisiin. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Maakuntakaavaehdotuksessa esitetään runsaasti uusia luonnon monimuotoisuuden ydinalueita. . Uusista alueista huolimatta kaavaehdotuksessa esitettyjen luonnonsuojelualueiden määrä on liian vähäinen. Suomi on kansainvälisin sopimuksin sitoutunut suojelemaan 30 % pinta-alastaan, ja siitä 10 % tiukasti, vuoteen 2030 mennessä. Nämä sitoumukset tulee huomioida paremmin myös maakuntakaavassa kasvattamalla suojeltavien alueiden määrää. Esimerkiksi alueita, joilla tosiasiassa rajataan maa- ja metsätalouskäyttöä, on kaavaehdotuksessa esitetty pinta-alaan nähden hyvin niukasti. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Tampereella 30.11.2024 </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Jukka T. Helin </span> </p> <p> <span> Suojeluvastaava </span> </p> <p> <span> Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys </span> </p> <p> <span> pily@pily.fi </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> </div> Sun, 01 Dec 2024 10:11:40 GMT https://www.pily.fi/pily-n-muistutus-pirkanmaan-vaihemaakuntakaavaehdotuksesta-elonkirjo-ja-energia-30-11-2024 kannanotto thumbnail main image https://www.pily.fi/pily-n-kannanotto-yloejaerven-keijaerven-suojastenlahden-suojeluun-30-11-2024 <div data-rss-type="text"> <p> <span> Ylöjärven voimassa oievaan kaavoitusohjelmaan sisältyy Keijärven Suojastenlahden asemakaavan muutos, jolla supistettaisiin rakentamisella nykyistä suojelu- ja virkistysaluetta. Suojastenlahti on kuitenkin erittäin arvokas luontoalue. Suojastenlahden linnusto on monipuolinen. Tiivis keskusta edellyttää tällaisten luontoarvoiltaan arvokkaiden alueiden säilyttämistä. Yleiskaavaan perustuvasta asemakaavan muutossuunnitelmista tulee luopua ja säilyttää alue ennallaan sekä kehittää alueen luontoarvoja hoitotoimenpiteillä. Alueelle on laadittava hoito- ja käyttösuunnitelma, joka ottaa huomioon EU:n ympäristödirektiivin mukaisen ennallistamisen velvoitteet. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Tulvametsät ovat nopeasti harvinaistuva luontotyyppi ( EU:n luontotyyppidirektiivin mukainen ja luonnonsuojeluasetus 4§ 9 kohta). Suojastenlahdella on muodostumassa arvokas tulvametsä. Tämänmtyyppistä kehitystä pitää edistää ja suojella, koska kehitys vahvistaa luonnon monimuotoisuutta. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Suojastenlahdella on selvitetty linnustolaskennalla linnustoa vuonna 2022. Suojastenlahden linnusto käsittää laskennan tuloksen mukaan 34 lajia, joista erittäin uhanalaisia 3, vaarantuneita 6, silmällä pidettäviä 5, direktiivilajeja 4 ja KV-lajeja 2. Myös BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelusta löytyy havaintoja Suojastenlahdelta. Lintuhavainnoista voidaan mainita nokikana (EN), liejukana VU), valkoselkätikka (VU DR), ruskosuohaukka (DR), kurki (DR), naurulokki (VU), kaulushaikara (DR), satakieli, ruokokerttunen (NT), härkälintu (NT), tiltaltti, luhtahuitti (DR), haapana (VU KV), rantasipi (KV), pajusirkku (VU), tavi (KV) ja harmaahaikara. Kaikki eivät pesi alueella. Muukin luonto on arvokas tehtyjen luontoselvitysten mukaan. Vuonna 2012 julkaistussa ”Kirkonseudun Ydinkeskustan Luontoselvityksessä (Pentti Keskitalo) ” todetaan, että Suojastenlahden kosteikkoalue on kokonaisuudessaan merkittävä. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Kun puhutaan entistä enemmän luontokadosta, niin Suojastenlahden säilyttäminen kokonaisuudessaan merkittävänä lintu- ja luontoalueena olisi luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeää. Julkisilla toimijoilla on suuri vastuu muun muassa käyttäessään kaavoitusvaltaa. Pitää edistää monimuotoisuutta ja suojella arvokkaita luontoalueita. Luopuminen Suojastenlahden rakentamisesta ja alueen ennallistaminen sekä kunnostaminen olisi EU:n ennallistamisasetuksen mukaista ja tukisi myös EU:n biodiversiteettistrategiaa. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Ylöjärven kunnan sivuilla kerrotaan luontokadosta. Tärkeää asiaa, jonka täytäntöönpano toivottavasti näkyy teoissa ja päätöksissä. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <a href="https://www.ymparisto.fi/fi/ympariston-tila/luonto" target="_blank"> https://www.ymparisto.fi/fi/ympariston-tila/luonto </a> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ehdottaa, että Ylöjärven kunnassa mietitään vielä uudestaan Keijärven Suojastenlahden kohdalla yleiskaavan toteuttamista ja asemakaavan muutosta. Kaavojen toimeenpanosta Suojastenlahden osalta tulee luopua, jotta arvokkaat linnusto-ja muut luontoarvot voidaan turvata ja niitä edistää. Suojastenlahti on pieni alue keskustan kupeessa, mutta sen linnustoarvot ja muut luontoarvot ovat yllättävän suuret. Pienenä alueena Suojastenlahden herkkyys kaikenlaisille muutoksille tai alueen kaventamiselle rakentamisella on korkea. Tästä syystä Suojastenlahti pitää säilyttää kokonaisuutena rakentamatta. Samalla säilyisi kuntalaisille tärkeä virkistysalue. </span> </p> <p> <span> EN=erittäin uhanalainen, VU=vaarantunut, NT=silmällä pidettävä. KV= Suomen erityisvastuulaji ja DR=direktiivilaji </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Tampereella 30.11.2024 </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Jukka T. Helin </span> </p> <p> <span> Suojeluvastaava </span> </p> <p> <span> Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys </span> </p> <p> <span> pily@pily.fi </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> </div> Sun, 01 Dec 2024 09:46:34 GMT https://www.pily.fi/pily-n-kannanotto-yloejaerven-keijaerven-suojastenlahden-suojeluun-30-11-2024 kannanotto thumbnail main image https://www.pily.fi/pily-n-mielipide-kangaslammin-tuuli-ja-aurinkovoimahankkeen-arviointiohjelmasta-viite-pirely-3055-2024 <div data-rss-type="text"> <p> <span> Arviointiohjelmassa kuvataan hanketta seuraavasti: </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> ” </span> <span> Pohjan Voima Oy:n omistama hankeyhtiö Kangaslammin Energia Oy suunnittelee </span> </p> <p> <span> Kangaslammin tuuli- ja aurinkovoima-aluetta Parkanon ja Ikaalisten kaupunkeihin </span> </p> <p> <span> Pirkanmaan maakuntaan. Hankealueen kokonaispinta-ala on noin 3 000 hehtaaria. </span> </p> <p> <span> Hankealue on suurelta osin ojitettua suota ja talousmetsää. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Hankealueelle suunnitellaan enintään 20 uuden tuulivoimalan rakentamista. Suunni- </span> </p> <p> <span> teltujen voimaloiden kokonaiskorkeus on enintään 300 metriä. Suunniteltujen tuuli- </span> </p> <p> <span> voimaloiden yksikkötehon arvioidaan olevan maksimissaan 12 megawattia. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Hankealueelle on suunniteltu sijoitettavaksi myös aurinkovoimaa. Aurinkovoima toimii </span> </p> <p> <span> tuulivoiman liitännäishankkeena. Alustavia aurinkovoima-alueita on tunnistettu yh- </span> </p> <p> <span> teensä noin 410 hehtaaria. Aurinkovoimaloiden kokonaistehoksi arvioidaan enimmil- </span> </p> <p> <span> lään noin 300 megawattia. Hankkeen sähkönsiirtoa varten hankealu- </span> </p> <p> <span> eelle rakennetaan sähköasema. Sähkönsiirron verkkoliityntää varten rakennetaan uusi </span> </p> <p> <span> 110 kV:n tai 400 kV:n ilmajohto. Alustavien suunnitelmien mukaan tuulivoimapuistossa </span> </p> <p> <span> tuotettu sähkö siirretään tuulivoimapuiston sisäiseltä sähköasemalta valtakunnanverkkoon Fingrid Oyj:n suunnitteilla olevaan Kristiinankaupunki-Nokia voimajohtolinjaan </span> </p> <p> <span> tai Caruna Oy:n Teiharju-Parkano voimajohtolinjaan. Kaikki reittivaihtoehdot sijoit- </span> </p> <p> <span> tuvat Parkanon ja Ikaalisten alueille. Sähkönsiirtoreitin linjaus ja vaihtoehdot tarken- </span> </p> <p> <span> tuvat jatkosuunnittelun yhteydessä.” </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Yleisesti todettuna tuulivoimahankkeissa jopa ennen seurantaryhmien ensimmäisiä kokouksia on aika tarkkaan lyöty lukkoon tehtävät luonto- ja linnustoselvitykset. Suuri osa esimerkiksi linnustoselvityksiä on jo tehty. Tätä voidaan perustella kiireellä ja aikataululla, mutta malli vähentää olennaisesti seurantaryhmien mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin. Samalla jää paikallisten asukkaiden ja yhdistysten tietämys luontoarvoista helposti hyödyntämättä. On toivottavaa, että linnusto- tai muita luontoselvityklsiä ei tehdä ennakkoon viittaamalla keskusteluihin viranomaisten kanssa. Kangaslammin tuulivoimahankkeen osalta ennen ensimmäistä seurantaryhmän kokousta selvityksiä oli jo tehty. Sieltä ne siirretään sitten arviointiselostukseen. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Ympäristöministeriön julkaisussa ”Linnustovaikutusten arviointi tuulivoimarakentamisessa” luvussa 3 sivulla 12 on ohjeistus linnustoselvityksen teosta ja kattavuudesta. Näitä ohjeistuksia on pyritty madaltamaan mahdollsimman alas monelta osin – varmaankin osittain kustannussyistä, kiireestä ja resurssien puutteista johtuen. Ohjeistusta on alettava noudattaa tuntuvasti paremmin. Tätä edellyttää jo tuulivoimahankkeiden huomattava lisääntyminen. Hankealueet sijoittuvat lähelle toisiaan. Jotta saadaan luotettava kuva esimerkiksi hankkeiden yhteisvaikutuksista, linnustoselvitykset ja muut luontoselvitykset on tehtävä kattavasti ja ajoitettava oikein. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75407/SY_6_2016.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Pesimälinnuston pistelaskenta tehtiin yhteen kertaan kesäkuun alussa 2024. Tätä laskentaa on täydennetty kartoituslaskennalla, joka on rajautunut kartalta määriteltyihin arvokkaisiin lintukohteisiin hankealueella. Pesimälinnustolaskentoihin on käytetty 9 päivää touko-kesäkuussa 2024. Yhden kerran tehty pistelaskenta kesäkuun alussa ei ole riittävä. Kartoituslaksennan painottamisestakaan ei ole tietoja arviointiohjelmassa. Ei voi päätellä, miten tehokkaasti koko aluetta on kartoitettu pesimälinnuston osalta. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Kangaslammin pohjoispuolelle on kartan mukaan suunniteltu aurinkovoima-aluetta. Kangaslammin pohjoispuolelta on tältä vuodelta 2024 havaintoja muun muassa valkoviklosta (NT), kangaskiurusta (NT), lirosta (NT), kivitaskusta, kehrääjästä ja niittykirvisestä. (BirdLife Suomen lintutietopalvelu Tiira). Havaittu nuori 1kv pohjansirkku (NT) on ollut kahden aurinkovoima-alueen välissä. Kangaslamminnevalta on lisäksi hömö (EN)- ja töyhtötiais (VU)havaintoja. Pohjansirkku ja töyhtötiainen ovat Pirkanmaan vastuulajeja. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Kartasta arvioiden erityisesti vaihtoehdon VE1 ( mutta myös VE2) tuulivoimalat yhdessä kaavailtujen aurinkovoima-alueiden kanssa aiheuttavat tuntuvaa muutosta nykyiseen tilanteeseen alueella. Tämä vaikuttaa myös alueen linnustoon ja muuhun luontoon. Kehrääjistä on havainto myös Rukonevalta. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Metsäkanalintujen laskenta on suoritettu huhti-toukokuussa ja aikaa on käytetty 7 päivää. Metsäkanalintujen selvittäminen tulee tehdä useampana vuonna kuin vain yhtenä. Pirkanmaallakin tulee siirtyä tähän käytäntöön. Alueella saattaa olla myös riekon reviireitä. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Pöllöselvitys on tehty kuuntelemalla 3-5 minuuttia maalis-huhtikuussa 2024 pysähdellen 500 metrin välein. Kuunteluaika on liian lyhyt kuuntelupaikkaa kohti – tosin kuuntelu on toistettu kolme kertaa. Aikaa on käytetty 4 yötä. Pöllöjen kartoittaminen tulee tehdä useampana kuin yhtenä vuonna, koska pöllöjen soidinaktiivisuus ja pesintä vaihtelevat tuntuvasti yöstä toiseen ja keväästä toiseen muun muassa ravintotilanteesta johtuen. Pöllöt eivät pesi ja ovat hiljaisia, jos ravintotilanne on huono. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Pöllöselvityksessä on saatava tietoja alueella tai sen läheisyydessä mahdollisesti pesivästä/reviiriä pitävästä huuhkajasta. Huuhkajan on todettu karttavan tuulivoima-alueita jopa 5 kilometriin saakka,. Huuhkaja on erittäin uhanalainen laji. Lisäksi viirupöllö ja helmipöllö ovat tuulivoimalle ja sen aiheuttamille ympäristömuutoksille herkkiä. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Päiväpetolintuja -niin pesiviä kuin saalistavia- on tarkkailtu vuonna 2024 kesällä. Maakotkaa on tarkkailtu kesä-syyskuussa vuonna 2024 ja tullaan tarkkailemaan myös vuonna 2025 helmi-maaliskuussa.Tarkkailuun käytetään aikaa 22 maastotyöpäivää. Näistä 16 kohdistuu maakotkaan, ja tavallisten petolintujen tarkkailuun käytetään 6 päivää. Sääksen lentoreitteihin ja pesintään on paneuduttava riittävästi. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Kangaslamminnevalta on havaittu pesimäaikaan 2024 hiirihaukka (VU), mehiläishaukka (EN), tuulihaukka, nuolihaukka ja ruskosuohaukka (BirdLIfe Suomen lintutietopalvelu Tiira). Petolintujen lentoreittiin, reviirin sijaintiin ja pesiin tulee kiinnittää erityistä huomiota hankealueella ja hankealueen lähellä. Hiirihaukka ja mehiläishaukka ovat Pirkanmaan vastuulajeja. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Maakotkan tarkkailua on tehtävä myös talvikaudella. Näin näytetään nyt osittain tehtävänkin. Selvitys ja tarkkailu törmäysmallinnuksineen on suoritettava Metsähallituksen hyvän käytännön ohjeiden mukaisesti. Hankealueelta lajin pesäpaikalle tulee olla ainakin 5-6 kilometriä. Pesäpaikka ja vaihtoehtoiset pesäpaikat on selvitettävä ohjelmaa pantaessa käytäntöön. On lisäksi otettava huomioon, että tuulivoimala-alue ei vaikuta poterntiaalisten reviiripaikkojen ja saalistusalueiden muuttumiseen merkityksettömiksi lajille. Maakotka on Pirkanmaan vastuulaji, koska maakotkan pesimäalueen eteläraja kulkee Pirkanmaalla. Maakotka on lisäksi erityisesti suojeltu vaarantunut laji. Maakotkan elinolosuhteet on näin ollen turvattava Pirkanmaalla tarkoin. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Maakotkalla on Etelä-Suomessa huomattavasti laajempi reviiri kuin Pohjois-Suomessa. Jessica Leskinen tutki satelliittipaikantimella varustettujen aikuisten maakotkien lento- ja reviirikäyttäytymistä Suomessa vuosien 2011–2022 ajalta. Tutkimuksen mukaan maakotkan ydinreviiri on keskimäärin 52 neliökilometriä ja reviiri 269 neliökilometriä. Maakotka liikkuu myös säännöllisesti ydinreviirinsä ulkopuolella. Maakotkan liikkumiseen vaikuttavat sukupuoli, paristatus ja pesiminen. Nämä tutkimustulokset on otettava huomioon arviointiohjelman linnustoselvityksissä ja arviointiselostuksen vaikutusarvioissa. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> https://oulurepo.oulu.fi/handle/10024/49590 </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Muuttolintuselvitys on viralliseen ohjeistukseen verrattuna selkeästi puutteellinen ja alimittainen..Näin olennainen puutteellisuus ei voi perustua siihen, että hankealue jää lintujen päämuuttoreitin ulkopuolelle. Kurkien keväinen muuttoreitti sivuaa hankealuetta aivan vierestä, ja säästä riippuen kurjet voivat lentää myös hankealueen yli suurin joukoin. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Kevätmuuttoa on havainnoitu 10 päivänä vuonna 2024 huhti-toukokuussa. Kevätmuuton tarkkailu on alkanut liian myöhään, vasta huhtikuussa. Syysmuuttoa on tarkkailtu samoin 10 päivänä vuonna 2024 syys-lokakuussa. Syysmuuton tarkkailu on alkanut liian myöhään, vasta syyskuussa. Yhteensä tarkkailupäiviä on ollut 20. Virallisen ohjeistuksen mukaan pelkästään Pohjois-Suomessa kevätmuuttoa ja syysmuuttoa kumpaakin tulee seurata 20 päivää eli yhteensä 40 päivää. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Sähkönsiirtoreittien linnustoselvitykseen käytetään 6 päivää. Linnustoselvityksen kattavuuteen ei voi arviointiohjelman perusteella ottaa kantaa, koska tarkemmat tekotavat puuttuvat. Siirtoreittien valintaa pohdittaessa on otettava huomioon myös esimerkiksi linnustoltaan arvokas Saukonsuon MAALI-alue (440129), joka jäisi SVEI:stä noin 900 metrin päähän- Vaikutukset Saukonsuon linnustoon on tarkoin selvitettävbä ja arvioitava. Siirtoreittivaihtoehtoja selvitettäessä ja arvioitaessa on syytä paneutua erityisesti lyhyemmän reitin SVE3 mahdollisuuteen, koska tämä vaihtoehto säästäisi ilmeisesti luontoa ja on lyhyempi kuin muut. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Aurinkovoima-alueet tuntuvat (410 ha) suurilta. Aurinkovoiman mahdolliset haitalliset vaikutukset muun muassa linnustoon on selvitettävä huolellisesti. Tuulivoimalat ja aurinkovoima-alueet yhdessä vaikuttavat olennaisesti hankealueeseen. Näiden yhteisvaikutus lisää haitallisia vaikutuksia muun muassa linnustolle ja muulle luonnolle. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Arviointiohjelmassa mainitaan vaihtoehdot VEI-VE3, Häädetkeidas (FI0336004 ) on vain 3 kilometrin päässä hankealueen pohjoisrajasta luoteeseen. Häiriövaikutuksen vuoksi Häädetkeitaan (Natura-alue, MAALI-alue) linnuston ja maakotkan suojelemiseksi pitää tarkoin arvioida VEI:n haitallisia vaikutuksia. VE2 tai VE3 lisäisivät suojapuskuria Häädetkeitaan suuntaan, mutta niidenkin haittavaikutukset on kartoitettava huolellisesti. Lisäksi Puurokeitaan-Hannankeitaan Natura-alue (FI 0336006) sijaitsee n. 6.5. kilometrin päässä VE1 voimaloista luoteeseen. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutukset tulee arvioida tarkoin. Kangaslammin hankkeen lisäksi on lähialueilla kaksi muuta hanketta.: Haitinkangas ja Kantti. Haitinkankaalle on suunnitteilla enintään 16 tuulivoimalaa. Kantin hanke käsittää 8 tuulivoimalaa. Haitinkangas sijaitsee Häädetkeitaan Natura-alueesta ja MAALI-alueesta noin 2.2. kilometrin päässä luoteeseen. Näiden kolmen tuulivoimahankkeen mahdolliset haitalliset yhteisvaikutukset linnustolle on tarkoin selvitettävä. Edelleen varsin lähellä sijaitsee Takakankaan-Pihlajaharjun tuulivoima-alue. Esimerkiksi maakotkan esiintyminen alueella voi vaarantua. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Arviointiselostuksessa on oltava ohjeistus jälkiseurantaan, jos tuulivoimahanke toteutuu. Samoin haittavaikutusten lieventämistoimet tulee mainita. Suunnitelman mukaan voimaloiden korkeus olisi enimmillään 300 metriä. Korkeiden voimaloiden haittavaikutukset korostuvat, eikä haitoista ole vielä kunnollista tietoakaan. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Tampereella 28.11.2024 </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Jukka T. Helin </span> </p> <p> <span> Suojeluvastaava </span> </p> <p> <span> Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys </span> </p> <p> <span> pily@pily.fi </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> </div> Sat, 30 Nov 2024 08:11:56 GMT https://www.pily.fi/pily-n-mielipide-kangaslammin-tuuli-ja-aurinkovoimahankkeen-arviointiohjelmasta-viite-pirely-3055-2024 kannanotto thumbnail main image https://www.pily.fi/my-post150fcfab <div data-rss-type="text"> <p> <strong> HANKE </strong> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> YVA-selostuksessa kerrotaan hankkeesta seuraavasti: </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> ”Eurowind Energy Oy suunnittelee enintään 8 voimalan rakentamista Pirkanmaalle, Mänttä-Vilppuan kaupungin alueelle. Hankealue on 950 hehtaarin suuruinen ja se sijaitsee Keuruun kaupungin ja samalla Keski-Suomen maakunnan rajalla. Osana hanketta suunnitellaan myös sähkönsiirto kantaverkkoon 110 kV:n voimajohdolla. Suunniteltu sähkönsiirtoreitti sijaitsee Mänttä-Vilppulan ja Keuruun kaupunkien alueella ja on 12,1 kilometriä pitkä. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Hankkeen tarkoituksena on tuottaa uusiutuvaa ja päästötöntä energiaa tuulivoimalla. Hankkeen kokonaistehoksi on suunniteltu 52 MW (megawattia), ja sähkön tuotannoksi arvioidaan 120 Gwh (gigawattituntia) vuodessa. Määrä vastaa noin 6 000 sähkölämmitteisen pientalon vuotuista energian kulutusta. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Suunniteltujen voimaloiden pyyhkäisykorkeus enintään 252 metriä maanpinnasta. Rakentamisen vaatima pinta-ala muodostuu voimalapaikoista, joka on noin 1,5–2 hehtaaria/voimala. Hankealueella suunnitellaan rakennettavaksi voimaloiden ja voimalapaikkojen lisäksi uutta tieverkostoa, sähköasema, akkuvarasto sekä väliaikaisia työmaa-alueita. Maankäyttö muuttuu noin 43 hehtaarin </span> </p> <p> <span> alueella, joka vastaa 4,5 % koko hankealueesta.” </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <strong> Hankealueen ja sen ympäristön linnustoarvot </strong> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Hankealue sijaitsee usean merkittävän MAALI-alueen vieressä tai lähituntumassa. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> 1) Hankealueen itäinen reuna sijaitsee osin maakunnallisesti tärkeän Keuruun Riihon lentoreitillä ( MAALI 710 184) Tätä lentoreittiä käyttävät kotkat, hanhet, kurjet, petolinnut (kuten hiirihaukka, piekana). Alue on pullonkaula-aluetta. Tarkkoja lentoreittejä ei kuitenkaan tiedetä. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> 2) Riihon alue on myös tärkeää linnuston pesimäaluetta ja muutonaikaista levähtämisaluetta (MAALI 710147). Alueella on peltoa ja järviä. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> 3) Keuruun Haapamäen-Karjuvuoren metsien MAALI-alue (710135) sijaitsee lähimmillään hankealueesta 4.5. km pohjoiseen. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> 4) Ukonselän MAALI-alue (710153) on lähimmillään vain 400 metrin etäisyydellä hankealueesta. Ukonselkä muodostaa muuton johtolinjan. Ukonselkä on myös tärkeä muuttolintujen levähtämisalue. Ukonselän pesimälinnusto on arvokasta, muun muassa selkälokki (EN), kuikka, härkälintu (NT), kalatiira, naurulokki (VU) ja nuolihaukka. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> 5) Mänttä-Vilppulan runsaslahopuustoinen Kaiturin metsä ( MAALI-alue 710139) sijaitsee 2.5. km etäisyydellä lähimmillään hankealueesta länteen. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> 6) Kaukasen erityisen tärkeä lentoreitti (MAALI-alue 710185) yhdistää Ukonselän ja Keurusselän sijaiten lähimmillään 3.5 km hankealueesta kaakkoon. Alue on pullonkaula-aluetta. Tämä lentoreitti on yksi Keski-Suomen merkittävimmistä lintujen lentoreiteistä. Sitä käyttävät kahlaajat, vesilinnut, hanhet ja merikotkat. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Metsomäen tuulivoimahanke on suunnitteilla hyvin arvokkaalle linnuston pesimä- ja muuttoalueelle. Tästä syystä esimerkiksi linnustoselvitykset on tehtävä huolellisesti ja käyttäen riittävästi aikaa. Varovaisuusperiaatetta on noudatettava. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <strong> LINNUSTOSELVITYKSET </strong> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Linnustovaikutusten arviointi tuulivoimarakentamisessa-oppaassa (Ympäristöministeriö 2016) ohjeistetaan linnustoselvitysten tasosta seuraavaa: </span> </p> <p> <span> https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75407/SY_6_2016.pdf? </span> </p> <p> <span> Sequence=1 </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> ” </span> <span> Pesivän ja lepäilevän linnuston lentoaktiivisuuden havainnointia tulee tehdä pe- </span> </p> <p> <span> simä-, kevät- ja syysmuuttokausina vähintään kymmenen päivän ajan siten, että </span> </p> <p> <span> edellä mainitut alueelliset ja lajikohtaiset erityispiirteet tulevat huomioiduksi. Eri- </span> </p> <p> <span> tyistä huomiota on kiinnitettävä lintujen säännöllisesti käyttämien lentoreittien ja </span> </p> <p> <span> lentokorkeuksien sekä petolintujen suosimien kaartelupaikkojen selvittämiseen. </span> </p> <p> <span> Pesimälinnuston selvitysten ajoituksessa tulee huomioida eri lajiryhmien erityis- </span> </p> <p> <span> piirteet. Selvityksiä voidaan joutua tekemään myös varsinaisen pesimäkauden ul- </span> </p> <p> <span> kopuolella. Esimerkiksi pöllöjä havainnoidaan soidinkaudella helmi-huhtikuussa, </span> </p> <p> <span> kanalintujen soidinpaikkakartoituksia tehdään maalis-toukokuussa ja petolintujen </span> </p> <p> <span> reviirikartoituksia keväällä ja kesällä. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Koska eri lajiryhmien muutot tapahtuvat ajallisesti hyvinkin eri aikoina, kattavan </span> </p> <p> <span> kokonaiskuvan saamiseksi ja eri sääolosuhteiden huomioimiseksi kevätmuutonseu- </span> </p> <p> <span> rantaa on syytä tehdä maalis-toukokuussa Etelä-Suomessa vähintään 30 päivän ajan </span> </p> <p> <span> ja Pohjois-Suomessa vähintään 20 päivän ajan. Seurantajakson pituudessa on ajallista </span> </p> <p> <span> vaihtelua, koska Etelä-Suomessa muuttokausi kestää Pohjois-Suomea pidempään. </span> </p> <p> <span> Syysmuuttoa on syytä seurata elo-marraskuussa niin ikään vähintään 30 (Etelä- </span> </p> <p> <span> Suomi) ja 20 (Pohjois-Suomi) päivän ajan” </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Pöllöselvitys </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Pöllöselvitys tulee tehdä ainakin kahtena pesimäkautena, koska pöllöjen soidinaktiivisuus ja pesimisintensiteetti ovat riippuvaisia ravintotilanteesta. Muutoinkin pöllöjen huhuilu vaihtelee tuntuvasti yöstä toiseen, Lisäksi useat vakiintuneet pöllöparit eivät huhuile eivätkä ääntele välttämättä kovin aktiivisesti. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Pöllöselvitys perustuu pisteiden kuunteluun kaksi kertaa, 16.3.-17.3.2023 ja 30.3.-1.4.2023. Alueelta havaittiin kolme pöllölajia: viirupöllö, varpuspöllö ja helmipöllö. Havaintotulokset osoittavat, että alueella on hyvin pöllöjä. Pöllöjen suosimat alueet tulisi jättää mahdollisimman suuressa määrin ennalleen. Helmipöllöjen reviirien sijainti jäi ilmeisen epäselväksi. Helmipöllö on kovasti vähentynyt laji. Helmipöllön kannan hiipuminen näkyy erityisen hyvin Pirkanmaalla. Helmipöllö on silmälläpidettävä laji (NT). Varpuspöllö on uhanalaisuusluokituksessa vaarantunut laji (VU). </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Pöllöselvitys vaatii täydennystä jatkossa. Perusteltua on, että jatkossa tuulivoimalahankkeiden pöllöselvityksiin edellytetään kolme kuuntelua pisteillä. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Metsäkanalintuselvitys </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Metsäkanalintuselvitys on tehtävä ainakin kahtena keväänä peräkkäin, jotta selvitys antaisi luotettavamman kuvan alueen metsäkanalintukannasta. Metsäkanalintuselvitys tehtiin 31.3.2023-1.4.2023 ja 28.4.-29.4.2023. Arviointiselostuksessakin todetaan, että epävarmuustekijöinä olivat alueen laajuus ja käyntikertojen määrä sekä vain yhden vuoden selvitysaika. Tästä epävarmuudesta huolimatta hankealueelta tehtiin runsaasti metsäkanalintuhavaintoja. Teeren soidinpaikkoja löydettiin 14. Hankealue on näin ollen erityisen hyvää metsäkanalintualuetta. Metsäkanalintujen nykyinen ahdinko edellyttää, että tuulivoimahankkeet eivät heikennä metsäkanalintujen soidin- ja pesimisalueita. Tuulivoimalat ovat metsäkanalinnuille törmäysriki. Lisäksi metsäkanalinnut kuten metso karttavat tuulivoima-alueita hyvinkin etäälle. Tuulivoimaloista lähtevä melu haittaa metson soidinta. Metsäkanalintujen on hyvin vaikeaa löytää uusia reviirialueita, koska esimerkiksi metsien hoitaminen vaikuttaa alueiden olennaiseen huonontumiseen metsäkanalintuja ajatellen. Tilanne on tämä Pirkanmaallakin. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Hankealueelta tavattiin metso, teeri ja pyy (VU). Arviointiselostuksessa todetaan selkeästi, että metsäkanalintuja ei selvitetty riittävän hyvin. Tästä syystä metsäkanalintujen selvitystaso ei nyt ole riittävä. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Päiväpetolintuselvitys </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Päiväpetolintuselvitys suoritettiin 11.7.2023-14.7.2023. Vain neljänä päivänä! Käytetty kartoitusaika on aivan liian alhainen. Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaan ” Pesivän ja lepäilevän linnuston lentoaktiivisuuden havainnointia tulee tehdä pesimä-, kevät- ja syysmuuttokausina vähintään kymmenen päivän ajan siten, että edellä mainitut alueelliset ja lajikohtaiset erityispiirteet tulevat huomioiduksi. Erityistä huomiota on kiinnitettävä lintujen säännöllisesti käyttämien lentoreittien ja </span> </p> <p> <span> lentokorkeuksien sekä petolintujen suosimien kaartelupaikkojen selvittämiseen.” </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Petolinnuista on havaintoja mehiläishaukasta (EN), ruskosuohaukasta, kanahaukasta (NT), hiirihaukasta(VU), varpushaukasta, tuulihaukasta ja nuolihaukasta. Kun otetaan huomioon esimerkiksi kevätmuuton tarkkailuun käytetyn ajan vähyys, ei tuokaan aika lisänä riitä tehokkaaseen petolintuseurantaan. Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä pesivät uhanalaisluokituksessa olevat mehiläishaukka ja hiirihaukka. Hankealueella esiintyy monipuolinen petolintulajisto. Hankealueelle on tehtävä tuntuvasti pitemmän ajanjakson kestävä päiväpetolintuseuranta kuin nyt on tehty. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Pesimälinnustoselvitys </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Pesimälinnustoselvityksessä on rajattu hankealuetta liiaksi palasiin. Suuria aluekokonaisuuksia on jätetty selvittämättä vain karttatarkastelun nojalla. Laskentapisteitä on 48. Pesimälinnusto laskettiin 5.6.2023-7.6.2023 ja 19.6.2023-21.6.2023. Selvitys ajoittui siis vain kesäkuulle, ja laskentapäivien määrä oli 6 päivää. Hömötiaispareja (EN) havaittiin 9. Hömötiaisten määrä kertoo alueen linnustollisesta merkityksestä. Pesimälinnustoselvitystä on ehdottomasti täydennettävä ulottamalla se toukokuulle. Myös hankealue on kartoitettava aukottomammin kuin nyt on tehty. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Kevätmuutonseuranta </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Kevätmuuttoa seurattiin 9 päivän ajan 9.4.2024-15.5.2024 välisenä aikana. Arviointiselostuksesta voi havaita, että käytetyt tähystyspisteet ovat näkyvyydeltään rajalliset. Lisäksi tähystyspisteille pääsy oli säistä johtuen useasti mahdotonta. Arviointiselostuksen mukaankin muutonseuranta päättyi liian varhain -jo 15.5.2024. Tämä vaikutti sen, että esimerkiksi myöhäistä arktista muuttoa ei voitu havainnoida. Juuri Pirkanmaan itä- ja koillisosissa saattaa arktista muuttoa näkyä. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Kevätmuutonseuranta pitää aloittaa ainakin maaliskuussa, joskus jopa helmikuun puolella. Tällöin saadaan muun muassa kotkamuutto ja laulujoutsenmuutto mukaan. Kevätmuutonseuranta on aloitettu aivan liian myöhään. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Arviointiselostuksessa mainitaan, että sääolosuhteet vaikuttivat havaittuihin lintumääriin. Lukemat ja havainnot eivät ole vertailukelpoisia ns. normaaliin kevääseen. Kevätmuutonseurantaan liittynyt lintujen levähdyspaikkojen tarkastaminen perustui liian vähäisiin käynteihin sääolotkin ottaen huomnioon. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Kevätmuutonseurannassa havaittiin vain 334 lintuyksilöä, joista 38% lensi tärmäyskorkeudella. Havaittujen kurkien ja laulujoutsen osalta törmäyskorkeudella lentäminen oli korkealla tasolla. Havaitut vähäiset lintumäärät paljastavat, että kevätmuutonseuranta oli monilta osin epäonnistunut eikä anna lainkaan luotettavaa kuvaa alueen kevätmuutosta. Kaiken lisäksi kevätmuuton havainnointipäivien määrä alittaa olennaisesti ympäristöministeriön ohjeissa mainitun määrän. Tämä tehostaa vielä muiden muutontarkkailussa olleiden puutteiden vaikutusta. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Kevätmuutonseuranta on uusittava. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Syysmuutonseuranta </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Syysmuutonseurantaa tehtiin ainoastaan 7 päivänä. Määrä alittaa olennaisesti ympäristöminiseriön ohjeistuksen. Syysmuutonseuranta sijoittui ajalle 21.9.2023 – 18.10.2023. Arviointiselostuksessa mainitaan, että syysmuutonseuranta on aloitettu liian myöhään, jotta tulos olisi luotettava kahlaajien ja petolintujen osalta. Arviointiselostuksen sanamuodon mukaisesti suoritettu syysmuuton seuranta antaa vain hahmotelman syysmuutosta alueella. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Syysmuutonseurannassa havaittiin suuria ja keskikokoisia lintuja 1 348. Näistä linnuista 94% muutti riskikorkeudella. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Tehtyä syysmuutonseurantaa ei voi mitenkään pitää luotettavana antamaan riittävän kuvan alueen syysmuutosta. Syysmuutto on uusittava. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Lisäksi sähkönsiirtoreitillä ei ole tehty linnustoselvitystä. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Muutonseurannan tuntuvien puutteiden vuoksi alueen kautta muuttava lintumäärä etenkin kevätmuuton osalta on varsin epäluotettava ja alhainen. Törmäysmallinnuksen tekeminen muuttomäärien pohjalta ei anna totuudenmukaista tulosta. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <strong> Arviointiselostuksen päätelmiä vaikutuksesta linnustoon </strong> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Arvioitiselostuksen mukaan tärkeiden lintualueiden sekä pesivän linnuston että muuttolinnuston osalta herkkyys on suuri. Lintualueet ovat alueellisesti merkittäviä. Lajien joukossa on useita huomionarvoisisa lajeja. Selkälokin ja kuikan lisääntyminen on hidasta, joten hankkeesta koituvat kielteiset vaikutukset kohdistuvat tuntuvasti selkälokkiin ja kuikkaan. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Vaikutuskohteen herkkyys pesimälinnuston osalta on kohtalainen (otettu huomioon lintudirektiivilajit ja muut huomionarvoiset lajit). Alueella pesii muun muassa metsäkanalintuja, mehiläishaukka ja pöllöjä. Metson molemmista soidinpaikoista alle 800 metrin päähän on kaavailtu tuulivoimalaa. Tämä merkitsee ilmeisesti sen, että soidinpaikat hylätään. Muutoinkin ympäristö heikkenee selkeästi metsojen kannalta. Mehiläishaukan pesästä alle 1 kilometrin päähän on suunniteltu useita tuulivoimaloita. On hyvin suuri todennäköisyys, että mehiläishaukka ei enää pysty pesimään alueella. Törmäpääskykolonia vaarantuu, kun tiedetään, että tuulivoimalat houkuttelevat hyönteisiä, joita törmäpääskyt tulevat pyydystelemään tuulivoimaloiden viereen. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Muuttolinnuston osalta herkkyys on kohtalainen. Alue sijoittuu kurjen päämuuttoreitille. Petolintuja kuten hiirihaukka ja piekana (EN) muuttaa lukuisasti. Hankealueen vieressä kulkee myös kaksi muuta alueellisesti merkittävää muuttoreittiä. Lisäksi hankealueen lähituntumassa sijaitsee muuttolintujen tärkeä levähdyspaikka Ukonselkä. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Hankkeen toteutuminen vaikuttaisi Ukonselän linnustoarvoja vähentävästi arviointiselostuksen mukaan. Linnut saattavat törmätä tuulivoimaloihin. Lisänä tulee tuulivoimaloista aiheutuva häiriövaikutus. Esimerkiksi kuikat karttavat tuulivoimaloita. Arviointiselostuksen mukaan osa pesivistä kuikista jättäisi Ukonselän. Ukonselän MAALI-alueen linnustoarvot vähenevät tätäkin kautta. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Yhtenä lieventämistoimenpiteenä on esitetty kshden tuulivoimalan (4 ja 5) poistamista. Tällöin törmäys- ja häiriövaikutus vähenisi Ukonselän suuntaan. Lieventävä vaikutus kohdistuisi myös Riihon reitin muuttolintuihin. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Vaikutuksen arvioidaan olevan kohtalaisen kielteinen läheisiin MAALI-alueisiin. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Pesimälinnuston osalta kielteiset vaikutukset arvioidaan lintudirektiivilajistoon arviointiselostuksessa kohtalaisen kielteiseksi toiminnan aikana, jos kaikki mainitut lieventämistoimet toteutetaan. Ellei lieventämistoimenpiteitä toteuteta, vaikutus on suuri kielteinen. Muuttolinnuston osalta -ellei lieventämistoimenpiteitä toteuteta- toiminta-aikainen vaikutus on kohtalaisen kielteinen. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Sähkönsiirtoreitin rakentaminen vaikuttaa metsäalan vähentymiseen. Yksi Tiira-lintutietopalvelussa mainittu metson soidin voi kadota. Lisäksi varsinkin metsäkanalinnut ovat alttiita törmäämään linjoihin. Ainakin pari viirupöllöreviiriä vaarantuu siirtoreitin linjauksen vuoksi. Sähkönsiirtoreitti voi vaikuttaa myös viirupöllön pesimismenestykseen. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <strong> Loppupäätelmä </strong> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> YVA-selostus on yksityiskohtainen ja hyvin tehty. Hankkeen vaikutukset on arvioitu varsin perusteellisesti. Epävarmuustekijät -joita on valitettavan lukuisasti- on tuotu esille. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Linnustoselvityksissä on suuria puutteita. Muuttolintujen seuranta ajoittuu selkeästi väärin. Seuranta sisältää myös aivan liian vähän päiviä näinkin tärkeällä lintujen muuttoalueella. Pesimälinnustokartoituksessa on jätetty suuria alueita hankealuetta maastossa kartoittamatta. Petolintuselvitys on liian harvoihin havaintopäiviin perustuva. Sähkönsiirtoreitiltä puuttuu linnustoselvitys kokonaan. Pirkanmaallakin on aika alkaa edellyttää pöllö- ja metsäkanakartoituksissa toistoa useampana vuonna. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Arviointiselostuksen mukaan nykyinen suunnitelma on toteuttamiskelvoton, ellei kahta voimalaa (4 ja 5) poisteta. Vaikutus olisi suuri kielteinen pesimälinnustoon. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Tuulivoimahanke vaikuttanee metsäkanalintujen ja pöllöjen kannan vähentymiseen alueella. Erittäin uhanalaisen mehiläishaukan reviiri vaarantuu. Tuulivoimalat voivat vaikuttaa törmäpääskykolonian (EN) säilymiseen alueella haitallisesti. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen kannan mukaan tuulivoimahanketta -ei edes lieventämistoimenpitein- voida perustaa nykyisiin linnustoselvityksiin. Linnustoselvityksiä on olennaisesti täydennettävä tai kokonaan uusittava. Metsomäen tuulivoimahankealue lähialueineen sijoittuu myös niin pesimälinnuston kuin muuttolinnustonkin kannalta katsottuna alueelle, jolle tuulivoimaloiden rakentaminen soveltuu erityisen huonosti. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Tampereella 21.11.2024 </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Jukka T. Helin </span> </p> <p> <span> Suojeluvastaava </span> </p> <p> <span> Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys </span> </p> <p> <span> pily@pily.fi </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> </div> Sat, 23 Nov 2024 08:53:15 GMT https://www.pily.fi/my-post150fcfab kannanotto thumbnail main image https://www.pily.fi/pily-n-mielipide-iidesjaerven-puiston-xxiv-nekala-asemakaava-nro-8725-kaavaan-liittyvaestae-valmisteluaineistosta-diaarinumero-tre-932-10-02-01-2020 <div data-rss-type="text"> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Iidesjärvi ja sen ranta-alueet ovat tärkeä osa monipuolista luontoa, jossa monet uhanalaiset lajit pystyvät säilymään ja lisääntymään. Järkevällä luontoa kunnioittavalla suunnittelulla alueen luonnon monipuolisuutta on mahdollista ylläpitää ja vahvistaa. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Nyt julkistetun Iidesjärven etelärannalle vahvistettavan kaavan valmistelumateriaali on valmistunut odottamaan lopullista ehdotusta. Suunnitelluissa konkreettisissa toimenpiteissä on useita kannatettavia luonnon monipuolisuuden huomioivia ratkaisuja. Lahopuun määrää lisätään ja samalla suojellaan osa-alueen 2 arvokkaat metsiköt. Hulevesikosteikkojen perustaminen tukee luonnon monipuotoisuutta. Niittyjen ja nurmien määrän kasvattaminen on hyvä asia, kunhan otetaan huomioon, että suositaan mahdollisimman laajasti luonnonvaraista niittyä eikä tehokkaassa hoidossa olevaa matalaa nurmikkoa. Kotimaiseen luontoon soveltuvien kukkivien puiden ja pensaiden istuttaminen niille sopiville paikoille on kannatettavaa. Valittavien puiden ja pensaiden tulee olla linnuille parhaiten ravintoa tuottavia lajeja  Vieraslajien poistaminen on myös vastuullista toimintaa Kannatamme myös esteettömän lintutornin rakentamista, kunhan sen toteutus tehdään huolella. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Suunnitelmassa on kannatettavia asioita, mutta myös paljon muutettavaa, jotta Iidesjärvi ja sen eteläranta säilyvät mahdollisimman luonnontilaisina jatkossakin. Jos tämän tavoitteen esteenä ovat ylemmät kaavat ja päätökset (kuten Kantakaupungin yleiskaava 2040, viherpalveluohjelma 2021-2030) niitä on kyettävä muuttamaan tavoitteen saavuttamiseksi. Liian monien toimintojen ja muutosten tavoitteleminen tälle kapealle järven ja Nekalantien väliselle alueelle johtaa siihen, että luonnon monipuolisuus kärsii tuntuvasti. Linnuston määrä ja lajikirjo vähenevät. Haitallinen vaikutus ulottuu itse Iidesjärven arvokkaaseen linnustoonkin. Linnustollisia arvoja ei ole osattu ottaa riittävästi huomioon. Tehdyistä linnustoselvityksistä ei saa riittävää kuvaa kaava-alueen eteläosan maa-alueen pesivästä ja muutonaikaisesta linnustosta. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Ihmetystä synnyttää tarve perustaa ihmisille suunnattu toimintapuisto merkittävään osaan aluetta. Onko todellakin niin, että Tampereen päättäjillä on tavoitteena heikentää tuntuvasti tämän ainutlaatuisen luonnon antamia arvoja kallilla kustannuksella aikana, jolloin kaikessa tulisi säästää rahallisesti? Yhtenä perusteluna on käytetty, että tehdään puisto kaikenikäisille. Tuo perustelu ontuu pahasti. Iidesjärven nyt kaavoitettavaa aluetta käyttävät jo kaikenikäiset. Lapset ja vanhukset ihailevat alueen monipuolista luontoa. Perheitä näkee alueella. Päiväkotilapset ja koululaiset voivat tutustua todelliseen luontoon. Ei siihen tarvita mitään temppuratoja tai pelialueita. Iidesjärveä tulee kehittää erikoispuistona sen omista lähtökohdista eli luontoarvoista käsin. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Kalervo Kummolan pormestariohjelmassa (2021-2025) todetaan:” Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja lisääminen keskustan välittömässä läheisyydessä toteutetaan muun muassa jättämällä Iidesjärven 40 hehtaarin alue Nekalantien ja rannan välillä luonnontilaiseksi. Nekalantien varrella oleva varikkokäytössä oleva alue palautetaan luonnontilaiseksi,” Pormestariohjelman antama määritys on otettava lähtökohdaksi. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Osa-alue 1. Kunnostettavat niittyalueet </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Uuden niityn tulee olla luonnonvarainen eikä tehohoidettu. Uusi hulevesipainanne on kannatettava uudistus. Kurjenpuiston läpi kulkevan nykyisen kulkuväylän molemmin puolin on puustoa ja pensaikkoa sekä yhdessä kohtaa myös tiheikköä. Suunnitelmissa on avata näkymä Nekalantieltä järvelle. Lähtökohtaisesti tällaiset toimenpiteet ovat tarpeetonta kasvillisuuden hävittämistä. Kyseessä on kuitenkin arvokas järvialue. Mahdollinen näkymän avaaminen tulee suorittaa asiantuntijan ohjeistuksella. Vaarana on, että puustoa ja pensaikkoa raivataan liikaa, jolloin luontoarvoja alueella menetetään. Alueella pitää reviiriään muun muassa satakieli. Kasvillisuuden karsiminen johtaa helposti siihen, että satakieli ei enää jatkossa esiinny alueella. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Nykyisen niityn Kurjenpuiston halkovan kulkuväylän tuntumassa on ohdakekasvusto itäisen istumapenkin vieressä. Ohdakkeet ovat tärkeä ravintokohde useallekin lintulajille, kuten tikleille. Tästä syystä tämä kasvusto tulee säilyttää myös tulevaisuudessa. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Osa-alue 2. Säilyvät metsiköt </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Metsiköiden säilyttäminen merkitsee luontoarvojen kunnioittamista. Tosin pohjoinen metsikkö supistuu nykyisestä kaatopaikan kunnostamisen yhteydessä. Alue on tärkeä tikoille ja siellä on viime vuosina ollut pysyvä pikkutikan pesimäreviiri. Lisäksi palokärjestä, harmaapäätikasta ja valkoselkätikasta on säännöllisiä havaintoja. Kultarinta löytyy metsiköstä vuosittain. Aluetta tulee hoitaa siten, että lahopuut ja nykytila säilyvät. Karsimista tai puiden poistoa ei tule tehdä. Uusien puiden ja pensaiden istuttaminen sopiville paikoille sellaisilla kotimaisilla lajikkeilla, jotka tarjoavat linnuille ravintolähteitä, on kannatettava. Lahopuun lisääminen parantaa alueen monipuolisuutta. Infotauluilla voidaan kertoa tuontyyppisen alueen tärkeydestä aivan kaupungin keskustan tuntumassa sekä lajistosta yleisesti. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Osa-alue 3. Kaatopaikan alue </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Tehdyn kaavan valmisteluaineistoon liitetyn riskitarkastelun perusteella kaatopaikan kunnostamistoimenpiteille on edelleen tarvetta, vaikka haitta-aineiden kulkeutuminen arvioidaan vähäiseksi. Ekologinen riski on nykyisissä oloissa pieni, mutta mahdollinen. Suotoveden hallinnalla pystytään vaikuttamaan Iidesjärven ekologiseen tilaan. Terveysriskit arvioidaan vähäisiksi ja epätodennäköisiksi. Riskitarkasteluraportissa todetaan, että varsinaiselle jätetäyttöalueelle rakennetaan pintarakenteet, mutta stabiliteetin vuoksi pohjoisreunalla ja rantaluiskalla joudutaan myös kaivamaan, kun luiskaa loivennetaan. Ennen toimenpiteiden alkua laaditaan yleissuunnitelma, jonka ely-keskus hyväksyy. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Pohjoisreunan ja rantaluiskan kunnostaminen kaivamalla synnyttää riskiä sille, että jäte lähtee liikkeelle. Kaatopaikan kunnostamisen laajuustarve on vielä arvioitava perusteellisesti ennen yleissuunnitelman laatimista. On tutkittava vakavasti se mahdollisuus, että tehtävät toimenpiteet saavat maaperään sitoutuneen jätteen liikkeelle. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Tämä entisen kaatopaikan alue on ollut monipuolisen linnuston pesintäalue sekä muutonaikainen pysähtymisalue. Tämäntyyppisiä alueita ei juurikaan ole enää jäljellä. Ei vieläkään tunnuta ymmärrettävän, miten merkittäviä tällaiset alueet ovat lintujen ja muun luonnon monipuolisuuden kannalta. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Suunnitelman mukaan alue palautetaan virkistyskäyttöön. Virkistyskäyttöä pyritään tulkitsemaan nykyisin aivan liian ahtaasti. Ahtaan tulkinnan mukaan virkistyskäyttö merkitsee matalaa hoidettua nurmikkoa ja erilaisia toimintoja rakennelmineen. Alueiden pitää olla myös ”siistejä”. Tuloksena on alue, josta todellinen luonto pakenee. Entisen kaatopaikan aluetta ei pidä kunnostaa hoidetuksi nurmikkoalueeksi. Oleskelunurmen osuus kattaisi suunnitelman mukaan suuren osan alueesta. Tällainen uudistus olisi suora takaisku alueen monipuoliselle luonnolle. Alueelle pitää luoda ruderaatti. jonka lajisto valitaan useat eri eliölajiryhmät, kuten hyönteiset, huomioiden. Alue mahdollistaa myös retkeilyn ja ihmisten liikkumisen, vaikka se ennallistetaan vastaamaan mahdollisimman paljon nykyistä tilannetta. Tuollainen ennalllistamistavoite sopii hyvin myös säästettävien metsien viereen. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Ruderaattialueen maasto voi sekä olla kumpuilevaa että tasaista. Ruderaattityyppejäkin on useita, esimerkiksi sorapohjainen kuivempi tai multaisempi ja rehevämpi ruderaatti. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Yksi tapa on tavoitella entisen kaatopaikan alueelle avointa vähäravinteista soraikkoa, johon muodostuu matalia rikkaruohokasvustoja. Reuna-alueilla olisi suojana usein marjovia pensaita kuten terttuselja. Näitä matalan kasvillisuuden ruderaatteja on nykyisin vähenevässä määrin. </span> </p> <p> <span> Alue on palautettava puhdistettuna ja vieraslajeista poistettuna tilaan, joka muistuttaa nykyistä. Linnut ja muut eläinet kiittäisivät. Suunnitelmassa on vain aivan pieni paikka varattu kumpareille, jotka oikein perustettuina antaisivat osviittaa koko alueen ennallistamiselle. Joutomaan tai ruderaatin hoitaminen siten, että se ei kasva pensaikkoa, ei ole myökään vaikeaa. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <a href="https://aaltodoc.aalto.fi/items/c90ab337-24ee-4e46-968f-39a6368474b9" target="_blank"> https://aaltodoc.aalto.fi/items/c90ab337-24ee-4e46-968f-39a6368474b9 </a> </p> <p> <a href="https://aaltodoc.aalto.fi/items/c90ab337-24ee-4e46-968f-39a6368474b9" target="_blank"> https://aaltodoc.aalto.fi/items/c90ab337-24ee-4e46-968f-39a6368474b9 </a> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Linnustoa ja muuta luontoa rikastuttavan ruderaatin perustamispäätös olisi Tampereen kaupungin päättäjiltä todellinen ympäristöteko. Sopii erinomaisesti yhteen myös kaupungin LUMO-ohjelman kanssa. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Kaatopaikan itäpuolisen hulevesialueen pitää olla riittävän laaja, lamparemainen, etteivät hulevedet solahda seisahtumatta liian kapeassa uomassa suoraan järveen. Riittävän tilavalla altaalla saadaan myös monimuotoisuutta tukeva ratkaisu niin kosteikkokasvillsuudelle kuin eläimillekin, varsinkin selkärangattomille. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Osa-alue 4. Uudet leikki- ja toiminta-alueet </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Varastoalueen palauttaminen luonnontilaan olisi luonnon monipuolisuutta vahvistava ratkaisu. Leikkipaikoille on tilaa vieressä olevassa Lampipuistossa ja muissa lähialueen puistoissa. Sen ratkaisun olisi mielestämme oltava ensisijainen. Tällöin voitaisiin nykyinen varastoalue ennallistaa luonnontilaan. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Suunnitelman yhtenä puutteena on kaava-alueen eteläosan muuttamistavoite liian toiminnalliseksi. Alueelle on sijoitettu sekä koirapuisto, laaja leikkipaikka että kuntoiluosa. Varastoalue on tilava alue, jossa ei ole luontoarvoja. Kuitenkin varastoaluettakin pitää kehittää siten, että osa siitä palautetaan luonnontilaa muistuttavaksi, esim. niityillä ja puilla. Nyt alueella olevat puuryhmät on säilytettävä. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Lahopuutarhojen rakentaminen on kannatettava asia. Samoin puiden istuttaminen väylien risteysalueille, kunhan puulajit valitaan harkiten. Itään jäävää metsäaluetta ei saa supistaa. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Mikäli kaava-alueelle päätetään muistutuksista huolimatta toteuttaa leikkipuisto, on sen kokoa pienennettävä huomattavasti. Alueen kehittäminen enemmän luonnon ehdoilla antaa lapsillekin tilaisuuden kokea luontoa. Tämä soveltuu hyvin yhteen luontoarvoiltaan arvokkaan erikoispuiston kanssa. Alueelle voi suunnitella lapsille tarkoitetun luontopolun infotauluineen. Varsinainen leikkialue olisi sijoitettava lähemmäs Nekalantietä. Leikkipaikkasuunnitelmassa on hyviä ajatuksia, jotka voidaan hyödyntää supistamalla liian toiminnallisen alueen osuutta ja kehittämällä alueen luonnonmukaisuutta. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Sopivankokoinen kuntoilualue voidaan leikkikentän ohessa sijoittaa Nekalantien vierelle eikä pääkäytävän itäpuolelle, jossa alue vaikuttaa haitallisesti metsikköön. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Piknikalueelle ei pidä rakentaa grillipaikkaa/nuotiopaikkaa jo siitäkään syystä, että puuhuoltoa ei tulla järjestämään paikalle. Vaarana on, että käytetään maastossa olevia puita. Parkkialueen pohjoisen puoleiseen metsikköön on suunnitteilla majametsä. Ajatus on sinällään hyvä, mutta aiheuttaa metsän kulumista, koska metsästä löytyvää materiaalia saatettaisiin käyttää rakenteluun. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Osa-alue 5. Viljelypalstat </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Viljelypalstojen säilyttäminen on oikea ratkaisu. Suunnitelman mukaan viljelypalstojen viereinen niittyalue pidetään avoimena ja sen pusikoituminen pyritään välttämään. Nykyisin viljelypalstojen ja entisen kaatopaikan reunustalla on pensaikkoalue ja puita. Tämä alue on arvokas linnustoalue. Muun muassa satakieli, luhtakerttunen, punavarpunen ja viitakerttunen esiintyvät muiden lajien ohessa pensaikkoalueella. Muuttoaikaan siellä tapaa sinirintoja. Sieltä on havaittu myös pensassirkkalintu ja viitasirkkalintu. Pensaikon poistaminen tai olennainen supistaminen merkitsee alueen lintuarvojen olennaista köyhtymistä. Niittyalue voidaan pitää avoimena, mutta nykyiselle kaatopaikan reuna-alueelle pitää jättää pensaikkoa nykyiseen tapaan. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Viljelypalstojen rannan ruovikossa pitää perinteisesti reviiriä rytikerttunen. Ryrikerttunen on Pirkanmaalla hyvin harvinainen laji. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Osa-alue 6. Kulttuuriniityt ja koira-aitaus </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Koirapuistoa ei tule perustaa. Osa-alue on vanhaa kulttuuriniittyä ja -maisemaa. Siellä sijaitsevat myös historialliset rakenteet. Tuollaiselle alueelle ei sovellu koirapuisto. Lisäksi osa-alue on monipuolisen linnuston pesimis- ja esiintymisaluetta. Koirapuiston rakentaminen alueelle heikentäisi selkeästi sen linnustollista arvoa. Lisäksi nykyisin monet alueella retkeilevät tulevat kuuntelemaan lintujen monipuolista laulua ja nauttimaan luontoelämyksistä. Koirapuisto aiheuttaisi alueelle melua. Tällainen alue pitää säilyttää myös jatkossa kaupunkilaisten ja muualta tulevien paikkana kokea luontoa ja saada virkistystä luonnosta. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Linnustoselvitykset antavat osa-alueesta liian yksipuolisen linnustokuvan. Alueella esiintyvät muun muassa punavarpunen, lehtokerttu, mustapääkerttu, pensaskerttu, hernekerttu, satakieli, punarinta, satakieli, kultarinta, viitakerttunen, luhtakerttunen, pensassirkkalintu, kirjosieppo, käpytikka ja moni muu lintulaji. Alue on oivallinen paikka tarkkailla lintujen elämää ja oppia tunnistamaan lintuja laulusta. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Koirapuisto on sopimaton sijoittaa kasvistoltaan ja raunioiltaan arvokkaalle alueelle, joka on lisäksi kaava-alueen parhaimpia linnustoalueita. Koirapuiston ja leikkipuiston alue on myös lepakkoaluetta. Suunnitelmassakin todetaan, että monimuotoisuusarvion mukaan koirapuiston rakentaminen heikentää alueen monimuotoisuutta. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Koiranulkoiluttajilta on kyselty koirapuiston tarpeesta alueella. Vastaus on pääsääntöisesti ollut, että koirapuistolle ei ole tarvetta. Jos koirapuisto olisi, koiria ei sinne vietäisi. Koirapuisto ei myöskään vaikuttaisi irrallaan olevien koirien määrään. Irrallaan pidettävien koirien aiheuttamaan ongelmaan on puututtava muulla tavalla. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Nekalantien reunaan suunniteltu kosteikkoniitty on sen sijaan kannatettava suunnitelma. Alueen läpi nyt kulkevan kulkuväylän (joka kulkee raunioitten pohjoispuolelta) ja rannan väliin on jätettävä jatkossakin riittävän puustoinen ja pensaikkoinen alue. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Osa-alue 7. Taimisto </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Perusteltu ratkaisu suunnitelmassa on taimiston alueen säilyttäminen. Taimisto on nykyisellään puustoltaan ja muulta kasvillisuudeltaan monipuolinen kokonaisuus, joka täydentää merkittävästi muun etelärannan biotooppeja ja luonnon rikkautta. Taimiston rehevä luonnontilainen niitty antaa useille lintulajeille mainion ravintopöydän. Muun muassa makedonianmännyt houkuttelevat paikalle pähkinähakkeja, viherpeippoja, vihervarpusia ym. lintulajeja. Taimiston alueella tapaa myös käpylintuja. Tavallisten tiaisten seurassa on hömö- ja kuusitiaisia, hippiäisiä, puukiipijöitä jne. Lisäksi erilaiset hyönteiset ja perhoset hyötyvät niittyalueesta. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Taimiston niityt on säilytettävä luonnonvaraisina ja tehohoidon ulkopuolella. Taimiston alueelle on suunniteltu pienialaisia piknikpaikkoja ja näihin liittyviä tuoli- ja pöytärakennelmia. Näiltä alueilta nurmi pidettäisiin matalana ja hoidettuna. Piknikpaikkojen rakenteet joutuvat helposti ilkivallan kohteiksi. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Suunnitelmassa kerrotaan, että taimiston alueelta harvennettaisiin puustoa. Emme kannata puiden karsimista. Samoin pensaikkoja ja tiheikköjä tulee jättää. Näin voidaan turvata alueen luonnon monipuolisuutta. Pensaikot ja tiheiköt tarjoavat linnuille ja muulle eläimistölle tärkeitä suojapaikkoja. Sopiville taimiston alueille voidaan istuttaa uusia puita ja pensaita, joista ainakin osa toimii lintujen ravintokohteina. Mahdolliset harvennustyöt on tehtävä asiantuntijoiden ohjeiden mukaan. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Taimiston länsireunalla oleva kuusiaita tullaan suunnitelman mukaan säästämään. Kuusiaidalla on linnustolle tärkeä merkitys. Siellä tapaa usein lepäilevän huuhkajan ja muita pöllöjä. Lisäksi kuusiaita tarjoaa suojaa muille linnuille. Kuusiaidan tiheyttä ei saa heikentää. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Nekalantien vieressä on suunnitelmassa säilyvä niitty. Lisäksi matonpesupaikalle johtavan tien Nekalantien puoleiselle alueelle on suunnitelmassa kaavailtu uutta niittyä ja hulevesipainautumaa. Tämäkin on kannatettava asia, kunhan nykyistä pensaikkoa ei poisteta tai harvenneta liian paljoa. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Osa-alue 8. Matonpesupaikan uudistaminen </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Lintutornin ja lavan perustaminen on kannatettava päätös. Lintutornin ja lavan rakentaminen esteettömänä palvelee suojeltavan järven ja sen ranta-alueiden linnuston tarkkailua. Samalla tornista on helppo tarkastella Iidesjärven luontoa laajasti. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Yhtenä tutkimisen arvoisena vaihtoehtona on lintutornin ja lavan sijoittaminen pysäköintipaikalta n. 50 metrin päässä olevaan kärkeen, jossa kulkuväylä tekee mutkan ja kääntyy länteen. Tuo olisi nykyistä suunnitelmassa kaavailtua paikkaa parempi paikka. Lintutornista ja lavalta pystyisi tarkkailemaan huomattavasti laajempaa aluetta. Esteettömyyden toteuttaminen ei ole myöskään vaikeaa. Ellei tämä ole mahdollista, niin lintutorni on sijoitettava lähemmäksi matonpesupaikkaa metsikköön paikalle, johon matonpesupaikka on suunniteltu siirrettävän. On hyvä jättää myös pieni väli matonpesupaikan ja lintutornin väliin. Joka tapauksessa matonpesupaikka tulee säilyttää entisellä paikalla. Tämä säästäisi kustannuksia ja turhaa työtä. Pysäköintialuetta voi tarvittaessa laajentaa hieman taimiston suuntaan. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Osa-alue 9. Säilyvä rantavyöhyke </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Suunnitelmassa todetaan, että rantavyöhykkeet ovat kohdealueen luontaisimpia ympäristöjä. Pensaikot ovat hyvin reheviä ja monilajisia. Näin ollen rantavyöhyke tulee pitää koskemattomana ja myös riittävän rauhallisena. Iidesjärvelle on suojelupäätös. Luonnonsuojelualueen rantavyöhyke tulee määrittää konkreettista suojelupäätöstä tehtäessä riittävän pitkälle rannasta maalle päin, jotta tämä monipuolinen ja arka rantavyöhyke antaa järven lajistollekin hyvin suojaa. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Suunnitelman mukaiset pitkospuut ovat hyvä ratkaisu kuraisimmille paikoille. Pitkospuista on tehtävä leveämmät kuin lintutornin vieressä olevat pitkospuut. Maksimissaan metrin tai puolentoistametrin levyiset pitkospuut ovat sopivat. Pitkospuiden rakentamisen ja muiden kulkuväylien kunnostamisen yhteydessä ei saa kaataa puita tai pensaita. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Oleskelupaikat sijoittuvat suunnitelman mukaan nykyisille käytetyille paikoille. Nuotiopaikkaa tai grilliä oleskelupaikoille ei pidä rakentaa/pystyttää. Puuhuoltoa paikoille ei järjestetä. On erittäin epävarmaa, että kovinkaan monet retkeilijät tuovat puut ja muut tarvikkeet mukanaan. Tämä johtaa siihen, että sytytysmateriaalina käytetään paikallista puustoa. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Rantapolun varteen ei tule tehdä näkymien avauksia kuin poikkeustapauksissa ja tällöinkin linnustoa tuntevan asiantuntijan ohjeistuksen mukaisesti. Ruovikkoa ei saa myöskään poistaa näkymän avaamiseksi. Avaukset osuvat muun muassa pajusirkun ja ruokokerttusen pesimäalueelle. Vesilinnut lisäksi lepäilevät ja ruokailevat säännöllisesti ruovikon ja rantapensaikon suojissa. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Rantavyöhykkeen ja sitä kautta itse Iidesjärven suojeleminen edellyttää, että myös muualla varsin kapealla alueella järveltä Nekalantielle tehdään suunnitelmat painottaen luontoarvoja. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <strong> Valaistuksen periaatteet </strong> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Suunnitelmien mukaan puiston valaistuksessa kiinnitetään huomiota reittien ja toimintojen riittävään valaistukseen, kuitenkin huomioiden luontoarvojen asettamat rajoitteet. Valaistuksen periaatteissa on huomioitu erityisesti lepakkoalueet. Lepakkoalueelle ulottuvilta käytäviltä ja toiminta-alueilta valaistus sammutetaan kokonaan touko-syyskuun ajaksi. Valosaasteesta kärsivät tutkimusten mukaan myös muun muassa hyönteiset ja linnut (pöllöjen lisäksi muutkin). Valaistuksen haittavaikutuksista saadaan jatkuvasti lisää tietoa. Alueella, joka on luontoarvoiltaan rikas ja monipuolinen, tulee välttää valaistusta. Valaistuksesta on luovuttava kokonaisuudessaan Iidesjärven nyt kaavoitettavalla alueella alueen sisäosissa. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> https://suomenluonto.fi/valosaaste-hairitsee-polyttajia/ </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> https://lucia-project.eu/wp-content/uploads/2020/06/LUCIA-faktasivut_sosiaalinenhyvaksynta-2_03062020_FI.pdf </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <strong> Loppupäätelmät </strong> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen kannan mukaan Iidesjärven puistoa koskeva valmistelumateriaali asemakaavaehdotuksen pohjaksi sisältää useita kannatettavia ratkaisuja. Kuitenkin, kun otetaan huomioon kaavoitettavan alueen ominaispiirteet ja luontoarvot, valmistelumateriaaliin sisältyvät suunnitelmat edellyttävät tuntuvia muutoksia. Nykyisellään suunnitelmissa tavoitellaan kokonaisuutta, joka johtaa aivan liian ihmispainotteisiin ratkaisuihin luontoarvojen kustannuksella. Kaavoitettavasta alueesta on tulossa liian rauhaton. Seuraavaksi on tarpeen järjestää maastokatselmus yhdessä eri lajiryhmien yhdistysten ja harrastajien kanssa. Luontojärjestöillä on parhaat tiedot alueen luontoarvoista. Paikallisten asukkaiden mielipiteitä tulee myös kuunnella.Yhteistyöllä saadaan aikaan suunnitelma, joka soveltuu tälle linnustoltaan ja muulta luonnolta monipuoliselle alueelle. Tulevan käyttö- ja hoitosuunnitelman pitää myös painottaa nimenomaan luontoarvoja. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Tampereella 13.11.2024 </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Jukka T. Helin </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Suojeluvastaava </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> pily@pily.fi </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> </div> Sat, 16 Nov 2024 12:45:32 GMT https://www.pily.fi/pily-n-mielipide-iidesjaerven-puiston-xxiv-nekala-asemakaava-nro-8725-kaavaan-liittyvaestae-valmisteluaineistosta-diaarinumero-tre-932-10-02-01-2020 kannanotto thumbnail main image https://www.pily.fi/aloite-lintuystavallisesta-rakentamisesta <div data-rss-type="text"> <p> <span> Yhdysvalloissa ikkunatörmäysten on tutkimusten mukaan arvioitu aiheuttavan vuosittain 365–988 miljoonan linnun kuoleman (Loss ym. 2014). Suomen ikkunatörmäyskuolleisuudesta ei toistaiseksi ole olemassa täsmällisiä lukuja, mutta varovaistenkin arvioiden mukaan puhutaan miljoonista kuolleista yksilöistä vuodessa. </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Pily ja SLL Pirkanmaan piiri ovat jättäneet tänään 30.9. aloitteen lintuystävällisestä rakentamisesta Tampereen kaupungille. Aloite on jatkoa menestyksekkäälle Tringa ry:n Helsingin kaupungille jättämälle aloitteelle jonka seurauksena Helsinki otti alkuvuodesta 2024 käyttöön lintuturvallisen rakentamisen ohjeen.  </span> </p> <p> <span> <span>  </span> <br/> </span> </p> <p> <span> Tampereen kaupunki aikoo päivittää rakennusjärjestyksensä lähitulevaisuudessa. Kaupungin tavoitteena on saada uusi rakennusjärjestys voimaan syksyllä 2025. Tässä yhteydessä on oiva tilaisuus ottaa huomioon myös linnut ja ryhtyä ehkäisemään turhia kuolemia. </span> </p> </div> Sun, 29 Sep 2024 20:34:30 GMT https://www.pily.fi/aloite-lintuystavallisesta-rakentamisesta kannanotto thumbnail main image https://www.pily.fi/pirkanmaan-lintutieteellisen-yhdistyksen-mielipide-virtain-tuuramaeen-tuulivoimahankkeen-yva-selostuksesta-pirely-14582-2022-23-8-2024 <div data-rss-type="text"> <p> <span> Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen mielipide Virtain Tuuramäen tuulivoimahankkeen YVA-selostuksesta ( PIRELY/14582/2022) </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Hanke </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Hankkeesta vastaavana toimiva Ilmatar Virrat Oy suunnittelee Tuuramäen tuuli- ja aurinko- </span> </p> <p> <span> voimavoimahanketta Virtain kaupungin luoteisrajalle Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan </span> </p> <p> <span> maakuntien rajalle. Hankealueen luoteisosa rajautuu Seinäjoen kaupungin rajaan. Tuura- </span> </p> <p> <span> mäen tuuli- ja aurinkovoimahankkeen kokonaispinta-ala on noin 3 450 hehtaaria. </span> </p> <p> <span> Hankealueelle suunnitellaan enintään 16 uuden tuulivoimalan rakentamista. Suunniteltu- </span> </p> <p> <span> jen voimaloiden kokonaiskorkeus on enintään 320 metriä. Hankkeeseen sisällytetään optio </span> </p> <p> <span> aurinkoenergian tuotantoalueiden sijoittamisesta tuulivoimahankealueen länsi- ja luoteis- </span> </p> <p> <span> osiin. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Suunnitelmien mukaan sähkönsiirron liityntä tullaan toteuttamaan Fingrid Oyj:n suunnit- </span> </p> <p> <span> teilla olevaan Kristiinankaupunki-Nokia voimajohtolinjaan. Sähkönsiirron liityntää varten </span> </p> <p> <span> rakennetaan uusi noin 32–33 kilometriä pitkä ilmajohto hankealueelta lounaaseen, joka liit- </span> </p> <p> <span> tyy Fingrid Oyj:n suunnitteilla olevan Kristiinankaupunki-Nokia-voimajohdon tuleviin </span> </p> <p> <span> sähköasemiin. Sähköverkkoliityntä on ensisijaisesti suunniteltu toteutettavaksi yhteis- </span> </p> <p> <span> työssä Ilmatar Lylyharju Oy:n Lylyharjun tuulivoimahankkeen kanssa 110 kV tai 400 kV il- </span> </p> <p> <span> majohtona. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Hankealue </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Kyseinen alue -erityisesti sen pohjoisosa- sijoittuu linnustollisesti erittäin arvokkaalle alueelle. On erittäin vaikeaa - ellei mahdotonta- saada rakennettua vaihtoehtojen VE1 ja VE2 mukaisia tuulivoimalamääriä ilman, että hanke vaarantaa alueen herkän sekä jo muutoinkin Suomessa ja Pirkanmaalla vähenevän kosteikkolajiston olemassaoloa. On myös otettava huomioon se, että tämäntyyppisille arvokkaille viimeisille Pirkanmaalla sijaitseville alueille tai aivan näiden alueiden viereen on suunnitteille useita muitakin tuulivoimahankkeita. Tuulimyllyhankkeiden kokonaisuus, jos ne kaikki tai suurin osa niistä toteutuvat, aiheuttavat sen, että linnustolliset arvot ovat katoamassa. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Tuuramäen hankealueen pohjoisosissa on turvetuotantoalueille muodostuneita kosteikkoja, jotka ylläpitävät monipuolista ja vähenevää/uhanalaista lajistoa. Alueelle sijoittuu myös linnustollisesti arvokkaita suoalueita. Hankealueen pohjoisosassa on Pirjatannevan-Matolammin neva, joka on tärkeä MAALI-alue pesivän linnuston ja muutolla levähtävän linnuston kannalta. Matolamminneva on myös soidensuojeluohjelman täydennyskohde. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Linnustollisesti hyvin merkittävää lajistoa esiintyy alueen pohjoisosissa Rantasalonnevan, Hietasalonnevan, Rantajärven, Sulkueennevan, Sulkusenjoen ja Kurjenjoen alueella. Siellä on muun muassa riekkoa ja pohjansirkkua. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Tuulivoima-alue ja siihen liittyvä aurinkovoimahanke vaarantavat kanalintujen kannan pysymistä vahvana alueella. Hankealueella pesii neljä kanalintulajia – metso, teeri, pyy ja riekko. Riekko on tuolla aluerella Suomessa etelärajoillaan, joten alueellisesti on tärkeää, että sen esinntymisalue ei siirry liian tiiviin tuulivoimarakentamisen vuoksi pohjoista kohti. Sama koskee maakotkaa, joka on saatu palautettua Pirkanmaalle. Aurinkovoimahanke sijoittuu myös metsähanhille merkittävälle alueelle, jolla on havaintoja myös metsähanhien pesinnästä. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> YVA-selostuksen luvussa 15.5.1.1. todetaan: </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Hankealueen pohjoisosassa sijaitsee Räntäsalonevan, Räntäjärven, Hietasalonnevan, Sulkueenne- </span> </p> <p> <span> van, Sulkueenjoen, ja Kurjenjoen muodostama kokonaisuus, joka on linnustollisesti tärkeä lintujen </span> </p> <p> <span> muutonaikainen levähtämisalue sekä suo- ja kosteikkolinnuston pesimäalue. Hankealueelle sijoittuu </span> </p> <p> <span> myös turvetuotantoalueen kosteikkoja sekä luonnontilaisen kaltaisia suoalueita, joilla pesii suojelul- </span> </p> <p> <span> lisesti arvokasta linnustoa. Seinäjärventien eteläpuolella maasto on karumpaa ja suuri osa on viime </span> </p> <p> <span> vuosina käytöstä poistettua turvetuotantoaluetta. Huomionarvoista vesilinnustoa alueella edustava </span> </p> <p> <span> mm. mustakurkku-uikku, mahdollisesti metsähanhi, haapana, heinätavi ja tukkasotka. Suoalueilla </span> </p> <p> <span> pesii monipuolisesti myös huomionarvoista kosteikkolintulajistoa, kuten kurki, keltavästäräkki, liro, </span> </p> <p> <span> kapustarinta, pikkukuovi, valkoviklo, luhtahuitti ja taivaanvuohi. Suunnitellut aurinkovoima-alueet </span> </p> <p> <span> sijoittuisivat yllä mainitulle kosteikkokokonaisuudelle.” </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Ja edelleen yllä mainitussa YVA-selostuksen kohdassa mainitaan:” Tehtyjen maastoselvitysten perusteella päiväpetolinnuista hankealueelle sijoittuu kuitenkin todennäköisesti ainakin hiirihaukan pesäpaikka sekä mahdollisesti myös kanahaukan reviiri. Pöllöistä alueella on viirupöllön ja mahdollisesti myös helmipöllön reviirit. Metsäkanalinnuista hankealueella esiintyy riekkoa, pyytä, metsoa ja teertä. Maastoselvityksissä alueelta on paikannettu viisi metson </span> </p> <p> <span> soidinaluetta sekä neljä teeren soidinaluetta. Suurimmalla metson soitimella havaittiin 7–10 soivaa </span> </p> <p> <span> metsokukkoa. Tavanomaisessa metsätalouskäytössä olevien kivennäismaan metsäalueiden ja tur- </span> </p> <p> <span> vekankaiden linnusto on maastohavaintojen perusteella seudulle melko tyypillistä. Riekon ja poh- </span> </p> <p> <span> jansirkun esiintyminen Tuuramäen hankealueella on molempien lajien pääasiallista esiintymisalu- </span> </p> <p> <span> etta selvästi etelämpänä ja näin ollen eteläiset pesimisalueet ovat huomionarvoisia.” </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Linnustoselvitykset </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Linnustoselvityksissä on puutteita. Kanalintujen selvitys nojautuu yhteen kevääseen. Tämä on liian vähäinen aika. Sama koskee pöllöselvitystä. Tuulivoimahankkeiden kanalintu- ja pöllöselvityksissä tulee siirtyä pitempiaikaisiin selvityksiin. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Muuttolinnustoselvitys vuodelta 2021 on liian lyhyeltä ajalta tehty. Kevätmuuttoa on tarkkailtu 4.4.-20.4.2021 vain 9 päivän ajan. Kevätmuuton tarkkailu olisi pitänyt aloittaa jo helmi-maaliskuiun vaihteessa, jotta se antaisi luotettavaa kuvaa esimerkiksi kotkien ja laulujoutsenten muutosta. Syksyn muuttoa on seurattu 5.9.2021-26.9.2021 ainoastaan 5 päivän ajan. Syysmuuton tarkkailu on lopetettu liian varhain. Tuuramäen hankealueen linnustoselvitystä ei voi osittain korvata muiden Pohjois-Pirkanmaan tuulivoimahankkeiden linnustoselvityksillä. Muuttoseurantapäiviä on yhteensä vain 14. Tämä alittaa huomattavasti virallisen ohjeistuksen. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75407/SY_6_2016.pdf?sequence=1" target="_blank"> https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75407/SY_6_2016.pdf?sequence=1 </a> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> ” </span> <span> Pesivän ja lepäilevän linnuston lentoaktiivisuuden havainnointia tulee tehdä pe- </span> </p> <p> <span> simä-, kevät- ja syysmuuttokausina vähintään kymmenen päivän ajan siten, että </span> </p> <p> <span> edellä mainitut alueelliset ja lajikohtaiset erityispiirteet tulevat huomioiduksi. Eri- </span> </p> <p> <span> tyistä huomiota on kiinnitettävä lintujen säännöllisesti käyttämien lentoreittien ja </span> </p> <p> <span> lentokorkeuksien sekä petolintujen suosimien kaartelupaikkojen selvittämiseen. </span> </p> <p> <span> Pesimälinnuston selvitysten ajoituksessa tulee huomioida eri lajiryhmien erityis- </span> </p> <p> <span> piirteet. Selvityksiä voidaan joutua tekemään myös varsinaisen pesimäkauden ul- </span> </p> <p> <span> kopuolella. Esimerkiksi pöllöjä havainnoidaan soidinkaudella helmi-huhtikuussa, </span> </p> <p> <span> kanalintujen soidinpaikkakartoituksia tehdään maalis-toukokuussa ja petolintujen </span> </p> <p> <span> reviirikartoituksia keväällä ja kesällä </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Koska eri lajiryhmien muutot tapahtuvat ajallisesti hyvinkin eri aikoina, kattavan </span> </p> <p> <span> kokonaiskuvan saamiseksi ja eri sääolosuhteiden huomioimiseksi kevätmuutonseu- </span> </p> <p> <span> rantaa on syytä tehdä maalis-toukokuussa Etelä-Suomessa vähintään 30 päivän ajan </span> </p> <p> <span> ja Pohjois-Suomessa vähintään 20 päivän ajan. Seurantajakson pituudessa on ajallista </span> </p> <p> <span> vaihtelua, koska Etelä-Suomessa muuttokausi kestää Pohjois-Suomea pidempään. </span> </p> <p> <span> Syysmuuttoa on syytä seurata elo-marraskuussa niin ikään vähintään 30 (Etelä- </span> </p> <p> <span> Suomi) ja 20 (Pohjois-Suomi) päivän ajan” </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Pesimälinnuston laskentapisteitä on ollut alueella 13. Lisäksi on tehty kartoituslaskentoja, mutta kartoituslaskentojen konkreettista sijaintia ei löydy tiedoista. Pistelaskentakartan mukaan 13 pistettä tuntuu liian vähäiseltä määrältä, kun ei pysty vertaamaan pisteiden sijaintia kartoituslaskentaan. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> YVA-selostuksen tietojen perusteella voi päätellä, että paikallisten lintuyhdistysten tai Tiira-tietojärjestelmän ei ilmeisesti ole käytetty hyväksi. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Vaikutuksista lintulajeihin </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> YVA-seolostuksen tiivistelmässä kohdassa Linnusto Xi mainitaan: ”Linnustonelinympäristön muuttuminen ja pirstoutuminen sekä häiriövaikutus kohdistuu </span> </p> <p> <span> tavanomaiseen pesimälajistoon ja on merkittävyydeltään vähäistä. Alueella esiintyy niin </span> </p> <p> <span> sanottua suojelullisesti arvokasta lintulajistoa, jotka ovat sidoksissa alueen kosteikkoym- </span> </p> <p> <span> päristöön. Talousmetsien uhanalaisille lintulajeille hankkeen vaikutukset jäävät vähäisiksi ja ovat merkityksettömiä suhteessa alueella harjoitettavaan metsätalouteen. Metsäkana- </span> </p> <p> <span> lintuja hankealueella on neljää lajia ja määrät ovat melko runsaita” </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> YVA-selostuksen yllä lainattu kannanotto on tuulivoimahankkeen linnustovaikutuksia selkeästi aliarvioiva. Kosteikko- ja vesilintulajiston tulevaisuus alueella joutuisi hankkeen toteuttamisen myötä merkittävään vaaraan, koska hanke heikentäisi tuntuvasti tämän arvokkaan linnustoalueen ja Pirkanmaan oloissa harvinaisen luontoalueen kykyä ylläpåitää monipuolista uhanalaista lajistoa. Ei ole perusteltua viitata metsätalouteen, koska tuulivoimahankkeen haitallisia vaikutuksia tulee verrata myös muuhun ihmistoimintaan alueella. Useiden linnustoa koskevien haitallisten toimintojen yhteisvaikutusta ei voi sivuuttaa. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> YVA-selostuksen tiivistelmä kohdassa Linnusto Xviiii todetaan edelleen yhteisvaikutuksista seuraavaa: ”Pesimälinnuston osalta Myyränkankaan ja Vermassalon hankkeilla ei arvioida olevan vähäistä suurempia yhteisvaikutuksia seudun linnustoon. Petolintujen reviirit ja saalistusalueet ovat laajoja, joten kolme toisiaan suhteellisen lähellä olevaa hankealuetta nostaa yhteisvaikutukset kuitenkin pesivien petolintujen osalta kohtalaisiksi. </span> </p> <p> <span> Hankealue sijoittuu kurjen kevät- ja syysmuuttoreitin kohdalle. Törmäysriskin vuoksi yhteisvaikutukset kurjen osalta arvioidaan kurjen osalta kohtalaisiksi. Muiden muuttolin- </span> </p> <p> <span> tulajien osalta vaikutukset arvioidaan korkeintaan vähäisiksi.” </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> YVA-selostuksen tiivistelmässä XiXi yhteisvaikutuksista mainitaan ekologisista yhteyksistä seuraavasti:” Maakunnallisten ekologisten yhteyksien osalta Myyränkankaan, Vermassalon ja Tuuramäen hankkeiden yhteisvaikutukset arvioidaan kohtalaisiksi, sillä hankealueiden välissä sijaitsevat sekä pohjois-etelä- että itä-länsi-suuntaiset ekologiset yhteydet, jotka supistuvat maantieteellisesti melko kapeiksi hankkeiden toteutumisen jälkeen. ” </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Metso ja muut kanalinnut </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Hankealue on merkittävää kanalintujen esiintymisaluetta Pirkanmaalla. YVA-selostuksessa pidetään kaiketi 500 metriä jonkinlaisena rajana, joka ei vaaranna metsojen pysymistä ja soidinta alueella. Uusissa tutkimuksissa on kuitenkin päädytty toisenlaisiinkin tuloksiin. Näin ollen varovaisuusperiaatetta on painotettava arvioinnissa. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Luonnonvarakeskuksen (Luken) kansaivälisen koostetutkimuksen mukaan monet lintulajit saattavat karttaa tuulivoimaloita yllättävän voimakkaasti. Metsäkanalintujen kohdalla vaikutus voi olla jopa keskimäärin 5 kilometriä. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <a href="https://www.luke.fi/fi/uutiset/katsaus-useat-lintu-ja-nisakasryhmat-vaistavat-tuulivoimaloita" target="_blank"> https://www.luke.fi/fi/uutiset/katsaus-useat-lintu-ja-nisakasryhmat-vaistavat-tuulivoimaloita </a> </p> <p> <br/> </p> <p> <a href="https://www.kaleva.fi/hanhet-kiertavat-tuulivoimalat-metsot-tormaavat-ru/1689570" target="_blank"> https://www.kaleva.fi/hanhet-kiertavat-tuulivoimalat-metsot-tormaavat-ru/1689570 </a> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Hankealueella on hyvä metsokanta. Tunnettua on tutkimustenkin perusteella, että metso on herkästi tuulivoimaloista kärsivä laji. Tämä johtuu monesta syystä. Tuulivoimaloiden ja huoltoteiden rakentaminen pirstoo metsojen elinympäristöä entisestään. Tuulivoimaloista lähtevä melu häiritsee metsojen hiljaista soidinta. Metsot saattavat olla melulle hyvinkin herkkiä. Yleisesti tutkimusten mukaan lintukannat alkavat kärsiä 42-52 dB (A) melusta metsäisillä alueilla. Tuulivoimalat karkottavat metsoja tuulivoimala-alueelta, ja metsot törmäilevät herkästi tuulivoimarakenteisiin ja ilmajohtoihin. VE1 ja VE2-vaihtoehdot ovat aivan liian massiivisia, jotta tuulivoimaloiden sijoittelulla kyettäisiin ottamaan riittävästi huomioon metson suojelutarpeet. Myös vähäisemmällä voimalamäärällä on hyvin vaikea turvata nykyisen metsokannan olemassaoloa jatkossakaan hankealueella. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Riekon turvaaminen alueella ja koko Pirkanmaan pohjoisosissa tulee harkita huolellisesti ja noudatten varovaisuusperiaatetta. Tuulivoimalahankkeilla ei saa vaarantaa nykyistä riekon esiintymisen etelärajaa. Kun otetaan huomioon riekon herkkyys tuulivoimalle (törmääminen, biotoopin muutos, häiriötekijät), Pirkanmaan pohjoisosien lukuisat tuulivoimahankkeet yhteisvaikutuksineen vaarantavat riekon kannan pysyvyyden. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Metsähanhi ja muut kosteikkolajit </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Metsähanhen pesintä ja säilyminen alueen linnustossa vaarantuvat tuulivoimaloiden ja aurinkovoima-alueen perustamisen vuoksi. Samalla heikennetään olennaisesti muun kosteikkolajiston olosuhteita. Hankealueen pohjoisosat ovat monen vähenevän ja uhanalaisen lajin arvokkaita esiintymisalueita. Aurinkovoimalat vievät VE1- vaihtoehdossa 387 ha ja VE 2- vaihtoehdossa 105 ha. Aurinkovoimalat lienevät sinällään melko turvallisia lintuja ajatellen, mutta niiden mahdollisia haitallisia vaikutuksia tunnetaan vielä hyvin vähän. Aurinkovoima vähentää elintilaa linnuilta. Aurinkovoimalan heijastavat pinnat saattavat myös houkutella lintuja laskeutumaan niille. Aurinkovoimala voi olla myös jonkinlainen törmäysriski. Väärin sijoitettuna aurinkovoimala kuitenkin sisältää monia riskitekijöitä. Hankealue on linnustollisesti arvokasta aluetta. Tuulivoimaloiden lisänä nykyisensuuruiset ja suunnitelmien mukaan sijoitetut aurinkovoimalat vahvistavat hankkeen kielteisiä vaikutuksia. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Petolinnut </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> YVA-selostuksen liitteessä 6 linnusto- ja luontoselvitys (s. 33) todetaan: </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> ” </span> <span> Kaiken kaikkiaan hankealueella ja sen lähiympäristössä esiintyvä petolintulajisto oli vastaaviin metsäisiin seutuihin verrattuna melko edustavaa: linnustoselvityksissä alueelta havaittiin, tiedossa olevan maakotkan lisäksi hiiri- kana-, sinisuo, mehiläis-, varpus- ja hiirihaukka hankealueella. Havaitut saalistelevat petolintuyksilöt eivät välttämättä pesi hankealuerajauksen sisällä, mutta alue kuuluu niiden saalistusreviiriin. Kalasääski pesii hankealueen ulkopuolella noin kilometrin päässä lähimmästä suunnitellusta voimalasta.” </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Monipuolisen petolintulajiston säilyminen hankealueen linnustossa ja hankealueen lähialueilla tulee turvata. Kalasääsken kohdalta on lentoreitit selvitettävä riittävän hyvin ja kalasääsken pesinnän on jatkuva hankealueen lähituntumassa ilman, että tuulivoimahanke estää pesinnän. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Maakotka </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Suomesta on uutisoitu ensimmäinen maakotkan törmääminen tuulivoimalaan Pohjois-Pohjanmaalta. Kysymyksessä oli vanha ja kokenut yksilö. Pirkanmaan maakotkakanta ei kestä maakotkien törmäämisiä tuulivoimaloihin. Tuulivoimaloiden volyymi on kasvamassa Pirkanmaalla aivan liian suureksi juuri maakotkareviireillä ja muidenkin Pirkanmaalla esiintyvien arvokkaiden lajien reviireillä/soidinpaikoilla/pesintäpaikoilla kuten kanalintujen, kahlaajien ja vesilintujen. Todettakoon, että merikotkia on törmännyt Suomessa tuulivoimaloihin viitisenkymmentä. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <a href="https://www.hs.fi/suomi/art-2000010499820.html" target="_blank"> https://www.hs.fi/suomi/art-2000010499820.html </a> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Metsähallituksen vastuulajin maakotkan seuranta tulee tehdä Metsähallituksen ohjeistaman hyvän käytännön mukaan. On kuitenkin muistettava, että havainnointi myös talvikaudella on tarpeen, jotta lajin liikkumisesta reviirillä (saalistusreviirillä) saadaan mahdollisimman luotettava tietoon perustuva kuva. Kyseinen vastuulaji liikkuu reviirillään myös talvikaudella. Kun tuulivoimalahankkeen haittavaikutuksia arvioidaan, on noudatettava varovaisuusperiaatetta, jossa otetaan huomioon myös lajin käyttämän saalistusalueen mahdolliset muutokset ravintotilanteen mukaan. Lähtökohtana tulee olla lajin olemassaolon turvaaminen alueella tulevaisuudessakin. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Tuuramäen hankealueella ja sen vaikutusalueella käy saalistelemassa ja muutoin lentelemässä maakotkia ainakin kolmelta reviiriltä. Maakotkat käyttävät etenkin hankealueen pohjoisosaa, mutta maakotkia havaitaan myös hankealueen muissa osissa. Maakotkien säilymistä Pohjois-Pirkanmaalla uhkaa selkeästi se tilanne, että saman maakotkareviirin lintuja vaarantavat useat tuulivoimahankkeet, jotka osuvat saman pariskunnan käyttämän reviirin alueelle. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Maakotkareviireille on vireillä useita tuulivoimahankkeita Pohjois-Pirkanmaalla. On tarpeen pystyä arvioimaan samanaikaisesti eri hankkeiden vaikutukset maakotkiin ja muihin huomionarvoisiin lintulajeihin, jotta olisi mahdollista löytää ja rajata ne tuulivoi Pohjoinen-Pirkanmaa on monen huomionarvoisen lajin kannalta erittäin merkittävä alue koko Pirkanmaan linnuston monipuolisuutta ajatellen. Jos pohjoisella Pirkanmaalla hävitetään ja heikennetään liiaksi arvokkaiden lintulajien elinolosuhteita, on tuloksena koko maakunnan lintulajiston köyhtyminen monen arvokkaan lajin levinneisyyden painottuessa pohjoiselle Pirkanmaalle. Näin ei saa tapahtua. Nyt ei ole mahdollista tehdä tällaista syvällistä ja kattavaa hankkeiden yhteisarviointia, koska hankkeita on eri vireilläolovaiheissa, ja uusia hankkeita tulee koko ajan lisää vaarantaen monen lajin tulevaisuuden maakunnassa. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Tuuramäen hankkeen maakotkaselvitys perustuu 15 päivän määrälle ja 81 tunnin ajalle. Varsinainen petolintuseuranta kesti YVA-selostuksen tietojen mukaan 34 tuntia ja muutonseurannan yhteydessä havainnoitiin 47 tuntia. Maakotkan lentoreittien ja liikkumisen selvittäminen hankealueella vaatii kuitenkin vähintään 100 tuntia. Tuuramäen hankkeen osalta tämä 100 tunnin edellytys on välttämätön minimimäärä, koska hankealue vaikuttaa ainakin kolmeen maakotkareviiriin. Perusteltua olisi edellyttää ajallisesti pitempääkin seurantaa. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> YVA-selostuksessa todetaan, että elinympäristömalli ennustaa yli 80% maakotkien liikkeet reviirillä. Kahden maakotkan pesäpaikan etäisyys lähimmästä suunnitellusta tuulivoimalapaikasta on noin 3 km. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> YVA-selostuksen törmäysmallinnuksessa kahden maakotkareviirin – Pirjatannevan ja Silmänevan- osalta vaikutukset ovat kohtalaiset. Tämä koskee molempia vaihtoehtoja VE1 ja VE2. Törmäysmallinnuksen lukujen nojalla Pirjatannevan törmäyskuolleisuusarvo on molemmissa vaihtoehdoissa 0,063 yksilöä/vuosi. Silmänevan reviirin vastaava arvo on VE1 vaihtoehdossa 0,071 yksilöä/vuosi ja vaihtoehdossa VE2 0,044 yksilöä/vuosi. Etelä-Suomessa käytetään merkittävyyden raja-arvona 0,8 yksilöä/vuosi. Tätä Pohjois-Suomea korkeampaa (0,06 yksilöä/vuosi) arvoa voidaan kritisoida. Kun otetaan huomioon maakotkan poikaskuolleisuuden määrä ja tuulivoimahankkeiden vaikutus maakotkien käyttämiin saalistusalueisiin sekä maakotkan pesimisen eteläisen rajan säilyttäminen ennallaan, olisi oikeampaa soveltaa tässä Tuuramäenkin hankkeessa arvoa 0,06 yksilöä/vuosi. Sähkönsiirtoreitit rakennetaan ilmajohtoina, joten maakotkien törmäämisvaara ilmajohtoihin lisääntyy, koska sähkönsiirtoreitti kulkee kahden maakotkareviirin kautta Tuuramäen lähituntumassa. Ilmajohdot ovat maakotkille vaarallisia, Suomessa rengastettujen maakotkien kuolinsyynä on 20% törmääminen ilmajohtoon. Varovaisuusperiaate on muistettava. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Maakotkan pesän suojavyöhykkeeksi tuulivoimahankkeita ajatellen suositellaan 3-6 km. Kun otetaan huomioon maakotkan reviirin suuri koko ja se, että maakotka käyttää eri vuodenaikoina sekä ravinnon etsimisessä tilanteen mukaan reviirin eri osia, on 6 km suojaetäisyys paikallaan. Näin voidaan myös osaltaan ehkäistä tuulivoima-alueiden sijoittaminen liian lähelle toisiaan maakotkien suojelemiseksi. Arvioinnissa ei tule pitäytyä liian tiukasti ydinreviiriajatteluun, jos tavoitteena on suojata maakotkaa riittävän tehokkaasti. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Sähkönsiirtoreitti SVEA kulkee Kihniössä Käskyvuoren tuntumassa. Tällä saattaa olla yhteisvaikutuksia Käskyvuoren lähellä olevan maakotkareviirin kanssa, koska tuolle alueelle on suunnitteilla tuulivoima-alue. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Silmänevan maakotkareviirin vaikuttavat Tuuramäen hankkeen lisäksi Vermassalon ja Myyränkankaan tuulivoimahankkeet. YVA-selostuksen perusteella törmäysmallinnus antaa yhteisvaikutuksena Tuuramäen hankkeelle törmäysarvoksi VE1 vaihtoehdossa 0,183 yksilöä/vuosi ja vaihtoehdossa VE2 0,156 yksilöä/vuosi. Näin ollen Tuuramäen, Vermassalon ja Myyränkankaan yhteisvaikutukset ovat merkittävyydeltään suuria. Myös elinympäristöjen muutosten, saalistusalueiden muutosten sekä häiriövaikutusten osalta Tuu- </span> </p> <p> <span> ramäen, Vermassalon ja Myyränkankaan hankkeiden aiheuttamat yhteisvaikutukset Silmänevan reviirin osalta arvioidaan merkittävyydeltään suuriksi. Yhteisvaikutusta on lähes mahdoton realistisesti vähentää esimerkiksi tuulivoimaloiden korkeutta alentamalla. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Sääksi </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Vaikutuksesta sääkseen kerrotaan YVA-selostuksen sivulla 282: </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> ” </span> <span> Hankealueen koillispuolella Matolamminnevalla sijaitseva sääksen pesä sijaitsee noin kahden kilometrin etäisyydellä lähimmistä voimalapaikoista kummassakin hankevaihtoehdossa. Sääkset kalastavat laajalla alueella, ravinnonhakulennot voivat ulottua kymmenien kilometrien päähän. Todennäköisin suunta tuolta pesältä on kaakkoon Seinäjärven suuntaan, jolloin lennot eivät suuntaudu hankealueelle. Myös muut todennäköisimmät lentosuunnat eivät suuntaudu hankealueelle. Suoria elinympäristövaikutuksia lajille ei muodostu, eikä voimaloiden rakentamisesta ja toiminnasta aiheutune häiriöitä lajille. Sääkseä voidaan pitää myös melko sopeutumiskykyisenä, sillä laji onnistuu pesinnässään mm. vilkkaasti liikennöityjen veneväylien läheisyydessä. Sääkseen kohdistuvat elinympäristö- ja häiriövaikutukset arvioidaan näin ollen vähäisiksi. Myös törmäysten osalta arvioidaan vaikutusten jäävän vähäisiksi.” </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Jää hieman epäselväksi, miten tarkkaan sääksen lentoseurantaa on tehty. Miten paljon arviointi perustuu todennäköisyyteen ja olettamuksiin ja miten paljon konkreettisiin havaintoihin riittävän pitkällä ajanjaksolla? Lisäksi sääksen pesän tarkka sijainti jää hieman epäselväksi. Toisessa kohdassa puhutaan kilometristä ja toisessa noin kahdesta kilometristä lähimmästä tuulivoimalasta. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Loppupäätelmät </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Tuuramäen tuulivoimahanke sekä sen molemmat vaihtoehdot VE1 ja VE2 ovat ylimitoitettuja alueelle, jolla esiintyy usean maakotkan reviiri. Tuuramäen tuulivoimahankealueella ja sen välittömässä läheisyydessä saalistelee ainakin kolmen eri maakotkareviirin lintuja. Lisäksi on otettava huomioon, että Tuuramäen lähituntumaan on vireillä kaksi muuta tuulivoima-aluetta – Vermassalo ja Myyränkangas. Alle 30 kilometrin etäisyydellä Tuuramäestä on useita tuulivoimahankkeita, joiden suunnitelmissa on yhteensä ainakin 94 tuulivoimalaa. Jos nämä kaikki hankkeet toteutuvat, merkitsee se linnuston ja muun luonnon kannalta tuntuvia haitallisia vaikutuksia. Arvokas linnusto on vaarassa kadota tai vähetä merkittävästi. Tuulivoimalat kaventavat selkeästi maakotkien reviiriä ja samalla maakotkien saalistusalueita. Useampi tuulivoimahanke saattaa osua saman maakotkaparin reviirille. Törmäysriski kasvaa, ja tämän riskin lisäksi tuulivoimalat ovat häiriötekijä. Saalistusalueet vähenevät. Kotkien ja muiden petolintujen reviirin käyttö saattaa esimerkiksi saalistilanteen tai maankäytön vuoksi muuttua, ja näin riskit kasvavat nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Varovaisuusperiaate edellyttää, että maakotkien ja muiden petolintujen reviirin pysyvyys pyritään turvaamaan myös muuttuneissa olosuhteissa. Maakotkan on toisaalta todettu karttavan tuulivoima-alueita, joten liian tiiviiden tuulivoimahankkeiden vaikutuksena voi olla maakotkareviirien autioituminen, koska reviirille saalistusalueineen ei jää riittävästi tilaa. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Yhteysviranomainen on lausunut Tuuramäen hankkeen YVA-ohjelmaa koskien: </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> ” </span> <span> Yhteysviranomainen huomioi, että jo ohjelmavaiheen tietojen perusteella alueen pohjoisosan luontoarvojen yhteensovittaminen tuulivoimatuotannon kanssa vaikuttaa haas- </span> </p> <p> <span> tavalta. Matolamminnevan ja Matolammin, Räntäsalonnnevan tulva-altaiden ja Räntäjärven alueilta on tunnistettu lintujen muutonaikaisia lepäilyalueita sekä uhanalaisen ja </span> </p> <p> <span> taantuvan suo- ja kosteikkolajiston pesimäalueita. Alueella esiintyy pesivänä Pirkanmaan vastuualueiksi nimettyjä lintulajeja, kuten riekko ja maakotka. Lajien reviirit Etelä-Suo- </span> </p> <p> <span> messa ovat lajien levinneisyysalueen rajoilla, mikä lisää elinalueiden merkitystä lajin levinneisyyden kannalta. Lisäksi alueelta on tietoja metsähanhen pesinnästä ja muutonaikai- </span> </p> <p> <span> sista kerääntymisistä, erityisesti Räntäsalonnevan ja Räntäjärven alueelta. Pesimälinnustooon kohdistuvista häiriövaikutuksista ja elinalueiden muuttumisesta on tuulivoiman osalta heikosti tutkimustietoa, ja arvioinnissa tuleekin noudattaa varovaisuusperiaatetta.” </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Tuuramäen aurinkovoimaoptio sisältää muun tuulivoimarakentamisen lisäksi riskitekijöitä maakotkalle sekä alueellisesti arvokkaalle kosteikko- ja vesilinnustolle. Metsokanta voi tutkimusten mukaan romahtaa liian tiiviin tuulivoimarakentamisen vuoksi. Pirkanmaan hyvät kanalintualueet tulee pyrkiä säilyttämään mahdollsiiman tarkoin kaikenlaisessa suunnittelussa ja maankäytössä. Kanalintujen kannat ovat olleet pitkään laskusuunnassa muun muassa biotooppialueiden muokkaamisen vuoksi. Kosteikkolinnuston näkökulmasta aurinkovoimarakenteisiin täytyy jättää riittävä suojavyöhyke. Jos välissä on metsää niin lyhyempi vyöhyke riittänee ja jos välissä avomaata niin tarvitaan suurempi suojavyöhyke. Metsäkanojen näkökulmasta taas metsäalueen käyttäminenkään ei ole kestävä vaihtoehto kuin ehkä kaikista huonoimpien/hakatumpien metsäosuukisen kohdalla. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> YVA-selotuksessakin todetaan, että Tuuramäen, Vermassalon ja Myyränkankaan yhteisvaikutukset Silmänevan kotkareviirille ovat suuret. On muistettava, että elinympäristömallinnus ja törmäysmallinnus perustuvat todennäköisyyksiin ja keskimääriin, vaikka ne ovat hyvänä perustana arvioinnille. Selostuksessakin todetaan, että yksittäisen kotkaparin käyttäytyminen voi poiketa mallien antamasta tuloksesta. Varovaisuusperiaate edellyttää myös, että riskejä Lapin ja muun Suomen maakotkien kohdalla käsitellään samoilla arvoilla. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> YVA-selostuksessa todetaan, että lieventävät toimenpiteet ( muut kuin tuulivoimaloiden määrän vähentäminen/ niiden sijoituspaikan siirtäminen kauemmaksi kotkien pesistä) ovat pitkälti toissijaisia, koska toissijaisten keinojen vaikutuksesta ei ole juurikaan tietoa. Näin ollen haaskaruokinnoilla, riistapelloilla ja tekopesillä ei ole perusteltua ainakaan toistaiseksi tutkimustiedon puutteen vuoksi pyrkiä korjaamaan tuulivoimalarakenteiden aiheuttamia riskitekijöitä. Toissijaisilla keinoilla saattaa olla myös tuloksia, jotka eivät ole tavoitteena. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys on sillä kannalla, että Tuuramäen tuuli- ja aurinkovoimahanke sijoittuu alueelle, jolle hanke sopii erittäin huonosti alueen rikkaan linnuston ja luonnon vuoksi. Tämä koskee molempia vaihtoehtoja VE1 ja VE2. Tuulivoimahanke on aivan liian ylimitoitettu, kun otetaan huomioon muut lukuisat tuulivoimahankkeet Pohjois-Pirkanmaalla ja tuulivoimahankkeiden haitalliset yhteisvaikutukset. Suunnitelman mukaisista korkeista tuulivoimaloista on edelleen varsin vähän todellista tietoa tuulivoimaloiden haittavaikutuksista käytettävissä, joten tämäkin seikka painottaa varovaisuusperiaatteen noudattamista. Painoa tulee haitta-arvioinnissa laittaa häiriötekijöihin ja linnuston taipumukseen karttaa tuulivoima-alueita uuden tutkimustiedonkin vuoksi törmäysriskin lisänä. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Tampereella 23.8.2024 </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Jukka T. Helin </span> </p> <p> <span> Suojeluvastaava </span> </p> <p> <span> Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys </span> </p> <p> <a href="mailto:pily@pily.fi" target="_blank"> pily@pily.fi </a> </p> <p> <span> <span>  </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> </div> Fri, 13 Sep 2024 15:12:05 GMT https://www.pily.fi/pirkanmaan-lintutieteellisen-yhdistyksen-mielipide-virtain-tuuramaeen-tuulivoimahankkeen-yva-selostuksesta-pirely-14582-2022-23-8-2024 kannanotto thumbnail main image https://www.pily.fi/my-post <div data-rss-type="text"> <p> <span> <span> PIRKANMAAN LINTUTIETEELLISEN YHDISTYKSEN MIELIPIDE SASTAMALAN AJOKSENKANKAAN TUULIVOIMAHANKKEEN YVA-OHJELMASTA (viitteenä PIRELY/14140/2023 </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> HANKE </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Arviointiohjelman mukaan hanketta kuvataan näin: </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> ” Hankkeesta vastaavana toimiva Elements Suomi Oy suunnittelee tuulivoimapuistoa Sastamalan </span> </p> <p> <span> kaupunkiin, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa Sastamalan eteläosassa. Hankealueelle suun- </span> </p> <p> <span> nitellaan enintään 8–12 uuden tuulivoimalan rakentamista. Hankealue sijaitsee Sastamalan kau- </span> </p> <p> <span> pungissa Pirkanmaan maakunnassa, noin 5 km Sastamalan keskustasta lounaaseen. Sijainti Sas- </span> </p> <p> <span> tamalan eteläosassa, noin 2 km Pirkanmaan ja Satakunnan maakuntarajasta ja Huittisen kaupun- </span> </p> <p> <span> gin rajasta. Lännen suunnassa Kokemäen ja kaakon suunnassa Punkalaitumen rajoihin noin 10 </span> </p> <p> <span> km. Hankealueen pinta-ala on noin 2 000 hehtaaria. Tuulivoimapuisto sijoittuu pääosin yksityisten </span> </p> <p> <span> maanomistajien maille. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Tuulivoimapuistohanke muodostuu hankealueesta ja tarkasteltavasta sähkönsiirrosta. Voimalasi- </span> </p> <p> <span> joittelu ja huoltotielinjaukset tarkentuvat hankesuunnittelun ja ympäristövaikutusten arvioinnin </span> </p> <p> <span> edetessä. Suunnitteilla on 8–12 tuulivoimalan hanke, jossa tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus on 260 metriä ja kokonaisteho vaihtelee noin 56–96 megawatin välillä. Suunniteltujen tuulivoimaloiden yksikköteho on arviolta 8 MW. Esimerkiksi vaihtoehdossa VE2 kokonaisteho tulisi tällöin olemaan noin 64 MW ja arvioitu vuotuinen sähkön nettotuotanto noin 192 GWh luokkaa. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Vaihtoehdossa VE0 hanketta ei toteuteta, eikä hankealueille tule uutta toimintaa. Ympäristövai- </span> </p> <p> <span> kutusten arvioinnissa vaihtoehdon VE0 vaikutukset arvioidaan samalla tarkkuudella kuin varsinais- </span> </p> <p> <span> ten toteuttamisvaihtoehtojen, jotta tuotettu tieto ympäristövaikutuksista on tasapuolista ja vertai- </span> </p> <p> <span> lukelpoista. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Vaihtoehdossa VE1 Sastamalan kaupungin alueelle rakennetaan enintään 12 voimalan tuuli- </span> </p> <p> <span> puisto. Voimaloiden kokonaiskorkeus on enintään 260 m, napakorkeus 172,5 m ja roottorin halkai- </span> </p> <p> <span> sija 175 m. Voimaloiden yksikköteho on noin 8 MW. Hankkeen kokonaisteho on noin 96 MW. </span> </p> <p> <span> Vaihtoehdossa VE2 Sastamalan kaupungin alueelle rakennetaan enintään 8 voimalan tuulipuisto. </span> </p> <p> <span> Voimaloiden kokonaiskorkeus on enintään 260 m, napakorkeus 172,5 m ja roottorin halkaisija 175 </span> </p> <p> <span> m. Voimaloiden yksikköteho on noin 8 MW. Hankkeen kokonaisteho on noin 64 MW. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Hanke sisältää kolme vaihtoehtoa sähkönsiirrolle, jotka ovat olennainen osa alueen energiainfra- </span> </p> <p> <span> struktuurin kehittämistä. Ensimmäiset kaksi vaihtoehtoa. Sähkönsiirto SVE1 ja SVE2, keskittyvät </span> </p> <p> <span> maakaapelin käyttöön Carunan Sastamala-Äetsä verkkoon liittymisessä. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Kolmas vaihtoehto, SVE3, eroaa edellisistä siinä, että siinä hyödynnetään 110 kilovoltin ilmajohtoa </span> </p> <p> <span> Fingridin Harjavalta-Melon verkkoon liittymiseen. Ilmajohdon pituus on noin 20 kilometriä.” </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> AJOKSENKANGAS SIJOITTUISI USEAN LAJIN PÄÄMUUTTOREITILLE </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Ajoksenkankaan tuulivoimahanke sijoittuu alueelle ja sen läheisyyteen, jossa on laulujoutsenen, metsähanhien ja kurjen kevät- ja syysmuuttoreitit sekä näiden lajien muuttokeskittyminen. Hankealueelle ja sen lähituntumaan sijoittuu myös merikotkien keväinen päämuuttoreitti. Näin ollen muuttolintuselvitys tulee tehdä huolellisesti ja riittävän laajana niin ajallisesti kuin seurantapäivien määrää ajatellen. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> LINNUSTOSELVITYKSISTÄ </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Lisäksi hankealueen lähistöllä sijaitsevat muun muassa Liekovesi-Vaunusuo (tärkeä MAALI-alue), Kiviniemi-Honkola (tärkeä MAALI-alue 120057) ja Huittisten pellot (tärkeä MAALI-alue 130000) sekä FINIBA Vammalan lintujärvet (440101). Vammalan lintujärvet, joka on myös Natura-alueeseen kuuluvaa kokonaisuutta, on vain noin 1.5. kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Linnustoselvityksessä on tarkoin arvioitava riittävän laajan aineiston perusteella, miten tuulivoimahanke vaikuttaa edellä mainittujen MAALI-alueiden, FINIBA-alueen ja Natura-alueen linnustoon/ lintujen mahdollisiin lentoreitteihin tuulivoimahankkeen vaikutusalueella. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Arviointiohjelmassa todetaan, että hankealueella esiintyy lajeina kehrääjä, huuhkaja, viirupöllö, kanahaukka, sääksi, metso ja teeri. Nämä arvokkaat lajit ovat herkkiä tuulivoimarakenteiden aiheuttamille häiriöille. Ne voivat myös törmätä kohtalokkaasti tuulivoimarakenteisiin. Arviointiohjelmassa kerrotaan edelleen, että sääksenpesä on hankealueen vaikutuspiirissä, ja lentoseurannan perusteella sääkset käyttävät hankealuetta huomattavan paljon. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Yhden kevään aikainen pöllöselvitys ei ole riittävä antamaan luotettavaa tietoa hankealueen ja sen lähistön todellisesta pöllötilanteesta. Varsinkin tänä keväänä pöllöjen soidinaktiviteetti on ollut yleisesti vähäistä huonon ravintotilanteen vuoksi. Metsäkanalintujen osalta on tarpeen myös yli yhden vuoden ajoittuva selvitys. Metsäkanalintujen kohdalta on muistettava, että tuulivoimaloiden ja uusien teiden rakentaminen sekä mahdollisten uusien ilmajohtojen pystyttäminen synnyttävät kanalinnuille lukuisasti riskejä. Samalla biotooppi pirstoutuu. Metso on lisäksi erityisesti häiriöaltis laji tuulivoimaloiden synnyttämälle melulle uusien tutkimusten mukaan. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Tuulivoimaloiden aiheuttamista häiriövaikutuksista linnustoon voi lukea alla olevasta lukuisiin tutkimuksiin nojautuvasta linkistä: </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> https://www.luke.fi/fi/uutiset/katsaus-useat-lintu-ja-nisakasryhmat-vaistavat-tuulivoimaloita </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Pesimälinnustoselvityksessä tulee ottaa huomioon, ettei selvitys jätä liian paljon hankealueen osia laskennan ulkopuolelle. Tämä vaara on olemassa, jos keskitytään vain suunniteltujen tuulivoimaloiden lähiympäristöön ja kartalta valittuihin laskentakohteisiin. Sähkönsiirtolinjan linnustoselvitys tulee myös tehdä riittävän kattavasti ja laajasti siirtolinjalta poispäin. Arviointiohjelmassa mainittu 50 metrin etäisyys linjasta molempiin suuntiin ei ole riittävä. Muun muassa mahdollisiin pesiviin petolintuihin ja niiden lentoreitteihin tulee paneutua riittävästi. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Kevätmuuttoa havainnoidaan 2024 keväällä 20 päivän ajan aikavälillä maaliskuu-toukokuu. Kevätmuuttoa tulee seurata jo helmikuusta alkaen, koska kotkien muutto alkaa kevätsäistä riippuen varsin varhain kuten tänä keväänä 2024. Näin saadaan luotettavaa kuvaa muun muassa maakotkan muuttotiilanteesta hankealueen kautta tai vierestä. Syysmuuttoseurantamäärä on 10 päivää sijoittuen aikavälille 23.8.-18.10.2023. Seurantapäivien määrä on liian alhainen -etenkin, kun puhutaan arviointiohjelmassakin viitatusta merkittävästä tuulivoimaloille arkojen lintulajien muuttoreitistä. Syysmuutonseuranta on lopetettu myös liian varhain. Syysmuutonseurantaa tulee täydentää. Syysmuutonseurannassa on otettava huomioon laulujoutsenten syysmuuton ajankohta. Ajankohta on riippuvainen säätilanteesta. Joinakin loppuvuosina muutto saattaa siirtyä jopa seuraavan vuoden alkuun. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Maakotkista on säännöllisiä havaintoja hankealueella ja sen läheisyydessä talvikausilla. Maakotkien liikkuminen alueella ( ja liikkumisen syyt) ja kotkien lentoreitit on selvitettävä mahdollisimman tarkoin. Maakotkahavainnointia on yleensäkin tehtävä talvikaudellakin, koska varsinkin vanhat maakotkat pyrkivät pysyttelemään reviirillään talvikaudellakin. Maakotkan lentoreitit reviirialueella tai sen tuntumassa voivat poiketa olennaisesti pesimäkauden lentoreiteistä muun muassa ravintotilanteen vuoksi. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Ympäristöministeriön ohjeen 6/2016 mukaan päämuuttoreiteille ja päämuuttoreittien keskittymä- </span> </p> <p> <span> eli pullonkaula-alueille ei tule sijoittaa uutta tuulivoimaa. Ajoksenkankaan hankealue sijoittuu varsin selkeästi tällaiselle alueelle ja sen läheisyyteen. Pääsääntöisesti tuulivoimaa ei tule rakentaa tämäntyyppiselle alueelle. Pääsäännöstä on mahdollisuus tehdä poikkeus, jos riittävät selvitykset osoittavat, ettei linnustoarvoja heikennetä. Myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset tulee arvioida. Jotta pääsäännöstä voidaan poiketa, on linnustoselvitysten ja niihin perustuvien vaikutusarvioiden oltava huolellisesti ja riittävässä laajuudessa laadittuja. Pääsäännöstä ei tule poiketa kuin aivan poikkeustilanteissa, kun arvioidaan, että hankkeesta saatavat hyödyt ovat selkeästi mittavat. Poikkeamismahdollisuudesta ei saa tehdä normaalia tapaa kiertää ohjeistusta. Ajoksenkankaan sijainti muuttoreiteillä edellyttää, että muuttavien lintujen linnustoselvitykset on tehtävä tarkemmin kuin muissa tilanteissa olisi tilanne. Samoin lintuihin kohdistuvien riskien lieventämis- ja poistamistoimenpiteet on yksilöitävä tarkoin. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> PÄÄTELMÄT </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen kannan mukaan Ajoksenkankaan tuulivoimahanketta suunnitellaan alueelle, joka soveltuu tuulivoimalle huonosti. Tästä syystä linnustoselvitykset on tehtävä, arvioitava ja laadittava luotettavan riittävästi. Ennalta arvioiden hankealueen itäisimmät tuulivoimalat tulee poistaa (VE2), mutta tämä ei saa merkitä ylitiheän VE1-vaihtoehdon hyväksymistä. Ei pidä myöskään pyrkiä siihen, että Ajoksenkankaan tuulivoimahanke saataisiin vietyä suunnitelmien mukaisena läpi alentamalla rimaa sivuuttamalla ohjeistus päämuuttoreittejä/lintujen keskittymäalueita koskien. Linnustoselvityksiä tulee täydentää. Sähkönsiirto hankealueen ulkopuolelle tulee tapahtua maakaapeloinnilla. Jos tuulivoimahanke toteutuu, jälkiseuranta on suoritettava tehokkaasti. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Tampereella 15.5.2024 </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Jukka T. Helin </span> </p> <p> <span> Suojeluvastaava </span> </p> <p> <span> Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys </span> </p> <p> <a href="mailto:pily@pily.fi" target="_blank"> pily@pily.fi </a> </p> <p> <span> puh: 050 3563231 </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> </div> Tue, 16 Jul 2024 13:36:08 GMT https://www.pily.fi/my-post kannanotto thumbnail main image https://www.pily.fi/pily-n-mielipide-virtain-vermassalon-tuulivoimahankkeen-arviointiselostuksesta-30-6-2024 <div data-rss-type="text"> <p> <span> Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen mielipide Virtain Vermassalon tuulivoimahankkeen <br/> arviointiselostuksesta ( diaarinumero PIRELY/2748/2023) 30.6.2024 </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Hanke </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Hankkeesta todetaan YVA-selostuksesta seuraavaa: </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> ”Hankkeesta vastaavana toimiva Ilmatar Vermassalo Oy suunnittelee Vermassalon tuulivoimahanketta Virtain kaupungin länsiosaan Pirkanmaan pohjoisosaan. Vermassalontuulivoima-alueen kokonaispinta-ala on 4 300 hehtaaria. Hankealue on suurelta osin ojitettua suota ja talousmetsää. Hankealueelle suunnitellaan enintään 25 tuulivoimalan rakentamista. Suunniteltujen tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus on enintään 345 metriä ja yksikköteho on 10MW. Tuulivoimaloiden sijoittelulle on esitetty kolmea vaihtoehtoa (VE1, VE2 ja VE3). </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> ”Hankkeen sähkönsiirto on suunniteltu toteutettavan yhdessä joko Ilmattaren Tuuramäen tuulivoimahankkeen kanssa (SVEA) tai ABO Wind:in Myyränkankaan tuulivoimahankkeen kanssa </span> </p> <p> <span> (SVEB) 400 tai 110 kV ilmajohdolla.” </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Linnusto </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Arviointiselostuksessa mainitaan linnustosta seuraavasti: </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> ”Linnustoselvityksessä hankealueella havaittiin pesimäaikaan 74 lintulajia. Suojelullisesti huomionarvoisten lajien määrä ja osuus hankealueen pesimälajistosta on melko suuri. Kaikista pesimäaikana havaituista lajeista (sisältäen myös lajit, joita ei varmasti voitu tulkita pesiviksi) 38 lajia on huomionarvoisia. Näistä 14 lajia on valtakunnallisesti uhanalaisia ja 9 lajia valtakunnallisesti silmälläpidettäviä. Alueellisesti uhanalaisia lajeja oli 1. Lintudirektiivin liit- </span> </p> <p> <span> teessä I mainittuja lajeja oli 14 ja Suomen erityisvastuulajeja 16. Hankealueelta tunnistettiin joitakin alueita, joilla linnuston laji-ja parimäärä oli ympäristöä korkeampia. Vermassalon hankealue sijoittuu myös uhanlaisen petolintulajin usean reviirin reuna-alueille. Kaiken kaikkiaan tuulivoima- </span> </p> <p> <span> lahankkeen vaikutukset pesimälinnustoon arvioitiin suuriksi. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Vermassalon hankealue sijaitsee sisämaassa, ja sen läheisyyteen sijoittuu kurjen tärkeä muuttoreitti. Alueen lähellä sijaitsee myös merikotkan keväinen ja laulujoutsenen syksyinen muuttoreitti, Merkittävimpien muuttoreittien ulkopuolella ja sisämaa-alueella, lintujen muutto on yksilömääräl- </span> </p> <p> <span> tään selvästi vähäisempää ja luonteeltaan huomattavasti hajanaisempaa. Sekä lintujen kevät- että syysmuutto oli hankealueella hajanaista ja sisämaalle tyypillisen viuhkamaista. Muuttolinnuston osalta suunnitellun tuulivoima-alueen vaikutusalueen kautta muuttavalle linnustolle arvioidaan kokonaisuutena merkitykseltään enintään kohtalaisiksi. Hankkeen toteutusvaihtoehdoilla muuttolinnustoon ei ole käytännön eroa vaikutusten suuruuden tai laajuuden osalta.” </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Linnustoselvityksistä ja tuulivoiman vaikutuksista linnustoon </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Linnustoselvitykset ovat tässä hankkeessa tehty paremmin kuin monessa muussa hankkeessa. Kuitenkin muuttolinnustoselvityksessä on tyydytty liian alhaisiin havaintopäivämääriin – kummallakin kaudella vain 10. Tämä alittaa virallisen ohjeistuksen. Kevätmuuttoselvitys ajoittuu ajalle 30.3. - 31.5.2021. Havainnointi alkaa liian myöhään. Tämä myönnetäänkin arviointiselostuksessa. Kotkamuutto alkaa aiemmin. Lisäksi syysmuuton havainnointi on lopetettu liian aikaisin. Syysmuuton havainnoinnin ajoitus on 23.8.-19.10.2021. Laulujoutsenten muutto on jatkunut päättämisajankohdan jälkeen. Jotta saataisiin entistä luotettavampi kuva tuulivoimalle arkojen lintulajien muutosta ja määristä, oikea-aikainen muutonseuranta-ajankohta tulee huomioida tarkemmin. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Pöllöselvitys maastossa perustuu yhteen kevääseen (2022). Pöllöselvitysten tulee perustua useampaan vuoteen, koska pöllöjen havaittavuus ja pesimisaktiviteetti on yhteydessä muun muassa ravintotilanteeseen. Pöllöjen havaittavuudesta kertoo hyvin arviointiselostuksessa kerrottu, että vuonna 2021 hankealueella pesi viisi viirupöllöä, jotka havaittiin pesimälinnustoselvityksen yhteydessä. Kuitenkaan seuraavana keväänä 2022 pöllöselvityksessä ei havaittu yhtäkään viirupöllöä. Arviointiselostuksen mukaan tuulivoimaloiden vaikutus pöllöihin voi ulottua 2 kilometrin päähän. Hankealueen keskiosista on havainto huuhkajasta. Huuhkaja on erittäin arka lintu, joka hylkää pesänsä kovin helposti häirinnän vuoksi. Tuulivoimalat voivat myös karkottaa huuhkajan ja muut pöllöt reviirialueeltaan. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Samoin kanalintujen soidinselvitys tulee tehdä useampana vuotena. Vermassalon tuulivoimahankealueella on melkoisen vahva metsokanta. Kanalintujen kannan turvaaminen on erittäin tärkeää. Tutkimusten perusteella on tunnettua, että metso on hyvinkin herkkä tuulivoimaloille. Metsoja kuten muitakin kanalintuja uhkaa törmääminen tuulivoimarakenteisiin ja hankealueen pirstoutuminen toimenpiteiden vuoksi. Samoin tuulivoimaloista syntyvä melu häiritsee muun muassa metsojen hiljaista soidinta. Vaarana on, että tuulivoima-alue tyhjentyy metsoista. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <a href="https://www.ely-keskus.fi/documents/10191/46489893/Metson+soidinpaikkojen+huomioimisesta+tuulivoimarakentamisen+yhteydess%C3%A4.pdf/71e9533e-b057-219d-bc7d-46f9a38c3a74?t=1648556024141" target="_blank"> https://www.ely-keskus.fi/documents/10191/46489893/Metson+soidinpaikkojen+huomioimisesta+tuulivoimarakentamisen+yhteydess%C3%A4.pdf/71e9533e-b057-219d-bc7d-46f9a38c3a74?t=1648556024141 </a> </p> <p> <br/> </p> <p> <a href="https://www.luke.fi/fi/uutiset/katsaus-useat-lintu-ja-nisakasryhmat-vaistavat-tuulivoimaloita" target="_blank"> https://www.luke.fi/fi/uutiset/katsaus-useat-lintu-ja-nisakasryhmat-vaistavat-tuulivoimaloita </a> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Alimmaisen linkin takana on Luken (Luonnonvarakeskuksen) kokoama kooste tuulivoimaloiden vaikutuksista. Koosteessa todetaan muun muassa:” </span> </span> <span> Luonnonvarakeskuksen (Luke) kansainvälisen koostejulkaisun mukaan monet lintu- ja nisäkäsryhmät väistävät tuulivoimaa. Yksilöiden siirtyminen osittain tai kokonaan voimaloiden alueelta voi pienentää populaatiokokoja, mistä on haitallisia seurauksia erityisesti harvinaisille ja uhanalaisiin lajeille. ” Tuon koosteen perusteella tuulivoimaloiden vaikutukset kanalintuihin voivat ulottua jopa keskimäärin 5 kilometriin saakka. Arviointiselostuksenkin mukaan tuulivoimalan häirintävaikutus metsoon ulottuu 800 metriin siten, että metso vähentää habitaatin käyttöä. Häiriön vaikutus on myös yksilökohtaista, mutta tutkimustiedon nojalla kanalintuihin kohdistuviin mahdollisiin häiriöihin on asennoiduttava varovaisuusperiaatteen mukaisesti. Samoin tulee asennoitua muihin huomionarvoisiin lajeihin kohdistuviin haitallisiin vaikutuksiin. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Hankealueen kautta kulkee sisämaaoloissa melkoisen vilkas lintujen muuttoreitti. Muuttavien lajien joukossa on tuulivoimalle arkoja lajeja kuten kotkia, hanhia, laulujoutsenia ja kurkia. Arviointiselostuksen tietojen mukaan kevään 2021 muuttoseurannassa havaittiin esimerkiksi yhteensä 2 825 kurkea. Kurjista 93 % lensi hankealueen läpi. Kurjista 57 % muutti törmäyskorkeudella. Syysmuutonseurannassa 2021 havaittiin 11 193 kurkea. Hankealueen kautta lensi 2 984 kurkea, joista 50 % lensi törmäyskorkeudella. Kurkien ja muiden lajien muuttoreitteihin ja muuttokorkeuteen vaikuttavat muuttoajankohdan sää ja tuulet. Arviointiselostuksessa kerrotaan lisäksi, että petolintujen erityistarkkailussa havaittiin eri lajeilla yhteensä 69 riskilentoa hankealueella. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Maakotka </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Hankealueelle ja sen vaikutusalueelle ulottuu useamman maakotkan reviiri. Maakotka on saatu palautettua pohjoiselle Pirkanmaalle. Pirkanmaalla on valtakunnallisesti lajin eteläisimmät reviirit. Tästä syystä on varmistettava, että maakotkakannan säilyvyys ei vaarannu Pirkanmaalla. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Törmäysriskimallinnuksen mukaan luoteisen maakotkareviirin riskiarvio on VE1 vaihtoehdon mukaan 0,110/v ja VE2 mukaan 0,079/v. Lounaisen reviirin riskiarvio vaihtelee 0,000 – 0,006/v eri vaihtoehdoista riippuen. Raja Lapin eteläpuoleisilla maakotkareviireille on 0,08/v. Muutoin rajana pidetään 0,6/v. Kun otetaan huomioon maakotkan poikaskuolleisuuden suuruus, riski törmätä ilmajohtoihin ja maakotkan oleminen tuulivoimaloiden haitallisten vaikutusten riskilaji, varovaisuusperiaate korostaisi sitä, että arvona pidettäisiin myös Lapin ulkopuolella ainakin tuota 0,6/v. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Maakotka on pitkäikäinen ja vasta 4-5 vuoden iässä pesinnän aloittava laji. Maakotkalla on vain kaksi munaa. Näin ollen maakotka on erittäin haavoittuvainen esimerkiksi tuulivoimaloista aiheutuville törmäyskuolemisille. Maakotkan alueellinen kanta Pirkanmaalla ei kestä tuulivoimaloista johtuvia maakotkien kuolemisia. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys totesi 23.9.2023 antamassaan mielipiteessä YVA-ohjelmasta seuraavaa: </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> ”Metsähallituksen vastuulajin seuranta tulee tehdä Metsähallituksen ohjeistaman hyvän käytännön mukaan. On kuitenkin muistettava, että havainnointi myös talvikaudella on tarpeen, jotta lajin liikkumisesta reviirillä (saalistusreviirillä) saadaan mahdollisimman luotettava tietoon perustuva kuva. Kyseinen vastuulaji liikkuu reviirillään myös talvikaudella. Kun tuulivoimalahankkeen haittavaikutuksia arvioidaan, on noudatettava varovaisuusperiaatetta, jossa otetaan huomioon myös lajin käyttämän saalistusalueen mahdolliset muutokset ravintotilanteen mukaan. Lähtökohtana tulee olla lajin olemassaolon turvaaminen alueella tulevaisuudessakin. ” Maakotkan talvikautisesta lentohavainnoinnista ei kuitenkaan löydy tietoja linnustoselvityksissä. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Maakotkareviireille on vireillä useita tuulivoimahankkeita Pohjois-Pirkanmaalla. On tarpeen pystyä arvioimaan samanaikaisesti eri hankkeiden vaikutukset maakotkiin ja muihin huomionarvoisiin lintulajeihin, jotta olisi mahdollista löytää ja rajata ne tuulivoimahankkeet, jotka eivät liiaksi vaaranna arvokkaiden lajien kannan säilymistä Pirkanmaalla. Pohjoinen Pirkanmaa on monen lajin kannalta erittäin merkittävä alue koko Pirkanmaan linnuston monipuolisuutta ajatellen. Jos pohjoisella Pirkanmaalla hävitetään ja heikennetään liiaksi arvokkaiden lintulajien elinolosuhteita, on tuloksena linnuston köyhtyminen koko maakunnassa. Näin ei saa tapahtua. Nyt ei ole mahdollista tehdä tällaista syvällistä hankkeiden yhteisarviointia, koska hankkeita on eri vireilläolovaiheissa, ja uusia hankkeita tulee koko ajan lisää vaarantaen monen lajin tulevaisuuden maakunnassa. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Suomesta on myös uutisoitu ensimmäinen maakotkan törmääminen tuulivoimalaan Pohjois-Pohjanmaalta. Kysymyksessä oli vanha ja kokenut yksilö. Pirkanmaan maakotkakanta ei kestä maakotkien törmäämisiä tuulivoimaloihin. Tuulivoimaloiden volyymi on kasvamassa Pirkanmaalla aivan liian suureksi juuri maakotkareviireillä ja muidenkin Pirkanmaalla esiintyvien arvokkaiden lajien reviireillä/soidinpaikoilla/pesintäpaikoilla kuten kanalintujen, kahlaajien ja vesilintujen. Todettakoon, että merikotkia on törmännyt Suomessa tuulivoimaloihin viitisenkymmentä. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <a href="https://www.hs.fi/suomi/art-2000010499820.html" target="_blank"> https://www.hs.fi/suomi/art-2000010499820.html </a> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Tuulivoimahankkeissa on pidettävä huoli siitä, että esimerkiksi maakotkareviirit pysyvät asuttuina. Maakotkien on jatkossakin kyettävä käyttämään entisiä reviireitä reviirialueinaan. Vaikka jokin reviiri olisikin autioitunut joksikin aikaa, tältä osin ei pidä vaikuttaa haitallisesti reviirin uudelleen asuttamismahdollisuuteen. Tilaa uusillekin reviireille pitää jättää. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Maakotkan pesän ja yksittäisen tuulivoimalan välillä tulee olla ainakin 5 kilometriä. Tämä etäisyys vähentää myös poikasten mahdollisia törmäyksiä tuulivoimaloihin. Etäisyystarkastelun lisäksi on myös otettava huomioon maakotkan lentokäyttäytyminen ja saalistaminen reviirialueella. Samoin tuulivoimarakentamisen vaikutukset reviirin biotooppiin. Eri hankkeiden yhteisvaikutuksillakin on merkitystä. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Sähkönsiirto </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Sähkönsiirto on suunniteltu toteutettavan ilmajohdoilla. Kummallakin siirtovaihtoehdolla (SVEA ja SVEB) on haittapuolensa. SVEA ylittää arvokkaan Palolammen lintualueen ( pesivinä lajeina muun muassa selkälokki ja tukkasotka), ja reitillä on vaikutusta Joutsenjärven Natura-alueeseen. SVEA ja SVEB sijoittuvat molemmat maakotkan reviirille. Sähkönsiirtoreiteillä ei ole YVA-selostuksen mukaan tehty kunnollisia linnustoselvityksiä. Tämä on selkeä puute. Sähkönsiirrossa tulee käyttää mahdollisimman paljon maakaapelointia. Maakotka törmäilee kokemusten mukaan ilmajohtoihin. Etenkin nuoret linnut ovat törmäyksiin alttiita. Ilmajohdot aiheuttavat näin ollen lisääntyvää riskiä maakotkalle. Tätä riskiä ei ole laskettu törmäysmallinnukseen. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Haittojen lieventäminen ja yhteisvaikutukset muiden tuulivoimahankkeiden kanssa </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> YVA-selostuksessa mainitaan joukko keinoja, joilla linnustolle koituvia mahdollisia haittavaikutuksia voidaan lieventää. Tuulivoimaloiden rakentaminen tiiviisti ja sijoittamalla tuulivoimalat linnustollisesti mahdollisimman haitattomasti aiheuttavat vähemmän haittoja kuin muunlainen rakentaminen. Tämä ei kuitenkaan poista esimerkiksi maakotkaan kohdistuvia uhkia riittävästi. Lisäksi on otettava huomioon se, että tuulivoimahankkeita on useita varsin pienellä alueella. Näin ollen tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutukset pysyvät merkittävinä. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys kirjoitti mielipiteessään Vermassalon tuulivoimahankkeen YVA-ohjelmasta 23.9.2023: </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> ”Vermassalon hankkeen kanssa tuolle alueelle noin 20 kilometrin etäisyydelle Vermassalosta saattaa nousta maksimissaan 91 tuulivoimalaa. Kun lisäksi otetaan huomioon muut Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnan rajalle suunnitellut tuulivoimalahankkeet, on selvää, että suurelta osin uhanlainen ja vähentyvä suo- ja kosteikkolinnusto vaarantuvat merkittävästi. Samoin Metsähallituksen suojeltavan lajin Suomen eteläisin pesimäalue on vaarassa autioitua. Varovaisuusperiaatetta on noudatettava, kun mietitään, millainen tuulivoimaloiden määrä ja miten sijoitettuna Pirkanmaan luoteis- ja pohjoisosiin mahtuu. Tällöin ei riitä pelkästään se, että painotetaan tuulivoimahankkeita yksi kerrallaan yhteisvaikutusten sijasta. Yhteisvaikutukset on otettava tarkasteluun riittävän ajoissa, jotta pystytään saamaan paras mahdollinen tuulivoimalakokonaisuus linnuston ja muun luonnon kannalta katsottuna.” </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Metson osalta YVA-selostuksessa todetaan, että tuulivoimaloiden etäisyys soidinpaikoista tulee olla vähintään 500 metriä. Tämä ei kuitenkaan takaa sitä, että metson soidin alueella voi jatkua häiriöttä. Tuulivoimalat vaikuttavat myös muilla tavoilla metsoon ja muihin kanalintuihin haitallisesti. Haitallinen vaikutus voi ulottua tutkimusten mukaan paljon laajemmalti kuin vain 500 metrin etäisyydelle tuulivoimalasta. Vermassalon hankealue vaarantaa kanalintujen kannan olemassaoloa alueella. Samoin pöllöjen, muun muassa häiriölle alttiin huuhkajan, reviirit ja pesinnät vaarantuvat. Vermassalon hankealueella pesii myös metsähanhi, jonka eteläistä pesimäkantaa on alueellisesti suojeltava. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Maakotkan kohdalta mainitaan, että tuulivoimaloiden määrän vähentäminen alentaa törmäysriskiä. Näyttää kuitenkin siltä, että tuulivoimaloiden määrän alentaminen sille tasolle, joka vastaisi varovaisuusperiaatetta, ei ole mahdollista. Maakotkan riittävä turvaaminen edellyttää esimerkiksi tutkalaitteiden ja muun optisen laitteiston käyttöönottoa. Tarvitaan myös tehokasta jälkiseurantaa, joka mahdollistaa puuttumisen tuulivoimaloiden toimintaan, jos linnustollisia tai muita haittoja esiintyy. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Joutsenjärven Natura-alueen vaikutusarvioinnissa annetaan liian alhainen kuva mahdollisista riskeistä. Sähkönsiirron ilmajohdoista voi olla haittaa laulujoutsenelle, kurjelle, pöllöille, päiväpetolinnuille ja kanalinnuille. Reitti kulkee tuossa vaihtoehdossa vain 60 metrin päästä Natura-alueesta. Näin se saattaa olla haitaksi myös kahlaajille ja vesilinnuille. Haittoja voidaan vähentää muun muassa merkitsemällä johdot ja tekemällä suojaukset sähköiskuja vastaan. Eri tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutukset saattavat ulottua Joutsenjärven Natura-alueelle. YVA-selostuksessa ei tarkastella tuuliuvoimahankkeen mahdollisia vaikutuksia Vermasjärvellä lepäilevään ja ruokailevaan runsaaseen linnustoon. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Loppupäätelmät </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Vermassalon tuulivoimahanke on kaikkien vaihtoehtojensa nojalla ylimitoitettu (VE1, VE2 ja VE3). Hankealue sijoittuu sisämaaoloissa merkittävälle päämuuttoreitille ja sen välittömään läheisyyteen. Kotkat, kurjet, hanhet, useat petolinnut ja laulujoutsenet ovat alttiita törmäämään tuulivoimaloihin. Usean tuulivoima-alueen rakentaminen toisiaan lähelle (Vermassalo, Tuuramäki, Myyränkangas, Närhinneva, Lylyharju, Mäntyperä, Mäntykangas muun muassa) 30 kilometrin säteellä vaikuttaisi linnustolle tärkeän pohjoisen Pirkanmaan alueen pahan pirstoutumisen ja biotooppien merkittävän heikentymisen. Monen harvinaistuvan lajin olemassaolo ja kanta vaarantuisivat Pirkanmaalla. Tuulivoimaloiden yhteisvaikutuksiin tulee asennoityua vakavasti. Nykyinen tarkastelulinja, joka ei kykene tekemään kunnollista yhteisvaikutustarkastelua hankkeiden erilaisen vireilläolotilanteen vuoksi, johtaa auttamatta liian tiiviiseen ja linnustoa vaarantavaan liialliseen tuulivoimavolyymiin. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Pohjois-Suomessa on todennettu maasamme ensimmäinen maakotkan kuoleminern tuulivoimalaan. Tämä koski lintuyksilöä, joka oli iältään vanha ja kokenut. Pirkanmaalle on saatu palautettua maakotkakanta. Maakunnassa ei ole varaa vaarantaa yhtäkään maakotkaa, vaan korostettua varovaisuusperiaatetta on noudatettava. Vermassalon hankealueella tehdyt törmäysmallinnukset kertovat myös maakotkaan kohdistuvasta riskistä. On muistettava, että erilaiset mallinnukset perustuvat aina keskimääriin. Maakotkat ovat kuitenkin yksilöitä, joiden käyttäytyminen esimerkiksi reviirillä voi vaihdella tuntuvastikin yksilöiden kesken. Mallinnuksiin on asennoiduttava varovaisuusperiaatteen mukaisesti eikä riskejä tule vähätellä. Pohjois-Pirkanmaalla maakotkan tulevaisuuteen on muodostumassa todellinen uhka lukuisan tuulivoimahankkeen ja hankkeiden yhteisvaikutusten vuoksi. Yhä korkeammat tuulivoimalat lisäävät törmäysriskejä jopa kaksinkertaisesti. Maakotkalle ei jää riittävästi rauhallisia ja turvallisia alueita pesimäreviireiksi. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Arviointiselostuksessa todetaan, että Vermassalon tuulivoimahankkeen vaikutusten merkittävyys suojelullisesti arvokkaisiin lajeihin ja linnustollisiin arvokkaisiin kohteisiin on vaihtoehdoissa VE1 Ja VE2 suuri ja vaihtoehdossa VE3 kohtalainen. Ei ole luultavaa, että tähän tuulivoimahankkeeseen voidaan liittää sellaisia ratkaisevia toimenpiteitä (kuten tutkat), joilla vaikutusten kielteistä tasoa voitaisiin laskea niin alas, että tuulivoimahanke ei vaarantaisi alueen herkkää ja arvokasta linnustoa. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Vaihtoehdot VE1, VE2 ja VE3 ovat selkeästi ylimitoitettuja. Samoin eri tuulivoimalahankkeiden yhteisvaikutukset hankkeiden toteutuessa merkitsevät pohjoisen Pirkanmaan arvokkaan linnuston tulevaisuuden vaarantumista. YVA-selostuksessa todetaan, että Vermassalo ja tämän hnakealueen yhteisvaikutukset Tuuramäen ja Myyränkankaan kanssa aiheuttavat maakotkalle merkittävät vaikutukset. Vaarantuminen kohdistuu lisäksi vähenevään/ uhanalaiseen vesilintu- ja kahlaajalajistoon. Myös kanalintujen (erityisesti metson ja riekon) kanta on vaarassa supistua ja kadota monelta alueelta kokonaisuudessaan. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Tampereella 30.6.2024 </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Jukka T. Helin </span> </p> <p> <span> Suojeluvastaava </span> </p> <p> <span> Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys </span> </p> <p> <a href="mailto:pily@pily.fi" target="_blank"> pily@pily.fi </a> </p> <p> <span> puh 050 3563231 </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> <p> <br/> </p> </div> Tue, 16 Jul 2024 13:27:55 GMT https://www.pily.fi/pily-n-mielipide-virtain-vermassalon-tuulivoimahankkeen-arviointiselostuksesta-30-6-2024 kannanotto thumbnail main image https://www.pily.fi/pirkanmaa-saavutti-valtakunnallisen-tavoitteen-lintuatlaksessa <div> <img src="https://de.cdn-website.com/07d1a8d4f01e4c91bd61cfb94a34c5bb/dms3rep/multi/2024-07-06_18h10_52.png" alt="Atlastilanne 6.7.2024"/> <span> </span> </div> <div data-rss-type="text"> <p> <span> Pirkanmaan atlaskartalla oli 4.7 vielä 3 ruutua välttävällä tasolla. Yröskulma Orivedellä ja Punkalaitumella allekkain sijaitsevat ruudut Sarkkila ja Metsäkulma. Kaksi retkikuntaa otti asiakseen käydä näitä ruutuja läpi, ja puoleenpäivään mennessä kaikilta ruuduilta oli saatu riittävästi havaintoja poikueista tai pesivistä linnuista, jotta ruutujen selvitysaste nousi tyydyttävälle tasolle. Näin valtakunnallinen minimitavoite on saavutettu, ja Pirkanmaalta saatu data on vertailukelpoista edellisen atlaksen kanssa. </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Pirkanmaalla kesä on ollut kiireistä aikaa, ja useat henkilöt ovat ahkeroineet välttävien ruutujen määrän kolmessa viikossa 17:sta nollaan, hieno saavutus! Kiitos kaikille havaintoja ilmoittaneille! </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <span> Vaikka kiihkein atlaskausi alkaa olla ohi, maastossa on vielä poikueita, jotka liikkuvat pienillä alueilla. Ilmoita siis havaintosi poikueista Tiiraan pesimävarmuusindeksillä varustettuna. Joillain lajeilla, kuten kehrääjällä, pesintöjen varmistuskausi on vasta alkamassa ( </span> </span> <a href="/atlastilanne-29-6-2024"> ks. 29.6. tiedote </a> <span> <span> ). Vihreitä ruutuja ehtii siis vielä nostamaan kohti hyvin kartoitettuja ruutuja. Pirkanmaalla ei ole millään lajilla kaikilta varmistettua pesintää kaikilta ruuduilta, joten helppojakin puutteita löytyy vielä, esimerkiksi sini- ja talitiainen puuttuvat kumpikin yhdeltä ruudulta, räkättirastas kahdelta ruudulta ja kirjosieppo kolmelta. Retkeillä kannattaa siis edelleen! </span> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Tällä hetkellä tyydyttäviä ruutuja on 42, joista 2 on 1 - 2 pisteen päässä seuraavasta tasosta, 34 hyvää ruutua ja 46 erinomaisella tasolla olevaa ruutua. </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Atlastilanne </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <span> Jos haluat ottaa tietyn atlasruudun vakiokohteeksesi, tee merkintä </span> </span> <a href="https://docs.google.com/spreadsheets/d/16jUJojMnU1AieXU__yhPWI3xsyYfIxYQM-2zwnG-kf8/edit?usp=sharing" target="_blank"> tämän linkin </a> <span> <span> takaa löytyvään varauslistaan. Näin saadaan seurattua tilannetta minne suunnalle tarvitaan eniten kartoittajia. Varauslistalla ovat vain välttävästi ja tyydyttävästi kartoitetut ruudut. </span> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <span> Painikkeen takaa olevassa taulukossa näet ruutujen kartoitustilanteen. Mitä korkeammalla taulukossa ruutu on, sen huonommin se on kartoitettu. Suuntaa siis retkeilysi näille ruuduille! Ruutujen nimet ovat linkitetty ruudun maastolomakkeelle, josta saa tulostettua ruudun kartan, ja näet mitä lajeja ruudulta vielä puuttuu. Viimeinen sarake, %:a seuraavasta tasosta, kertoo kuinka lähellä ruutu on tason vaihtamista, taso vaihtuu kun 100 % on täynnä. </span> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> </div> <div data-rss-type="text"> <h4> <span> Valtakunnalliset atlastiedotteet </span> </h4> <h4> <br/> </h4> <p> <span> Atlastiedote 13 </span> </p> <p> <span> 4.7.2024 </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Atlaksessa eletään nyt parasta sesonkia, kun melkein kaikkien lajien pesinnät ovat varmistettavissa. Maastossa näkee yleisesti poikasia ja kuulee kerjuuääniä. Nyt kannattaakin hyödyntää tilaisuus ja varmistaa mahdollisimman monen lajin pesintä! Varmojen pesintöjen lisäksi myös varoittelevien emojen (todennäköinen pesintä indeksillä 63) havaitseminen on nyt helppoa. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Eteläisessä Suomessa monella lajilla on meneillään jo toinen tai kolmas pesintäkierros ja pesinnän merkkejä voikin havaita pitkälle elokuulle asti. Muista kirjata havaintosi myös myöhäisistä pesinnöistä atlakseen. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Selvitetään ruudut tyydyttäviksi </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Atlas etenee nyt vauhdilla, ja tyydyttävää selvitysastetta tarkoittavaa vihreää väriä ilmestyy atlaksen tulospalvelun kartalle päivittäin lisää. Osallistu sinäkin atlastalkoisiin ja käy nostamassa lähin välttävä tai satunnainen ruutu tyydyttäväksi! Tähän aikaan kesästä jo lyhyelläkin retkellä on mahdollisuus kohentaa ruudun tilannetta paljon, kun varmoja ja todennäköisiä pesintöjä havaitsee helposti. Ennen retkeä kannattaa tutkia atlasruudun puutelistaa, joka kertoo, mitä lajeja ruudulta todennäköisimmin puuttuu. Puutelistan saa näkyviin valitsemalla atlaksen tulospalvelusta ensin ruudun ja sitten valitsemalla alakulman valikosta kohdan ”puutelista”. Muista myös kätevä ”puutelista puhelimessa”-toiminto, joka paikantaa puhelimesi atlasruutuun ja kertoo puutteet: </span> </p> <p> <a href="https://havistin.biomi.org/atlas/gps" target="_blank"> https://havistin.biomi.org/atlas/gps </a> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Selvitysasteita kannattaa seurailla myös kesäloman matkoilla. Löytyykö sukulaisen kesämökin vierestä välttävä ruutu? Tee lyhyt aamuretki ja nosta se tyydyttäväksi! Erityisesti havaintoja kaivataan Savosta, Pohjois-Karjalasta, Kainuusta ja Lapista. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Varo syysmuuttajia </span> </p> <p> <span> Varhaisten pesijöiden, kuten kottaraisten ja käpylintujen pesinnät ovat tältä vuodelta jo pääsääntöisesti ohi. Ylilentävä käpylintuparvi ei siis enää kerro pesinnästä ruudulla, vaan sille sopii pesimävarmuusindeksi 1 (epätodennäköinen pesintä). Myös monien kahlaajien muutto on jo vauhdissa, ja muutolla pysähtyville yksilöille ei tule merkitä muita pesimävarmuusindeksejä kuin 1. </span> </p> <p> <span>   <br/> </span> </p> <p> <span>   </span> </p> <p> <span> Lisätietoa ympäristöministeriön rahoittamasta lintuatlaksesta Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen ja BirdLife Suomen sivuilla:  </span> </p> <p> <a href="https://lintuatlas.fi/" target="_blank"> https://lintuatlas.fi/ </a> <span>   sekä    </span> <a href="https://www.birdlife.fi/lintuatlas/" target="_blank"> https://www.birdlife.fi/lintuatlas/ </a> <span>   </span> </p> <p> <span> Lintuatlaksen tulospalvelu (lajit, ruudut, yhdistykset):  </span> <a href="https://tulokset.lintuatlas.fi/" target="_blank"> https://tulokset.lintuatlas.fi/ </a> <span>   </span> </p> <p> <span> Lappi:  </span> <a href="https://tulokset.lintuatlas.fi/society/lappi" target="_blank"> https://tulokset.lintuatlas.fi/society/lappi </a> <span> ,  </span> <a href="https://lintuatlas.fi/lapin-priorisoinnit/" target="_blank"> https://lintuatlas.fi/lapin-priorisoinnit/ </a> <span>  sekä Lapin retkeily:  </span> <a href="https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/lapin-suurruutujen-retkeily/" target="_blank"> https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/lapin-suurruutujen-retkeily/ </a> </p> <p> <span> Lintuatlashavainnot ilmoitetaan Luomuksen tai BirdLifen havaintopalveluihin. Lisätietoa:  </span> </p> <p> <a href="https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/atlashavainnot-tiiraan/" target="_blank"> https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/atlashavainnot-tiiraan/ </a> <span>   </span> </p> <p> <a href="https://lintuatlas.fi/havaintojen-tallentaminen/" target="_blank"> https://lintuatlas.fi/havaintojen-tallentaminen/ </a> <span>   </span> </p> <p> <span> Osallistu ilmoittamalla lintuhavaintosi ja merkitsemällä havaintoon pesimävarmuusindeksi. Indeksit:  </span> </p> <p> <a href="https://lintuatlas.fi/indeksit/" target="_blank"> https://lintuatlas.fi/indeksit/ </a> <span>   sekä    </span> <a href="https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/ohjeita/" target="_blank"> https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/ohjeita/ </a> <span> <span>   </span> </span> </p> <p> <span> Lintuatlasruudut, valitse karttataso ”Atlasruudukko” ja halutessasi ”Lintuatlasruudut yhdistyksittäin”:  </span> </p> <p> <a href="https://laji.fi/map" target="_blank"> https://laji.fi/map </a> <span> . Tai tulospalvelussa Ruudut:  </span> <a href="https://tulokset.lintuatlas.fi/grid" target="_blank"> https://tulokset.lintuatlas.fi/grid </a> <span>   </span> </p> <p> <span> Lisätietoa mm. pesimävarmuussummasta ja selvitysasteesta:  </span> <a href="https://lintuatlas.fi/materiaalia/" target="_blank"> https://lintuatlas.fi/materiaalia/ </a> <span>   </span> </p> <h4> <span> <br/> </span> </h4> </div> Sat, 06 Jul 2024 18:29:40 GMT https://www.pily.fi/pirkanmaa-saavutti-valtakunnallisen-tavoitteen-lintuatlaksessa atlas https://www.pily.fi/atlastilanne-29-6-2024 <div> <img src="https://de.cdn-website.com/07d1a8d4f01e4c91bd61cfb94a34c5bb/dms3rep/multi/tilanne_29_6_2024.png" alt="Atlastilanne 29.6.2024"/> <span> </span> </div> <div data-rss-type="text"> <p> <span> Kesä on linnuilla kiireistä aikaa, mutta niin se on atlaslaskijoillakin. Kiireisin aika alkaa olemaan ohi, mutta pesintöjä löytyy vielä hyvin. </span> </p> <p> <span> Vielä siis kannattaa retkeillä atlaksen merkeissä! </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Kesäkuun viikoilla Pirkanmaan tilanteessa on tapahtunut valtava hyppäys, ja olemme kolmansia valtakunnallisessa tilastossa. Välttäviä ruutuja on enää 5 ( 4 % ) jäljellä, ja nämäkin 26 - 4 pisteen päässä tyydyttävästä tasosta. Yllättävää kyllä, tyydyttävien ruutujen määrä ei ole kasvanut, vaan ruutuja on noussut samaa tahtia myös hyvälle ja erinomaiselle tasolle. Tyydyttäviä ruutuja on tällä hetkellä 37 ( 30 % ) , ja hyvien ruutjen määrä on kiivennyt 35:een ( 29 % ) ruutuun. Samalla myös erinomaisten määrä on kasvanut 45:een ( 37 %). Hieno suoritus, kiitos kaikille ! Saadaanko vielä loput viisi oranssia ruutua vihreäksi? </span> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Heinäkuussa varmistetaan kehrääjän pesinnät </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Kehrääjien esiintyminen Pirkanmaalla on laajentunut huomattavasti. Monella ruudulla kehrääjä on nelosindeksillä, mutta korkeammat puuttuvat. Alla ohje kehrääjän maastopoikueen löytämiseen ja tulkintaan: </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> "Pesinnän voi varmistaa 20.7. maissa tai sen jälkeen sopivassa avoimessa paikassa, jonka reunoilla koiras on surrannut aiemmin. Tällaisia ovat pienet hakkuuaukot, tyhjennetyt tukkien varastointipaikat, pienet hiekkakuopat, taimikossa olevat aukeammat kohdat tai suuren hakkuun reunaosat – laajojen avohakkuiden keskikohtia kehrääjä välttää. Tällöin vekutteleva (= varoitteleva, vek-vek-vek) koiras tarkoittaa maastopoikasia, jotka eivät vielä välttämättä lennä tai lentävät hyvin heikosti. Jos aukolla on poikue alle 50 metrin etäisyydellä, niin koiras alkaa vekuttelemaan ihmisen havaittuaan ilman, että aukealla tarvitsee kulkea lainkaan. Lentopoikueita löytyy heinäkuun viimeisellä/elokuun ensimmäisellä viikolla, jolloin poikaset lentävät jo kunnolla, mutta eivät kuitenkaan ole vielä kaukana pesäpaikaltaan (= samalla hakkuulla tms.). Varttuneempia lentopoikueita löytyy vielä elokuun puolellakin, jolloin koiras kiertelee aluetta yleensä kahden poikasen kanssa poikueen villisti kruikkaillessa (yhteysääni). Tässä vaiheessa poikueita löytää kangasmaastoissa usein myös maanteiden varsilta, jolloin auto kannattaa pysäyttää heti, kun yhdenkin kehrääjän havaitsee. Kiinteästi yhdessä pysyttelevä porukka on poikue varsinkin, jos pystyy täysin varmasti havaitsemaan yhdellä siipilaikut ja muilla ei (yllättävän vaikeaa). Harvakseen samalla tieosuudella yli 100 m etäisyydellä toisistaan havaitut linnut ovat pikemminkin muualta tulleita tai pesimättömiä yksittäisiä lintuja." </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Atlastilanne </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <span> Jos haluat ottaa tietyn atlasruudun vakiokohteeksesi, tee merkintä </span> </span> <a href="https://docs.google.com/spreadsheets/d/16jUJojMnU1AieXU__yhPWI3xsyYfIxYQM-2zwnG-kf8/edit?usp=sharing" target="_blank"> tämän linkin </a> <span> <span> takaa löytyvään varauslistaan. Näin saadaan seurattua tilannetta minne suunnalle tarvitaan eniten kartoittajia. Varauslistalla ovat vain välttävästi ja tyydyttävästi kartoitetut ruudut. </span> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <span> Painikkeen takaa olevassa taulukossa näet ruutujen kartoitustilanteen. Mitä korkeammalla taulukossa ruutu on, sen huonommin se on kartoitettu. Suuntaa siis retkeilysi näille ruuduille! Ruutujen nimet ovat linkitetty ruudun maastolomakkeelle, josta saa tulostettua ruudun kartan, ja näet mitä lajeja ruudulta vielä puuttuu. Viimeinen sarake, %:a seuraavasta tasosta, kertoo kuinka lähellä ruutu on tason vaihtamista, taso vaihtuu kun 100 % on täynnä. Tällä hetkellä huonoin tilanne on Oriveden Eräjärven ruudulla, </span> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> </div> <div data-rss-type="text"> <h4> <span> Valtakunnalliset atlastiedotteet </span> </h4> <p> <br/> </p> <p> <span> Atlastiedote 10 </span> </p> <p> <span> 12.6.2024 </span> </p> <p> <span>   </span> </p> <p> <span> Atlasviikot ovat täällä – ilmoita kaikista lajeista pesimähavainnot atlakseen! </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Oletko arkaillut ilmoittaa havaintoja variksesta, harakasta tai varpusesta? Onko peippo niin yleinen, että siitä ei ”viitsi” tallentaa atlashavaintoja? Tallennatko vain havaintosi pesistä ja jätät laulavat yksilöt ilmoittamatta? Tiesitkö, että kenties näistä syistä monen yleisen lajin atlaskartta on vielä aukkoinen? Esimerkiksi variksen kartalla on aukkoja vielä koko maassa:  </span> <a href="https://tulokset.lintuatlas.fi/species/MX.73566" target="_blank"> https://tulokset.lintuatlas.fi/species/MX.73566 </a> </p> <p> <span> Tilanteen korjaamiseksi ja lintuatlaksen vauhdittamiseksi järjestetään jälleen atlasviikot 10.–23.6.2024. Atlasviikkojen tavoitteena on, että kaikki pesintään viittaavat havainnot ilmoitetaan kahden viikon ajan aktiivisesti atlakseen. Tarkoituksena on kannustaa ilmoittamaan havaintoja erityisesti yleisistä lajeista ja kaikista laulavista linnuista. Ilmoita siis kaikki pesintään viittaavat havaintosi, niin tekevät muutkin! </span> </p> <p> <span> Atlasviikkojen yhteydessä järjestetään jälleen myös valtakunnallinen atlaskisa juhannusviikolla 17.–23.6. Kisaan voi nyt osallistua siis koko viikon ajan ja havaintoja voi ilmoittaa koko Suomesta. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Lue lisää atlasviikoista ja kisasta:  </span> <a href="https://www.birdlife.fi/atlasviikot2024/" target="_blank"> https://www.birdlife.fi/atlasviikot2024/ </a> </p> <p> <span>   </span> </p> <p> <span> Auta atlasta, retkeile katvealueella </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Atlaksen kartoitustilanne kohenee nyt koko ajan. Vuoden tuottoisin atlasaika on alkanut, ja nyt kannattaakin keskittyä kaikella innolla juuri atlasretkeilyyn. Suuntaamalla retkesi atlaksen katvealueille viet atlasta eteenpäin. Jos oman yhdistyksen alue alkaa olla jo hyvin selvitetty, tutki tulospalvelusta naapuriyhdistysten tilannetta ja käy auttamassa kaveria! Itä-ja Pohjois-Suomen lisäksi katvealueita löytyy muun muassa Savosta, Pohjanmaalta ja Pohjois-Satakunnasta. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Valtaosalla lajeista pesinnät ovat nyt käynnissä. Samaan aikaan monet kahlaajat ovat kuitenkin jo syysmuutolla. Esimerkiksi Etelä-Suomessa tähän aikaan havaittu mustaviklo ei siis viittaa pesintään, vaan kyseessä on epätodennäköinen pesintä (pesimävarmuusindeksi 1). </span> </p> <p> <span>   </span> </p> <p> <span> Vielä ehtii linjalaskentaan </span> </p> <p> <span> <span>  </span> </span> </p> <p> <span> Linjalaskentakausi on käynnissä ja tällä hetkellä näyttää siltä, että vuosittain laskettavien vakiolinjojen tavoitteesta ollaan jäämässä hieman jälkeen. Auta linnustonseurantaa ja atlasta käyttämällä yksi aamu linjalaskentaan! Pohjois-Suomessa linjoja voi laskea kesäkuun loppuun asti. Vapaat linjat näet täältä: </span> </p> <p> <a href="https://laji.fi/project/MHL.1/form/MHL.1/places" target="_blank"> https://laji.fi/project/MHL.1/form/MHL.1/places </a> </p> <p> <span> Lisätietoja linjalaskennasta: </span> </p> <p> <a href="https://tietopankki.luomus.fi/linnustonseurannat/lintulaskennat-ja-seurannat/linjalaskenta/" target="_blank"> https://tietopankki.luomus.fi/linnustonseurannat/lintulaskennat-ja-seurannat/linjalaskenta/ </a> </p> <p> <span>   </span> </p> <p> <span> Lisätietoa ympäristöministeriön rahoittamasta lintuatlaksesta Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen ja BirdLife Suomen sivuilla:  </span> </p> <p> <a href="https://lintuatlas.fi/" target="_blank"> https://lintuatlas.fi/ </a> <span>   sekä    </span> <a href="https://www.birdlife.fi/lintuatlas/" target="_blank"> https://www.birdlife.fi/lintuatlas/ </a> <span>   </span> </p> <p> <span> Lintuatlaksen tulospalvelu (lajit, ruudut, yhdistykset):  </span> <a href="https://tulokset.lintuatlas.fi/" target="_blank"> https://tulokset.lintuatlas.fi/ </a> <span>   </span> </p> <p> <span> Lappi:  </span> <a href="https://tulokset.lintuatlas.fi/society/lappi" target="_blank"> https://tulokset.lintuatlas.fi/society/lappi </a> <span> ,  </span> <a href="https://lintuatlas.fi/lapin-priorisoinnit/" target="_blank"> https://lintuatlas.fi/lapin-priorisoinnit/ </a> <span>  sekä Lapin retkeily:  </span> <a href="https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/lapin-suurruutujen-retkeily/" target="_blank"> https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/lapin-suurruutujen-retkeily/ </a> </p> <p> <span> Lintuatlashavainnot ilmoitetaan Luomuksen tai BirdLifen havaintopalveluihin. Lisätietoa:  </span> </p> <p> <a href="https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/atlashavainnot-tiiraan/" target="_blank"> https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/atlashavainnot-tiiraan/ </a> <span>   </span> </p> <p> <a href="https://lintuatlas.fi/havaintojen-tallentaminen/" target="_blank"> https://lintuatlas.fi/havaintojen-tallentaminen/ </a> <span>   </span> </p> <p> <span> Osallistu ilmoittamalla lintuhavaintosi ja merkitsemällä havaintoon pesimävarmuusindeksi. Indeksit:  </span> </p> <p> <a href="https://lintuatlas.fi/indeksit/" target="_blank"> https://lintuatlas.fi/indeksit/ </a> <span>   sekä    </span> <a href="https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/ohjeita/" target="_blank"> https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/ohjeita/ </a> <span> <span>   </span> </span> </p> <p> <span> Lintuatlasruudut, valitse karttataso ”Atlasruudukko” ja halutessasi ”Lintuatlasruudut yhdistyksittäin”:  </span> </p> <p> <a href="https://laji.fi/map" target="_blank"> https://laji.fi/map </a> <span> . Tai tulospalvelussa Ruudut:  </span> <a href="https://tulokset.lintuatlas.fi/grid" target="_blank"> https://tulokset.lintuatlas.fi/grid </a> <span>   </span> </p> <p> <span> Lisätietoa mm. pesimävarmuussummasta ja selvitysasteesta:  </span> <a href="https://lintuatlas.fi/materiaalia/" target="_blank"> https://lintuatlas.fi/materiaalia/ </a> <span>   </span> </p> <h4> <span> <br/> </span> </h4> </div> Sat, 29 Jun 2024 18:02:14 GMT https://www.pily.fi/atlastilanne-29-6-2024 atlas https://www.pily.fi/atlastilanne-12-6-2024 <div> <img src="https://de.cdn-website.com/07d1a8d4f01e4c91bd61cfb94a34c5bb/dms3rep/multi/2024-06-12_20h18_22.png" alt="Atlastilanne 12.6.2024"/> <span> </span> </div> <div data-rss-type="text"> <p> <span> Kesä on vierähtänyt pari viikkoa eteenpäin ja niin etenee lintuatlaskin. Nyt on parasta aikaa etsiä maastopoikueita joita emot ruokkivat. Pirkanmaalla on vielä ruutuja, joilta puuttuu peruslajeja kuten kirjosieppo ja sinitiainen. Kaikki siis maastoon! </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Välttävien ruutujen määrä on vähentynyt entisestään, enää 17 jäljellä! Näistäkin 4 on vain 5 pisteen päässä tyydyttävästä kartoitustasosta. Tyydyttävällä tasolla olevia ruutuja on 41, hyviä 22 ja erinomaisia peräti 42. Valtakunnallisesta tavoitteesta on kasassa 86 %. Valtakunnallisesta tilastossa on olemme yhdeksäs, heti Turun lintutieteellisen jälkeen. </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <span> <br/> Nyt on käynnissä atlasviikot, ja tavoitteena on tallentaa kaikille havainnoille pesimävarmuusindeksit ja saada puuttuvia peruslajeja ruuduille. Ilmoita siis kaikki havainnot tavallisistakin lajeista ja matalatkin indeksit. Juhannusviikolla on myös valtakunnallinen atlaskisa, jossa kilpaillaan suurimmista korotuksista päivän tai viikon aikana. Lue lisää kisasta ja atlasviikoista täältä: </span> </span> <a href="https://www.birdlife.fi/atlasviikot2024/" target="_blank"> BirdLife Suomi | Atlasviikot 10.-23.6.2024 </a> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <span> Jos haluat ottaa tietyn atlasruudun vakiokohteeksesi, tee merkintä </span> </span> <a href="https://docs.google.com/spreadsheets/d/16jUJojMnU1AieXU__yhPWI3xsyYfIxYQM-2zwnG-kf8/edit?usp=sharing" target="_blank"> tämän linkin </a> <span> <span> takaa löytyvään varauslistaan. Näin saadaan seurattua tilannetta minne suunnalle tarvitaan eniten kartoittajia. Varauslistalla ovat vain välttävästi ja tyydyttävästi kartoitetut ruudut. </span> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <span> Painikkeen takaa olevassa taulukossa näet ruutujen kartoitustilanteen. Mitä korkeammalla taulukossa ruutu on, sen huonommin se on kartoitettu. Suuntaa siis retkeilysi näille ruuduille! Ruutujen nimet ovat linkitetty ruudun maastolomakkeelle, josta saa tulostettua ruudun kartan, ja näet mitä lajeja ruudulta vielä puuttuu. Viimeinen sarake, %:a seuraavasta tasosta, kertoo kuinka lähellä ruutu on tason vaihtamista, taso vaihtuu kun 100 % on täynnä. Tällä hetkellä huonoin tilanne on Oriveden Yröskulman ruudulla, </span> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> </div> <div data-rss-type="text"> <h4> <span> Valtakunnalliset atlastiedotteet </span> </h4> <p> <br/> </p> <p> <span> Atlastiedote 10 </span> </p> <p> <span> 12.6.2024 </span> </p> <p> <span>   </span> </p> <p> <span> Atlasviikot ovat täällä – ilmoita kaikista lajeista pesimähavainnot atlakseen! </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Oletko arkaillut ilmoittaa havaintoja variksesta, harakasta tai varpusesta? Onko peippo niin yleinen, että siitä ei ”viitsi” tallentaa atlashavaintoja? Tallennatko vain havaintosi pesistä ja jätät laulavat yksilöt ilmoittamatta? Tiesitkö, että kenties näistä syistä monen yleisen lajin atlaskartta on vielä aukkoinen? Esimerkiksi variksen kartalla on aukkoja vielä koko maassa:  </span> <a href="https://tulokset.lintuatlas.fi/species/MX.73566" target="_blank"> https://tulokset.lintuatlas.fi/species/MX.73566 </a> </p> <p> <span> Tilanteen korjaamiseksi ja lintuatlaksen vauhdittamiseksi järjestetään jälleen atlasviikot 10.–23.6.2024. Atlasviikkojen tavoitteena on, että kaikki pesintään viittaavat havainnot ilmoitetaan kahden viikon ajan aktiivisesti atlakseen. Tarkoituksena on kannustaa ilmoittamaan havaintoja erityisesti yleisistä lajeista ja kaikista laulavista linnuista. Ilmoita siis kaikki pesintään viittaavat havaintosi, niin tekevät muutkin! </span> </p> <p> <span> Atlasviikkojen yhteydessä järjestetään jälleen myös valtakunnallinen atlaskisa juhannusviikolla 17.–23.6. Kisaan voi nyt osallistua siis koko viikon ajan ja havaintoja voi ilmoittaa koko Suomesta. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Lue lisää atlasviikoista ja kisasta:  </span> <a href="https://www.birdlife.fi/atlasviikot2024/" target="_blank"> https://www.birdlife.fi/atlasviikot2024/ </a> </p> <p> <span>   </span> </p> <p> <span> Auta atlasta, retkeile katvealueella </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Atlaksen kartoitustilanne kohenee nyt koko ajan. Vuoden tuottoisin atlasaika on alkanut, ja nyt kannattaakin keskittyä kaikella innolla juuri atlasretkeilyyn. Suuntaamalla retkesi atlaksen katvealueille viet atlasta eteenpäin. Jos oman yhdistyksen alue alkaa olla jo hyvin selvitetty, tutki tulospalvelusta naapuriyhdistysten tilannetta ja käy auttamassa kaveria! Itä-ja Pohjois-Suomen lisäksi katvealueita löytyy muun muassa Savosta, Pohjanmaalta ja Pohjois-Satakunnasta. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Valtaosalla lajeista pesinnät ovat nyt käynnissä. Samaan aikaan monet kahlaajat ovat kuitenkin jo syysmuutolla. Esimerkiksi Etelä-Suomessa tähän aikaan havaittu mustaviklo ei siis viittaa pesintään, vaan kyseessä on epätodennäköinen pesintä (pesimävarmuusindeksi 1). </span> </p> <p> <span>   </span> </p> <p> <span> Vielä ehtii linjalaskentaan </span> </p> <p> <span> <span>  </span> </span> </p> <p> <span> Linjalaskentakausi on käynnissä ja tällä hetkellä näyttää siltä, että vuosittain laskettavien vakiolinjojen tavoitteesta ollaan jäämässä hieman jälkeen. Auta linnustonseurantaa ja atlasta käyttämällä yksi aamu linjalaskentaan! Pohjois-Suomessa linjoja voi laskea kesäkuun loppuun asti. Vapaat linjat näet täältä: </span> </p> <p> <a href="https://laji.fi/project/MHL.1/form/MHL.1/places" target="_blank"> https://laji.fi/project/MHL.1/form/MHL.1/places </a> </p> <p> <span> Lisätietoja linjalaskennasta: </span> </p> <p> <a href="https://tietopankki.luomus.fi/linnustonseurannat/lintulaskennat-ja-seurannat/linjalaskenta/" target="_blank"> https://tietopankki.luomus.fi/linnustonseurannat/lintulaskennat-ja-seurannat/linjalaskenta/ </a> </p> <p> <span>   </span> </p> <p> <span> Lisätietoa ympäristöministeriön rahoittamasta lintuatlaksesta Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen ja BirdLife Suomen sivuilla:  </span> </p> <p> <a href="https://lintuatlas.fi/" target="_blank"> https://lintuatlas.fi/ </a> <span>   sekä    </span> <a href="https://www.birdlife.fi/lintuatlas/" target="_blank"> https://www.birdlife.fi/lintuatlas/ </a> <span>   </span> </p> <p> <span> Lintuatlaksen tulospalvelu (lajit, ruudut, yhdistykset):  </span> <a href="https://tulokset.lintuatlas.fi/" target="_blank"> https://tulokset.lintuatlas.fi/ </a> <span>   </span> </p> <p> <span> Lappi:  </span> <a href="https://tulokset.lintuatlas.fi/society/lappi" target="_blank"> https://tulokset.lintuatlas.fi/society/lappi </a> <span> ,  </span> <a href="https://lintuatlas.fi/lapin-priorisoinnit/" target="_blank"> https://lintuatlas.fi/lapin-priorisoinnit/ </a> <span>  sekä Lapin retkeily:  </span> <a href="https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/lapin-suurruutujen-retkeily/" target="_blank"> https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/lapin-suurruutujen-retkeily/ </a> </p> <p> <span> Lintuatlashavainnot ilmoitetaan Luomuksen tai BirdLifen havaintopalveluihin. Lisätietoa:  </span> </p> <p> <a href="https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/atlashavainnot-tiiraan/" target="_blank"> https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/atlashavainnot-tiiraan/ </a> <span>   </span> </p> <p> <a href="https://lintuatlas.fi/havaintojen-tallentaminen/" target="_blank"> https://lintuatlas.fi/havaintojen-tallentaminen/ </a> <span>   </span> </p> <p> <span> Osallistu ilmoittamalla lintuhavaintosi ja merkitsemällä havaintoon pesimävarmuusindeksi. Indeksit:  </span> </p> <p> <a href="https://lintuatlas.fi/indeksit/" target="_blank"> https://lintuatlas.fi/indeksit/ </a> <span>   sekä    </span> <a href="https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/ohjeita/" target="_blank"> https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/ohjeita/ </a> <span> <span>   </span> </span> </p> <p> <span> Lintuatlasruudut, valitse karttataso ”Atlasruudukko” ja halutessasi ”Lintuatlasruudut yhdistyksittäin”:  </span> </p> <p> <a href="https://laji.fi/map" target="_blank"> https://laji.fi/map </a> <span> . Tai tulospalvelussa Ruudut:  </span> <a href="https://tulokset.lintuatlas.fi/grid" target="_blank"> https://tulokset.lintuatlas.fi/grid </a> <span>   </span> </p> <p> <span> Lisätietoa mm. pesimävarmuussummasta ja selvitysasteesta:  </span> <a href="https://lintuatlas.fi/materiaalia/" target="_blank"> https://lintuatlas.fi/materiaalia/ </a> <span>   </span> </p> <h4> <span> <br/> </span> </h4> </div> Wed, 12 Jun 2024 17:39:31 GMT https://www.pily.fi/atlastilanne-12-6-2024 atlas https://www.pily.fi/atlastilanne-23-5-2024 <div> <img src="https://de.cdn-website.com/07d1a8d4f01e4c91bd61cfb94a34c5bb/dms3rep/multi/2024-05-29_17h03_10.png" alt="Atlastilanne 29.5.2024"/> <span> </span> </div> <div data-rss-type="text"> <p> <span> Tämän tiedotteen piti ilmestyä 27.5, mutta eilisen tilaston perusteella heikoiten kartoitettu ruutu, Ikaalisten Kovelahti, pompahti yön aikana 63 pykälää ylöspäin, välttävästä tyydyttävälle tasolle. Täytyihän näin hieno nosto saada mukaan! Nyt on siis ihanteellinen aikaa nostaa indeksejä! </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <span> Kesä on alkanut kuumana, ja lintujen pesinnät ovat täydessä vauhdissa. Rastaiden maastopoikasia on siellä täällä, ja emot kuljettavat ruokaa poikasilleen.Alkukesän menninkäiset, pöllönpoikaset, ovat myös lähteneet liikkeelle. Poikueen kerjäysääniä voi kuulla kesän yölaulajaretkien aikana. </span> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Pirkanmaalla atlaskausi on käynnistynyt hyvin. Kauden alusta erinomaisesti kartoitettujen ruutujen määrä on noussut neljällä, hyvin kartoitettujen ruutujen määrä kolmella ja välttävien ruutujen määrä on tipahtunut 27:stä yhdeksääntoista. Kesän tavoitteena on päästä välttävistä ( oransseista ) ruuduista eroon, 30 prosenttia kesän tavoitteesta siis on kasassa, ja tehokasta aikaa on jäljellä vielä koko kesäkuu. Valtakunnallisesta tavoitteesta kasassa 84 prosenttia. Ikaalisten ruudun hurja nousu näytti sen että, huolellisella retkeilyllä ja indeksin merkkauksella ruudun saa nousemaan nopeastikin. </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <span> Pohjois-Pirkanmaalla käynnistyy 7.6 atlaskisa, jossa hyvät palkinnot. Kisaan ilmoittautuminen on 4.6. mennessä, kannattaa siis liittyä mukaan! Lisätietoa atlaksen pääsivulta </span> </span> <a href="https://www.pily.fi/lintuatlas" target="_blank"> Lintuatlas - Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry (pily.fi) </a> <span> <span> . <br/> </span> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Muista ilmoittaa ruuduilta myös matalat indeksit ( 2 - 6 ), niin ruudulla myöhemmin retkeilevät voivat nostaa indeksejä samalla alueella retkeilemällä. </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <span> Jos haluat ottaa tietyn atlasruudun vakiokohteeksesi, tee merkintä </span> </span> <a href="https://docs.google.com/spreadsheets/d/16jUJojMnU1AieXU__yhPWI3xsyYfIxYQM-2zwnG-kf8/edit?usp=sharing" target="_blank"> tämän linkin </a> <span> <span> takaa löytyvään varauslistaan. Näin saadaan seurattua tilannetta minne suunnalle tarvitaan eniten kartoittajia. Varauslistalla ovat vain välttävästi ja tyydyttävästi kartoitetut ruudut. </span> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <span> Painikkeen takaa olevassa taulukossa näet ruutujen kartoitustilanteen. Mitä korkeammalla taulukossa ruutu on, sen huonommin se on kartoitettu. Suuntaa siis retkeilysi näille ruuduille! Ruutujen nimet ovat linkitetty ruudun maastolomakkeelle, josta saa tulostettua ruudun kartan, ja näet mitä lajeja ruudulta vielä puuttuu. Viimeinen sarake, %:a seuraavasta tasosta, kertoo kuinka lähellä ruutu on tason vaihtamista, taso vaihtuu kun 100 % on täynnä. Tällä hetkellä huonoin tilanne on Oriveden Yröskulman ruudulla, </span> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> </div> <div data-rss-type="text"> <h4> <span>  Valtakunnalliset atlastiedotteet </span> </h4> <h4> <br/> </h4> <p> <span> Atlastiedote 8 </span> </p> <p> <span> 23.5.2024 </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Kevätmuutto etenee nyt vauhdilla ja liki kaikki meillä pesivät lajit on jo havaittu Suomessa. Muista kirjata indeksejä myös reviireillään laulaville linnuille, koska monen lajin osalta pesinnän varmistaminen myöhemmin kesällä voi olla vaikeaa. Kevään edetessä voi havaita jo varmoja pesintöjä: joutsenet hautovat nyt pesillään (pesimävarmuusindeksi 75), kun taas rastaat ja kottaraiset kantavat etelässä ruokaa poikasilleen (indeksi 74). </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Uutta: atlaksen pikaohje </span> </p> <p> <span> Atlaksen pikaohje tiivistää, missä lintuatlaksesta on kyse. Tutustu ja vinkkaa erityisesti aloittelevalle atlashavainnoijalle: </span> </p> <p> <a href="https://lintuatlas.fi/pikaohje-lintuatlakseen/" target="_blank"> https://lintuatlas.fi/pikaohje-lintuatlakseen/ </a> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Atlasviikot </span> </p> <p> <span> <span> Kesäkuussa järjestetään jälleen atlasviikot 10.–23.6. Atlasviikkojen tavoitteena on, että kaikki pesintään viittaavat havainnot ilmoitetaan kahden viikon ajan aktiivisesti atlakseen. Tarkoituksena on kannustaa ilmoittamaan havaintoja erityisesti yleisistä lajeista ja kaikista laulavista linnuista. Atlasviikoista lisää: </span> </span> <a href="https://www.birdlife.fi/atlasviikot2024/" target="_blank"> https://www.birdlife.fi/atlasviikot2024/ </a> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Linja- ja pistelaskennat alkavat </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Linjalaskentakausi alkaa etelässä 1.6. ja pohjoisessa 10.6. Vakiolinoja on varattu jo liki 280, mutta vapaita linjoja riittää edelleen Etelä-Suomea myöten. Pistelaskentojen laskentakausi on Etelä-Suomessa 20.5.–20.6. ja Pohjois-Suomessa 30.5.–30.6. (tunturissa 5.7. asti). Vielä ehdit varata vakiolinja tai perustaa pistelaskentareitin. Lisätietoja: </span> </p> <p> <a href="https://tietopankki.luomus.fi/linnustonseurannat/lintulaskennat-ja-seurannat/linjalaskenta/" target="_blank"> https://tietopankki.luomus.fi/linnustonseurannat/lintulaskennat-ja-seurannat/linjalaskenta/ </a> </p> <p> <a href="https://tietopankki.luomus.fi/linnustonseurannat/lintulaskennat-ja-seurannat/pistelaskenta/" target="_blank"> https://tietopankki.luomus.fi/linnustonseurannat/lintulaskennat-ja-seurannat/pistelaskenta/ </a> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Muuta ajankohtaista </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Kerro lintuatlaksesta myös kavereille ja kannusta ilmoittamaan havaintoja! Atlasretkikokemusten sivulta saa vinkkejä atlasretkiin:  </span> <a href="https://lintuatlas.fi/retkikokemuksia/" target="_blank"> https://lintuatlas.fi/retkikokemuksia/ </a> <span> . </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Käy kesällä Lapissa ja ilmoita sieltä havaintoja atlakseen. Kerro retkiaikeistasi atlaskoordinaattoreille (lintuatlas(at) </span> <a href="http://luomus.fi/" target="_blank"> luomus.fi </a> <span> ). Aikeet lisätään retkeilytaulukkoon, jotta muut näkevät, missä jo retkeillään. Lisätietoa ja Lapin tärkeimmät puutealueet:  </span> <a href="https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/lapin-suurruutujen-retkeily/" target="_blank"> https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/lapin-suurruutujen-retkeily/ </a> <span> . Tutustu Lapin atlasruutuihin, jotka saat helpoiten selvitettyä tyydyttäviksi:  </span> <a href="https://lintuatlas.fi/lapin-priorisoinnit/" target="_blank"> https://lintuatlas.fi/lapin-priorisoinnit/ </a> <span>  (ks. Suurruutujen atlasruutujen priorisoinnit). </span> </p> <p> <span> Lapin lisäksi havaintoja kaivataan muiltakin vähän retkeillyiltä alueilta, kuten Kainuusta ja Pohjois-Karjalasta. Tarkista tulospalvelusta tuorein tilanne ja lähde atlasretkelle!  </span> <a href="https://tulokset.lintuatlas.fi/" target="_blank"> https://tulokset.lintuatlas.fi/ </a> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Osallistu 100 lintulajia -haasteen atlassarjaan! Lisätietoa:  </span> <a href="https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/100-lintulajia-haasteen-atlassarja/" target="_blank"> https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/100-lintulajia-haasteen-atlassarja/ </a> </p> <p> <span>   </span> </p> <p> <span> Lisätietoa ympäristöministeriön rahoittamasta lintuatlaksesta Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen ja BirdLife Suomen sivuilla:  </span> </p> <p> <a href="https://lintuatlas.fi/" target="_blank"> https://lintuatlas.fi/ </a> <span>   sekä    </span> <a href="https://www.birdlife.fi/lintuatlas/" target="_blank"> https://www.birdlife.fi/lintuatlas/ </a> <span>   </span> </p> <p> <span> Lintuatlaksen tulospalvelu (lajit, ruudut, yhdistykset):  </span> <a href="https://tulokset.lintuatlas.fi/" target="_blank"> https://tulokset.lintuatlas.fi/ </a> <span>   </span> </p> <p> <span> Lappi:  </span> <a href="https://tulokset.lintuatlas.fi/society/lappi" target="_blank"> https://tulokset.lintuatlas.fi/society/lappi </a> <span> ,  </span> <a href="https://lintuatlas.fi/lapin-priorisoinnit/" target="_blank"> https://lintuatlas.fi/lapin-priorisoinnit/ </a> <span>  sekä Lapin retkeily:  </span> <a href="https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/lapin-suurruutujen-retkeily/" target="_blank"> https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/lapin-suurruutujen-retkeily/ </a> <span> . </span> </p> <p> <span> Lintuatlashavainnot ilmoitetaan Luomuksen tai BirdLifen havaintopalveluihin. Lisätietoa:  </span> </p> <p> <a href="https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/atlashavainnot-tiiraan/" target="_blank"> https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/atlashavainnot-tiiraan/ </a> <span>   </span> </p> <p> <a href="https://lintuatlas.fi/havaintojen-tallentaminen/" target="_blank"> https://lintuatlas.fi/havaintojen-tallentaminen/ </a> <span>   </span> </p> <p> <span> Osallistu ilmoittamalla lintuhavaintosi ja merkitsemällä havaintoon pesimävarmuusindeksi. Indeksit:  </span> </p> <p> <a href="https://lintuatlas.fi/indeksit/" target="_blank"> https://lintuatlas.fi/indeksit/ </a> <span>   sekä    </span> <a href="https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/ohjeita/" target="_blank"> https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/ohjeita/ </a> <span> <span>   </span> </span> </p> <p> <span> Lintuatlasruudut, valitse karttataso ”Atlasruudukko” ja halutessasi ”Lintuatlasruudut yhdistyksittäin”:  </span> </p> <p> <a href="https://laji.fi/map" target="_blank"> https://laji.fi/map </a> <span> . Tai tulospalvelussa Ruudut:  </span> <a href="https://tulokset.lintuatlas.fi/grid" target="_blank"> https://tulokset.lintuatlas.fi/grid </a> <span>   </span> </p> <p> <span> Lisätietoa mm. pesimävarmuussummasta ja selvitysasteesta:  </span> <a href="https://lintuatlas.fi/materiaalia/" target="_blank"> https://lintuatlas.fi/materiaalia/ </a> <span>   <br/> </span> </p> </div> Wed, 29 May 2024 15:10:38 GMT https://www.pily.fi/atlastilanne-23-5-2024 atlas https://www.pily.fi/pily-n-mielipide-haemeenkyroen-konikallion-tuulivoimahankkeen-yva-selostuksesta-4-4-2024 <div data-rss-type="text"> <p> <span> Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen mielipide Ikaalisten-Hämeenkyrön <br/> Konikallion tuulivoimahankkeen YVA-selostukseen PIRELY/243/2022. </span> </p> <p> <span> <br/> Hanke </span> </p> <p> <span> <br/> Ilmatar Energy Oy:n hankeyhtiö Ilmatar Ikaalinen-Hämeenkyrö Oy suunnittelee <br/> tuulivoimapuiston rakentamista Ikaalisten kaupungin ja Hämeenkyrön kunnan alueelle. <br/> Hanke-alue sijaitsee noin 10 km Ikaalisten keskustasta lounaaseen ja noin 12 km <br/> Hämeenkyrön keskustaajamasta luoteeseen. Lähin vakituinen asuinrakennus sijaitsee noin <br/> 1,5 km etäisyydellä alustavista voimalapaikoista ja lähin loma-asunto noin 1,7 km <br/> etäisyydellä. </span> </p> <p> <span> <br/> Hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa (YVA) tarkastellaan kahta toteutusvaihtoehtoa <br/> (VE1 ja VE2) ja lisäksi tarkastellaan ns. nollavaihtoehtoa (VE0) eli tilannetta, jossa <br/> tuulivoimapuistoa ei rakenneta. Tuulivoimahankealue käsittää yhtenäisen <br/> tuulivoimapuistoalueen, jonka pinta-ala on noin 20 km2. VE1 vaihtoehdossa alueelle <br/> sijoittuisi 15 voimalaa ja VE2 vaihtoehdossa 11 voimalaa. Tuulivoimaloiden <br/> kokonaiskorkeus on enintään 350metriä ja yksikköteho noin 6–10 MW. Tuulivoimapuiston <br/> sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapelein ja ulkoinen sähkönsiirto uudella, noin 14–15 <br/> km pituisella 110 kV voimajohdolla (maakaapeli tai ilmajohto). Sähkönsiirron A- <br/> vaihtoehtona tutkitaan koilliseen suuntautuvaa vaihtoehtoa ja B-vaihtoehtona etelään <br/> suuntautuvaa vaihtoehtoa. Nämä uudet voimajohtoreittivaihtoehdot kuuluvat osaksi <br/> hankkeen YVA-menettelyä. </span> </p> <p> <span> <br/> YVA-selostuksen arviointia </span> </p> <p> <span> <br/> Vaikutuskohteen herkkyys on määritelty vähäiseksi, mikä on ilmeisen alakanttiin arvioitu. <br/> Selvityksissä on todettu alueen vaikutuspiirissä sijaitsevan sääksireviiri, pöllöjä ja hyvä <br/> metsokanta. Näiden yksin pitäisi nostaa linnuston yleistä herkkyyttä muutoksille vähintään <br/> kohtalaiseksi. Hankealueelle on vaikea sijoittaa voimaloita tavoiteltu määrä siten, ettei niistä <br/> koidu haittaa esimerkiksi metson (DR) soitimelle tai estä soidinta kokonaan. Hankealueen <br/> metsokanta on merkittävän runsas jo aivan alueellisesti ajatellen. Tällaisen alueen <br/> metsokantaa tulee suojella kaikin mahdollisin tavoin eikä kannan olemassaoloa saisi <br/> heikentää tai aiheuttaa kannan katoamisen alueelta. Varovaisuusperiaatetta on noudatettava. <br/> Vaikutusten arvioinnissa esitetään väite, että kanalinnuilla törmäysriski on merkittävämpi <br/> vaikutustekijä kuin melu. Samassa kappaleessa mainitaan suosituksesta, jossa soitimen <br/> ympärille on jätettävä kilometrin suojavyöhyke, mutta varsinaisena lievennystoimenpiteenä <br/> tätä ei ole esitetty. Tuoreimman tiedon mukaan melu haittaa merkittävästi metsojen soidinta <br/> 800 metrin säteellä voimalasta, ja jotkin elyt ovat alkaneetkin vaatia väh. 500 metrin <br/> buffereita soidinpaikkojen ympärille. Soidinpaikkoja ei ole huomioitu voimalasijoittelussa <br/> riittävästi. </span> </p> <p> <span> <br/> Luonnonvarakeskuksen tutkimusryhmä on koostanut yhteen 84 tutkimusta 22 maasta ja <br/> erottanut niistä 160 tapausta, joissa tuotettiin tietoa siitä, kuinka kauas tuulivoimalat <br/> vaikuttavat eri lintu- ja nisäkäsryhmiin. </span> </p> <p> <span> <br/> https://www.luke.fi/fi/uutiset/katsaus-useat-lintu-ja-nisakasryhmat-vaistavat-tuulivoimaloita <br/> Tämän koosteen mukaan tuulivoimaloilla on suurtakin vaikutusta lintuihin. Tosin <br/> vaikutukset saattavat vaihdella yksilöllisesti samankin lajin kohdalla. <br/> Linkin tiedoissa todetaan muun muassa seuraavaa: </span> </p> <p> <span> <br/> ”Tutkituissa tapauksissa tuulivoimaloiden alueelta kauemmaksi siirtyi 63 % linnuista, 72 % <br/> lepakoista ja 67 % maanisäkkäistä. <br/> • Johdonmukaisimmin siirtyivät kurjet (3 siirtymää/3 tutkittua tapausta), pöllöt (2/2) ja <br/> porot (6/6). Ne siirtyivät keskimäärin 5 km kauemmaksi tuulivoimaloista. <br/> • Metsäkanalinnuilla vaikutukset ulottuivat keskimäärin 5 km päähän, mutta 11:ssa <br/> 18:sta tapauksessa. <br/> • Lepakoihin vaikutukset ulottuivat keskimäärin 1 km etäisyydelle (21 siirtymää/29 <br/> tutkittua tapausta) <br/> • Sorsalintuihin (6 siirtymää/7 tutkittua tapausta), petolintuihin (24/30), varpuslintuihin <br/> (16/32) ja kahlaajiin (8/19) vaikutukset keskimäärin 500 m etäisyydelle.” <br/> Tuulivoimalat aiheuttivat siirtymää kurjille ja pöllöille keskimäärin 5 kilometriä. <br/> Metsäkanalinnuille vaikutukset ulottuivat myös keskimäärin 5 kilometrin päähän. <br/> Sorsalintuihin, petolintuihin, varpuslintuihin ja kahlaajiin vaikutukset ulottuivat siirtymänä <br/> keskimäärin 500 metriä. Edelleen on huomattava, että lintujen siirtymisalttius voi johtaa <br/> tilanteeseen, jossa sopivaa biotooppia ei löydykään läheltä tai sitten biotooppi, johon linnut <br/> joutuvat siirtymään, on tuntuvasti huonompi kuin alkuperäinen oli. </span> </p> <p> <span> <br/> FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy-yhtiön erityisasiantuntija, biologi Ville Suorsa on <br/> suorittanut viisi vuotta kestäneen muutontarkkailun tutkimuksen. Simossa ja Iissä muuttoa <br/> tarkkailtiin keväisin ja syksyisin yhteensä 324 maastotyöpäivää sekä Kalajoen ja Pyhäjoen <br/> alueella yhteensä 120 maastotyöpäivää. Muuttoa seurattiin myös Raahessa. Selvästi yleisin <br/> voimaloihin törmännyt laji oli metso. Niitä löytyi kaikkiaan kolmetoista, Raahea lukuun <br/> ottamatta kaikilta alueilta. Teeriä törmäsi voimaloihin kaksi ja riekkoja yksi, joten <br/> metsäkanalintujen osuus kaikista linnuista oli tasan kolmannes. <br/> https://www.kaleva.fi/hanhet-kiertavat-tuulivoimalat-metsot-tormaavat-ru/1689570 <br/> Sääksisäätiön suositus tuulivoimaloiden ja asutun sääksenpesän väliselle etäisyydelle on 2 <br/> kilometriä. Sama suositus on mainittu Ympäristöhallinnon ohjeissa 5/2016. <br/> https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75407/SY_6_2016.pdf? <br/> sequence=1&amp;isAllowed=y </span> </p> <p> <span> <br/> Lisäksi on otettava huomioon, että hankealueen läheisyydessä pitää reviiriä useita <br/> sääksipareja (DR). Tämäkin aiheuttaa sen, että haittavaikutuksia linnustolle ei pidä <br/> aliarvioida. Todettakoon, että sääkset on huomioitava lainsäädännön ja ohjeistuksen <br/> mukaisesti, vaikka pesä ei olisikaan ollut käytössä joka vuosi. Lähin selvityksen aikana <br/> asumaton pesä on selkeästi alle 2 kilometrin päässä tuulivoimaloista. Tällainen sääksen pesä <br/> ja pesäpuu on turvattava siten, että pesintä mahdollistuu jatkossa. <br/> Muista petolinnuista pitää mainita mehiläishaukka (EN). Laji on myös Pirkanmaan <br/> vastuulaji. Tuulivoimalat synnyttävät mehiläishaukan säilymiselle alueella tuntuvaa riskiä. </span> </p> <p> <span> <br/> Vesajärvi kerää laulujoutsenia (DR) muuttoaikaan suuria määriä ruokailemaan ja <br/> lepäilemään. YVA-selostuksesta ei käy selkeästi ilmi, miten laulujoutsenkerääntymät ja <br/> niiden lentoreitit alueella on otettu huomioon. Selostuksessa todetaan, että hankealueen <br/> lähellä ei ole tärkeitä lintujen kerääntymäalueita. BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelun <br/> mukaan Vesajärvellä on havaittu esimerkiksi 28.4.2024 yhteensä 455 joutsenen paikallinen <br/> kerääntymä. Vuoden loppuolella 2021 Vesajärvellä laskettiin 8.11. yhteensä 460 paikallista <br/> joutsenta. </span> </p> <p> <span> <br/> Päätelmiä </span> </p> <p> <span> <br/> Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys viittaa jo 11.3.2022 antamaansa mielipiteeseen, joka <br/> koski Konikallion tuulivoimahankkeen YVA-ohjelmaa: <br/> ”Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen näkemyksen mukaan VE1 mukaisesta turbiinien <br/> sijoittelusta pitää luopua merkittävän metson soidinpaikan säästämiseksi ja toteuttaa <br/> maksimissaan VE2 mukainen suunnitelma ja tässäkin tapauksessa harkita huolellisesti <br/> turbiinien sijoittelua laajennettujen linnustoselvitysten antamien tulosten valossa sekä olla <br/> valmis tarpeen tullen vähentämään turbiinien määrää myös VE2 suunnitelman mukaisesta <br/> määrästä tai viime kädessä toteuttaa nollavaihtoehto. ” Samoin Alaistenniitut – <br/> Siloistenkallion alueelta tulee poistaa lähimmät kaavaillut tuulivoimalat. Edelleen Teerineva <br/> kuuluu soidensuojelun täydennyskehotuksen listalle. Teerinevalla on havaittu muun muassa <br/> Pirkanmaalla kovasti harvinaistunut pohjansirkku (NT). Teerinevan lähellä olevat <br/> tuulivoimalat (T1 ja T2) tulee poistaa suunnitelmista. </span> </p> <p> <span> <br/> Konikallion tuulivoimahanke sijoittuu merkittävälle metson soidinalueelle. Hankealueelle <br/> on vaikeaa rakentaa suurta määrää tuulivoimaloita ilman, että törmäysriski, biotoopin <br/> pirstoutuminen ja melu sekä muu häiriövaikutus aiheuttavat metsojen siirtymisen alueelta. <br/> Alue voi muuttua metsoille sopimattomaksi soidin- ja pesintäalueeksi. Tämä on otettava <br/> huomioon tarkoin suunnittelussa varovaisuusperiaatteen mukaisesti. Hankealueelle <br/> rakennetaan myös lukuisasti uusia teitä. Alue pirstoutuu tätäkin kautta entisestään. Nyt <br/> lähimmät tuulivoimalat sijaitsevat vain hieman runsaan 400 metrin päässä soidinpaikoista, <br/> Tämä etäisyys ei ole riittävä suojaetäisyys, jos varovaisuusperiaatetta noudatetaan. </span> </p> <p> <span> <br/> Hankealueen tuntumassa on useita sääksien reviireitä ja muitakin petolintujen reviireitä. <br/> Tämä korostaa haittavaikutusten merkittävyyttä linnustolle. Kuitenkin vaikutuskohteen <br/> herkkyys on todettu arviointiselostuksessa vähäiseksi kielteiseksi. Haittavaikutuksia <br/> linnustolle on arvioitu ilmeisen alakanttiin. Lisäksi sääksien lentoreitteihin liittyy liian <br/> suuria epävarmuuksia ja olettamuksia. Arviointiselostuksessa todetaan, että yhden <br/> sääksireviirin osalta tilanne on vielä avoin eikä vaikutusta tuulivoimahankkeeseen tiedetä. </span> </p> <p> <span> <br/> Kuten yleensä tuulihankkeita koskevissa linnustoselvityksissä nytkin esimerkiksi pöllöjen <br/> soidinkuuntelu ja kanalintujen soidinpaikkatutkimus on rajautunut yhteen vuoteen. Tämän <br/> vuoksi selvityksissä on merkittävää epäluotettavuutta mukana, koska esimerkiksi pöllöjen <br/> soidin vaihtelee vuosittain muun muassa myyräkannoista johtuen. Pöllöjä kuunneltiin <br/> kahtena yönä pysähdellen noin 500 metrin välein ja ollen yhdellä paikalla 3-5 minuuttia. <br/> Kuunteluajan olisi pitänyt olla pitempi yhtä paikkaa kohden – etenkin, kun <br/> pöllöselvitykseen käytetty aika on ollut varsin vähäinen. </span> </p> <p> <span> <br/> Muuttolinnustoselvitys rajautuu maaliskuusta lokakuulle. Muutonseuranta tulee aloittaa jo <br/> helmikuussa ja sitä jatkaa marraskuulle (tai pitemmällekin riippuen muun muassa <br/> laulujoutsenten muuttotilanteesta). Kotkamuutto alkaa myös aikaisin, mikä tulee ottaa <br/> huomioon muutonseurannan ajoittamista mietittäessä. Lisäksi YVA-selostuksessakin <br/> todetaan, että yömuutto on vilkasta, ja yömuuttoa ei ole pystytty havainnoimaan. </span> </p> <p> <span> <br/> Kevätmuuton seurannassa havaittiin yli 6 500 hanhea. Hanhista 40% lensi <br/> törmäyskorkeudella. Hanhien lentoreitti vaihteli huomattavan paljon. Hanhia muutti myös <br/> hankealueen päältä. Petolinnuista 34% muutti törmäyskorkeudella. Syysmuutonseurannassa <br/> vuonna 2022 kurkia havaittiin 4 958 yksilöä. Kurjista muutti kolmasosa <br/> törmäyskorkeudella. Kurkien muuttoreittiin vaikuttavat tuulet ja muut sääolosuhteet. <br/> Kevätmuuton seurannassaa havaittiin 288 laulujoutsenta, joista 239 lensi <br/> törmäyskorkeudella. Syysmuutonseurannassa laskettiin 463 laulujoutsenta, joista 159 lensi <br/> törmäyskorkeudella. YVA-selostuksessa todetaan, että hankealueen kautta tai sen <br/> lähietäisyydeltä muuttaa runsaasti lintua kuten hanhia ja kurkia. Muuttavien petolintujenkin <br/> määrä on huomattava. Tästä syystä linnustoselvitykseen tulee paneutua hyvin ja ottaen <br/> huomioon lintujen muuttopäivät. </span> </p> <p> <span> <br/> Kehrääjäselvitys jää liian alimitoitetuksi. Kehrääjiä (DR) on tarkkailtu yleisen <br/> pesimälinnustoselvityksen yhteydessä ja lisäksi lepakkoselvityksen ohessa. <br/> Tuulivoimahankkeiden vaikutuksesta kehrääjiin on tutkimuksissa saatu selkeitä viitteitä, että <br/> tuulivoimahankkeet saaattavat olla kehrääjille merkittävän haitallisia. Tästä syystä tällä <br/> Pirkanmaan yhdestä parhaimmista kehrääjäalueista pitää laatia riittävän konkreettinen ja <br/> tehokas selvitys kehrääjien liikkeistä hankealueella ja hankealueen lähialueilla. </span> </p> <p> <span> <br/> Sähkönsiirtolinjojen kohdalta linnustoselvitys näyttää olevan liian ylimalkainen. Mitään <br/> tarkempaa tietoa, miten linnustoselvitys on tehty, ei ole kerrottu. Linnustoa on seurattu <br/> kasvillisuuden ja liito-oravan kartoituksen yhteydessä. Linnuston selvittäminen <br/> sähkönsiirtolinjoilla tulee tehdä laaja-alaisemmin muun muassa havainnoimalla, onko <br/> linjojen tuntumassa esimerkiksi petolintujen reviireitä. Ilmajohdot saattavat aiheuttaa <br/> törmäysvaaraa petolinnuille ja muillekin lintulajeille. Sähkönsiirtolinjat pirstouttavat <br/> maastoa myös lisää tuulivoimaloiden ja uusien teiden rakentamisen ohessa. Sähkönsiirto <br/> tulee maakaapeloida haittavaikutusten minimoiseksi. </span> </p> <p> <span> <br/> Kun verrataan sähkönsiirtolinjojen vaihtoehtoja, niin B -vaihtoehto tuntuu linnuston <br/> kannalta paremmalta. Lisäksi A-vaihtoehto kulkisi Vatulanharjun Natura-alueen kautta. <br/> YVA-selostuksessa arvioidaan tuulivoimahankkeen merkitsevän linnustolle vain vähäistä <br/> kielteistä vaikutusta. Tähän arvioon ei voi yhtyä. Hankealueella on Etelä-Suomen oloissa <br/> vahva metsokanta. Hankealueella ja sen lähituntumassa pitää reviiriä useita petolintulajeja. <br/> Tuulivoimahanke vaikuttaa useaan sääksireviiriin. Lisäksi aivan alueen lähituntumassa on <br/> Pirkanmaan yksi parhaimmista kehrääjäpaikoista. </span> </p> <p> <span> <br/> Kysymyksessä on melko massiivinen hanke. Hanke sijoittuu osaltaan Natura-alueelle <br/> (Vatulanharju-Ulvaanharju FI 0309001, Sac, 1 089 ha) ja sen välittömään läheisyyteen. <br/> Edelleen hankealueen lähituntumassa on Vatulanharjun valtakunnallisesti arvokas <br/> Pirkanmaan harjumaisema. Hankealueen vieressä on lisäksi Pirkanmaan lintutieteellisen <br/> yhdistyksen määrittelemä maakunnallisesti tärkeä lintualue (MAALI-alue). <br/> Tämäntyyppinen hankealue synnyttää kysymyksiä alueen soveltumiselle <br/> tuulivoimarakentamiselle. Natura-alueet esimerkiksi tulee jättää lähtökohtaisesti rauhaan <br/> tuulivoimarakentamiselta ja muulta rakentamiselta. Hankealue sijoittuu Hämeenkankaan <br/> suoluontovyöhykkeelle, joka on Pirkanmaan suoluonnon monimuotoisuuden kannalta <br/> arvokas suoharjumaiseman vyöhyke. </span> </p> <p> <span> <br/> Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen kannan mukaan VE1 vaihtoehtoa ei voi toteuttaa, <br/> koska se aiheuttaisi linnustolle liian suuria haittavaikutuksia. VE2 on myös hyvin vaikeasti <br/> sovitettavissa hankealueelle siten, että muun muassa metson suojelu voitaisiin ottaa <br/> riittävästi huomioon. Linnustoselvityksissä on sellaisia puutteita, jotka vaikeuttavat <br/> arvioinnin tekoa. Näin ollen varovaisuusperiaatetta on noudatettava. Suojelun tarvetta ei <br/> pidä tarkastella liian suppeasti vain tuulivoimaloiden lähituntumassa. Harukselliset <br/> tuulivoimalat lisäävät riskiä lintujen törmäyksille. Myös lentoestevalojen aiheuttamaa riskiä <br/> linnuille on vähennettävä erilaisin arviointiselostuksessakin mainituin keinoin. <br/> Jos tuulivoimaloiden pystyttämiseen päädytään, jälkiseuranta on järjestettävä tehokkaasti. <br/> Linnustolle koituvien vaarojen tai uhkien ilmetessä on ryhdyttävä tarvittaviin <br/> toimenpiteisiin. </span> </p> <p> <span> <br/> Ellei tuulivoimaloiden määrää vähentämällä pystytä turvaamaan hankealueen ja sen <br/> lähistön pesimälinnustoa, hanketta ei pidä toteuttaa. Samoin tuulivoimaloiden paikat on <br/> tarkistettava siten, että linnuston suojelu toteutuu tehokkaasti. </span> </p> <p> <span> <br/> Tampereella 4.4.2024 </span> </p> <p> <span> <span>  </span> <br/> Jukka T. Helin <br/> Suojeluvastaava <br/> Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys <br/> pily@pily.fi <br/> puh. 050 3563231 </span> </p> </div> Fri, 24 May 2024 13:33:58 GMT https://www.pily.fi/pily-n-mielipide-haemeenkyroen-konikallion-tuulivoimahankkeen-yva-selostuksesta-4-4-2024 kannanotto thumbnail main image https://www.pily.fi/pily-n-mielipide-koskien-lempaeaelaen-saeaeksjaerven-osayleiskaavaehdotusta-10-5-2024 <div data-rss-type="text"> <p> <span> Sääksjärven osayleiskaava perustuu suunnitelmiin siitä, että ns. Puskiaisten oikaisu tehdään. Tämä <br/> aiheuttaa sen tilanteen, että alueen luontoarvot heikkenevät monilta osin tuntuvasti <br/> osayleiskaavaehdotuksen myötä, jos Puskiaisten oikaisu toteutuu. Kaavan toteuttaminen merkitsisi <br/> noin 40% metsäalan muuttumista enemmän tai vähemmän rakennetuksi. Melualueet laajenevat <br/> metsäalueille. Varsinkin vanhan metsän ja muunlaisen metsän lajisto kärsii kehityksestä <br/> merkitsevästi. Vaikka kaavaehdotuksessa pyritäänkin säästämään vanhan metsän alueita ja muita <br/> arvokkaita luontoalueita, kaavaehdotuksen toteuttaminen aiheuttaa huomattavia haittavaikutuksia. <br/> Metsäalueet pirstoutuvat. Arvokkaista alueista tulee häiriöttömyyden osalta liian pieniä. Tuntuvasti <br/> enemmän retkeilijöitä alkaa liikkua alueilla. </span> </p> <p> <span> <br/> Alue on hyvin laaja ja siihen nähden kartoitus on ollut riittämätöntä, jotta luotettava yleiskuva <br/> voitaisiin muodostaa. Pöllöselvitystä ei ole tehty, joten niiden osalta vaikutuksia ei voida arvioida. <br/> Metsäkanalintuhavainnot pitäää ehdottomasti tutkia tarkemmin, vähintäänkin metson soidinpaikat <br/> pitäisi löytää. Selvitys jää kovin pinnalliseksi. Lisäselvitykset ovat ehdottomasti tarpeen. <br/> Linnustoselvitys perustuu laajasti lähteisiin, mutta tämä on aiheuttanut sen, että lintujen esiintymistä <br/> koskeva päivitys on jäänyt tekemättä. Lähteet eivät voi korvata riittävän konkreettista <br/> linnustoselvitystä. </span> </p> <p> <span> <br/> Metsokanta alueella on merkittävä. 3 paria Lempäälän puolella ja 2 Pirkkalan puolella. <br/> Metso ja muutkin kanalinnut ovat tyyppiesimerkkejä lajeista, joiden poikuetuhoissa valtateiden ja <br/> rakentamisen pirstova vaikutus näkyy. </span> </p> <p> <span> <br/> Pöllöseuranta alueella on jäänyt tekemättä kokonaan. Alueella on viime vuosiin asti havaittu <br/> (vaikkakin ilmeisen pesimättöminä) helmipöllö ja huuhkaja. Siellä on todettu 3-4 varpuspöllön <br/> pesintää, viirupöllö ja lehtopöllö. </span> </p> <p> <span> <br/> Havaintoja on myös muista päiväpetolinnuista kuin lintuselvityksessä mainituista kanahaukoista: <br/> muun muassa mehiläishaukka, hiirihaukka ja varpushaukka havaitaan alueella vuosittain, kaksi <br/> viimeksi mainittua pesivänä. </span> </p> <p> <span> <br/> Raportti toteaa kuitenkin, että linnusto on alueella monipuolista. Ei ole kyse pelkästään lintulajeista, <br/> vaan laajasta melko yhtenäisestä metsäalueesta, joka on monipuolisen lajiston taustalla. Näitä <br/> metsäalueita ei Tampereen kaupunkialueelta (jota tämä käytännössä on) enää juurikaan löydy. <br/> Esimerkiksi metsoreviirien turvaaminen näinkin lähellä Tamperetta on ehdottoman merkittävää. <br/> Liikenteen turvallisuutta voidaan parantaa myös muun muassa nykytietä parantamalla. Leveä kehä <br/> 2 pirstoisi ekologisen käytävän Lempäälän Kaitajärven ja Pirkkalan Pulkajärven väliseltä <br/> metsäylängöltä. Pitkä tunneli voisi olla kompromissi. </span> </p> <p> <span> <br/> Jos tärkeät ekologiset käytävät halutaan säilyttää toimivina, niiden olisi oltava useiden tutkimusten <br/> mukaan vähintään 300 m leveitä. Tästä syystä myös kaavaehdotuksessa olevista syvimmälle <br/> metsään työntyvistä pohjoisimmista ja läntisimmistä työpaikka-aluehankkeista (TP 5) tulee luopua. <br/> Vanhojen metsien lajit, jotka nimenomaan pitää suojella ja ottaa kaavoituksessa huomioon, joutuvat <br/> vaakalaudalle. Esimerkiksi Multivuoren ydinalue pirstoutuu. Luonnon monipuolisuuden <br/> säilyttämistä ei suojata riittävästi. Tärkeiden vanhojen metsien lajien biotooppien tuntumaan <br/> ahdetaan liikaa kaavoituksen kautta tapahtuvaa rakentamista, joka heijastuu vanhojen metsien lajien <br/> alueille. Rakentamatonta aluetta on laajennettava tärkeiden vanhan metsän lajien biotooppien <br/> lähellä. </span> </p> <p> <span> <br/> Lajeja, jotka kärsivät liian tiheästä kaavoittamisesta, ovat muun muun muassa seuraavat: <br/> hömötiainen, töyhtötiainen, pikkusieppo, metso, kanahaukka, puukiipijä ja varpuspöllö. Sääksen <br/> tulevaisuus alueella on turvattava. Erittäin uhanalaisen selkälokin pesäpaikan kohdalta voidaan <br/> todeta, että pesäpaikan suojaamista ei ole otettu riittävästi huomioon kaavoituksessa. <br/> Linnustovaikutukset ovat tässä myös sosiaalisia. On tärkeää säästää näitä suhteellisen lähellä <br/> asutuskeskuksia sijaitsevia yhtenäisiä metsäalueita, vaikka alueella ei välttämättä kartoitushetkellä <br/> olisikaan runsaasti erittäin uhanalaisia ja erityissuojeltavia lintuja. Näitä alueita on jälkikäteen <br/> huomattavan vaikea palauttaa enää ennalleen. </span> </p> <p> <span> <br/> Osayleiskaavaehdotuksessa on tunnustettu kaava-alueen kaakkoisosan peltokokonaisuus tärkeänä <br/> linnustoalueena. Linnustoa ylläpitävät alueella sijaitsevat hevoslaitumet. Alue tulee säilyttää <br/> peltolinnustolle sopivana riittävän laajana kokonaisuutena. Alueelle ei pidä ulottaa uutta <br/> rakentamista kaavaehdotuksessa mainituin tavoin. Ennallistoimet joiltakin osin ovat tarpeen. </span> </p> <p> <span> <br/> Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen kannan mukaan Puskiaisten oikaisusta tulee luopua, jotta <br/> koskematonta monipuolista lintualuetta sekä virkistys- ja luontoaluetta voidaan säilyttää. Tätä <br/> kautta myös kehätie tulee tarpeettomaksi, ja vältetään ylitiheä kaavoitus ja alueen haitallinen <br/> pirstoutuminen. Sääksjärven aluetta voidaan kaavoittaa ja kehittää luontoa kunnioittaen, kun <br/> luovutaan liian tehokkaista kaavoitustavoitteista. Tiheät kaavoitustavoitteet ja uudet tieväylät <br/> koskemattoman luontoalueen kautta perustuvat vanhentuneisiiin laskelmiin ja tavoitteisiin. Tehdyt <br/> linnustoselvitykset näin laajalle alueelle ovat selkeästi liian puutteelliset. </span> </p> <p> <span> <br/> Tampereella 10.5.2024 </span> </p> <p> <span> <span>  </span> <br/> Jukka T. Helin <br/> Suojeluvastaava <br/> Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys <br/> pily@pily.fi </span> </p> <p> <span> Puh: 050 3563231 </span> </p> </div> Fri, 24 May 2024 13:20:41 GMT https://www.pily.fi/pily-n-mielipide-koskien-lempaeaelaen-saeaeksjaerven-osayleiskaavaehdotusta-10-5-2024 kannanotto thumbnail main image https://www.pily.fi/pily-n-palaute-tampereen-kaupungille-kirjanpainajan-torjumisesta-lintujen-pesimaekauden-hakkuilla <div data-rss-type="text"> <p> <span> Kaarnakuoriaisen tuhoamien kuusten määrä on vahvasti lisääntynyt muun muassa Kaupin ja </span> <br/> <span> Niihaman alueilla. Samoin kuolleita puita on Suolijärven, Peltolammin Pärrinkosken ja </span> <br/> <span> Linnainmaan-Atalan alueilla. Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistyksen kannan mukaan Tampereen </span> <br/> <span> kaupungin tavoitteet säilyttää kuusimetsien tiheys ja laajuus sekä tätä kautta puustoisuus on </span> <br/> <span> kannatettava, mutta torjuntatoimet sisältävät tuntuvia riskitekijöitä. Nykyisten tutkimustulosten </span> <br/> <span> mukaan iskeymäpuiden poistaminen on tehokkain keino ehkäistä kirjanpainajatoukan leviämistä ja </span> <br/> <span> tuhoja, mutta torjuntatoimenpiteiden tehokkuusarviossa on vielä suuriakin epävarmuuksia. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span>  </span> Jotta kirjanpainatoukan leviämistä voidaan tehokkaasti torjua, iskeymäpuiden poistaminen on </span> <br/> <span> suoritettava lintujen pesimäkautena kesäkuussa-heinäkuussa. Muutoin kirjanpainaja siirtyy </span> <br/> <span> terveisiin puihin ja leviää. Lintujen pesimäkautena tehtävä poistotyö aiheuttaa suuriä riskejä lintujen </span> <br/> <span> pesintöjen tuhoutumiselle, vaikka miten hyvin pyrittäisiinkin pesinnät tarkistamaan kaadettavista </span> <br/> <span> puista. Koneiden ja ihmisten liikkuminen metsässä merkitsee sitä, että koneiden ja ihmisten </span> <br/> <span> liikkumis- ja työalueella saattaa vaarantua merkittävä määrä pesintöjä. Useat lintulajit pesivät </span> <br/> <span> lisäksi maassa tai hyvin matalalla risukoissa ja aluskasvillisuudessa. Huolta on synnyttänyt se, että </span> <br/> <span> esimerkiksi pohjantikka vanhojen metsien lajina voi kärsiä puuston poistosta. Työsuunnitelman </span> <br/> <span> mukaiset puiden poistoalueet ovat juuri niitä, joilla pohjantikkoja esiintyy Tampereen kaupungin </span> <br/> <span> alueella. Poistojen suorittamsen ajankohtaa tulee siirtää niin myöhäiseksi kuin mahdollista, jolloin </span> <br/> <span> vielä käynnissä olevien pesintöjen ja maastossa olevien pienten poikasten määrä on vähentynyt.. </span> <br/> <span> Kuolleet puut ja kolopuut jätetään pystyyn. Työsuunnitelman mukaan kuolleita puita poistetaan, jos </span> <br/> <span> puista on turvallisuusvaaraa. Kuolleet puut pitävät yllä kirjanpainajan vihollisia, joten kuolleilla </span> <br/> <span> puilla on merkitystä kirjanpainajan torjunnassa. Kuolleita puita tulee kaataa mahdollisimman vähän </span> <br/> <span> eikä turvallisuusriskiä pidä liioitella. Toisena luonnonmukaisena kirjanpainajan torjuntakeinona on </span> <br/> <span> metsän pitäminen riittävän monipuolisena. Monipuolisuutta on pidettävä yllä jatkossa entistä </span> <br/> <span> paremmin. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Lintujen pesintöjen ja arvokkaiden luontokohteiden kartoittamiseen on käytettävä riittävästi aikaa. </span> <br/> <span> Kartoittajien on oltava myös tähän työhön kyllin koulutettuja ja päteviä. Työsuunnitelmassa </span> <br/> <span> mainittu pikakoulutus kuulostaa liian vähäiseltä ja nopealta tavalta, jotta se olisi riittävän luotettava. </span> <br/> <span> Pirkanmaan lintutieteelliisen yhdistyksen mielestä kartoitustyössä tuiee käyttää myös </span> <br/> <span> luontojärjestöjen asiantuntemusta hyväksi. Tämä vahvistaa luottamusta toimien mahdollisimman </span> <br/> <span> suureen haitattomuuteen. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Yhtenä mahdollisuutena on tehdä heikentyneestä puusta maastopuu ja kuoria se. Tämä tulee </span> <br/> <span> kysymykseen työsuunnitelman mukaan vain vähäisessä määrin (on hidasta työtä), mutta </span> <br/> <span> toimenpidettä tulee kuitenkin soveltaa niin laajasti kuin mahdollista. </span> <br/> <span> Puiden poistaminen sisältää myös useita riskitekijöitä. Poistamisella saattaa olla vaikutusta jäljelle </span> <br/> <span> jäävien puiden heikentymiseen. Jäljelle jäävät puut voivat kuivua paahteessa. Tuhohyönteiset </span> <br/> <span> pääsevät vaurioittamaan tällaisia puita helposti. Kesäkaudella juuristovauriot ovat talvikautta </span> <br/> <span> todennäköisimpiä. Juurikääpä voi lisääntyä. Edellä mainitut riskit edellyttävät tarkkaa jälkiseurantaa </span> <br/> <span> ja tulevien toimenpiteiden miettimistä jälkliseurannan perusteella. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Tampereella 17.5.2024 </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Jukka T. Helin </span> <br/> <span> Suojeluvastaava </span> <br/> <span> Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys </span> <br/> <span> pily@pily.fi </span> <br/> <span> puh: 050 3563231 </span> </p> </div> Fri, 24 May 2024 13:14:52 GMT https://www.pily.fi/pily-n-palaute-tampereen-kaupungille-kirjanpainajan-torjumisesta-lintujen-pesimaekauden-hakkuilla kannanotto thumbnail main image https://www.pily.fi/pily-n-mielipide-sastamalan-ajoksenkankaan-tuulivoimahankkeen-yva-ohjelmasta-15-5-2024 <div data-rss-type="text"> <p> <span> PIRTKANMAAN LINTUTIETEELLISEN YHDISTYKSEN MIELIPIDE SASTAMALAN <br/> AJOKSENKANKAAN TUULIVOIMAHANKKEEN YVA-OHJELMASTA (viitteenä <br/> PIRELY/14140/2023 </span> </p> <p> <span> <br/> HANKE </span> </p> <p> <span> <br/> Arviointiohjelman mukaan hanketta kuvataan näin: <br/> ” Hankkeesta vastaavana toimiva Elements Suomi Oy suunnittelee tuulivoimapuistoa Sastamalan <br/> kaupunkiin, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa Sastamalan eteläosassa. Hankealueelle suun- <br/> nitellaan enintään 8–12 uuden tuulivoimalan rakentamista. Hankealue sijaitsee Sastamalan kau- <br/> pungissa Pirkanmaan maakunnassa, noin 5 km Sastamalan keskustasta lounaaseen. Sijainti Sas- <br/> tamalan eteläosassa, noin 2 km Pirkanmaan ja Satakunnan maakuntarajasta ja Huittisen kaupun- <br/> gin rajasta. Lännen suunnassa Kokemäen ja kaakon suunnassa Punkalaitumen rajoihin noin 10 <br/> km. Hankealueen pinta-ala on noin 2 000 hehtaaria. Tuulivoimapuisto sijoittuu pääosin yksityisten <br/> maanomistajien maille. </span> </p> <p> <span> <br/> Tuulivoimapuistohanke muodostuu hankealueesta ja tarkasteltavasta sähkönsiirrosta. Voimalasi- <br/> joittelu ja huoltotielinjaukset tarkentuvat hankesuunnittelun ja ympäristövaikutusten arvioinnin <br/> edetessä. Suunnitteilla on 8–12 tuulivoimalan hanke, jossa tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus on <br/> 260 metriä ja kokonaisteho vaihtelee noin 56–96 megawatin välillä. Suunniteltujen <br/> tuulivoimaloiden yksikköteho on arviolta 8 MW. Esimerkiksi vaihtoehdossa VE2 kokonaisteho <br/> tulisi tällöin olemaan noin 64 MW ja arvioitu vuotuinen sähkön nettotuotanto noin 192 GWh <br/> luokkaa. </span> </p> <p> <span> <br/> Vaihtoehdossa VE0 hanketta ei toteuteta, eikä hankealueille tule uutta toimintaa. Ympäristövai- <br/> kutusten arvioinnissa vaihtoehdon VE0 vaikutukset arvioidaan samalla tarkkuudella kuin varsinais- <br/> ten toteuttamisvaihtoehtojen, jotta tuotettu tieto ympäristövaikutuksista on tasapuolista ja vertai- <br/> lukelpoista. </span> </p> <p> <span> <br/> Vaihtoehdossa VE1 Sastamalan kaupungin alueelle rakennetaan enintään 12 voimalan tuuli- <br/> puisto. Voimaloiden kokonaiskorkeus on enintään 260 m, napakorkeus 172,5 m ja roottorin halkai- <br/> sija 175 m. Voimaloiden yksikköteho on noin 8 MW. Hankkeen kokonaisteho on noin 96 MW. <br/> Vaihtoehdossa VE2 Sastamalan kaupungin alueelle rakennetaan enintään 8 voimalan tuulipuisto. <br/> Voimaloiden kokonaiskorkeus on enintään 260 m, napakorkeus 172,5 m ja roottorin halkaisija 175 <br/> m. Voimaloiden yksikköteho on noin 8 MW. Hankkeen kokonaisteho on noin 64 MW. <br/> Hanke sisältää kolme vaihtoehtoa sähkönsiirrolle, jotka ovat olennainen osa alueen energiainfra- <br/> struktuurin kehittämistä. Ensimmäiset kaksi vaihtoehtoa. Sähkönsiirto SVE1 ja SVE2, keskittyvät <br/> maakaapelin käyttöön Carunan Sastamala-Äetsä verkkoon liittymisessä. </span> </p> <p> <span> <br/> Kolmas vaihtoehto, SVE3, eroaa edellisistä siinä, että siinä hyödynnetään 110 kilovoltin ilmajohtoa <br/> Fingridin Harjavalta-Melon verkkoon liittymiseen. Ilmajohdon pituus on noin 20 kilometriä.” <br/> AJOKSENKANGAS SIJOITTUISI USEAN LAJIN PÄÄMUUTTOREITILLE <br/> Ajoksenkankaan tuulivoimahanke sijoittuu alueelle ja sen läheisyyteen, jossa on laulujoutsenen, <br/> metsähanhien ja kurjen kevät- ja syysmuuttoreitit sekä näiden lajien muuttokeskittyminen. <br/> Hankealueelle ja sen lähituntumaan sijoittuu myös merikotkien keväinen päämuuttoreitti. Näin <br/> ollen muuttolintuselvitys tulee tehdä huolellisesti ja riittävän laajana niin ajallisesti kuin <br/> seurantapäivien määrää ajatellen. </span> </p> <p> <span> <br/> LINNUSTOSELVITYKSISTÄ </span> </p> <p> <span> <br/> Lisäksi hankealueen lähistöllä sijaitsevat muun muassa Liekovesi-Vaunusuo (tärkeä MAALI-alue), <br/> Kiviniemi-Honkola (tärkeä MAALI-alue 120057) ja Huittisten pellot (tärkeä MAALI-alue 130000) <br/> sekä FINIBA Vammalan lintujärvet (440101). Vammalan lintujärvet, joka on myös Natura- <br/> alueeseen kuuluvaa kokonaisuutta, on vain noin 1.5. kilometrin etäisyydellä hankealueesta. <br/> Linnustoselvityksessä on tarkoin arvioitava riittävän laajan aineiston perusteella, miten <br/> tuulivoimahanke vaikuttaa edellä mainittujen MAALI-alueiden, FINIBA-alueen ja Natura-alueen <br/> linnustoon/ lintujen mahdollisiin lentoreitteihin tuulivoimahankkeen vaikutusalueella. <br/> Arviointiohjelmassa todetaan, että hankealueella esiintyy lajeina kehrääjä, huuhkaja, viirupöllö, <br/> kanahaukka, sääksi, metso ja teeri. Nämä arvokkaat lajit ovat herkkiä tuulivoimarakenteiden <br/> aiheuttamille häiriöille. Ne voivat myös törmätä kohtalokkaasti tuulivoimarakenteisiin. <br/> Arviointiohjelmassa kerrotaan edelleen, että sääksenpesä on hankealueen vaikutuspiirissä, ja <br/> lentoseurannan perusteella sääkset käyttävät hankealuetta huomattavan paljon. </span> </p> <p> <span> <br/> Yhden kevään aikainen pöllöselvitys ei ole riittävä antamaan luotettavaa tietoa hankealueen ja sen <br/> lähistön todellisesta pöllötilanteesta. Varsinkin tänä keväänä pöllöjen soidinaktiviteetti on ollut <br/> yleisesti vähäistä huonon ravintotilanteen vuoksi. Metsäkanalintujen osalta on tarpeen myös yli <br/> yhden vuoden ajoittuva selvitys. Metsäkanalintujen kohdalta on muistettava, että tuulivoimaloiden <br/> ja uusien teiden rakentaminen sekä mahdollisten uusien ilmajohtojen pystyttäminen synnyttävät <br/> kanalinnuille lukuisasti riskejä. Samalla biotooppi pirstoutuu. Metso on lisäksi erityisesti häiriöaltis <br/> laji tuulivoimaloiden synnyttämälle melulle uusien tutkimusten mukaan. <br/> Tuulivoimaloiden aiheuttamista häiriövaikutuksista linnustoon voi lukea alla olevasta lukuisiin <br/> tutkimuksiin nojautuvasta linkistä: </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> https://www.luke.fi/fi/uutiset/katsaus-useat-lintu-ja-nisakasryhmat-vaistavat-tuulivoimaloita </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Pesimälinnustoselvityksessä tulee ottaa huomioon, ettei selvitys jätä liian paljon hankealueen osia <br/> laskennan ulkopuolelle. Tämä vaara on olemassa, jos keskitytään vain suunniteltujen <br/> tuulivoimaloiden lähiympäristöön ja kartalta valittuihin laskentakohteisiin. Sähkönsiirtolinjan <br/> linnustoselvitys tulee myös tehdä riittävän kattavasti ja laajasti siirtolinjalta poispäin. </span> </p> <p> <span> <br/> Arviointiohjelmassa mainittu 50 metrin etäisyys linjasta molempiin suuntiin ei ole riittävä. Muun <br/> muassa mahdollisiin pesiviin petolintuihin ja niiden lentoreitteihin tulee paneutua riittävästi. <br/> Kevätmuuttoa havainnoidaan 2024 keväällä 20 päivän ajan aikavälillä maaliskuu-toukokuu. <br/> Kevätmuuttoa tulee seurata jo helmikuusta alkaen, koska kotkien muutto alkaa kevätsäistä riippuen <br/> varsin varhain kuten tänä keväänä 2024. Näin saadaan luotettavaa kuvaa muun muassa maakotkan <br/> muuttotiilanteesta hankealueen kautta tai vierestä. Syysmuuttoseurantamäärä on 10 päivää sijoittuen <br/> aikavälille 23.8.-18.10.2023. Seurantapäivien määrä on liian alhainen -etenkin, kun puhutaan <br/> arviointiohjelmassakin viitatusta merkittävästä tuulivoimaloille arkojen lintulajien muuttoreitistä. <br/> Syysmuutonseuranta on lopetettu myös liian varhain. Syysmuutonseurantaa tulee täydentää. <br/> Syysmuutonseurannassa on otettava huomioon laulujoutsenten syysmuuton ajankohta. Ajankohta <br/> on riippuvainen säätilanteesta. Joinakin loppuvuosina muutto saattaa siirtyä jopa seuraavan vuoden <br/> alkuun. </span> </p> <p> <span> <br/> Maakotkista on säännöllisiä havaintoja hankealueella ja sen läheisyydessä talvikausilla. Maakotkien <br/> liikkuminen alueella ( ja liikkumisen syyt) ja kotkien lentoreitit on selvitettävä mahdollisimman <br/> tarkoin. Maakotkahavainnointia on yleensäkin tehtävä talvikaudellakin, koska varsinkin vanhat <br/> maakotkat pyrkivät pysyttelemään reviirillään talvikaudellakin. Maakotkan lentoreitit reviirialueella <br/> tai sen tuntumassa voivat poiketa olennaisesti pesimäkauden lentoreiteistä muun muassa <br/> ravintotilanteen vuoksi. </span> </p> <p> <span> <br/> Ympäristöministeriön ohjeen 6/2016 mukaan päämuuttoreiteille ja päämuuttoreittien keskittymä- <br/> eli pullonkaula-alueille ei tule sijoittaa uutta tuulivoimaa. Ajoksenkankaan hankealue sijoittuu <br/> varsin selkeästi tällaiselle alueelle ja sen läheisyyteen. Pääsääntöisesti tuulivoimaa ei tule rakentaa <br/> tämäntyyppiselle alueelle. Pääsäännöstä on mahdollisuus tehdä poikkeus, jos riittävät selvitykset <br/> osoittavat, ettei linnustoarvoja heikennetä. Myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset tulee arvioida. <br/> Jotta pääsäännöstä voidaan poiketa, on linnustoselvitysten ja niihin perustuvien vaikutusarvioiden <br/> oltava huolellisesti ja riittävässä laajuudessa laadittuja. Pääsäännöstä ei tule poiketa kuin aivan <br/> poikkeustilanteissa, kun arvioidaan, että hankkeesta saatavat hyödyt ovat selkeästi mittavat. <br/> Poikkeamismahdollisuudesta ei saa tehdä normaalia tapaa kiertää ohjeistusta. Ajoksenkankaan <br/> sijainti muuttoreiteillä edellyttää, että muuttavien lintujen linnustoselvitykset on tehtävä tarkemmin <br/> kuin muissa tilanteissa olisi tilanne. Samoin lintuihin kohdistuvien riskien lieventämis- ja <br/> poistamistoimenpiteet on yksilöitävä tarkoin. </span> </p> <p> <span> <br/> PÄÄTELMÄT </span> </p> <p> <span> <br/> Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen kannan mukaan Ajoksenkankaan tuulivoimahanketta <br/> suunnitellaan alueelle, joka soveltuu tuulivoimalle huonosti. Tästä syystä linnustoselvitykset on <br/> tehtävä, arvioitava ja laadittava luotettavan riittävästi. Ennalta arvioiden hankealueen itäisimmät <br/> tuulivoimalat tulee poistaa (VE2), mutta tämä ei saa merkitä ylitiheän VE1-vaihtoehdon <br/> hyväksymistä. Ei pidä myöskään pyrkiä siihen, että Ajoksenkankaan tuulivoimahanke saataisiin <br/> vietyä suunnitelmien mukaisena läpi alentamalla rimaa sivuuttamalla ohjeistus <br/> päämuuttoreittejä/lintujen keskittymäalueita koskien. Linnustoselvityksiä tulee täydentää. <br/> Sähkönsiirto hankealueen ulkopuolelle tulee tapahtua maakaapeloinnilla. Jos tuulivoimahanke <br/> toteutuu, jälkiseuranta on suoritettava tehokkaasti. </span> </p> <p> <span> <span>  </span> <br/> Tampereella 15.5.2024 <br/> Jukka T. Helin <br/> Suojeluvastaava <br/> Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys <br/> pily@pily.fi <br/> puh: 050 3563231 </span> </p> </div> Thu, 23 May 2024 16:10:38 GMT https://www.pily.fi/pily-n-mielipide-sastamalan-ajoksenkankaan-tuulivoimahankkeen-yva-ohjelmasta-15-5-2024 kannanotto thumbnail main image https://www.pily.fi/mielipide-myyraenkankaan-tuulivoimahankkeen-yva-selostuksesta <div data-rss-type="text"> <p> <span> Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen mielipide Virtain Myyränkankaan <br/> tuulivoimahankkeen YVA-selostuksesta ( viite PIRELY/4803/2022 ) </span> </p> <p> <span> <br/> Hanke </span> </p> <p> <span> <br/> YVA-selostuksessa todetaan hankkeesta seuraavaa: <br/> ”ABO Wind Oy suunnittelee Myyränkankaan alueelle 27 tuulivoimalan suuruista tuulivoi- <br/> mapuistoa (VE1). Toisena naihtoehtona on VE2, joka käsittäisi 22 tuulivoimalaa. Hankealue <br/> sijaitsee Pirkanmaalla Kihniön ja Virtain kuntien alueella. Voimaloiden kokonaiskorkeus on <br/> enintään 320 metriä ja yksikköteho 7–10 MW. Tuulivoimapuiston kokonaisteho on 154–270 <br/> MW. Myyränkankaan hankealueella tutkitaan tuulivoiman lisäksi myös mahdollisuuksia <br/> aurinkovoiman tuotantoon ja aurinkovoiman kokonaistehon arvioidaan esisuunnittelun <br/> perusteella olevan noin 90 megawattia (MW) (AVE1). Hankkeessa tarkastellaan <br/> toteutusvaihtoehtojen lisäksi hankkeen toteuttamatta jättämistä eli ns. nollavaihtoehtoa <br/> (VE0). </span> </p> <p> <span> <br/> Tuulivoimapuisto ja samalla myös aurinkovoima-alue liitetään kantaverkkoon joko <br/> rakentamalla hankealueen rajalta 400 kV voimajohto suunnitteilla olevaan Åback <br/> (Kristiinankaupunki) – Melo (Nokia) -linjaan noin 21 km hankealueelta länteen (SVE1) tai <br/> noin 31 km hankealueelta etelään (SVE2). </span> </p> <p> <span> <br/> Hankealue sijaitsee Myyränkankaan alueelle Kihniön keskustaajaman ja Kurjenkylän <br/> välisellä alueella. Kihniön keskustaajama sijaitsee noin 4 kilometrin päässä <br/> suunnittelualueen länsipuolella ja Virtain keskustaajama noin 20 kilometrin päässä <br/> suunnittelualueen itäpuolella. Hankealueen pinta-ala on noin 4100 ha, jossa on pääasiassa <br/> havu- tai sekametsää.” </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Linnustoselvityksistä </span> </p> <p> <span> <br/> Linnustoselvitysten osalta kerrotaan, että petolintuselvitys vuonna 2022 on jäänyt tekemättä. <br/> Petolinnut – varsinkin suuret petolinnut- ovat herkkiä törmäämään tuulivoimaloihin. Lisäksi <br/> useat pesivät petolinnut karttavat tuulivoima-alueita, ja tuulivoimaloilla on haitallisia <br/> vaikutuksia petolintuihin usean kilometrin matkalta. On erittäin tärkeää, että <br/> tuulivoimaselvityksissä paneudutaan riittävän tehokkaasti hankealueella ja hankealueen <br/> lähialueilla pesivien petolintujen lentoreittien tarkkailuun. Perusteena erillisen <br/> petolintuselvityksen tekemättä jättämiselle ei ole se, että petolintuja ei olisi havaittu muun <br/> selvityksen ohessa. Ei myöskään mahdollinen resurssien puute. </span> </p> <p> <span> <br/> Tuulivoimaan liittyviä linnustoselvityksiä ohjeistetaan Suomen ympäristökeskuksen <br/> oppaassa luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi (2. korjattu painos), liite 2: <br/> ”Suunnitellulla tuulivoima-alueella kartoitetaan sekä pesivät että levähtävät linnut. Pesivän <br/> ja lepäilevän linnuston lentoaktiivisuutta tulee havainnoida pesimä-, kevät- ja <br/> syysmuuttokausina vähintään kymmenen päivän ajan siten, että myös erilaiset alueelliset ja <br/> lajikohtaiset erityispiirteet tulevat huomioiduiksi. Erityistä huomiota on kiinnitettävä <br/> lintujen säännöllisesti käyttämien lentoreittien ja lentokorkeuksien sekä petolintujen <br/> suosimien kaartelupaikkojen selvittämiseen. </span> </p> <p> <span> <br/> Suunnitellun tuulivoima-alueen sijoittumista suhteessa lintujen muuttoreitteihin voidaan <br/> tarkastella osin taustatietojen perusteella, sillä lintujen päämuuttoreittejä on selvitetty sekä <br/> valtakunnallisella (Toivanen ym. 2014; Lehtiniemi ja Toivanen 2023) että maakuntien <br/> tasolla (esim. Ahlman ja Luoma 2013; Metsänen 2017). Tämän lisäksi on <br/> muuttolintuselvityksellä tuotettava arvio suunnitellun tuulivoima-alueen läpi muuttavien <br/> lintujen yksilömääristä, lentoreiteistä ja lentokorkeudesta. Selvitys tehdään sekä keväällä <br/> että syksyllä muutonseurannan ohjeita noudattaen (Ympäristöministeriö 2016). <br/> Tarkemmat ohjeet tuulivoimarakentamiseen liittyvien linnustoselvitysten tekoon ja <br/> vaikutusten arviointiin esitetään ympäristöministeriön julkaisussa (Ympäristöministeriö <br/> 2016; 2024). Avomerituulivoimaloiden linnustoselvityksiä koskevat yksityiskohtaiset <br/> suositukset julkaistiin vuonna 2023 (BirdLife Suomi 2023a). Tuulivoimaloiden <br/> linnustovaikutuksista kertyy jatkuvasti lisää tietoa, jota on syytä hyödyntää selvitysten <br/> suunnittelussa ja vaikutusten arvioinnissa.” </span> </p> <p> <span> <br/> Hankealueella on hyvä metsokanta. Tunnettua on tutkimustenkin perusteella, että metso on <br/> herkästi tuulivoimaloista kärsivä laji. Tämä johtuu monesta syystä. Tuulivoimaloiden ja <br/> huoltoteiden rakentaminen pirstoo metsojen elinympäristöä entisestään. Tuulivoimaloista <br/> lähtevä melu häiritsee metsojen hiljaista soidinta. Metsot saattavat olla melulle hyhvinkin <br/> herkkiä. Hankealueella on arvioitu melun määräksi melumallinnuksen mukaan 40-50 dB <br/> (A), Yleisesti tutkimusten mukaan lintukannat alkavat kärsiä 42-52 dB (A) melusta <br/> metsäisillä alueilla. Tuulivoimalat karkottavat metsoja tuulivoimala-alueelta, ja metsot <br/> törmäilevät herkästi tuulivoimarakenteisiin ja ilmajohtoihin. VE1-vaihtoehto on aivan liian <br/> massiivinen, jotta tuulivoimaloiden sijoittelulla kyettäisiin ottamaan riittävästi huomioon <br/> metson suojelutarpeet. Myös vähäisemmällä voimalamäärällä on hyvin vaikea turvata <br/> nykyisen metsokannan olemassaoloa jatkossakaan hankealueella. </span> </p> <p> <span> <br/> https://www.kaleva.fi/hanhet-kiertavat-tuulivoimalat-metsot-tormaavat-ru/1689570 <br/> https://www.luke.fi/fi/uutiset/katsaus-useat-lintu-ja-nisakasryhmat-vaistavat-tuulivoimaloita <br/> Kevätmuuttoa on seurattu 20.4. - 31.5.2022 ja 9 päivän ajan. Syysmuuton seuranta on <br/> ajoittunut 12.9.- 17.10.2022 väliselle ajalle ja on kestänyt 10 päivän ajan. Kevätmuuton <br/> seuranta on aloitettu aivan liian myöhään, jotta olisi saatu luotettava kuva (edes yleiskuva) <br/> muutosta hankealueen ja sen lähistön kautta. Kevätmuutto pitää kevään säätilanteesta <br/> riippuen aloittaa jo helmikuussa, jotta kotkamuuttoa saataisiin mukaan. Syysmuutton <br/> seurantaa on jatkettava marraskuulle (ja jopa myöhempään). Laulujoutsenen syysmuutto <br/> tapahtuu sääolosuhteista riippuvaisesti hyvinkin myöhään. Edelleen YVA-selostuksessa <br/> todetaan, että hankealueelta ei ole aiempaa linnustoselvitystä, ja tiedot linnuista ovat näin <br/> ollen huonot. Tämäkin tosiasia painottaa kunnollisten linnustoselvitysten tekemistä. <br/> Yksivuotinen puutteellisesti tehty muuttoselvitys ei ole riittävä näin suuren <br/> tuulivoimahankkeen kohdalla. </span> </p> <p> <span> <br/> Muuttoselvityksen puutteellisuus kerrotaan myös YVA-selostuksessa mainiten, että kurjen <br/> päämuuttoa ei ole havainnoitu keväällä eikä syksyllä 2022. Edelleen mainitaan, että <br/> muutontarkkailupaikka on ollut huono, jotta muuttoa olisi voitu seurata riittävän laajalta <br/> alueelta. Jo se, että kevätmuutolla kurkia on havaittu vain 11 yksilöä ja syysmuutolla ei <br/> yhtään, osoittaa muutonseurannan olleen väärin ajoitettu. Muutonseurantamääräkin on liian <br/> paljon alakanttiin ohjeistukseen verrattuna. Tuulivoimaan liittyvissä linnustoselvityksissä on <br/> saatava tältä osin muutos parempaan. Muutonseurantaan käytettyä aikaa ja päiviä on <br/> nostettava lähemmäksi annettua ohjeistusta, jotta muuttavien lintujen tilanteesta saadaan <br/> luotettavampi kuva. Näin on tehtävä varsinkin suurissa ja massiivisissa tuulivoimankkeissa <br/> – kuten tämä Myyränkankaan hanke on Pirkanmaan oloissa. </span> </p> <p> <span> <br/> Linnustovaikutusten arviointi tuulivoimarakentamisessa-oppaassa (Ympäristöministeriö <br/> 2016) todetaan linnustoselvitysten tasosta seuraavaa: <br/> https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75407/SY_6_2016.pdf? <br/> sequence=1 </span> </p> <p> <span> <br/> ”Pesivän ja lepäilevän linnuston lentoaktiivisuuden havainnointia tulee tehdä pe- <br/> simä-, kevät- ja syysmuuttokausina vähintään kymmenen päivän ajan siten, että <br/> edellä mainitut alueelliset ja lajikohtaiset erityispiirteet tulevat huomioiduksi. Eri- <br/> tyistä huomiota on kiinnitettävä lintujen säännöllisesti käyttämien lentoreittien ja <br/> lentokorkeuksien sekä petolintujen suosimien kaartelupaikkojen selvittämiseen. <br/> Pesimälinnuston selvitysten ajoituksessa tulee huomioida eri lajiryhmien erityis- <br/> piirteet. Selvityksiä voidaan joutua tekemään myös varsinaisen pesimäkauden ul- <br/> kopuolella. Esimerkiksi pöllöjä havainnoidaan soidinkaudella helmi-huhtikuussa, <br/> kanalintujen soidinpaikkakartoituksia tehdään maalis-toukokuussa ja petolintujen <br/> reviirikartoituksia keväällä ja kesällä. </span> </p> <p> <span> <br/> Koska eri lajiryhmien muutot tapahtuvat ajallisesti hyvinkin eri aikoina, kattavan <br/> kokonaiskuvan saamiseksi ja eri sääolosuhteiden huomioimiseksi kevätmuutonseu- <br/> rantaa on syytä tehdä maalis-toukokuussa Etelä-Suomessa vähintään 30 päivän ajan <br/> ja Pohjois-Suomessa vähintään 20 päivän ajan. Seurantajakson pituudessa on ajallista <br/> vaihtelua, koska Etelä-Suomessa muuttokausi kestää Pohjois-Suomea pidempään. <br/> Syysmuuttoa on syytä seurata elo-marraskuussa niin ikään vähintään 30 (Etelä- <br/> Suomi) ja 20 (Pohjois-Suomi) päivän ajan” </span> </p> <p> <span> <br/> Joutsenjärven Natura-arviointiin liittyvät epävarmuudet johtuvat siitä, että esimerkiksi <br/> petolintujen ja muiden lajien lentoreittien havainnointi on ollut liian vähäistä. Näin ollen on <br/> vaikea arvioida, miten eri lajien lentoreitit mahdollisesti suuntautuvat <br/> tuulivoimahankealueelle tai sen yli ja takaisin Joutsenjärvelle. Mahdollisten kielteisten <br/> vaikutusten arviointi vaikeutuu ja muuttuu enemmän todennäköiseksi tai mahdolliseksi. </span> </p> <p> <span> <br/> Maakotka </span> </p> <p> <span> <br/> Pohjoisella Pirkanmaalla sijaitsevat maakotkien ja riekkojen Suomen eteläisimmät reviirit. <br/> Maakotka on saatu palautetuksi Pirkanmaalle. Kotkalintujen pesimäaikainen lentoreittien <br/> selvittäminen on jäänyt Myyränkankaan tuulivoimahankkeessa aivan liian vähäiseksi. <br/> Muidenkin petolintujen havainnointi edellyttää lisäselvitystä. Liian myöhään alkanut <br/> keväinen muutonseuranta on vaikuttanut siihen, että muun muassa kotkalintujen muutosta <br/> alueen kautta tai lähialueilla ei saada riittävän luotettavaa kuvaa. </span> </p> <p> <span> <br/> Hankealueella ja sen läheisyydessä liikkuu useita maakotkia ja sijaitsee useita <br/> maakotkareviireitä. Maakotka on erityisesti suojeltu laji, direktiivilaji ja vaarantunut. <br/> Maakotkan säilyminen Pirkanmaalla, jossa on Suomen eteläisimmät reviirit, on turvattava <br/> eikä maakotkan tulevaisuutta saa vaarantaa. Nykyinen maakotkien pesimäalue ei saa <br/> kaventua eteläosista. </span> </p> <p> <span> <br/> Lähin maakotkan pesä sijaitsee n. 2 kilometrin päässä hankealueesta ja noin 3 kilometrin <br/> päässä lähimmästä suunnitellusta tuulivoimalasta. Tämä pesä on ollut asumaton vuodesta <br/> 2014 lähtien. Tuolla reviirillä liikkuu kuitenkin havaintojen mukaan maakotkia edelleen. <br/> Hankealueella ja sen läheisyydessä on havaittu myös nuoria maakotkia. Kun otetaan <br/> huomioon, että Luoteis- ja Pohjois-Pirkanmaalle on vireillä useita lähelle toisiaan <br/> suunniteltuja tuulivoima-alueita, tulee maakotkille sopivien ja turvallisten biotooppien <br/> säilymiseen paneutua erityisen huolellisesti. </span> </p> <p> <span> <br/> Maakotkalla on laaja reviiri. Maakotkan reviirin käyttäminen vaihtelee vuodenajoittain ja <br/> ravintotilanteen mukaan. Aikuiset maakotkat pyrkivät pysymään reviirillään <br/> talvikaudellakin. Tästä syystä maakotkien liikkumista tulee tarkkailla talvellakin, jotta <br/> lentoreiteistä ja reviirialueen käytöstä saadaan luotettava kuva. Talvikaudella maakotkien <br/> lento tapahtuu myös muuta ajankohtaa matalammalla, mikä puolestaan lisää törmäysriskiä. <br/> Ilmajohdot ovat maakotkille vaarallisia, Suomessa rengastettujen maakotkien kuolinsyynä <br/> on 20% törmääminen ilmajohtoon. YVA-selostuksessa todetaan, että maakotkien <br/> havainnointi ja lentoreittien selvittäminen ei ole riittävällä tasolla. <br/> Maakotkan pesän suojavyöhykkeeksi tuulivoimahankkeita ajatellen suositellaan 3-6 <br/> kilometriä. Kun otetaan huomioon maakotkan reviirin suuri koko ja se, että maakotka <br/> käyttää eri vuodenaikoina sekä ravinnon etsimisessä tilanteen mukaan reviirin eri osia, on 6 <br/> kilometrin suojaetäisyys paikallaan. Näin voidaan myös osaltaan ehkäistä tuulivoima- <br/> alueiden sijoittaminen liian lähelle toisiaan. </span> </p> <p> <span> <br/> Pöllöselvitys </span> </p> <p> <span> <br/> YVA-selostuksen sivulla 146 kerrotaan tehdystä pöllöselvityksestä seuraavaa: <br/> ”Pöllöselvitys toteutettiin keväällä 2022 osin pöllöjen kuuntelun kannalta epäsuotuisassa <br/> säässä, joten kattavaa kuvaa alueen pöllökannasta ei ole saatu. Pesivien pöllöjen määrä ja <br/> soidinaktiivisuus vaihtelee vuosittain ravintotilanteen mukaan, ja siksi yhden kevään <br/> kattavissa maastoselvityksissä ei mahdollisesti havaita kaikkia selvitysalueella pesiviä <br/> pöllölajeja tai yksilöitä.” Näin ollen pöllöselvitys ei anna luotettavaa tietoa alueen <br/> pöllökannasta. Havaitun huuhkajan esiintyminen alueella tulee myös selvittää <br/> mahdollisimman tarkoin. </span> </p> <p> <span> <br/> Yhteisvaikutukset </span> </p> <p> <span> <br/> Pohjoisella ja luoteisella Pirkanmaan alueella on vireillä useita tuulivoimahankkeita. <br/> Alueella on myös Pirkanmaan ja koko maatakin ajatellen arvokasta lintulajistoa. Liian tiheä <br/> tuulivoimaloiden verkosto synnyttää paikallisesti tuntuvia haittavaikutuksia linnustolle. <br/> Samoin tuulivoima-alueiden haitalliset yhteisvaikutukset voivat olla tuntuvia. <br/> Myyränkankaan hankkeen tuntumassa enintään 10 kilometrin etäisyydellä on lisäksi seuraavat <br/> tuulivoimahankkeet vireillä: Tuuranmäki, Vermassalo, Lylyharju ja Mäntyperä. YVA-selostuksen <br/> Joutsenjärven Natura-arvioinnissa todetaan sivulla 37 seuraavasti: Muuttolinnustoon kohdistuu <br/> usean hankkeen toteutuessa kertautuva estevaikutus ja riskikorkeudella muuttaville törmäysriski. <br/> Paikallisten pesimälintujen osalta kertautuva törmäysriski on suuri etenkin lajeilla, jotka hakevat <br/> ravintoa laajalta alueelta tai joiden reviirit ovat suuret, kuten merikotkalla (dir.), maakotkalla (VU, <br/> dir.) ja sääksellä (dir.). Näiden lajien reviirit voivat ulottua usealle hankealueelle, minkä lisäksi <br/> myös suuri koko ja kaartelu lennossa altistaa ne törmäyksille.” Yhteisvaikutukseen tulee kiinnittää <br/> vakavaa huomiota ja noudattaa varovaisuusperiaatetta. Kun tarkastellaan yhteisesti näitä neljääkin <br/> tuulivoimahanketta, on selvää, että alueen herkkä lintulajisto ei kestä edellä mainittujen tuulivoima- <br/> alueiden rakentamista ilman tuntuvia haittavaikutuksia. </span> </p> <p> <span> <br/> Loppupäätelmät </span> </p> <p> <span> <br/> YVA-selostuksen kohdassa seurantaohjelma (s.18) todetaankin aivan oikein, että <br/> linnustoselvityksiä tulee täydentää ennen rakentamisen alkamista. Pöllöselvitystä ja <br/> muuttoseurantaa etenkin kurkien päämuuttoaikaan on täydennettävä. Petolintuselvitys on <br/> laadittava. Maakotkien reviirien sijaintia ja maakotkien lentotarkkailua on täydennettävä. <br/> Hankealue ympäristöineen on maakotkille erittäin merkittävää aluetta. Hankealueella ja sen <br/> läheisyydessä liikkuu usean maakotkareviirin lintuja. Maakotkien osalta kaivataan <br/> lisäselvitystä, jotta luotettavia johtopäätelmiä voitaisiin tehdä. Lähin pitkään asumattoman <br/> maakotkareviirin tulevaisuus tulee turvata siten, että sinne on mahdollista uuden <br/> maakotkapariskunnan asettua pysyvästi ilman, että tuulivoimahanke asettaa maakotkille <br/> liiallista häiriötä tai turvallisuusriskejä. Tarvitaan lisäselvitystä maakotkien lentoreiteistä ja <br/> liikkumisesta sekä pesimisestä hankealueella ja sen läheisyydessä. YVA-selostuksessa <br/> arvioidaan, että lähimmän maakotkareviirin pysyessä asumattomana, vaikutus maakotkaan <br/> olisi kohtaisen kielteinen. Muussa tapauksessa tilanne on suureksi kielteinen. Erityisesti <br/> hankealueen suunnitelmassa eteläisimmät tuulivoimalapaikat ovat riskitekijöitä <br/> maakotkalle. Aurinkovoimalasuunnitelmat vahvistavat osaltaan kielteistä vaikutusta <br/> maakotkiin muun muassa vähentämällä saalistusaluetta. </span> </p> <p> <span> <br/> VE1-vaihtoehdon toteuttaminen (27 tuulivoimalaa) ei tule Pirkanmaan lintutieteellisen <br/> yhdistyksen kannan mukaan kyseeseen. VE1 merkitsisi aivan liian suurta tuulivoimaloiden <br/> määrää alueelle, jossa on muun muassa runsas kanalintukanta ja lisäksi tärkeä luonnon <br/> monimuotoisuusalue.Vaihtoehto V3 on myös poissuljettu. VE2-vaihtoehto lähtee 22 <br/> tuulivoimalasta. VE2-vaihtoehdon toteuttaminen turvaisi paremmin valmisteilla olevassa <br/> vaihemaakuntakaavassa määriteltyä luonnon monimuotoisuuden ydinaluetta ja <br/> Joutsenjärven Natura-aluetta. Samalla tuulivoima-alue sijoittuisi vireillä olevan tuulivoimaa <br/> koskevan vaihemaakuntakaavan rajaamalle alueelle. </span> </p> <p> <span> <br/> Kuitenkaan hanketta ei pidä viedä eteenpäin minkään vaihtoehdon perustalta, ellei <br/> linnustoselvityksiä täydennetä muun muassa YVA-selostuksessakin mainituin tavoin. <br/> YVA-selostuksessa ei saa riittävää tietoa siitä, miten ja millä laajuudella sähkönsiirtolinjojen <br/> linnustoselvitys on tehty. Jos se on tehty vain 50 metrin etäisyydellä linjan molemmille <br/> puolin paikoittain, ei selvitys ole riittävä. </span> </p> <p> <span> <br/> Selvitykset ovat nyt siinä määrin puutteelliset, että ne eivät anna riittävän täsmällistä tietoa <br/> hankealueen tai sen lähialueiden pesimälinnustosta tai näiden kautta muuttavasta <br/> linnustosta. Kun selvitykset on täydennetty, on tehtävä uudet arvioinnit muun muassa <br/> tuulivoimahankkeen haitallisista vaikutuksista linnustoon ja Joutsenjärven Natura- <br/> alueeseen. Tuiulivoimaloiden sijoittelussa on myös kyettävä ottamaan riittävästi huomioon <br/> esimerkiksi metsokannan suojeleminen, jotta hanketta olisi mahdollista toteuttaa. Samalla <br/> on tarkasteltava tuulivoimaloiden sopivaa määrää hankealueella. VE2-suunnitelman <br/> mukaiset 22 tuulivoimapaikkaa vaarantavat merkittävästi maakotkan tulevaisuutta alueella <br/> (etenkin tuulivoimapaikat 2-11). </span> </p> <p> <span> <br/> Tampereella 24.4.2024 </span> </p> <p> <span> <span>  </span> <br/> Jukka T. Helin <br/> Suojeluvastaava <br/> Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys <br/> pily@pily.fi <br/> puh: 050 3563231 </span> </p> </div> Thu, 23 May 2024 12:18:55 GMT https://www.pily.fi/mielipide-myyraenkankaan-tuulivoimahankkeen-yva-selostuksesta kannanotto thumbnail main image https://www.pily.fi/atlastilanne-1-5-2024 <div> <img src="https://de.cdn-website.com/07d1a8d4f01e4c91bd61cfb94a34c5bb/dms3rep/multi/tilanne_1_5_24.PNG" alt="Atlastilanne 1.5.2024"/> <span> </span> </div> <div data-rss-type="text"> <p> <span> Takatalvi on hellittänyt otteensa ja atlashavaintoja on kirjattu eripuolilta Pirkanmaata. Välttävästi kartoitettujen ruutujen määrä on pudonnut 26:een, ja erinomaisesti ja hyvin kartoitettujen ruutujun määrä on kasvanut yhdellä, 32:een ja 24:een. Loput 40 ruutua ovat tyydyttävästi kartoitettuja. Valtakunnallinen tavoite, kaikki ruudut vähintään tyydyttävälle tasolle, on nyt 79 prosenttisesti saavutettu. Olemme nyt 11. yhdistysten edistymislistalla, ja yli 100 ruudun yhdistyksistä ensimmäinen, tosin Turun lintutieteellinen yhdistys on aivan kintereillämme, sijalla 12. </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Viimeistellään valtakunnallinen tavoite tänä vuonna! Välttävistä ruuduista kolme on vain yhtä tai kahta pistettä vajaa tyydyttävästä tasosta. Esimerkiksi Ikaalisten Leppäsjärven ruudulta ( 687:329 ), puuttuu havainto laulavasta pikkuvarpusesta tai töräyttelevästä fasaanista. Tämä riittää nostamaan ruudun tyydyttävälle tasolle. Samoin Tampereen Teiskon Viitapohjan ( 684:334) ruudulta pitäisi löytää härkälintu ja silkku-uikku tai kottarainen ja kahdesti samalla paikalla laulava kiuru. </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Koska atlas on nyt puolivälissä, on tärkeää ilmoittaa kaikki havainnot pesimävarmuusindeksillä, vaikka ruudulta olisikin jo sama laji samalla indeksillä. Esimerkiksi laulavan linnun indeksin nostaminen kakkosesta, mahdollisesta pesinnästä, neloseen, eli todennäköiseen pesintään, vaatii 2 havaintoa samasta paikasta, eri päivinä, mutta samalla pesimäkaudella. </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <span> Jos haluat ottaa tietyn atlasruudun vakiokohteeksesi, tee merkintä </span> </span> <a href="https://docs.google.com/spreadsheets/d/16jUJojMnU1AieXU__yhPWI3xsyYfIxYQM-2zwnG-kf8/edit?usp=sharing" target="_blank"> tämän linkin </a> <span> <span> takaa löytyvään varauslistaan. Näin saadaan seurattua tilannetta minne suunnalle tarvitaan eniten kartoittajia. Varauslistalla ovat vain välttävästi ja tyydyttävästi kartoitetut ruudut. </span> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Painikkeen takaa olevassa taulukossa näet ruutujen kartoitustilanteen. Mitä korkeammalla taulukossa ruutu on, sen huonommin se on kartoitettu. Suuntaa siis retkeilysi näille ruuduille! Ruutujen nimet ovat linkitetty ruudun maastolomakkeelle, josta saa tulostettua ruudun kartan, ja näet mitä lajeja ruudulta vielä puuttuu. Viimeinen sarake, %:a seuraavasta tasosta, kertoo kuinka lähellä ruutu on tason vaihtamista, taso vaihtuu kun 100 % on täynnä. </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> </div> <div data-rss-type="text"> <h4> <span>  Valtakunnalliset atlastiedotteet </span> </h4> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Atlastiedote 6 </span> </p> <p> <span> 25.4.2024 </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Atlasretkeily voi olla yllättävän tuottoisaa jo tässä vaiheessa kevättä. Nyt on hyvä aika etsiä esimerkiksi metsätiaisten, kulorastaiden ja rautiaisen reviirejä. Tarkista lähiruutujen puutelajit atlaksen tulospalvelusta ja lähde kohentamaan kartoitustilannetta! Retkeilemällä ruudulla vähintään kahdesti saat vielä korotettua indeksejä todennäköisiksi pesinnöiksi. </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Takatalvien rytmittämänä keväänä kannattaa olla tarkkana muuttolintujen indeksitulkinnoissa. Pihapiiriin ruokaa etsimään saapuneet rastaat ja punarinnat eivät todennäköisesti ole vielä pesimäreviireillään, vaan oikea tulkinta on epätodennäköinen pesintä (indeksi 1). Mikäli laji pesii pihapiirissä, sen reviiri on usein helppo todeta luotettavasti hieman myöhemmin keväällä. </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Tukea ja apua Lapin retkeilyyn </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <span> Hae Luomuksen Lapin atlastukea syrjäisimmille heikosti tutkituille suurruuduille lähettämällä hakemus viimeistään 27.5. Tutustu tukialueisiin ja -ehtoihin: </span> </span> <a href="https://lintuatlas.fi/lapin-atlasretki/" target="_blank"> https://lintuatlas.fi/lapin-atlasretki/ </a> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <span> Tutustu Lapin tärkeimpiin puutealueisiin (50 × 50 km suurruutujen priorisointi) ja ilmoita retkeilyaikeistasi muillekin, jotta vältytään päällekkäiseltä työltä: </span> </span> <a href="https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/lapin-suurruutujen-retkeily/" target="_blank"> https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/lapin-suurruutujen-retkeily/ </a> <span> . </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <span> Mille atlasruuduille Lapin suurruuduilla kannattaa tarkemmin suunnata? Tutustu suurruutujen atlasruutujen priorisoinnin ehdotukseen: </span> </span> <a href="https://lintuatlas.fi/lapin-priorisoinnit/" target="_blank"> https://lintuatlas.fi/lapin-priorisoinnit/ </a> <span> . </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Vesilintulaskennat lähestyvät </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Vesilintulaskentojen ensimmäinen kierros Etelä-Suomessa alkaa toukokuun alussa ja muualla maassa hieman myöhemmin. Laskenta toteutetaan kahdesti jäiden lähdettyä. Vesilintulaskenta on helppo ja aloittelevalla laskijalle hyvin sopiva laskentamuoto, joka ei edellytä kovaa fyysistä kuntoa tai laajaa lajintuntemusta. Laskentoja varten täytyy osata kuikka-, uikku-, sorsa- ja lokkilinnut sekä nokikana. Lisätietoja vesilintulaskennoista: </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <a href="https://tietopankki.luomus.fi/linnustonseurannat/lintulaskennat-ja-seurannat/vesilintulaskenta/" target="_blank"> https://tietopankki.luomus.fi/linnustonseurannat/lintulaskennat-ja-seurannat/vesilintulaskenta/ </a> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Muuta </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <span> Vakiolinjojen varauskartta alkaa täyttyä. Varaa oma linjasi ja auta samalla atlasta! Varaustilanteen näet täältä: </span> </span> <a href="https://laji.fi/project/MHL.1/form/MHL.1/places" target="_blank"> https://laji.fi/project/MHL.1/form/MHL.1/places </a> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <span> Suositun 100 lintulajia -haasteen atlassarja on käynnissä, ja pesinnän merkkejä voi nyt havaita jo varsin laajalla lajijoukolla. Lue lisää ja osallistu haasteeseen: </span> </span> <a href="https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/100-lintulajia-haasteen-atlassarja/" target="_blank"> https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/100-lintulajia-haasteen-atlassarja/ </a> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Atlastiedote 5 </span> </p> <p> <span> 11.4.2024 </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Atlashavaintoja voi kevään mittaan kirjata yhä useammalta lajilta. Etelärannikolla sepelkyyhkyt ja silkkiuikut rakentavat pesiään (indeksi 62) ja jotkin vesilinnut saattavat jo hautoa (indeksi 75), kun pohjoisessa nautitaan vielä hiihtokeleistä. Huomioi oman alueesi kevättilanne. Muista ilmoittaa atlakseen myös matalan indeksin reviirihavainnot! </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Käy kesällä Lapissa </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <span> Kaikkia kynnelle kykeneviä kannustetaan käymään kesällä Lapissa ja ilmoittamaan atlashavaintoja. Lapin lintuharrastajat eivät riitä laajan alueen selvittämiseen. Lapissa on autolla, patikoiden tai veneellä saavutettavia kohteita eli tekemistä löytyy joka retkeilijälle. Tutustu tärkeimpiin puutealueisiin (50 × 50 km suurruutujen priorisointi) ja ilmoita retkeilyaikeistasi muillekin, jotta vältytään päällekkäiseltä työltä: </span> </span> <a href="https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/lapin-suurruutujen-retkeily/" target="_blank"> https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/lapin-suurruutujen-retkeily/ </a> <span> . </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <span> Mille atlasruuduille Lapin suurruuduilla kannattaa tarkemmin suunnata? Tutustu suurruutujen atlasruutujen priorisoinnin ehdotukseen: </span> </span> <a href="https://lintuatlas.fi/lapin-priorisoinnit/" target="_blank"> https://lintuatlas.fi/lapin-priorisoinnit/ </a> <span> <span> . Hae Luomuksen Lapin atlastukea syrjäisimmille heikosti tutkituille suurruuduille </span> </span> <a href="https://lintuatlas.fi/lapin-atlasretki/" target="_blank"> https://lintuatlas.fi/lapin-atlasretki/ </a> <span> . Lähetä hakemus viimeistään 27.5. </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Muista laskennat ja luvat </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <span> Kevään ja kesän lintulaskennat hyödyttävät atlasta. Tee keväällä vesilintulaskenta jollakin vesistökohteella. Vesilintulaskentojen tiedoille tehdään automaattinen tulkinta atlashavainnoiksi. Tietoa vesilintulaskennasta: https://www.luomus.fi/fi/vesilintulaskenta. Laskentatiedot ilmoitetaan Lajitietokeskukseen: </span> </span> <a href="https://laji.fi/project/MHL.65/about" target="_blank"> https://laji.fi/project/MHL.65/about </a> <span> . </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <span> Vakiolinjoja on jo varattu mukavasti, mutta tilaakin on. Tarkista, mitä vakiolinjoja ei ole vielä laskettu atlaskaudella https://lintuatlas.fi/alueet/ ja varaa vakiolinja sivulta </span> </span> <a href="https://laji.fi/project/MHL.1/form/MHL.1/places" target="_blank"> https://laji.fi/project/MHL.1/form/MHL.1/places </a> <span> . </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <span> Liikkumiseen luonnonpuistossa sekä kansallispuistojen rajoitusalueilla tarvitaan liikkumislupa. Sen käsittelyssä kestää varsin kauan (noin 2 kk), joten hae lupa kesän atlasretkille nyt! Lisätietoa ja luvan haku: </span> </span> <a href="https://www.metsa.fi/maat-ja-vedet/luvat/tutkimus-ja-liikkumisluvat/" target="_blank"> https://www.metsa.fi/maat-ja-vedet/luvat/tutkimus-ja-liikkumisluvat/ </a> <span> <span> . Luonnonpuistot ja rajoitusalueet löytyvät sivulta </span> </span> <a href="https://retkikartta.fi/" target="_blank"> https://retkikartta.fi/ </a> <span> <span> &gt; valitse karttatasoista ”Suojelu- ja retkeilyalueet”. Luonnonpuistot ja rajoitusalueet näkyvät kartalla punaisella rasterilla (ks. esim. Värriön luonnonpuisto tai Oulangan kansallispuisto). Lisätietoja saa klikkaamalla aluetta kartalla. </span> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <span> Atlasretkille itärajan rajavyöhykkeelle tarvitaan rajavyöhykelupa. Hae lupa osoitteessa: </span> </span> <a href="https://raja.fi/rajavyohykelupa" target="_blank"> https://raja.fi/rajavyohykelupa </a> <span> . </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Atlastiedote 4 </span> </p> <p> <span> 27.3.2024 </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Kevään edetessä pesinnän merkkejä alkaa näkyä laajemmalla lajijoukolla. Varislinnut rakentavat jo pesiään ja varpuset varaavat pesäkoloja. Pääsiäispyhät voikin mainiosti käyttää kevättalven atlasretkiin ja suunnata etsimään tikkoja, kanalintuja, metsätiaisia ja käpylintuja. Kannattaa muistaa kirjata atlakseen myös havainnot laulavista linnuista, kuten viherpeipoista ja punatulkuista, mielellään samalta paikalta kahdelta päivältä (indeksi 4). </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Varaa vakiolinja, muista liikkumisrajoitukset </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <span> Luomuksen linnustonseurannan kevään ja kesän laskennat hyödyttävät myös atlasta. Vakiolinjoja on jo varattu runsaasti eri puolilta maata, mutta vapaita linjoja riittää edelleen. Varmista itsellesi sopivat linjat varaamalla ne nyt: </span> </span> <a href="https://laji.fi/project/MHL.1/form/MHL.1/places" target="_blank"> https://laji.fi/project/MHL.1/form/MHL.1/places </a> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Erityisesti kannattaa laskea heikosti tutkitulta alueelta vakiolinja, jota ei ole vielä atlaskaudella (2022–) laskettu: https://lintuatlas.fi/alueet/ </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Kartoitusten ja muiden atlasretkien osalta kannattaa huomioida mahdolliset liikkumisrajoitukset. Jos varaat vakiolinjan tai suunnittelet atlasretkeä alueelle, joka on rajavyöhykettä tai luonnonpuistoa, tarvitset kulkuluvan. Rajavyöhykelupa myönnetään nopeasti, mutta luonnonpuiston kulkulupa pitää hakea vähintään 2 kuukautta ennen retkeilyä. Hae siis kesän kulkulupa luonnonpuistoon nyt! </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <span> Rajavyöhykelupa: </span> </span> <a href="https://raja.fi/rajavyohykelupa" target="_blank"> https://raja.fi/rajavyohykelupa </a> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <span> Luonnonpuiston liikkumislupa: </span> </span> <a href="http://www.metsa.fi/maat-ja-vedet/luvat/tutkimus-ja-liikkumisluvat/" target="_blank"> www.metsa.fi/maat-ja-vedet/luvat/tutkimus-ja-liikkumisluvat/ </a> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Uutta atlaksessa </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <span> Lappi, suositellut suurruudut 2024. Lappi on atlaksen osalta jaettu 50 × 50 kilometrin suurruutuihin, joista osa on heikommalla tolalla kuin toiset. Katso suurruutujen retkeilyn sivulta </span> </span> <a href="http://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/lapin-suurruutujen-retkeily/" target="_blank"> www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/lapin-suurruutujen-retkeily/ </a> <span> , mihin suurruutuihin kannattaa keskittyä 2024. </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <span> Lappi, ehdotetut suurruudun atlasruudut. Jokaiselta suurruudulta on tarkoitus selvittää vähintään 75 % atlasruuduista tyydyttävästi. Mitkä atlasruudut kannattaa valita, jotta tavoitteeseen päästään helpoiten? Apuna on ehdotus suurruutujen atlasruutujen priorisoinnista. Kun priorisoidut atlasruudut nostaa tyydyttävän selvitysasteen tasolle, koko suurruutu on tyydyttävästi selvitetty. Ehdotus perustuu atlasruutujen selvitysasteeseen ja saavutettavuuteen. Tutustu ehdotukseen: </span> </span> <a href="https://lintuatlas.fi/lapin-priorisoinnit/" target="_blank"> https://lintuatlas.fi/lapin-priorisoinnit/ </a> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <span> Luomuksen Lapin atlastuki. Hae 27.5. mennessä tukea atlasretkeilyyn syrjäisimmillä ja heikoimmin tutkituilla suurruuduilla! Lisätietoa: </span> </span> <a href="https://lintuatlas.fi/lapin-atlasretki/" target="_blank"> https://lintuatlas.fi/lapin-atlasretki/ </a> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Vesilintulaskentojen tiedot mukana. Luomuksen ja Luonnonvarakeskuksen vesilintulaskentojen tiedot tuotiin atlakseen (yli 24 000 havaintoa). Näiden tulkinta atlashavainnoiksi oli haastavaa, ja turvauduttiin yksinkertaistettuun pesimävarmuusindeksitulkintaan. Vesilintujen atlaskartoilla voi siten olla muuttomatkalaisia koskevia havaintoja. Niihin voi lisätä tarkista-merkinnän: </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Tarkista-merkinnän muutos. Lajitietokeskukseen (laji.fi) tallennettuun havaintoon voi lisätä tarkista-merkinnän (esim. tarkista pesimävarmuusindeksi / laji). Sen vaikutusta muutettiin niin, että tarkista-merkitty havainto poistuu atlaksen tulospalvelusta heti eikä vasta kootusti myöhemmin. Lisäksi voi kirjoittaa tarkentavan kommentin. Tällöin kannattaa huomioida, että esim. vesilintulaskijat eivät ole itse lisänneet havaintoonsa pesimävarmuusindeksiä ja voivat ihmetellä ”tarkista pesimävarmuusindeksi” -merkintää. </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Puutelista puhelimeen. Avaa kännykällä Mikko Heikkisen atlassivulta https://havistin.biomi.org/atlas linkki ”Puutelista puhelimeen”. Saat kännykän paikannuksen avulla puutelistan atlasruudusta, jossa olet. </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Parannukset tulospalvelussa: </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <span> -Lajikartoilla näkyy nyt atlasruutujen määrä eri selvitysasteluokissa. Esim. tavi: </span> </span> <a href="https://tulokset.lintuatlas.fi/species/MX.26366" target="_blank"> https://tulokset.lintuatlas.fi/species/MX.26366 </a> <span> . </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <span> -Yhdistyksen atlasruutujen tilanteet saa ladattua csv-tiedostona. Esim. Lappi: </span> </span> <a href="https://tulokset.lintuatlas.fi/society/ML.1112" target="_blank"> https://tulokset.lintuatlas.fi/society/ML.1112 </a> <span> <span> &gt; Lataa ruutujen selvitysasteet. </span> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <span> -Lapin suurruutujen atlasruutujen tilanteet voi ladata csv-tiedostona: </span> </span> <a href="https://tulokset.lintuatlas.fi/society/lappi" target="_blank"> https://tulokset.lintuatlas.fi/society/lappi </a> <span> . </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> -Atlasruutujen selvitysastekartan ( </span> <a href="https://tulokset.lintuatlas.fi/grid" target="_blank"> https://tulokset.lintuatlas.fi/grid </a> <span> ) saa kokoruututilaan. Tällöin on helpompi zoomata ja ottaa kuvakaappaus tietystä alueesta. </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Lisätietoa ympäristöministeriön rahoittamasta lintuatlaksesta Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen ja BirdLife Suomen sivuilla: </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <a href="https://lintuatlas.fi/ sekä https://www.birdlife.fi/lintuatlas/" target="_blank"> https://lintuatlas.fi/ sekä https://www.birdlife.fi/lintuatlas/ </a> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <span> Lintuatlaksen tulospalvelu (lajit, ruudut, yhdistykset): </span> </span> <a href="https://tulokset.lintuatlas.fi/"> https://tulokset.lintuatlas.fi/ </a> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <span> Lappi: </span> </span> <a href="https://tulokset.lintuatlas.fi/society/lappi" target="_blank"> https://tulokset.lintuatlas.fi/society/lappi </a> <span> <span> , </span> </span> <a href="https://lintuatlas.fi/lapin-priorisoinnit/" target="_blank"> https://lintuatlas.fi/lapin-priorisoinnit/ </a> <span> <span> sekä Lapin retkeily: </span> </span> <a href="https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/lapin-suurruutujen-retkeily/" target="_blank"> https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/lapin-suurruutujen-retkeily/ </a> <span> . </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Lintuatlashavainnot ilmoitetaan Luomuksen tai BirdLifen havaintopalveluihin. Lisätietoa: </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <a href="https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/atlashavainnot-tiiraan/"> https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/atlashavainnot-tiiraan/ </a> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <a href="https://lintuatlas.fi/havaintojen-tallentaminen/"> https://lintuatlas.fi/havaintojen-tallentaminen/ </a> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Osallistu ilmoittamalla lintuhavaintosi ja merkitsemällä havaintoon pesimävarmuusindeksi. Indeksit: </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <a href="https://lintuatlas.fi/indeksit/"> https://lintuatlas.fi/indeksit/ </a> <span> <span> sekä </span> </span> <a href="https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/ohjeita/"> https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/ohjeita/ </a> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Lintuatlasruudut, valitse karttataso ”Atlasruudukko” ja halutessasi ”Lintuatlasruudut yhdistyksittäin”: </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <a href="https://laji.fi/map" target="_blank"> https://laji.fi/map </a> <span> <span> . Tai tulospalvelussa Ruudut: </span> </span> <a href="https://tulokset.lintuatlas.fi/grid" target="_blank"> https://tulokset.lintuatlas.fi/grid </a> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Lisätietoa mm. pesimävarmuussummasta ja selvitysasteesta: https://lintuatlas.fi/materiaalia/ </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> </div> Tue, 07 May 2024 14:26:03 GMT https://www.pily.fi/atlastilanne-1-5-2024 atlas https://www.pily.fi/atlastilanne-10-3-2024 <div> <img src="https://de.cdn-website.com/07d1a8d4f01e4c91bd61cfb94a34c5bb/dms3rep/multi/tilanne_10_3_2024.png"/> </div> <div data-rss-type="text"> <p> <span> Kolmas lintuatlaksen maastokausi alkaa! Atlas on edennyt hyvin ja valtakunnallinen tavoite lähenee. Valtakunnallisessa tavoitteessahan pyrittiin saamaan kaikki ruudut vähintään tyydyttävälle tasolle, kartalle jää vain vihreitä ja sinisiä ruutuja, kun tavoite on saavutettu. Paikallisesti meillä on vielä kunnianhimoisempi tavoite, kaikki ruudut vähintään hyvin kartoitetuksi, eli kartalla on enää tumman- ja vaaleansinisiä ruutuja. </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Kesän 2024 tavoitteena on päästä valtakunnalliseen tavoitteeseen, eli oranssien ruutujen hukkaaminen kartalta. Tilanne 10.3.2024 näyttää tältä, eli välttäviä ruutuja on vielä jäljellä 27 kappaletta. Paikalliset harrastajat ovat toivoneet apua Oriveden ruuduille! </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Painikkeen takaa olevassa taulukossa näet ruutujen kartoitustilanteen. Mitä korkeammalla taulukossa ruutu on, sen huonommin se on kartoitettu. Suuntaa siis retkeilysi näille ruuduille! Ruutujen nimet ovat linkitetty ruudun maastolomakkeelle, josta saa tulostettua ruudun kartan, ja näet mitä lajeja ruudulta vielä puuttuu. Viimeinen sarake, %:a seuraavasta tasosta, kertoo kuinka lähellä ruutu on tason vaihtamista, taso vaihtuu kun 100 % on täynnä. </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> </div> Wed, 01 May 2024 17:39:55 GMT https://www.pily.fi/atlastilanne-10-3-2024 atlas https://www.pily.fi/atlaskisa-pohjois-pirkanmaalla <div data-rss-type="text"> <h3> <span> Osallistu atlaskisaan! </span> </h3> </div> <div data-rss-type="text"> <p> <span> Ilkka Sahi järjestää yhteistyössä Pilyn kanssa atlaskisan 7.6.–17.6.2024 kolmella Ruoveden atlasruudulla: Haukkamaan (688:333), Riuttasen (688:332) ja Vaskiveden (689:332) ruuduilla.  Alueet sijaitsevat Ruovedellä, Kurussa ja Virroilla käsittäen mm. ison osan Helvetinjärven kansallispuistosta. Kisan tarkoituksena on nostaa ruutujen selvitysastetta mahdollisimman paljon. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Palkinnot </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Ruutujen yhteiskisa:  </span> </p> <p> <br/> </p> <ol> <li> <span> sija 200 € </span> </li> <li> <span> sija 50 € lahjakortti Lintuvarusteeseen tai Foto Fennicaan </span> </li> <li> <span> sija Ruoveden linnusto ja luonto -kirjan 2. painos </span> </li> </ol> <p> <br/> </p> <p> <span> Ruutukohtaiset kisat (3 kpl): </span> </p> <p> <br/> </p> <ol> <li> <span> sija 100 € </span> </li> <li> <span> sija 50 € lahjakortti Lintuvarusteeseen tai Foto Fennicaan </span> </li> <li> <span> sija Ruoveden linnusto ja luonto -kirjan 2. painos </span> </li> </ol> <p> <br/> </p> <p> <span> Retkeily, Tiira-merkinnät ja tulosten laskenta </span> </p> <p> <br/> </p> <ul> <li> <span> Alueilla retkeillään oman aikataulun mukaisesti 7.–17.6.2024 kuinka monta kertaa tahansa.  </span> </li> <li> <span> Atlashavainnot kirjataan Tiiraan pesintävarmuusindekseineen (PVI). Avoimuuden vuoksi suosittelemme niiden ilmoittamista 2 vuorokauden kuluessa. Kaikki havainnot pitää olla Tiirassa viimeistään 19.6.2024 klo 24:00. </span> </li> <li> <span> Kisaajien tulokseen lasketaan Tiirasta kisa-ajan havainnot. Järjestäjä vertaa niiden PVI-arvoja alkuhetken arvoihin ruuduittain heti 20.6. alkaen. Lajin kisapisteet ruudulta saa korkeimman uuden PVI-tason ensin ilmoittanut. Samalta päivältä tehdyn havainnon pisteet saa aiempana kellonaikana havainnon tehnyt. Aikojen puuttuessa pisteet jaetaan. </span> </li> <li> <span> Kisaajalle lasketaan pisteet ruuduittain ja lopuksi ruutujen yhteispistemäärä. </span> </li> <li> <span> Ilmoittautuneille lähetetään lisäohje PVI-arvoista sekä tulosten tarkastamisesta ja laskennasta. </span> </li> <li> <br/> </li> </ul> <p> <span> Ilmoittaudu sähköpostilla  </span> <a href="mailto:ilkka.sahi@saunalahti.fi" target="_blank"> ilkka.sahi@saunalahti.fi </a> <span> <span>  4.6.2024 mennessä. </span> </span> </p> <p> <span> <span>  </span> </span> </p> <p> <a href="https://de.cdn-website.com/07d1a8d4f01e4c91bd61cfb94a34c5bb/files/uploaded/tarkistettu_versio_Atlaskisassa_2024_kesäkuu_kutsu_RUO_KUR_VIR-1.pdf" target="_blank"> Lisätietoja atlaskisasta </a> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> </div> Mon, 29 Apr 2024 15:49:44 GMT https://www.pily.fi/atlaskisa-pohjois-pirkanmaalla https://www.pily.fi/lintuatlas-pirkanmaalla-valtakunnallinen-atlastiedote-ja-atlasretki-lappiin <div data-rss-type="text"> <p> <span> Torstaina 7.3.2023 esiteltiin lintuatlaksen tilanne ylimääräisessä lintuillassa. Pirkanmaalla kartoitus on hyvässä vauhdissa, kiitos kaikille havaintoja ilmoittaneille! Atlaksen kolmas kausi alkaa nyt pöllöjä kuuntelemalla ja aikaisten lajien pesintöjä etsien, tähän löydät ohjeet ja paikat mihin kannattaa suunnata, uusimmasta Lintuviestistä, sivu 17. Lehden sähköisen version voit lukea  </span> <a href="https://drive.google.com/file/d/1RsySWv1oN3eBvTYHdUES-2pGwdLo0JSt/view" target="_blank"> täällä. </a> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <h5> <span> Atlastiedote 7.3.2024 </span> </h5> <p> <span> <br/> Kevät edistyy hiljalleen. Käpylinnut aloittavat pesinnän, ja pöllöjen huutelu on alkanut. Tiaiset ja viherpeippo laulavat, varpuset varaavat pesäkoloja ja tikat rummuttavat Etelä-Suomessa. Varhain pesimäkauden aloittavista lajeista voi jo ilmoittaa atlashavaintoja. Samalla kannattaa muistaa, että pesimäaika on monella lajilla vasta edessäpäin. Ruokintapaikkojen keltasirkut ja etelässä talvehtivat urpiaiset voivat myös laulaa. Molemmat siirtyvät myöhemmin muualle, joten talvehtijoita ei kannata tulkita reviirilinnuiksi. </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Atlaspassiivista atlasaktiiviksi </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Lintuatlaksen kolmas kesä häämöttää. Oletko ajatellut, että joku muu hoitaa atlaksen? Atlastiedot tulevat harrastajilta, ja Suomi on iso maa – sinunkin havaintojasi tarvitaan. Tutki atlaskarttaa: keltaiset ja oranssit ruudut pitäisi saada vihreiksi. Suurin tarve on Lapissa ja itärajalla (Pohjois-Karjala, Kainuu), mutta puutteita on muuallakin. Suunnittele käynti katvealueella ja ilmoita kaikista havaitsemistasi lajeista tieto atlakseen – mieluiten samalta paikalta kahdelta päivältä. Tutustu muiden atlasvinkkeihin. <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Yhdenkin harrastajan havainnoilla on merkitystä atlastilanteen kohentamisessa. Tämä on tullut ilmi esimerkeistä ympäri Suomen. Asian valjetessa harrastajaa on voinut harmittaa, ettei ole kirjannut muistiin enemmän havaintoja. Yleisiäkin lajeja puuttuu atlasruuduilta etelää myöten. Vielä ehtii! Haasta mukaan muita, kerro atlaksesta somessa ja kysy tutuilta heidän mökkinsä lintuhavainnoista. Pyydä kavereiden kesäreissuilta videoita, määritä niistä laulavat linnut ja ilmoita atlakseen. <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Osallistu linjalaskentaan tai pistelaskentaan. Valitse atlaksen heikosti tutkitulta alueelta vakiolinja, jota ei ole laskettu atlaskaudella. </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Uutuudet: 100 lintulajin atlassarja sekä ruutuvertailut </span> </p> <p> <span> <br/> Suosittuun 100 lintulajia -haasteeseen lisättiin atlassarja. Havaituksi lasketaan lajit, joille kirjaat pesimävarmuusindeksin 2–8 ja tallennat havainnon lintuatlakseen. Montako pesivää lajia löydät tänä vuonna? Osallistu haasteeseen ja ota selvää. </span> </p> <p> <span> <br/> Mikko Heikkisen atlassivulla on uutuutena ruutuvertailu. Valitse lintuyhdistys ja vertaa atlasruutujen tilannetta 4. atlaksen ja 3. atlaksen välillä. Heikkisen sivu löytyy lintuatlas.fi-sivun linkeistä. </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Lisätietoa ympäristöministeriön rahoittamasta lintuatlaksesta Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen ja BirdLife Suomen sivuilla:  </span> <a href="https://lintuatlas.fi/" target="_blank"> <br/> https://lintuatlas.fi/ </a> <span>   sekä    </span> <a href="https://www.birdlife.fi/lintuatlas/" target="_blank"> https://www.birdlife.fi/lintuatlas/  </a> </p> <p> <span> Lintuatlaksen tulospalvelu (lajit, ruudut, yhdistykset): </span> <a href="https://tulokset.lintuatlas.fi/" target="_blank">  https://tulokset.lintuatlas.fi/  </a> <span> <br/> Lintuatlashavainnot ilmoitetaan Luomuksen tai BirdLifen havaintopalveluihin. Lisätietoa:  </span> <a href="https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/atlashavainnot-tiiraan/" target="_blank"> <br/> https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/atlashavainnot-tiiraan/  </a> <span> <br/> </span> <a href="https://lintuatlas.fi/havaintojen-tallentaminen/" target="_blank"> https://lintuatlas.fi/havaintojen-tallentaminen/  </a> <span> <br/> Osallistu ilmoittamalla lintuhavaintosi ja merkitsemällä havaintoon pesimävarmuusindeksi. Indeksit:  </span> <a href="https://lintuatlas.fi/indeksit/" target="_blank"> <br/> https://lintuatlas.fi/indeksit/  </a> <span>  sekä    </span> <a href="https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/ohjeita/" target="_blank"> https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/ohjeita/  </a> <span>   <br/> Lintuatlasruudut, valitse karttataso ”Atlasruudukko” ja halutessasi ”Lintuatlasruudut <br/> yhdistyksittäin”:  </span> <a href="https://laji.fi/map" target="_blank"> https://laji.fi/map </a> <span> . Tai tulospalvelussa Ruudut:  </span> <a href="https://tulokset.lintuatlas.fi/grid" target="_blank"> https://tulokset.lintuatlas.fi/grid  </a> <span> <br/> Lisätietoa mm. pesimävarmuussummasta ja selvitysasteesta:  </span> <a href="https://lintuatlas.fi/materiaalia/" target="_blank"> https://lintuatlas.fi/materiaalia/ </a> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> </div> Tue, 23 Apr 2024 17:20:39 GMT https://www.pily.fi/lintuatlas-pirkanmaalla-valtakunnallinen-atlastiedote-ja-atlasretki-lappiin atlas https://www.pily.fi/27-4-kevaetmuuton-seurantaa-ruovedellae <div data-rss-type="text"> <p> <span> Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys järjestää Ruovedellä lintujen kevätmuuton seurantaa. Retkeillään mm. Ruhalassa ja Taipaleenaukealla. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Kokoonnutaan omalla kyydillä kirkon parkkipaikalle (Kirkkotie 1) klo 9.00. Kesto on kaksi tuntia. Kävelyt teillä. Pukeutuminen sään mukaan. Rankassa sateessa tai tuulessa retkeä ei tehdä. Oppaana toimii lintuharrastaja Ilkka Sahi. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Tervetuloa yksin, kaverin kanssa tai perheenä. Kysymyksiin vastaa Helena Korppoo, puh. 05060626. </span> </p> </div> <div data-rss-type="text"> <h4> <span> TIEDOT </span> </h4> <h4> <span> <br/> </span> </h4> <p> <span> Päivämäärä ja aika </span> </p> <p> <span> 27.4.2024, klo 9-11 </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Tapahtumaluokka: </span> </p> <p> <span> Lintukävely </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> JÄRJESTÄJÄ </span> </p> <p> <span> Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> TAPAHTUMAPAIKKA </span> </p> <p> <span> Kirkkotie 1, Ruovesi </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> </div> Mon, 15 Apr 2024 21:08:05 GMT https://www.pily.fi/27-4-kevaetmuuton-seurantaa-ruovedellae huhtikuu thumbnail main image https://www.pily.fi/tapahtuma-marraskuu <div data-rss-type="text"> <h5> <span> Alaotsikko </span> </h5> </div> <div data-rss-type="text"> <p> <span> Teksti </span> </p> </div> <div data-rss-type="text"> <h4> <span> TIEDOT </span> </h4> <h4> <span> <br/> </span> </h4> <p> <span> Päivämäärä ja aika </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Tapahtumaluokka: </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> JÄRJESTÄJÄ </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> TAPAHTUMAPAIKKA </span> </p> <p> <span> <span>  </span> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> </div> Wed, 13 Mar 2024 06:23:47 GMT https://www.pily.fi/tapahtuma-marraskuu marraskuu thumbnail main image https://www.pily.fi/tapahtuma-helmikuu <div data-rss-type="text"> <h5> <span> Alaotsikko </span> </h5> </div> <div data-rss-type="text"> <p> <span> Teksti </span> </p> </div> <div data-rss-type="text"> <h4> <span> TIEDOT </span> </h4> <h4> <span> <br/> </span> </h4> <p> <span> Päivämäärä ja aika </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Tapahtumaluokka: </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> JÄRJESTÄJÄ </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> TAPAHTUMAPAIKKA </span> </p> <p> <span> <span>  </span> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> </div> Wed, 13 Mar 2024 06:20:47 GMT https://www.pily.fi/tapahtuma-helmikuu helmikuu thumbnail main image https://www.pily.fi/tapahtuma-tammikuu <div data-rss-type="text"> <h5> <span> Alaotsikko </span> </h5> </div> <div data-rss-type="text"> <p> <span> Teksti </span> </p> </div> <div data-rss-type="text"> <h4> <span> TIEDOT </span> </h4> <h4> <span> <br/> </span> </h4> <p> <span> Päivämäärä ja aika </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Tapahtumaluokka: </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> JÄRJESTÄJÄ </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> TAPAHTUMAPAIKKA </span> </p> <p> <span> <span>  </span> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> </div> Wed, 13 Mar 2024 06:20:10 GMT https://www.pily.fi/tapahtuma-tammikuu tammikuu thumbnail main image https://www.pily.fi/tapahtuma-joulukuu <div data-rss-type="text"> <h5> <span> Alaotsikko </span> </h5> </div> <div data-rss-type="text"> <p> <span> Teksti </span> </p> </div> <div data-rss-type="text"> <h4> <span> TIEDOT </span> </h4> <h4> <span> <br/> </span> </h4> <p> <span> Päivämäärä ja aika </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Tapahtumaluokka: </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> JÄRJESTÄJÄ </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> TAPAHTUMAPAIKKA </span> </p> <p> <span> <span>  </span> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> </div> Wed, 13 Mar 2024 06:19:32 GMT https://www.pily.fi/tapahtuma-joulukuu joulukuu thumbnail main image https://www.pily.fi/tapahtuma-lokakuu <div data-rss-type="text"> <h5> <span> Alaotsikko </span> </h5> </div> <div data-rss-type="text"> <p> <span> Teksti </span> </p> </div> <div data-rss-type="text"> <h4> <span> TIEDOT </span> </h4> <h4> <span> <br/> </span> </h4> <p> <span> Päivämäärä ja aika </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Tapahtumaluokka: </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> JÄRJESTÄJÄ </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> TAPAHTUMAPAIKKA </span> </p> <p> <span> <span>  </span> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> </div> Wed, 13 Mar 2024 06:18:17 GMT https://www.pily.fi/tapahtuma-lokakuu lokakuu thumbnail main image https://www.pily.fi/tapahtuma-syyskuu <div data-rss-type="text"> <h5> <span> Alaotsikko </span> </h5> </div> <div data-rss-type="text"> <p> <span> Teksti </span> </p> </div> <div data-rss-type="text"> <h4> <span> TIEDOT </span> </h4> <h4> <span> <br/> </span> </h4> <p> <span> Päivämäärä ja aika </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Tapahtumaluokka: </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> JÄRJESTÄJÄ </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> TAPAHTUMAPAIKKA </span> </p> <p> <span> <span>  </span> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> </div> Wed, 13 Mar 2024 06:17:45 GMT https://www.pily.fi/tapahtuma-syyskuu syyskuu thumbnail main image https://www.pily.fi/tapahtuma-elokuu <div data-rss-type="text"> <h5> <span> Alaotsikko </span> </h5> </div> <div data-rss-type="text"> <p> <span> Teksti </span> </p> </div> <div data-rss-type="text"> <h4> <span> TIEDOT </span> </h4> <h4> <span> <br/> </span> </h4> <p> <span> Päivämäärä ja aika </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Tapahtumaluokka: </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> JÄRJESTÄJÄ </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> TAPAHTUMAPAIKKA </span> </p> <p> <span> <span>  </span> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> </div> Wed, 13 Mar 2024 06:16:42 GMT https://www.pily.fi/tapahtuma-elokuu elokuu thumbnail main image https://www.pily.fi/tapahtuma-heinaekuu <div data-rss-type="text"> <h5> <span> Alaotsikko </span> </h5> </div> <div data-rss-type="text"> <p> <span> Teksti </span> </p> </div> <div data-rss-type="text"> <h4> <span> TIEDOT </span> </h4> <h4> <span> <br/> </span> </h4> <p> <span> Päivämäärä ja aika </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Tapahtumaluokka: </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> JÄRJESTÄJÄ </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> TAPAHTUMAPAIKKA </span> </p> <p> <span> <span>  </span> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> </div> Wed, 13 Mar 2024 06:14:53 GMT https://www.pily.fi/tapahtuma-heinaekuu heinäkuu thumbnail main image https://www.pily.fi/yoelaulajaretki-nokian-siuron-knuutilan-alueella <div data-rss-type="text"> <h5> <span> 1 kesäkuuta klo 22:00 - 2 kesäkuuta klo 0:00 </span> </h5> </div> <div data-rss-type="text"> <p> <span> Kuuntelemme suviyön laulajia. Kokoontuminen Knuutilan parkkipaikalta (Lukkisalmentie 32) klo 22.00. Retken järjestää Nokian Lintukoulu. Oppaana Jarmo Koivisto (p. 0400 838 457). Ei ilmoittautumista. Lämpimästi tervetuloa! </span> </p> </div> <div data-rss-type="text"> <h4> <span> TIEDOT </span> </h4> <h4> <span> <br/> </span> </h4> <p> <span> Päivämäärä ja aika </span> </p> <p> <span> 1.6. klo 22:00 - 2.6. klo 0:00 </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Tapahtumaluokka: </span> </p> <p> <span> Retkitapahtuma </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> JÄRJESTÄJÄ </span> </p> <p> <span> Nokian lintukoulu <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> TAPAHTUMAPAIKKA </span> </p> <p> <span> Nokia Siuro </span> </p> <p> <span> Lukkisalmentie 32 Nokia <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> </div> Wed, 13 Mar 2024 06:10:04 GMT https://www.pily.fi/yoelaulajaretki-nokian-siuron-knuutilan-alueella kesakuu,retkitapahtuma thumbnail main image https://www.pily.fi/lintukaevely-oriveden-kotamaeen-yhdistystornilla-ja-tornientaisto <div data-rss-type="text"> <h5> <span> 4 toukokuuta klo 9:00 - 10:00 </span> </h5> </div> <div data-rss-type="text"> <p> <span> Kävelyllä tarkkaillaan kevään muuttoa ja päästään hetkeksi seuraamaan BirdLife Suomen järjestämää Tornientaiston tunnelmaa. Lintukävely on kaikille avoin. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Kokoontuminen Rönnin parkkipaikka (Eräjärventie 946), klo 9.00. Tornientaisto klo 5 -13. Vetäjinä Ilkka Ahonen ja Marjo Toivonen. Tervetuloa mukaan! </span> </p> </div> <div data-rss-type="text"> <h4> <span> TIEDOT </span> </h4> <h4> <span> <br/> </span> </h4> <p> <span> Päivämäärä ja aika </span> </p> <p> <span> 6.4.24 kello  10:00 - 12:00 </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Tapahtumaluokka: </span> </p> <p> <span> Lintukävely </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> JÄRJESTÄJÄ </span> </p> <p> <span> Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Sähköposti </span> </p> <p> <a href="null" target="_blank"> pily@pily.fi </a> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> TAPAHTUMAPAIKKA </span> </p> <p> <span> Kotamäen lintutorni </span> </p> <p> <span> Eräjärventie 946 Orivesi </span> <span> <br/> </span> </p> </div> Wed, 13 Mar 2024 06:06:24 GMT https://www.pily.fi/lintukaevely-oriveden-kotamaeen-yhdistystornilla-ja-tornientaisto toukokuu,lintukavely thumbnail main image https://www.pily.fi/lintukaevely-oriveden-keskustan-liepeillae <div data-rss-type="text"> <h5> <span> 6 huhtikuuta klo 10:00 - 12:00 </span> </h5> </div> <div data-rss-type="text"> <p> <span> Kuljetaan lähitienoilla n. 2 km matka kevään muuttolintuja tarkkaillen. Kokoontuminen Latokartanontien junaseisake parkkipaikka (Latokartanontie 30), klo 10.00. Vetäjinä Kari Salo ja Eila Smolander. Kaikille avoin tilaisuus. Tervetuloa mukaan! </span> </p> </div> <div data-rss-type="text"> <h4> <span> TIEDOT </span> </h4> <h4> <span> <br/> </span> </h4> <p> <span> Päivämäärä ja aika </span> </p> <p> <span> 6.4.24 kello  10:00 - 12:00 </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Tapahtumaluokka: </span> </p> <p> <span> Lintukävely </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> JÄRJESTÄJÄ </span> </p> <p> <span> Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry <br/> Oriveden seudun luonnonsuojeluyhdistys <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> TAPAHTUMAPAIKKA </span> </p> <p> <span> Orivesi, junaseisake </span> </p> <p> <span> Latokartanontie 30 <br/> </span> <span> <br/> </span> </p> </div> Wed, 13 Mar 2024 05:59:32 GMT https://www.pily.fi/lintukaevely-oriveden-keskustan-liepeillae huhtikuu,lintukavely thumbnail main image https://www.pily.fi/2-6-lintukaevely-tampereella-niihamassa <div data-rss-type="text"> <h5> <span> 2 kesäkuuta klo 10:00 - 12:00 </span> </h5> </div> <div data-rss-type="text"> <p> <span> Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen lintukävelyllä havainnoidaan kesäkuun alun linnustoa Niihaman alueella ja Soukonvuoren luonnonsuojelualueella. Alueella tapaa vanhan metsän lajistoa. Vuosittaisia lajeja ovat muun muassa kanahaukka, pohjantikka, idänuunilintu ja pikkusieppo. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Kokoontumispaikkana on Niihaman Majan parkkipaikka (Pikku-Niihamantie 80) klo 10.00. Kävely kestää parisen tuntia. Kävely sopii erinomaisen hyvin juuri lintuharrastuksen alkutaipaleella oleville sekä 100 lintulajin keräilijöille. Kävelyä ei järjestetä kovalla tuulella tai sateella. Ilmoitus peruutuksesta tulee Pily:n kotisivujen tapahtumiin. Oppaana toimii Jukka T. Helin. Kaikki tervetuloa! </span> </p> </div> <div data-rss-type="text"> <h4> <span> TIEDOT </span> </h4> <h4> <span> <br/> </span> </h4> <p> <span> Päivämäärä ja aika </span> </p> <p> <span> 2.6. klo 10:00 - 12:00 </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Tapahtumaluokka: </span> </p> <p> <span> Lintukävely </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> JÄRJESTÄJÄ </span> </p> <p> <span> Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Sähköposti </span> </p> <p> <a href="null" target="_blank"> pily@pily.fi </a> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> TAPAHTUMAPAIKKA </span> </p> <p> <span> Niihama </span> </p> <p> <span> Pikku-Niihamantie 80, Tampere </span> <span> <br/> </span> </p> </div> Tue, 12 Mar 2024 07:55:21 GMT https://www.pily.fi/2-6-lintukaevely-tampereella-niihamassa kesakuu,lintukavely thumbnail main image https://www.pily.fi/9-5-lintukaevely-helatorstain-lintukaevely-sastamala-vehmaanniemi <div data-rss-type="text"> <h5> <span> 9 toukokuuta klo 9:00 - 11:00 </span> </h5> </div> <div data-rss-type="text"> <p> <span> Havainnoidaan reitin varrelta keväisiä muuttolintuja. Kenkävalinnassa kannattaa ottaa huomioon mahdolliset märemmät kohdat polulla. Pituutta reitillä on noin 1,3 km. Halutessaan voi ottaa mukaan omat kiikarit ja eväät. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Kokoontuminen (Tampereentie 258), klo 9.00. Retki kestää n. 2 tuntia. Oppaana Antti Virta. Tervetuloa! </span> </p> </div> <div data-rss-type="text"> <h4> <span> TIEDOT </span> </h4> <h4> <span> <br/> </span> </h4> <p> <span> Päivämäärä ja aika </span> </p> <p> <span> 9.5.24 kello  9:00 - 11:00 </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Tapahtumaluokka: </span> </p> <p> <span> Lintukävely </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> JÄRJESTÄJÄ </span> </p> <p> <span> Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Sähköposti </span> </p> <p> <a href="" target="_blank"> pily@pily.fi </a> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> TAPAHTUMAPAIKKA </span> </p> <p> <span> Sastamala, Vehmaanniemi </span> </p> <p> <span> Tampereentie 258, Sastamala </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> </div> Tue, 12 Mar 2024 07:29:46 GMT https://www.pily.fi/9-5-lintukaevely-helatorstain-lintukaevely-sastamala-vehmaanniemi toukokuu,lintukavely thumbnail main image https://www.pily.fi/lintuilta-varangin-niemimaan-linnut <div data-rss-type="text"> <h5> <span> 18 huhtikuuta klo 18:00 - 20:00 </span> </h5> </div> <div data-rss-type="text"> <p> <span> Huhtikuun lintuillassa Jarmo Lehtinen ja Aleksanteri Mikkola kertovat linturetkistään Pohjois-Norjaan ja esittelevät matkoilta ottamiaan lintukuvia. </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Kesä-, heinä- ja elokuussa tehtyjen retkien pääkohteina ovat olleet Varangin nimimaan tundra-alueet, Varangin vuonon kymmeniä kilometrejä pitkän pohjoisrannan lintukohteet sekä legendaarinen Hornoyan lintusaari. </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Lintuilta järjestetään Pääkirjasto Metson Lehmus-salissa, klo 18-20. Lämpimästi tervetuloa! </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <span> Etäosallistumisen linkki: </span> </span> <a href="https://meet.google.com/kaq-faej-pma" target="_blank"> https://meet.google.com/kaq-faej-pma </a> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Vinkki etäosallistujille: Jos esitys ei näy niin paina kuvan alareunassa olevaa painiketta, jossa on kolme pistettä. Tämän jälkeen valitse ”muuta asettelua” ja valitse ”valokeila”! </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <br/> </p> </div> <div data-rss-type="text"> <h4> <span> TIEDOT </span> </h4> <h4> <span> <br/> </span> </h4> <p> <span> Päivämäärä ja aika </span> </p> <p> <span> 18.4.24 kello  18:00 - 20:00 </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Tapahtumaluokka: </span> </p> <p> <span> Lintuillat </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> JÄRJESTÄJÄ </span> </p> <p> <span> Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> TAPAHTUMAPAIKKA </span> </p> <p> <span> Pääkirjasto Metso </span> </p> <p> <span> Pirkankatu 2 Tampere </span> </p> <p> <span> <br/> </span> <span> <br/> </span> </p> </div> Tue, 12 Mar 2024 06:44:38 GMT https://www.pily.fi/lintuilta-varangin-niemimaan-linnut huhtikuu,lintuilta thumbnail main image https://www.pily.fi/poelloeretki-autokunnat-taeynnae-autokunnista-saattaa-loeytyae-jokusia-paikkoja <div data-rss-type="text"> <h5> <span> Teisko-Orivesi Teiskontie 60, Tampere, Suomi </span> </h5> </div> <div data-rss-type="text"> <p> <span> Pöllöretki suuntautuu alustavasti Tampereen Teisko-Orivesi suuntaan. Tarkemmasta reitistä päätetään myöhemmin. Kokoontumispaikkana retkelle on Tampereella Teiskontien Nesteen piha (Teiskontie 60) klo </span> </p> </div> Tue, 12 Mar 2024 05:35:01 GMT https://www.pily.fi/poelloeretki-autokunnat-taeynnae-autokunnista-saattaa-loeytyae-jokusia-paikkoja maaliskuu thumbnail main image https://www.pily.fi/torniopastus-sastamala-kuorsumaanjaervi <div data-rss-type="text"> <h5> <span> 20 huhtikuuta klo 9:00 - 11:00 </span> </h5> </div> <div data-rss-type="text"> <p> <span> Muuttoaikaan järvellä levähtää paljon joutsenia ja vesilintuja. Lajisto on pirkanmaalaisittain varsin monipuolinen. Tien varrella on pysäköintipaikka, josta on noin 300 metrin kävelymatka polkua ja pitkospuita pitkin järven pohjoispäässä sijaitsevalle lintutornille. Pitkokset voivat olla osin upoksissa, joten kumisaappaat ovat suositeltava varustus. Omat kiikarit kannattaa ottaa mukaan. Tornin juurella on mahdollista nauttia omista eväistä laavulla. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Kokoontuminen pysäköintipaikalla (Kakkurilammintie 138), klo 9.00. Kesto n. 2 tuntia. Oppaana Antti Virta. Tervetuloa! </span> </p> </div> <div data-rss-type="text"> <h4> <span> TIEDOT </span> </h4> <h4> <span> <br/> </span> </h4> <p> <span> Päivämäärä ja aika </span> </p> <p> <span> 20.4.24 kello  9:00 - 11:00 </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Tapahtumaluokka: </span> </p> <p> <span> Retkitapahtuma </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> JÄRJESTÄJÄ </span> </p> <p> <span> Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Sähköposti </span> </p> <p> <a href="null" target="_blank"> pily@pily.fi </a> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> TAPAHTUMAPAIKKA </span> </p> <p> <span> Kuorsumaanjärvi </span> </p> <p> <span> Kakkurilammintie 138, Sastamala </span> <span> <br/> </span> </p> </div> Mon, 11 Mar 2024 06:47:22 GMT https://www.pily.fi/torniopastus-sastamala-kuorsumaanjaervi huhtikuu,retkitapahtuma thumbnail main image https://www.pily.fi/4-6-lintukaevely-tampereella-iidesjaervellae <div data-rss-type="text"> <h5> <span> 4 kesäkuuta klo 18:00 - 20:00 </span> </h5> </div> <div data-rss-type="text"> <p> <span> Iidesjärven alueen alkukesän lintumaailmaan kuuluvat viitakerttuset, mustapääkertut, kultarinnat, satakielet ja monet muut laulutaiturit. Ensimmäiset vesilintupoikueet ovat näkyvissä. Petolinnuista voi havaita muun muassa nuolihaukan, tuulihaukan ja ruskosuohaukan. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Lähtöpaikkana on Iidesjärven länsipää (Lokintaival 7) sillan luona klo 18.00. Kävely kestää parisen tuntia. Lintukävelylle on säävaraus. Kovalla sateella tai tuulella kävely peruuntuu. Peruutustieto tulee Pily:n kotisivujen tapahtumiin. Oppaana toimii Jukka T. Helin. Kaikki lämpimästi tervetuloa! </span> </p> </div> <div data-rss-type="text"> <h4> <span> TIEDOT </span> </h4> <h4> <span> <br/> </span> </h4> <p> <span> Päivämäärä ja aika </span> </p> <p> <span> 4.6. klo 18:00 - 20:00 </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Tapahtumaluokka: </span> </p> <p> <span> Lintukävely </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> JÄRJESTÄJÄ </span> </p> <p> <span> Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Sähköposti </span> </p> <p> <a href="" target="_blank"> pily@pily.fi </a> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> TAPAHTUMAPAIKKA </span> </p> <p> <span> Iidesjärvi </span> </p> <p> <span> Lokintaival 7, Tampere </span> <span> <br/> </span> </p> </div> Sun, 10 Mar 2024 07:57:11 GMT https://www.pily.fi/4-6-lintukaevely-tampereella-iidesjaervellae kesakuu,lintukavely thumbnail main image https://www.pily.fi/9-5-lintukaevely-tampereella-iidesjaervellae <div data-rss-type="text"> <h5> <span> 9 toukokuuta klo 10:00 - 12:00 </span> </h5> </div> <div data-rss-type="text"> <p> <span> Ensimmäiset satakielet alkavat olla äänessä, laulujoutsenpari on saapunut järvelle pesimään ja kurkiparikin voi näkyä. Tule havainnoimaan luontoa aivan keskustan tuntumassa olevalle todelliselle luontokeitaalle! Lähtöpaikkana on Iidesjärven länsipää (Lokintaival 7) sillan luona klo 10.00. Lintukävelylle on säävaraus. Kovalla sateella tai tuulella kävely peruuntuu. Peruutustieto tulee Pily:n kotisivujen tapahtumiin. Oppaana toimii Jukka T. Helin. Kaikki lämpimästi tervetuloa! </span> </p> </div> <div data-rss-type="text"> <h4> <span> TIEDOT </span> </h4> <h4> <span> <br/> </span> </h4> <p> <span> Päivämäärä ja aika </span> </p> <p> <span> 9.5.24 kello  10:00 - 12:00 </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Tapahtumaluokka: </span> </p> <p> <span> Lintukävely </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> JÄRJESTÄJÄ </span> </p> <p> <span> Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Sähköposti </span> </p> <p> <a href="null" target="_blank"> pily@pily.fi </a> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> TAPAHTUMAPAIKKA </span> </p> <p> <span> Iidesjärvi </span> </p> <p> <span> Lokintaival 7, Tampere </span> <span> <br/> </span> </p> </div> Sun, 10 Mar 2024 07:31:28 GMT https://www.pily.fi/9-5-lintukaevely-tampereella-iidesjaervellae toukokuu,lintukavely thumbnail main image https://www.pily.fi/20-4-lintutarkkailua-nokian-alasenlahdella <div data-rss-type="text"> <h5> <span> 20 huhtikuuta klo 10:00 - 12:00 </span> </h5> </div> <div data-rss-type="text"> <p> <span> Tarkkailemme muuttavia ja paikallisia lintuja hyvällä lintupaikalla. Huhtikuussa paikalla näkee jo monipuolisesti muuttolintuja. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Kokoontuminen klo 10.00 punaisen ladon lähellä (Lukkilantie 65). Huomioi parkkeeraus osoitteeseen Taivalkunnantie 712. Lopuksi kävelemme Vehkoperän parkkipaikalle. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Tapahtuman järjestää Nokian Lintukoulu ja Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys. Oppaina Jarmo Koivisto (p. 0400 838 457), Timo Syrjä ja Pilyn aktiivit lintuharrastajat. Tervetuloa! </span> </p> </div> <div data-rss-type="text"> <h4> <span> TIEDOT </span> </h4> <h4> <span> <br/> </span> </h4> <p> <span> Päivämäärä ja aika </span> </p> <p> <span> 20.4.24 kello  10:00 - 12:00 </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Tapahtumaluokka: </span> </p> <p> <span> Retkitapahtuma </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> JÄRJESTÄJÄ </span> </p> <p> <span> Nokian lintukoulu </span> </p> <p> <span> Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> TAPAHTUMAPAIKKA </span> </p> <p> <span> Alasenlahti </span> </p> <p> <span> Lukkilantie 65 Nokia </span> <span> <br/> </span> </p> </div> Sun, 10 Mar 2024 07:11:23 GMT https://www.pily.fi/20-4-lintutarkkailua-nokian-alasenlahdella huhtikuu,retkitapahtuma thumbnail main image https://www.pily.fi/11-5-lintukaevely-orivesi-pappilanniemi <div data-rss-type="text"> <h5> <span> 11 toukokuuta klo 8:00 - 11:00 </span> </h5> </div> <div data-rss-type="text"> <p> <span> Kävelyllä tarkkaillaan kevään muuttolintuja linturikkaan Pappilanniemen ympäristössä. Tilaisuus on kaikille avoin. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Kokoontuminen (Satamaranta 144) parkkipaikalla, klo 8.00. Vetäjinä Kari Salo ja Eila Smolander. Tervetuloa mukaan! </span> </p> </div> <div data-rss-type="text"> <h4> <span> TIEDOT </span> </h4> <h4> <span> <br/> </span> </h4> <p> <span> Päivämäärä ja aika </span> </p> <p> <span> 11.5.24 kello  8:00 - 11:00 </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Tapahtumaluokka: </span> </p> <p> <span> Lintukävely </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> JÄRJESTÄJÄ </span> </p> <p> <span> Oriveden seudun luonnonsuojeluyhdistys </span> </p> <p> <span> Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Sähköposti </span> </p> <p> <a href="" target="_blank"> pily@pily.fi </a> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> TAPAHTUMAPAIKKA </span> </p> <p> <span> Pappilanniemi </span> </p> <p> <span> Satamaranta 144, Orivesi </span> <span> <br/> </span> </p> </div> Sat, 09 Mar 2024 07:33:18 GMT https://www.pily.fi/11-5-lintukaevely-orivesi-pappilanniemi toukokuu,lintukavely thumbnail main image https://www.pily.fi/21-4-lintukaevely-tampereella-iidesjaervellae <div data-rss-type="text"> <h5> <span> 21 huhtikuuta klo 10:00 - 12:00 </span> </h5> </div> <div data-rss-type="text"> <p> <span> Keväisen Iidesjärven linnustoon kuuluu monipuolinen vesilinnusto, jota voi tarkkailla läheltäkin, etenkin jos jäätilanne on suotuisa. Lähtöpaikkana on Iidesjärven länsipää (Lokintaival 7) sillan luona klo 10.00. Kävely sopii hyvin lintuharrastuksen alkutaipaleella oleville ja perheille sekä 100 linnun keräilijöille. Lintukävelylle on säävaraus. Kovalla sateella tai tuulella kävely peruuntuu. Peruutuksesta tulee tieto Pily:n kotisivuille tapahtumiin. Lintukävelyn vetäjänä toimii Jukka T. Helin. Tervetuloa! </span> </p> </div> <div data-rss-type="text"> <h4> <span> TIEDOT </span> </h4> <h4> <span> <br/> </span> </h4> <p> <span> Päivämäärä ja aika </span> </p> <p> <span> 21.4.24 kello  10:00 - 12:00 </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Tapahtumaluokka: </span> </p> <p> <span> Lintukävely </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> JÄRJESTÄJÄ </span> </p> <p> <span> Nokian lintukoulu </span> </p> <p> <span> Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Sähköposti </span> </p> <p> <a href="null" target="_blank"> pily@pily.fi </a> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> TAPAHTUMAPAIKKA </span> </p> <p> <span> Iidesjärvi </span> </p> <p> <span> Lokintaival 7 Tampere </span> <span> <br/> </span> </p> </div> Sat, 09 Mar 2024 07:14:06 GMT https://www.pily.fi/21-4-lintukaevely-tampereella-iidesjaervellae huhtikuu,lintukavely thumbnail main image https://www.pily.fi/7-6-yoelaulajaretki-oriveden-hyville-yoelaulajapaikoille <div data-rss-type="text"> <h5> <span> 7 kesäkuuta klo 22:30 - 8 kesäkuuta klo 1:30 </span> </h5> </div> <div data-rss-type="text"> <p> <span> Tervetuloa suviyöhön kuuntelemaan yölaulajien huikeaa äänimaailmaa! Kokoontuminen Latokartanontien junaseisake parkkipaikka (Latokartanontie 30), klo 22.30. Lähtö omilla autoilla. Autottomat yritetään sovittaa paikalla oleviin autoihin. Linturetkelle on säävaraus. Kovalla sateella tai tuulella retki peruuntuu. Peruutustieto tulee Pily:n kotisivujen tapahtumiin. Vetäjinä Jukka T. Helin ja Eila Smolander. Retki avoin kaikille! </span> </p> </div> <div data-rss-type="text"> <h4> <span> TIEDOT </span> </h4> <h4> <span> <br/> </span> </h4> <p> <span> Päivämäärä ja aika </span> </p> <p> <span> 7.6. klo 22:30 - 8.6. klo 1:30 </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Tapahtumaluokka: </span> </p> <p> <span> Retkitapahtuma </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> JÄRJESTÄJÄ </span> </p> <p> <span> Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Sähköposti </span> </p> <p> <a href="null" target="_blank"> pily@pily.fi </a> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> TAPAHTUMAPAIKKA </span> </p> <p> <span> Orivesi, junaseisake </span> </p> <p> <span> Latokartanontie 30  Orivesi </span> <span> <br/> </span> </p> </div> Fri, 08 Mar 2024 08:00:25 GMT https://www.pily.fi/7-6-yoelaulajaretki-oriveden-hyville-yoelaulajapaikoille kesakuu,retkitapahtuma thumbnail main image https://www.pily.fi/27-4-tornitapahtuma-orivedellae-kotamaeen-tornilla <div data-rss-type="text"> <h5> <span> 27 huhtikuuta klo 9:00 - 13:00 </span> </h5> </div> <div data-rss-type="text"> <p> <span> Kävellään lintuja havainnoiden tornille ja bongataan vesi- ja rantalintuja luhdalta. Tornin tulipaikalla voi evästellä kiireettömästi. Kaikille avoin tilaisuus. </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Kokoontuminen Rönnin parkkipaikalla (Eräjärventie 946), klo 9.00. Vetäjinä Kari Salo ja Eila Smolander. Lämpimästi tervetuloa! </span> </p> </div> <div data-rss-type="text"> <h4> <span> TIEDOT </span> </h4> <h4> <span> <br/> </span> </h4> <p> <span> Päivämäärä ja aika </span> </p> <p> <span> 27.4.24 kello 9:00 - 13:00 </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Tapahtumaluokka: </span> </p> <p> <span> Retkitapahtuma </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> JÄRJESTÄJÄ </span> </p> <p> <span> Oriveden seudun luonnonsuojeluyhdistys </span> </p> <p> <span> Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> TAPAHTUMAPAIKKA </span> </p> <p> <span> Kotamäen lintutorni </span> </p> <p> <span> Eräjärventie 946, Orivesi </span> <span> <br/> </span> </p> </div> Fri, 08 Mar 2024 07:16:41 GMT https://www.pily.fi/27-4-tornitapahtuma-orivedellae-kotamaeen-tornilla huhtikuu,retkitapahtuma thumbnail main image https://www.pily.fi/pirkanmaan-kierros <div data-rss-type="text"> <h5> <span> 30. huhtikuuta klo 6:00–15:00 </span> </h5> </div> <div data-rss-type="text"> <p> <span> Pilyn keväisellä, perinteisellä bussiretkellä maakunnan parhaille lintupaikoille katsellaan ja kuunnellaan kevään lintuja asiantuntevan opastuksen johdattamana. Luvassa monipuolisesti lintuhavaintoja kevään johdosta. Retkellä voidaan nähdä myös todellisia harvinaisuuksia, retkellä on havaittu mm. punapäänarsku, jalohaikara ja amerikanhaapana. Kevät on aina tuohon aikaan yllätyksellinen! </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Lähtö Tampereen linja-autoasemalta (Hatanpään valtatie 7), paluu noin klo 15. Kyytiin pääsee myös Lielahden Löytötexin pihasta (Harjuntausta 4). Varaa paikkasi heti, jotta et jää ilman! Hinta 15 euroa jäsenille, 20 euroa muille. Alle 20-vuotiaille retki on ilmainen! Oppaana Valtteri Rosenberg ja Niklas Paulaniemi Ilmoittautumiset lomakkeella jolle pääset alta löytyvää painiketta napsauttamalla. Nähdään vappuaattona! </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> </div> <div data-rss-type="text"> <h4> <span> TIEDOT </span> </h4> <h4> <span> <br/> </span> </h4> <p> <span> Päivämäärä ja aika </span> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> 30.4.2024 klo 6:00–15:00 </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Järjestäjä </span> </p> <p> <span> Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Lähtöpaikka </span> </p> <p> <span> <span> Tampereen linja-autoasema </span> </span> </p> <p> <span> tai Lielahden Löytötex </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Sähköposti </span> </p> <p> <span> pily@pily.fi </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> </div> Thu, 07 Mar 2024 10:07:01 GMT https://www.pily.fi/pirkanmaan-kierros huhtikuu,tapahtumakalenteri thumbnail main image https://www.pily.fi/11-5-lintukaevely-kihnioen-kaeskyvuorella <div data-rss-type="text"> <h5> <span> 11 toukokuuta klo 9:00 - 12:00 </span> </h5> </div> <div data-rss-type="text"> <p> <span> Käymme ensin tutustumassa Käskylamminnevan rantaan, jossa on mahdollista havaita mm. kapustarintoja tai myöhään hereillä oleva riekko. Alue on soistuvaa mäntymetsää, tikkojen ja käpylintujen suosiossa. Tulemme parkkipaikan kautta takaisin ja jatkamme Käskyvuoren näkötornille. Lajisto on metsälajistoa ja viime vuonna alueelta varmistui mm. tilhen pesintä. Käskyvuoren tornista on hyvät mahdollisuudet nähdä isoja petolintuja. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Retken ensimmäisellä osuudella kävellään kelkkauraa pitkin, jossa ei ole valmista polkua. Suosittelemme kumisaappaita tälle osuudelle. Kävelyä kertyy noin kolme kilometriä ja viimeinen osuus parkkipaikalta näkötornille on esteetön. Näkötornilla on keittokatos ja kota, joissa on mahdollista paistaa makkaraa. Käskyvuoren alue on osa Lauhavuori-Hämeenkangas Unesco Global Geoparkia. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Kokoontuminen Kihniön Käskyvuoren parkkipaikalla ( Käskyvuorentie 347 tai koordinaatit 62.308959, 23.125308 ), klo 9.00. Oppaina Tuija Palonen ja Jukka T. Helin Pily:stä. Tervetuloa mukaan! </span> </p> </div> <div data-rss-type="text"> <h4> <span> TIEDOT </span> </h4> <h4> <span> <br/> </span> </h4> <p> <span> Päivämäärä ja aika </span> </p> <p> <span> 11.5.24 kello  9:00 - 12:00 </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Tapahtumaluokka: </span> </p> <p> <span> Lintukävely </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> JÄRJESTÄJÄ </span> </p> <p> <span> Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Sähköposti </span> </p> <p> <a href="null" target="_blank"> pily@pily.fi </a> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> TAPAHTUMAPAIKKA </span> </p> <p> <span> Käskyvuori </span> </p> <p> <span> Käskyvuorentie 347, Kihniö </span> <span> <br/> </span> </p> </div> Thu, 07 Mar 2024 07:36:40 GMT https://www.pily.fi/11-5-lintukaevely-kihnioen-kaeskyvuorella toukokuu,lintukavely thumbnail main image https://www.pily.fi/28-4-fotofennican-ja-pilyn-esittelytapahtuma-ja-lintukaevely-tampereella-hatanpaeaellae <div data-rss-type="text"> <h5> <span> 28 huhtikuuta klo 10:00 - 14:00 </span> </h5> </div> <div data-rss-type="text"> <p> <span> Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys järjestää Tampereella Kahvila Arboretum Cafella (Hatanpään puistokuja 2) esittelytapahtuman, jossa esitellään yhdistyksen toimintaa ja mukana on myös FotoFennican tuotteiden esittelyä, jossa voi tutustua myynnissä oleviin lintuharrastus tuotteisiin mm. kiikareihin, kaukoputkiin ja niiden lisätarvikkeisiin. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Pilyn järjestämä lintukävely alkaa klo 10.00 Hatanpään soutukeskuksen (Hatanpäänkatu 6) pihasta. Kävelyn vetäjänä Olavi Kalkko ja Ismo Nokelainen. Kävely kestää parisen tuntia, jonka jälkeen on vielä aikaa tutustua FotoFennican tuotteisiin Kahvila Arboretum Cafella. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Pilyn esittelypisteessä on myynnissä kirjoja ja tietenkin tietoa Pilyn toiminnasta. Paikalle pääsee hyvin julkisilla kulkuneuvoilla. Henkilöautolla saapuessa sairaalan piha-alueilta löytyy jonkin verran kiekkopaikkoja ja alueella on myös maksullisia paikkoja. Kaikki lämpimästi tervetuloa! </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> MAHDOLLISIA TÄYDENNYKSIÄ ja TARKENNUKSIA TULOSSA! </span> </p> </div> <div data-rss-type="text"> <h4> <span> TIEDOT </span> </h4> <h4> <span> <br/> </span> </h4> <p> <span> Päivämäärä ja aika </span> </p> <p> <span> 28.4.24 kello 10:00 - 14:00 </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Tapahtumaluokka: </span> </p> <p> <span> Lintukävely </span> </p> <p> <span> Esittelytapahtuma </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> JÄRJESTÄJÄ </span> </p> <p> <span> FotoFennica </span> </p> <p> <span> Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> TAPAHTUMAPAIKKA </span> </p> <p> <span> Kahvila Arboretum Cafe </span> </p> <p> <span> Hatanpään puistokuja 2, Tampere </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> </div> Thu, 07 Mar 2024 07:19:30 GMT https://www.pily.fi/28-4-fotofennican-ja-pilyn-esittelytapahtuma-ja-lintukaevely-tampereella-hatanpaeaellae huhtikuu,lintukavely,esittelytapahtuma thumbnail main image https://www.pily.fi/9-6-lintukaevely-tampereella-pappilan-sikosuolla <div data-rss-type="text"> <h5> <span> 9 kesäkuuta klo 9:00 - 11:00 </span> </h5> </div> <div data-rss-type="text"> <p> <span> Alkukesän lintukävely Pappilan Sikosuon lehtomaiselle alueelle kuuntelemaan lehtolintujen kuoroa. Mustapääkertut, kultarinnat, sirittäjät, lehtokertut, satakielet ja muut linnut laulavat hivelevässä sekakuorossa. Tule mukaan kuuntelemaan lintujen konserttia! </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Lähtöpaikkana Sikosuonkadun pää (Sikosuonkatu 3), josta lähtee kävelytie Sikosuolle, klo 9.00. Kävely kestää parisen tuntia. Kovalla tuulella tai sateella kävelyä ei pidetä. Peruutuksesta ilmoitetaan Pily:n kotisivujen tapahtumissa. Oppaana Jukka T. Helin. Kaikki lämpimästi tervetuloa! </span> </p> </div> <div data-rss-type="text"> <h4> <span> TIEDOT </span> </h4> <h4> <span> <br/> </span> </h4> <p> <span> Päivämäärä ja aika </span> </p> <p> <span> 9.6. klo 9:00 - 11:00 </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Tapahtumaluokka: </span> </p> <p> <span> Lintukävely </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> JÄRJESTÄJÄ </span> </p> <p> <span> Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Sähköposti </span> </p> <p> <a href="" target="_blank"> pily@pily.fi </a> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> TAPAHTUMAPAIKKA </span> </p> <p> <span> Pappilan Sikosuo </span> </p> <p> <span> Sikosuonkatu 3, Tampere </span> <span> <br/> </span> </p> </div> Wed, 06 Mar 2024 08:02:42 GMT https://www.pily.fi/9-6-lintukaevely-tampereella-pappilan-sikosuolla kesakuu,lintukavely thumbnail main image https://www.pily.fi/14-5-lintukaevely-tampereella-iidesjaervellae <div data-rss-type="text"> <h5> <span> 14 toukokuuta klo 18:00 - 20:00 </span> </h5> </div> <div data-rss-type="text"> <p> <span> Iidesjärvessä uiskentelee ja pesii monipuolinen vesilinnusto. Nokikanan pesimäkanta on vahva. Tavallisten vesilintulajien joukosta voi löytää punasotkan, lapasorsan tai heinätavin sekä harmaasorsan. Iidesjärven ranta-alueella voi kuulla monipuolisen laululintujen kuoron. Nuolihaukka pyrähtää silloin tällöin saalistuslennollaan järven yllä. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Lähtöpaikkana on Iidesjärven länsipää (Lokintaival 7) sillan luona klo 18.00. Lintukävelylle on säävaraus. Kovalla sateella tai tuulella kävely peruuntuu. Peruutustieto tulee Pily:n kotisivujen tapahtumiin. Oppaana toimii Jukka T. Helin. Kaikki lämpimästi tervetuloa! </span> </p> </div> <div data-rss-type="text"> <h4> <span> TIEDOT </span> </h4> <h4> <span> <br/> </span> </h4> <p> <span> Päivämäärä ja aika </span> </p> <p> <span> 14.5.24 kello  18:00 - 20:00 </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Tapahtumaluokka: </span> </p> <p> <span> Lintukävely </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> JÄRJESTÄJÄ </span> </p> <p> <span> Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Sähköposti </span> </p> <p> <a href="" target="_blank"> pily@pily.fi </a> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> TAPAHTUMAPAIKKA </span> </p> <p> <span> Iidesjärvi </span> </p> <p> <span> Lokintaival 7, Tampere </span> <span> <br/> </span> </p> </div> Wed, 06 Mar 2024 07:40:55 GMT https://www.pily.fi/14-5-lintukaevely-tampereella-iidesjaervellae toukokuu,lintukavely thumbnail main image https://www.pily.fi/29-4-lintukaevely-kangasala-kirkkojaervi <div data-rss-type="text"> <h5> <span> 29 huhtikuuta klo 18:00 - 20:30 </span> </h5> </div> <div data-rss-type="text"> <p> <span> Lintutarkkailuretki suuntautuu Kirkkojärven pohjoisrannan pitkoksia pitkin lintutornille ja rantaluhtaa myötäillen Rantakoiviston laavun kautta takaisin lähtöpaikalle. Kaikille avoin tilaisuus. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Kokoontuminen Tredun parkkipaikka (Finnentie 39), klo 18.00. Vetäjinä Marjo Toivonen ja Eila Smolander. Lämpimästi tervetuloa lintuharrastuksen pariin! </span> </p> </div> <div data-rss-type="text"> <h4> <span> TIEDOT </span> </h4> <h4> <span> <br/> </span> </h4> <p> <span> Päivämäärä ja aika </span> </p> <p> <span> 29.4.24 kello 18:00 - 20:30 </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Tapahtumaluokka: </span> </p> <p> <span> Lintukävely </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> JÄRJESTÄJÄ </span> </p> <p> <span> Kangasalan Latu </span> </p> <p> <span> Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> TAPAHTUMAPAIKKA </span> </p> <p> <span> Finnentie 39, Kangasala </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> </div> Wed, 06 Mar 2024 07:21:44 GMT https://www.pily.fi/29-4-lintukaevely-kangasala-kirkkojaervi huhtikuu,lintukavely thumbnail main image https://www.pily.fi/25-5-lintutarkkailua-nokian-pitkaenniemen-luontolavalla-ja-rajalan-optiikkaesittelyae <div data-rss-type="text"> <h5> <span> 25 toukokuuta klo 11:00 - 13:00 </span> </h5> </div> <div data-rss-type="text"> <p> <span> Paikallisten ja muutolla olevien lintujen tarkkailua Markluhdanlahden luontolavalta. Kaikille avoin tapahtuma ja erityisesti myös perheille ja lapsille soveltuva. Ota mukaan oma kiikari. Ei etukäteistä ilmoittautumista. </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Kokoontuminen Markluhdanlahden luontolavalla klo 11.00. Autot voi jättää Pitkänniemen sairaalan parkkipaikoille, josta kävellen kohti lammasaitausta ja niemessä olevaa luontolavaa. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Tarkempi Markluhdanlahden esittely, tornille meno-ohjeet ja parkkipaikat: https://visitnokia.fi/kohteet/markluhdanlahden-luontolava/ </span> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Oppaana Anne Viitalaakso (p. 045 888 3720). Tervetuloa! </span> </p> </div> <div data-rss-type="text"> <h4> <span> TIEDOT </span> </h4> <h4> <span> <br/> </span> </h4> <p> <span> Päivämäärä ja aika </span> </p> <p> <span> 25.5.24 kello  11:00 - 13:00 </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Tapahtumaluokka: </span> </p> <p> <span> Lintukävely <br/> Esittelytapahtuma </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> JÄRJESTÄJÄ </span> </p> <p> <span> Nokian lintukoulu <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> TAPAHTUMAPAIKKA </span> </p> <p> <span> <span> Pitkäniemi <br/> Markluhdanlahti, </span> </span> <span> Nokia </span> <span> <br/> </span> </p> </div> Tue, 05 Mar 2024 07:44:23 GMT https://www.pily.fi/25-5-lintutarkkailua-nokian-pitkaenniemen-luontolavalla-ja-rajalan-optiikkaesittelyae toukokuu,lintukavely,esittelytapahtuma thumbnail main image https://www.pily.fi/27-5-lintukaevely-kangasala-taivallampi <div data-rss-type="text"> <h5> <span> 27 toukokuuta klo 18:00 - 20:30 </span> </h5> </div> <div data-rss-type="text"> <p> <span> Retki suuntautuu pitkoksia pitkin lehtomaisen ympäristön lintuja havainnoiden Taivallammelle. Linturikkaan vesialueen (Lintuvesien suojelualueen) helmenä alueella on Pilyn Lintuasema, jonka sijainnin merkityksen aistii alueella kulkiessa. Lintukävely on avoin kaikille. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Kokoontuminen (Kylä-Akkulantie 73), klo 18.00. Vetäjinä Marjo Toivonen ja Eila Smolander. Tervetuloa retkeilemään kultarinnan kehtoon! </span> </p> </div> <div data-rss-type="text"> <h4> <span> TIEDOT </span> </h4> <h4> <span> <br/> </span> </h4> <p> <span> Päivämäärä ja aika </span> </p> <p> <span> 27.5.24 kello  18:00 - 20:30 </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Tapahtumaluokka: </span> </p> <p> <span> Lintukävely <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> JÄRJESTÄJÄ </span> </p> <p> <span> Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry </span> </p> <p> <span> Kangasalan Latu </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> TAPAHTUMAPAIKKA </span> </p> <p> <span> Taivallampi </span> </p> <p> <span> Kylä-Akkulantie 73, Kangasala </span> <span> <br/> </span> </p> </div> Mon, 04 Mar 2024 07:48:40 GMT https://www.pily.fi/27-5-lintukaevely-kangasala-taivallampi toukokuu,lintukavely thumbnail main image https://www.pily.fi/saeaentoemaeaeraeinen-kevaetkokous <div data-rss-type="text"> <h5> <span> 21 maaliskuuta klo 18:00 - 20:00 </span> </h5> </div> <div data-rss-type="text"> <p> <span> Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen sääntömääräisessä kevätkokouksessa käydään läpi ja hyväksytään toimintakertomus ja tilinpäätös edelliseltä vuodelta sekä myönnetään hallitukselle vastuuvapaus. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Kevätkokous pidetään Pääkirjasto Metson Lehmus-salissa klo 18:00. Lämpimästi tervetuloa! </span> </p> </div> <div data-rss-type="text"> <h4> <span> TIEDOT </span> </h4> <h4> <span> <br/> </span> </h4> <p> <span> Päivämäärä ja aika </span> </p> <p> <span> 21.3.24 kello  18:00 - 20:00 </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Tapahtumaluokka: </span> </p> <p> <span> Yhdistyksen sääntömääräinen kokous </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> JÄRJESTÄJÄ </span> </p> <p> <span> Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Sähköposti </span> </p> <p> <a href="mailto:pily@pily.fi"> pily@pily.fi </a> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> TAPAHTUMAPAIKKA </span> </p> <p> <span> Pääkirjasto Metso </span> </p> <p> <span> Pirkankatu 2 </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> </div> Mon, 04 Mar 2024 05:39:20 GMT https://www.pily.fi/saeaentoemaeaeraeinen-kevaetkokous maaliskuu,yhdistyksen sääntömääräinen kokous thumbnail main image https://www.pily.fi/perinteinen-talvipihapinnakisa-pirkanmaalla-1-12-2023-29-2-2024 <div data-rss-type="text"> <h6> <span> joulukuu, 2023 klo 0:00 - 29, helmikuu, 2024 klo 23:30 </span> </h6> <h6> <span> <br/> </span> </h6> <p> <span> Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen toimialueella järjestetään perinteeksi muodostunut jo 19. perättäinen talvipinnakisa. </span> </p> <p> <span>   </span> </p> <p> <span> Tavoitteena on havaita omalta, lainatulta, vuokratulta tai muutoin haltuun saadulta tontilta, kerrostalon parvekkeelta, pihalta, mökkitontilta tai muulta vastaavalta paikalta mahdollisimman monta eri lintulajia siten, että havainto tehdään kyseisellä paikalta seisten, maaten, käsin seisoen tms. asennossa kyseisenä kilpailuaikana. Voittaja saa kunniaa, muut myös raikasta ilmaa. </span> </p> <p> <span>   </span> </p> <p> <span> Kisaan voit rekisteröityä osoitteessa  </span> <a href="http://www.arkisto-pily.fi/Pinnakisat" target="_blank"> www.arkisto-pily.fi/Pinnakisat </a> <span> . Jos olet jo rekisteröitynyt johonkin aikaisempaan kisaan ( ekopinna, talvipihapinna ) ei uutta rekisteröitymistä tarvita. Rekisteröitymisen jälkeen voit ilmoittautua talvipihapinnakisaan klikkaamalla osallistu. </span> </p> <p> <span>   </span> </p> <p> <span> Voit osallistua useammalla osoitteella täyttämällä osallistumistiedot tallentamisen jälkeen uudestaan, kunhan vaihdat kotipesä/paikkakuntaan osoitetiedot. Ilmoita osoite sillä tarkkuudella kuin haluat julkaista sen netissä. Ongelmatapauksissa ota yhteyttä Tuijaan, email  </span> <a href="http://www.arkisto-pily.fi/Pinnakisat" target="_blank"> tuija.m.palonen@gmail.com </a> <span>  . </span> </p> <p> <span>   </span> </p> <p> <span> Kilometri, retkeilytunti tai sponde kentästä ei talvipihapinnakisassa tarvitse välittää, ne eivät vaikuta tulokseen. </span> </p> <p> <span>   </span> </p> <p> <a href="http://www.arkisto-pily.fi/Pinnakisat/" target="_blank"> http://www.arkisto-pily.fi/Pinnakisat/ </a> <span>  – sivulle voi tuloksia ilmoittaa kisan edetessä, ja yleisöllä on myös mahdollisuus seurata kisaa sivuilta! </span> <span> <br/> </span> </p> </div> <div> <img src="https://de.cdn-website.com/07d1a8d4f01e4c91bd61cfb94a34c5bb/dms3rep/multi/325-2c332442.jpg" alt=""/> </div> <div> <img src="https://de.cdn-website.com/07d1a8d4f01e4c91bd61cfb94a34c5bb/dms3rep/multi/434-1c69d87b.jpg" alt=""/> </div> Tue, 16 Jan 2024 10:33:32 GMT https://www.pily.fi/perinteinen-talvipihapinnakisa-pirkanmaalla-1-12-2023-29-2-2024 tapahtumakalenteri thumbnail main image https://www.pily.fi/pily-n-mielipide-sastamalan-kaermekallion-tuulivoimahankkeen-yva-ohjelmasta-14-12-2023 <div data-rss-type="text"> <p> <span> Linnustoselvitysten laatimisen tehokkuudessa on suuria puutteita. Puutteet pitää korjata täydentävillä laskennoilla ja havainnoinnilla. </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Hankealueella ja sen läheisyydessä kulkee kurkien keväinen ja syksyinen valtakunnallinen päämuuttoreitti. Lisäksi alueelle sijoittuu merikotkien keväinen valtakunnallinen päämuuttoreitti. Hankealueen koillisosassa osittain hankealueella on Iso-Yyrin avosuoalue, joka on mukana soidensuojelun täydennyskehotuksessa. Tämäntyyppisten suoalueiden linnuston ja muun suoluonnon häiriöttömyyden turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää varsinkin Pirkanmaalla, jossa luonnontilaiset suot ovat nopeaa vauhtia kadonneet. </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Mielipide on kokonaisuudessan luettavissa </span> <a href="https://www.pily.fi/wp-content/uploads/Karmekallio-Sastamala.pdf" target="_blank">   </a> <a href="https://de.cdn-website.com/07d1a8d4f01e4c91bd61cfb94a34c5bb/files/uploaded/Karmekallio-Sastamala.pdf" target="_blank"> täältä. </a> </p> </div> Tue, 19 Dec 2023 12:17:03 GMT https://www.pily.fi/pily-n-mielipide-sastamalan-kaermekallion-tuulivoimahankkeen-yva-ohjelmasta-14-12-2023 kannanotto thumbnail main image https://www.pily.fi/pily-n-mielipide-koskien-ruoveden-murskemaen-tuulivoimahankkeen-yva-selostusta-14-12-2023 Pily:n mielipide koskien Ruoveden Murskemäen tuulivoimahankkeen YVA-selostusta 14.12.2023. <div data-rss-type="text"> <p> <span> Murskemäen tuulivoima-alue sijoittuu kurjen, laulujoutsenen ja merikotkan valtakunnalliselle päämuuttoreitille. Myös hanhia muuttaa alueella nykyisin lukuisasti. Tuulivoima-alueen  lähituntumassa on hyvin merkittäviä lintujen levähtämis- ja ruokailualueita. Tuulivoimaloiden </span> </p> <p> <span> korkeus on enintään 300 metriä. Korkeat tuulivoimalat vahvistavat linnustolle koituvia haittoja. Tuulivoimala-alue saattaa vaikuttaa kaakkurin, kehrääjän, huuhkajan, metson ja teeren katoamisen alueen pesimälajistosta. Arviointiselostuksen mukaan kaakkuriin, kehrääjään, huuhkajaan, metsoon ja teereen häiriövaikutus on keskisuuri kielteinen. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Linnustoselvitykset tulee laatia tämäntyyppisellä linnuille tärkeällä alueella kattavasti ja siten, ettäniiden luotettavuus voidaan todeta. Murskemäen tuulivoimahankkeen linnustoselvityksissä on kuitenkin siinä määrin puutteellisuuksia, että ne eivät anna riittävän luotettavaa kuvaa hankealueen ja hankealueen linnuston käyttäytymisestä, määrästä eikä lentoreiteistä. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ei kannata Murskemäen tuulivoimahanketta lintujen tärkeälle päämuuttoreitille ja merkittävien ruokailu- levähtämisalueiden välittömään läheisyyteen –varsinkaan, kun linnustoselvitykset ovat liian puutteelliset. Varovaisuusperiaate, jota tulee entistäenemmän painottaa. johtaa osaltaan samaan lopputulokseen. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> MIelipide kokonaisuudessaan on luettavissa </span> </span> <a href="https://de.cdn-website.com/07d1a8d4f01e4c91bd61cfb94a34c5bb/files/uploaded/Murskemaki-lausunto-YVA-selostus-2.pdf" target="_blank"> täältä </a> </p> <p> <br/> </p> </div> Tue, 19 Dec 2023 08:15:28 GMT https://www.pily.fi/pily-n-mielipide-koskien-ruoveden-murskemaen-tuulivoimahankkeen-yva-selostusta-14-12-2023 kannanotto thumbnail main image https://www.pily.fi/pily-n-mielipide-maentykankaan-tuulivoimahankkeen-yva-ohjelmasta-14-9-2023 <div data-rss-type="text"> <p> <span> <span> PIRELY/714/2023 </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Hankkeen kuvauksessa todetaan seuraavaa: </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> ”ABO Wind Oy suunnittelee Parkanon ja Kurikan kaupunkien alueille Mäntykankaan tuulivoimapuistoa. Hankealueen pinta-ala on noin 1 300 ha. Hankealueelta on etäisyyttä Parkanon keskustaan noin 25 km ja Kurikan keskustaan noin 40 km. Kihniön keskusta sijaitsee noin 14,5 km etäisyydellä hankealueesta kaakkoon ja Karvian keskusta noin 17,5 km etäisyydellä lounaaseen. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Hankealueelle on tarkoitus rakentaa enimmillään 9 tuulivoimalaa. Suunniteltujen tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus on enintään 320 metriä ja yksikköteho 7–10 MW. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Sähkönsiirron osalta hankealue on alustavasti suunniteltu liitettävän Fingrid Oyj:n uuteen voimajohtoon Karvia-Parkano välillä tai Fingrid Oyj:n uudelle Parkanon sähköasemalle. Tarkemmat sähkönsiirron ratkaisut selviävät suunnittelun edetessä.” </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan raja-alueelle on suunnitteilla tuulivoimala-alueiden keskittymä. Jos otetaan 20 kilometrin etäisyys nyt käsiteltävänä olevasta Mäntykankaan tuulivoimalahankkeesta, niin suunnitteilla, rakenteilla tai jo tuotannossa on 9 muuta tuulivoima-aluetta (sisältäen 106 tuulivoimalaa). Keskittymä uhkaisi toteutuessaan kokonaisuudessaan merkittävästi alueen monipuolista luontoa ja linnustoa. Tuolla Luoteisja Pohjois-Pirkanmaan alueella pesii valtakunnallisestikin tuntuvasti vähentynyt kosteikkolajisto. Lisäksi alueella on riekon (VU) ja maakotkan (VU) pesimäalueen eteläraja Suomessa. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Lähialueiden tuulivoimahanketiedoista näyttää puuttuvan Kurikan puolelle kaavailtu Ruohoinenmäen tuulivoimahanke. Ruohoinenmäkeen tulisi 7 tuulivoimalaa, joiden korkeus olisi enintään 250 metriä. Ruohoinenmäki yhdessä Jäkäläkankaan ja Mäntykankaan tuulivoima-alueiden yhteisvaikutusten kanssa aiheuttaisi haittavaikutuksia, jotka kohdistuvat muun muassa hankealueilla ja hankealueiden ympäristössä esiintyvän Metsähallituksen suojelulajin reviireihin vaarantaen lajin säilymisen ja lajin kannan vahvistumisen alueella. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Hankealueelle sijoittuu MAALI-alue Särkineva. Tämän lisäksi hankealueen lähistöllä ovat seuraavat MAALI-alueet: Iso-Kivijärvi, Lähdetneva jaLylyneva- Iso Ristineva. Pelkästään useiden MAALI-alueiden määrittäminen tälle Pirkanmaan alueelle osoittaa alueen tärkeyttä linnuston ja monipuolisen luonnon kannalta. Monipuolisen luonnon heikentäminen tai hävittäminen sekä tuulivoimaloiden haitalliset linnustovaikutukset uhkaavat vakavasti monipuolisen ja uhanalaisen linnuston säilymistä ja olemassaolon edistämistä. Uhka korostuu merkittävästi, jos otetaan huomioon 20 kilometrin säteellä Mäntykankaasta olevien hankkeiden yhteisvaikutukset. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Virallisen ohjeistuksen mukaan linnustoselvitykset tulee tuulivoimahankkeissa tehdä seuraavasti (Linnustovaikutusten arviointi tuulivoimarakentamisessa 2016):” https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75407/SY_6_2016.pdf? sequence=1&amp;isAllowed=y </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Kappale 3. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> 1) Maalinnuston kartoitusmenetelmän mukaiset pesimälinnustokartoitukset sekä meri- että maa-alueilla tehdään toukokuun alun ja kesäkuun lopun välisenä aikana riippuen siitä, onko alue Etelä- vai Pohjois-Suomessa. Kartoitusalueen laajuuden määrittelyn tulee perustua kartoitusmenetelmän tuntevan asiantuntijan arvioon. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> 2) Pesivän ja lepäilevän linnuston lentoaktiivisuuden havainnointia tulee tehdä pesimä-, kevät- ja syysmuuttokausina vähintään kymmenen päivän ajan siten, että edellä mainitut alueelliset ja lajikohtaiset erityispiirteet tulevat huomioiduksi. Erityistä huomiota on kiinnitettävä lintujen säännöllisesti käyttämien lentoreittien ja lentokorkeuksien sekä petolintujen suosimien kaartelupaikkojen selvittämiseen. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> 3) Havainnointipiste tai -pisteet tulee valita niin, että niiltä käsin on havainnoitavissa koko suunniteltu tuulivoima-alue. Koska eri lajiryhmien muutot tapahtuvat ajallisesti hyvinkin eri aikoina, kattavan kokonaiskuvan saamiseksi ja eri sääolosuhteiden huomioimiseksi kevätmuuton seurantaa on syytä tehdä maalis-toukokuussa Etelä-Suomessa vähintään 30 päivän ajan ja Pohjois-Suomessa vähintään 20 päivän ajan. Seurantajakson pituudessa on ajallista vaihtelua, koska Etelä-Suomessa muuttokausi kestää Pohjois-Suomea pidempään. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Syysmuuttoa on syytä seurata elo-marraskuussa niin ikään vähintään 30 (EteläSuomi) ja 20 (Pohjois-Suomi) päivän ajan”. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Alueella on tehty ympäristövaikutusten arviointiohjelman mukaan </span> </span> <span> <span> ( Linnusto 6.5.) </span> </span> <span> <span> pöllöselvitys maaliskuussa 2023 kahteen kertaan. Kun tiedetään pöllöjen oikullisuus soidintamisessa sekä ravintotilanteen vaihtelun vaikutukset pöllöjen pesintään, yhden kevään aikana tehty kuuntelu kahteen kertaan ei korvaa pitempiaikaista seurantaa. Pöllöselvityksissä tarvittaisiin ainakin kahden vuoden aikana tehdyt pöllökuuntelut parhaimpaan soidinaikaan. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Kevätmuutonseuranta toteutettiin huhti-toukokuussa 10 vuorokauden aikana: ensimmäinen käynti 15.–17.4. ja 20.4., toinen käynti 26–28.4 ja kolmas käynti 15.–16.5. ja 18.5. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa todetaan seuraavaa liittyen muutonseurannan määrään: </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> ”Linnustovaikutusten arviointi tuulivoimarakentamisessa -opas (SY 6/2016) suosittelee Pohjois-Suomessa muutonseurannan laajuudeksi 20 päivää keväällä ja 20 päivää syksyllä, Etelä-Suomessa vastaavasti 30 päivää/kausi. Hankealue ei sijaitse keskeisellä ja tärkeällä lintujen muuton pullonkaula-alueella rannikolla. Tästä syystä maastotyömäärää ja samalla kustannuksia on mahdollista perustellusti hieman keventää verrattuna aivan rannikkolinjalla oleviin vastaaviin hankealueisiin. Muutonseurannan maastotyömääräksi on varattu keväälle yhteensä 10 päivää ja syksylle yhteensä 10 päivää. Seuranta tullaan toteuttamaan kevät- ja syyskauden kuluessa useassa osassa siten, että hankealueella käydään kolmena kertana keväällä ja vastaavasti kolmena syksyllä. Seurantapäivien riittävyyttä arvioidaan muutonseurantojen kuluessa.” </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen kannan mukaan muutonseurantaan käytetty aika on aivan liian vähäinen. Se alittaisi Pohjois-Suomeenkin suositellun ajan puolella. Perusteluna seuranta-ajan vähäisyyteen ei voi käyttää kustannustekijöiden alentamista, koska kysymyksessä ei ole muuton pullonkaula-alue. Tuulivoimaan liittyvien linnustoselvitysten yhtenä pääpiirteenä on ollut pyrkimys laskea selvityksiin käytettävän ajan määrää mahdollisimman alas. Tämä trendi ei saa jatkua, vaan on pidettävä huoli siitä, että selvityksiin käytetään riittävästi aikaa. Yleisesti voitaneen todeta, että muuttoselvityksiin sisämaassa tulee käyttää ainakin 20 päivää kautta kohden, jollei vielä pitempi aika ole perusteltua. Muuttoselvityksien tulee myös jakaantua ainakin kahdelle vuodelle, koska lintujen muuttomäärät ja -reitit vaihtelevat sääolosuhtesta ja muista syistä johtuen. Muuttoseurantaa tulee olla myös jo maaliskuussa. Syysmuuttoseurannan on jatkuttava riittävän myöhään, koska lintujen muutto on myöhentynyt. Esimerkiksi laulujoutsenten muutto voi painottua lähelle vuodenvaihdetta tai jopa vuodenvaihteen jälkeen. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Hankealueen pöllöselvityksen tulee nojautua tietoihin, jotka on kerätty hyvänä pöllöjen pesintävuotena. Vain näin voidaan arvioida mahdollisimman tarkoin alueen merkitystä pöllöille. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Päiväpetolintuselvitykseen käytetään touko-elokuussa kaksi maastotyöpäivää. Edelleen todetaan: ”Mikäli selvityksessä havaittiin päiväpetolintujen pesäpaikkoja, joiden poikasaikainen lentotarkkailu arvioidaan tarpeelliseksi, toteutetaan pesän poikasajantarkkailu erillisselvityksellä. Yhden pesän poikasaikaisen tarkkailun maastotyömäärä on 5 päivää.” </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span>  Suuren päiväpetolinnun selvityksen konkreettisia perusteita ja seurannan määriä ei ole kerrottu riittävän tarkasti. Saa sellaisen vaikutelman, että päiväpetolintuselvityksen ja suuren petolinnun havainnointimäärä pyritään kustannussyistä viemään aivan liian alhaiselle tasolle. Suuren petolinnun havainnointia tulee tehdä myös talvikaudella. Edelleen on todettava, että pesimäaikaisen lepäilevän linnuston havainnointi ei ole riittävällä tasolla. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Taulukosta 8 sivulta 57 hankealueen ja Särkinevan huomionarvoisista lajeista puuttuu pohjansirkku (NT, alueellisesti uhanalainen). Pohjansirkku on ollut katoamassa Pirkanmaalta pesivien lajien joukosta. Hankealue ja sen lähiympäristö on edelleen aivan potentiaalista pohjansirkun pesimäaluetta. Pohjansirkun esiintyminen on tutkittava tarkoin. Hankealue on ollut pohjansirkun pesimäaluetta. Pohjansirkun kanta on ollut vahvistumassa viime vuosien aikana Pohjois-Suomessa. Kun tämä toivon mukaan alkaa näkyä myös esimerkiksi Pirkanmaalla, sopivia reviiripaikkoja on oltava jäljellä pohjansirkulle. Hankealueella ja sen läheisyydessä pesii myos riekko. Kaakkuri (DR) on arka lintu, joka on hyvin altis tuulivoimaloista koituville häiriöille. Kaakkuriselvityksellä on todettava, onko alueella tai sen läheisyydessä kaakkureita (kuten havainnot kertovat) ja aiheuttavatko tuulivoimalat haittaa kaakkureille. Mihin kaakkureiden lentoreitit suuntautuvat? </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Kun puhutaan vaihtoehdoista, niin VE1 ei ole lainkaan kannatettava. Muissa vaihtoehdoissa ainakin ne kaksi Särkinevaa lähinnä olevaa tuulivoimalapaikkaa tulee poistaa. Muutoinkin on huomattava, että yleisesti katsottuna Pirkanmaan liiton valmisteilla olevassa tuulienergiatuotantoalueita käsittävässä vaihemaakuntakaavassa 2040 tuulivoima-alueet numerot 1-3 Mäntykangas, Lylyharju ja Pohjasneva sijoittuvat siten, että ne vaarantavat alueen monipuolisen luonnon ja linnuston. Linnusto sisältää useita uhanalaisia tai väheneviä lajeja. Edellä mainittujen tuulivoima-alueiden yhteisvaikutukset tulee selvittää tarkoin. Jäkälänkankaan rakenteilla oleva tuulivoima-alue sijoittuu lisäksi aivan Mäntykankaan suunnitellun hankealueen viereen. Tätäkin kautta syntyy selkeitä haittavaikutuksia, jos Mäntykankaan hanke toteutuu. On tarkoin punnittava myös vaihtoehtoa VE0. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Uuden luonnonsuojelain (9/23) 7 §:ssä mainitaan varovaisuusperiaate. Laissa todetaan:” Tämän lain tai sen nojalla annetun asetuksen mukaisessa päätöksenteossa kiinnitetään huomiota luonnon monimuotoisuuden merkittävän vähenemisen tai häviämisen uhkaan, vaikka siitä ei olisi olemassa varmistettua tieteellistä tietoa.” Näin ollen voidaan katsoa, että varovaisuusperiaatetta on korostettu entisestään uudessa laissa. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Mäntykankaan tuulivoimahanketta koskevat linnustoselvitykset näyttävät monilta osin puutteellisilta, jos ympäristövaikutusten arviointiohjelman konkretiasta voi päätellä. Linnustoselvitykset tulee kuitenkin tehdä perusteellisesti ja ottamalla huomioon laskennoista annetut viralliset ohjeet. BirdLife Suomen Tiira-havaintoaineistosta voi päätellä, mikä on ollut esimerkiksi pöllöjen pesintätilanne tai petolintujen pesintätilanne kartoituksen aikana. Samoin Tiiran havaintoaineistosta havaitsee, miten hyvin muutonseuranta on kohdistunut vilkkaisiin muuttopäiviin Kun otetaan huomioon se tuulivoimalakeskittymä, joka on suunnitteilla Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnan rajoille, selvitystasoa ei voi alentaa kustannussyistä. Mahdollisesti syntyvän tuulivoimakeskittymän haitalliset yhteisvaikutukset on tuotava esiin selkeästi ja selvitettävä riittävän aikaisessa vaiheessa. Samalla on esitettävä, millä tavalla haittoja pyritään poistamaan ja miten jälkiseuranta järjestetään. Lukuisten samanaikaisesti ja kiireellä eteenpäin vietyjen eri toimijoiden hankkeiden tuloksena on se, että optimaalisesti paras tuulivoimaloiden sijoittaminen luonnon ja linnuston kannalta ei toteudu. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Tampereella 14.9.2023 </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Jukka T. Helin </span> </p> <p> <span> <span> Suojeluvastaava </span> </span> </p> <p> <span> Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> </div> Sat, 14 Oct 2023 08:10:40 GMT https://www.pily.fi/pily-n-mielipide-maentykankaan-tuulivoimahankkeen-yva-ohjelmasta-14-9-2023 kannanotto thumbnail main image https://www.pily.fi/pily-n-mielipide-virtain-vermassalon-tuulivoimahankkeen-ympaeristoevaikutusten-arviointiohjelmasta-20-9-2023 <div data-rss-type="text"> <h4> <span> <span> Yleistä </span> </span> </h4> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Ilmatar Vermassalo Oy suunnittelee Virtain kaupungin alueelle Vermassalon tuulivoimapuistoa. Hankealue sijoittuu Virtain kaupungin keskustaajamasta noin yhdeksän kilometrin etäisyydelle Vermasjärven länsipuolelle. Hankealueen kokonaispinta-ala on noin 4 300 ha. Hankealueelle suunnitellaan enimmillään 25 tuulivoimalaa. Suunniteltujen tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus on enintään 345 metriä ja yksikköteho 7–10 MW. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Hankkeen sähkönsiirto on suunniteltu toteutettavan yhdessä joko Ilmattaren Tuuramäen tuulivoimahankkeen kanssa tai ABO Wind Oy:n Myyränkankaan tuulivoimahankkeen kanssa ilmajohdolla. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <h4> <span> <span> Linnustoselvityksistä </span> </span> </h4> <p> <br/> </p> <p> <span> Linnustoselvityksiin tulee käyttää riittävästi aikaa – etenkin, jos tuulivoimahanke on laaja tai se sijoittuu linnuston kannalta aralle alueelle. Tavoitteena tuntuu useasti olevan, että linnustoselvityksistä (ja muista luontoselvityksistä) pyritään pääsemään mahdollisimman vähällä viittaamalla kustannusten säästämiseen. Tämä suuntaus on käännettävä jatkossa toisin päin. Kun otetaan huomioon tuulivoimaloiden kasvavat määrät ja tuulivoimaloiden korkeuden lisääntyminen (alkavat olla lähellä 350 metriä lapakorkeuksineen), linnustoselvityksiin on varattava riittävästi aikaa. Entisestään korkeammat tuulivoimalat voivat aiheuttaa merkittävästi enemmän linnustohaittoja kuin matalalammat. Lisäksi luonnonsuojelulaissa mainittu varovaisuusperiaate aiheuttaa sen, että selvitykset on laadittava huolellisesti. Entistä painokkaammin ja riittävän varhaisessa vaiheessa on arvoitava tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutukset. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> On todettava, että tuulivoimahankkeiden linnustoselvitykset eivät saisi rajautua vain yhteen vuoteen. Sääolosuhteet esimerkiksi vaikuttavat lintujen lentoreitteihin ja lentokorkeuksiin. Tästä syystä on tärkeää saada tietoa pitemmältä aikaväliltä. On huomattava sekin, että huonoillakin keleillä lintujen muutto voi olla varsin voimakasta muun muassa muuttovireestä johtuen. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Virallisen ohjeistuksen mukaan linnustoselvitykset tulee tuulivoimahankkeissa tehdä seuraavasti (Linnustovaikutusten arviointi tuulivoimarakentamisessa 2016):” https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75407/SY_6_2016.pdf? sequence=1&amp;isAllowed=y </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Kappale 3. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> 1) Maalinnuston kartoitusmenetelmän mukaiset pesimälinnustokartoitukset sekä meri- että maa-alueilla tehdään toukokuun alun ja kesäkuun lopun välisenä aikana riippuen siitä, onko alue Etelä- vai Pohjois-Suomessa. Kartoitusalueen laajuuden määrittelyn tulee perustua kartoitusmenetelmän tuntevan asiantuntijan arvioon. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> 2) Pesivän ja lepäilevän linnuston lentoaktiivisuuden havainnointia tulee tehdä pesimä-, kevät- ja syysmuuttokausina vähintään kymmenen päivän ajan siten, että edellä mainitut alueelliset ja lajikohtaiset erityispiirteet tulevat huomioiduksi. Erityistä huomiota on kiinnitettävä lintujen säännöllisesti käyttämien lentoreittien ja lentokorkeuksien sekä petolintujen suosimien kaartelupaikkojen selvittämiseen. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> 3) Havainnointipiste tai -pisteet tulee valita niin, että niiltä käsin on havainnoitavissa koko suunniteltu tuulivoima-alue. Koska eri lajiryhmien muutot tapahtuvat ajallisesti hyvinkin eri aikoina, kattavan kokonaiskuvan saamiseksi ja eri sääolosuhteiden huomioimiseksi kevätmuuton seurantaa on syytä tehdä maalis-toukokuussa Etelä-Suomessa vähintään 30 päivän ajan ja Pohjois-Suomessa vähintään 20 päivän ajan. Seurantajakson pituudessa on ajallista vaihtelua, koska Etelä-Suomessa muuttokausi kestää Pohjois-Suomea pidempään. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Syysmuuttoa on syytä seurata elo-marraskuussa niin ikään vähintään 30 (EteläSuomi) ja 20 (Pohjois-Suomi) päivän ajan.” </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <h4> <span> <span> Vermassalon tuulivoimahanke </span> </span> </h4> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Hankealueen pesimälinnusto on osaltaan arvokasta. Arviointiohjelman luvussa 9.9. Linnusto todetaan seuraavaa: ”Pesimälajistoon lukeutuu myös 35 huomionarvoista lintulajia, joista 12 edustaa EU:n lintudirektiivin liitteen I lajeja, viisi on luokiteltu valtakunnallisesti uhanalaisiksi ja kahdeksan silmälläpidettäviksi lajeiksi. Lisäksi alueella esiintyy 14 Suomen kansainväliseksi vastuulajiksi luokiteltua lajia. Huomionarvoisen lajiston reviirit ovat pääosin eri puolilla hankealuetta, eikä alueella esiinny erityisiä reviirikeskittymiä. ” </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Vermassalon hankealueen linnustosselvitysten mukaan (suora lainaus arviointiohjelmasta)” hankealueella vuonna 2022 laaditussa kevätmuuttoselvityksessä havaittiin kookkaita muuttolintulajeja noin 11 000 yksilöä, mutta vain noin 1 600 yksilöä muutti hankealueen kautta törmäysriskikorkeudella. Kevätmuutolla kookkaista linnuista havaittiin kohtalaisesti tai runsaasti laulujoutsenia, taigametsähanhia, kurkia, kapustarintoja, töyhtöhyyppiä, naurulokkeja ja sepelkyyhkyjä. Muutto oli alueella melko hajanaista ja suuri osa yksilöistä muutti hankealueen ulkopuolelta. Syysmuutolla kookkaita lintulajeja havaittiin yhteensä lähes 16 000 yksilöä, mutta vain noin 1 400 yksilöä muutti riskikorkeudella hankealueen kautta. Pääosin havaittu muutto suuntautui hankealueen ohi sen itäpuolelta. Valtaosa havaituista linnuista oli kurkia, joita havaittiin noin 11 000 yksilöä. Niistä kuitenkin vain reilu viidesosa muutti hankealueen kautta. Pääosin kurkimuutto tapahtui lajityypillisesti hyvin korkealla, selvästi törmäyskorkeutta korkeammalla. Kokonaisuutena syysmuutto oli alueella melko hajanaista ja levittäytyi laajalle alueelle. </span> </span> <span> Muun muassa kurjella tarkempi muuttoreitti määräytyy vuosittain muuttoaikaan vallitsevien tuulten ohjaamana.” </span> <span> <span> </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Hankealueen kautta tai sen lähialueilta havaittiin kevätmuuton ja syysmuuton seurannassa vilkasta kookkaiden lintulajien muuttoa. Toisissa sääolosuhteissa muutto olisi ohjautunut ja keskittynyt enemmän hankealueen kautta. Haitallisten linnustovaikutusten arvioinnissa tulee käyttää varovaisuusperiaatetta. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Tehdystä pöllöselvityksestä kerrotaan arviointiohjelmassa seuraavasti:” Hankealueella esiintyviä pöllöjä selvitettiin pöllöjen yökuuntelumenetelmää soveltamalla. Selvitykset ajoittuvat pöllöjen kiivaimpaan soidinaikaan helmi-maaliskuulle 2022. Kuuntelu tapahtui pääasiassa hankealueella ja sen lähiympäristön metsäautoteillä, joilla pysähdyttiin kuuntelemaan pöllöjen soidinääntelyä taajaan. Kuuntelua tehtiin yhteensä 44 eri pisteestä. Kussakin pisteessä kuunneltiin 3–10 minuuttia. Pöllökuunteluun käytettävä työmäärä oli yhteensä kolme yötä.” </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Pöllöjen soidinaktiivisuus riippuu muun muassa ravintotilanteesta. Hyvä ravintotilanne saa aikaan aktiivista soidintamista ja pesintöjä. Muutoinkin pöllöjen huhuiluinnokkuus vaihtelee. Yhden kevään pöllöselvitys ei anna luotettavaa kuvaa alueen pöllökannasta. Hankealueen pöllöselvityksen tulee nojautua tietoihin, jotka on kerätty hyvänä pöllöjen pesintävuotena. Vain näin voidaan arvioida mahdollisimman tarkoin alueen merkitystä pöllöille. Lisäksi 3-10 minuutin kuuntelu on liian lyhytaikaista pistettä kohti, jos halutaan saada luotettavaa tietoa alueen pöllöistä. Pöllökuuntelun tehokkuuden arvioimiseen pitäisi myös saada kartta kuuntelupisteistä. Kokemuksen mukaan jollakin alueella pöllöt ovat yhtenä yönä äänessä, mutta seuraavana yönä (vaikka sää olisi ihanteellinen) pöllöjen soidinta ei kuulu. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> BirdLife Suomen Tiira-havaintoaineistosta voi päätellä, mikä on ollut esimerkiksi pöllöjen pesintätilanne tai petolintujen pesintätilanne kartoituksen aikana. Samoin Tiiran havaintoaineistosta voi havaita, miten hyvin muutonseuranta on kohdistunut vilkkaisiin muuttopäiviin, ja miten muuttovilkkaus alueella vaihtelee vuosittain. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Metsäkanalintujen soidinpaikkaselvitys ja muu havainnointi vaatii myös useamman kuin yhden vuoden seurannan. Metsäkanalintukannan säilyminen hankealueella mahdollisimman vahvana on yhtenä edellytyksenä muun muassa Metsähallituksen vastuulajin reviirin pysyvyydelle hankealueella tai sen lähistöllä. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Suoritettu muutonseuranta keväällä ja syksyllä 2021 on puutteellinen. Syysmuuttoa tulee seurata marraskuussakin, jopa vielä myöhempään. Esimerkiksi laulujoutsenten päämuutto on ajoittunut viime vuosina usein lähelle vuodenvaihdetta tai jopa tammikuun alkuun säistä johtuen. Laulujoutsen on yksi laji, joka on merkittävä, kun arvioidaan tuulivoimaloiden linnustohaittoja. Edelleen havainnointiin käytetyt päivämäärät keväällä 10 ja syksyllä 10 ovat määrältään riittämättömät. Kustannussyistä ei havainnointipäivien määrää pidä pyrkiä minimoimaan. Arviointiohjelmasta saa mielikuvan, että pesivää ja lepäilevää linnustoa ei ole havainnoitu keväällä eikä syksyllä tehokkaasti. Tästäkin syystä tuo muutonseurantaan käytetty aika on liian vähäinen. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Virallisen ohjeistuksen mukaan Pohjois-Suomessakin tulee muutonhavainnointiin käyttää 20 päivää niin keväällä kuin syksylläkin. Nyt Vermassalon seurannassa alitetaan tämäkin määrä puolella. Muutonseurannassa tulee Pirkanmaalla käyttää vähintään 20 päivää niin keväällä kuin syksylläkin, elleivät erityiset syyt vaadi vielä suurempaa seurantapäivien määrää. Tämäkin alittaa tiukasti ottaen virallisen ohjeistuksen 30 päivää. Edelleen olisi tiedettävä, miten seurantapäivät jakaantuvat kausien sisällä, jotta voi päätellä lintujen muuton osumisesta seurantapäiville. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Arviointiohjelmassa mainitaan: ”Metsähallituksen petolinturekisterin mukaan hankealue sijoittuu kahdelle ns. Metsähallituksen vastuupetolintulajin reviirille. Hankealueella tehdyn petolintuseurannan havaintojen perusteella lajin yksilöitä liikkuu pesimäaikaan etenkin hankealueen pohjoisosissa ja satunnaisemmin myös eteläosissa. Sääksien ja muiden päiväpetolintujen lentoja alueella havaittiin seurannoissa vain satunnaisesti. Lajitietokeskuksen havaintorekisterin perusteella hankealueella on aiempia pesimähavaintoja myös seuraavista pöllö- ja päiväpetolintulajeista: sarvipöllö, kanahaukka, helmipöllö ja viirupöllö (tietopyyntö 4/2023, HBF.72633).” </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <h4> <span> <span> Päätelmät </span> </span> </h4> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Vermassalon hankealueella ja sen läheisyydessä on tietojen mukaan arvokkaiden päiväpetolintulajien reviireitä. Petolintujen liikkuminen alueella ja lentoreitit tulee selvittää huolellisesti. Lisäksi pöllökanta on ilmeisen runsas, ja pesintöjen määrä on riippuvainen esimerkiksi ravintotilanteesta. Vuosittaiset pesintöjen määrät vaihtelevat näin ollen suurestikin. Tuulivoimalahankkeen mahdolliset haitalliset vaikutukset pöllöihin on pyrittävä selvittämään tehokkaasti. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on käytävä selkeästi ja konkreettisesti selville, miten petolintuselvitys on tehty. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Metsähallituksen vastuulajin seuranta tulee tehdä Metsähallituksen ohjeistaman hyvän käytännön mukaan. On kuitenkin muistettava, että havainnointi myös talvikaudella on tarpeen, jotta lajin liikkumisesta reviirillä (saalistusreviirillä) saadaan mahdollisimman luotettava tietoon perustuva kuva. Kyseinen vastuulaji liikkuu reviirillään myös talvikaudella. Kun tuulivoimalahankkeen haittavaikutuksia arvioidaan, on noudatettava varovaisuusperiaatetta, jossa otetaan huomioon myös lajin käyttämän saalistusalueen mahdolliset muutokset ravintotilanteen mukaan. Lähtökohtana tulee olla lajin olemassaolon turvaaminen alueella tulevaisuudessakin. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys viittaa Vermasjärven MAALI-alueeseen. Vermasjärvi on arvokas muutonaikainen ruokailu- ja lepäilyjärvi sekä tärkeä pesimäjärvi. On tarkoin selvitettävä lintujen muutto- ja lentosuunnat sekä arvioitava lähimpien tuulivoimaloiden vaikutus Vermasjärven linnustoon. Palolammen alueen linnustoarviointi on samaten suoritettava huolellisesti liittyen varsinkin Palolampea lähimpiin tuulivoimaloihin. Myös itäisen turvetuotantoalueen kosteikkolinnuston säilyminen jatkossakin on tärkeää. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Näyttää siltä, että tuulivoimahanke on ylimitoitettu. Suunnitteilla on enintään 25 tuulivoimalaa. Kun lisäksi otetaan huomioon muut tuulivoimalahankkeet noin 20 kilometrin etäisyydellä Vermassalon hankkeesta (Myyränkangas, Tuuramäki, Lylyharju ja Mäntyperä), haitalliset yhteisvaikutukset linnustolle ja muulle luonnolle tulee arvioida huolellisesti ja objektiivisesti. Arviointiohjelman sivulla 49 oleva kartta tuulivoimahankkeista on lisäksi puutteellinen (ei löydy muun muassa Mäntykangasta Jäkälänkankaan vierestä). </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Vermassalon hankkeen kanssa tuolle alueelle noin 20 kilometrin etäisyydelle Vermassalosta saattaa nousta maksimissaan 91 tuulivoimalaa. Kun lisäksi otetaan huomioon muut Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnan rajalle suunnitellut tuulivoimalahankkeet, on selvää, että suurelta osin uhanlainen ja vähentyvä suo- ja kosteikkolinnusto vaarantuvat merkittävästi. Samoin Metsähallituksen suojeltavan lajin Suomen eteläisin pesimäalue on vaarassa autioitua. Varovaisuusperiaatetta on noudatettava, kun mietitään, millainen tuulivoimaloiden määrä ja miten sijoitettuna Pirkanmaan luoteis- ja pohjoisosiin mahtuu. Tällöin ei riitä pelkästään se, että painotetaan tuulivoimahankkeita yksi kerrallaan yhteisvaikutusten sijasta. Yhteisvaikutukset on otettava tarkasteluun riittävän ajoissa, jotta pystytään saamaan paras mahdollinen tuulivoimalakokonaisuus linnuston ja muun luonnon kannalta katsottuna. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Sähkönsiirtoreitin SVEA:n reitittäminen Joutsenjärven SPA-alueesta (FI0355009 ) vain 180 metrin päästä edellyttää, että ilmajohdoista eikä muutoinkaan aiheudu haittaa järven linnustolle. Muutoinkin sähkönsiirtoreitin ilmajohdot on tarpeen mukaan merkittävä ja rakennettava siten, että ilmajohdoista syntyy mahdollisimman vähän riskitekijöitä linnustolle. Kanalinnut kuten riekko ovat erityisen arkoja tuulivoimarakenteille ja ilmajohdoille. Näin ollen esimerkiksi riekkojen esiintyminen ja mahdolliset reviiripaikat ilmajohtoreiteillä on selvitettävä riittävän perusteellisesti. Ei riitä pelkkä kevyt havainnointi muun havainnoinnin yhteydessä. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> <span>  </span> Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ottaa myöhemmin ympäristövaikutusten arviointiselostuksen julkaisun jälkeen lopullisen kannan Vermassalon tuulivoimahankkeeseen. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Tampereella 20.9.2023 </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Jukka T. Helin </span> </span> </p> <p> <span> <span> Suojeluvastaava </span> </span> </p> <p> <span> Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys </span> </p> <p> <br/> </p> </div> Sat, 14 Oct 2023 08:02:13 GMT https://www.pily.fi/pily-n-mielipide-virtain-vermassalon-tuulivoimahankkeen-ympaeristoevaikutusten-arviointiohjelmasta-20-9-2023 kannanotto thumbnail main image https://www.pily.fi/pily-n-ja-suomen-luonnonsuojeluliiton-ylae-satakunnan-ympaeristoeyhdistys-ry-n-lausuma-fingridin-voimajohtohankkeesta-vaeliltae-karvia-parkanoja-parkano-nokia-yhdessa-seuraavasti-2-10-2023 <div data-rss-type="text"> <p> <span> Lähtökohdat: </span> <span> <br/> <br/> Karvian ja Parkanon välillä 400+110 kilovoltin voimajohto sijoittuu pääosin uuteen maastokäytävään. Pohjoisen reitti-vaihtoehdon kokonaispituus on noin 45 kilometriä. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Tästä uuteen maastokäytävään sijoittuu noin 27 kilometriä ja nykyisen voimajohdo nrinnalle noin 18 kilometriä. Eteläinen reittivaihtoehto sijoittuu kokonaan uuteen maastokäytävään. Eteläisen reittivaihtoehdon pituus on alavaihtoehdosta riippuen noin 31–32 kilometriä. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Eteläinen reittivaihtoehto on tarkentunut kahdeksi vaihtoehdoksi, joista pohjoisempi on suunniteltu kulkemaan Saukonsuon ja Pirttijärven pohjoispuolelta. Eteläisempi vaihtoehto kulkisi Pirttijärven eteläpuolitse ylittäen Parkano – Karvia tien Kovesjärven ja Pirttijärven välistä jatkuen Saukonsuon ylitse ja edelleen Majajärven pohjoispuolelta kohti Parkanon keskustaa. </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Lue koko lausuma  </span> <a href="https://de.cdn-website.com/07d1a8d4f01e4c91bd61cfb94a34c5bb/files/uploaded/2023_10_02_PIRELY_1786_2022-_Fingrid-Kristiina-Melo_Mielipide-PILY-ja-SLL_YSY.pdf" target="_blank"> tästä: </a> </p> </div> Sat, 14 Oct 2023 07:29:39 GMT https://www.pily.fi/pily-n-ja-suomen-luonnonsuojeluliiton-ylae-satakunnan-ympaeristoeyhdistys-ry-n-lausuma-fingridin-voimajohtohankkeesta-vaeliltae-karvia-parkanoja-parkano-nokia-yhdessa-seuraavasti-2-10-2023 kannanotto thumbnail main image https://www.pily.fi/28-3-testitapahtuma <div data-rss-type="text"> <h5> <span> 7 kesäkuuta klo 22:30 - 8 kesäkuuta klo 1:30 </span> </h5> </div> <div data-rss-type="text"> <p> <span> Tervetuloa suviyöhön kuuntelemaan yölaulajien huikeaa äänimaailmaa! Kokoontuminen Latokartanontien junaseisake parkkipaikka (Latokartanontie 30), klo 22.30. Lähtö omilla autoilla. Autottomat yritetään sovittaa paikalla oleviin autoihin. Linturetkelle on säävaraus. Kovalla sateella tai tuulella retki peruuntuu. Peruutustieto tulee Pily:n kotisivujen tapahtumiin. Vetäjinä Jukka T. Helin ja Eila Smolander. Retki avoin kaikille! </span> </p> </div> <div data-rss-type="text"> <h4> <span> TIEDOT </span> </h4> <h4> <span> <br/> </span> </h4> <p> <span> Päivämäärä ja aika </span> </p> <p> <span> 7.6. klo 22:30 - 8.6. klo 1:30 </span> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Järjestäjä </span> </p> <p> <span> Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Sähköposti </span> </p> <p> <a href="null" target="_blank"> pily@pily.fi </a> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Tapahtumapaikka </span> </p> <p> <span> Orivesi, junaseisake </span> </p> <p> <span> Latokartanontie 30  Orivesi </span> <span> <br/> </span> </p> </div> Thu, 20 Apr 2023 17:42:33 GMT https://www.pily.fi/28-3-testitapahtuma thumbnail main image