Hämeenkyrö, Vesajärvi

Hämeenkyrö, Vesajärvi

Matalarantainen järvi, joka varsinkin keväisin kerää muutolta pysähteleviä lintuja runsaasti. Vesajärvi sijaitsee Hämeenkyrön länsiosassa keräten keväisin muuttavia hanhia länsirannikolta koilliseen suuntautuvasta muuttolinjasta. Järvi lainehtii peltoaukeiden ympäröimänä, joten näkyvyys järvelle on sitä kiertävältä tieltä pääosin hyvä. Järven pohjoispäähän laskevan joen tulviminen ja järven vedenkorkeuden nousu nostaa pohjoispään pelloille säännöllisesti lyhyemmän tai pidemmän aikaa kestävän tulvan, mikä puolestaan houkuttelee lintuja jäämään ruokailemaan syntyville peltolieterannoille.

Sijainti

Vesajärvelle pääsee Hämeenkyrön Kyröskosken suunnalta tietä 13087 n. 15 km seuraamalla Vesajärven tienviittoja. Järvi on tästä suunnasta saavuttaessa vasemmalla avautuen heti pohjoispään tulvapeltoina. Matkalla Kyröskoskelta ohitetaan myös Alhonjärvi, joka on myös pysähdyksen arvoinen lajistoltaan, vaikeammin kuitenkin hallittavissa pusikkoisten rantojensa vuoksi.

Retkeily alueella

Vesajärvi on muuttavien lintujen levähdyspaikka, jonka hallitsee helposti järveä sivuavalta tieltä. Mitään polkureitistöä järvellä ei ole, vaan rannat ovat maanviljelys- ja laidunnuskäytössä.

Liikkumisrajoitukset

Varsinaisia liikkumisrajoituksia järven tarkkailussa ei ole paitsi tietysti jokamiehenoikeuden rajoitukset ja terve järki maanviljelijöiden peltojen tallaamisen välttämisessä. Sitä paitsi linnut häiriintyvät mikäli em. tieltä paljon poistutaan.

Linnusto

Keväisin järvellä ruokailee satoja laulujoutsenia ja lähes joka vuosi joukossa on muutama pikkujoutsen. Tulvan ollessa parhaimmillaan puolisukeltajasorsia voi olla runsaasti, koko peruslajisto on löydettävissä järveltä. Esimerkiksi taveja voi olla järvellä yhtä aikaa parikin sataa. Hanhia voi huhtikuun jälkipuoliskolla levähdellä runsaastikin. Tulvapelloilla toukokuun puolella kahlaajalajisto voi olla yllättävän runsas: valkoviklo, mustaviklo, liro, pikkusirri, lapinsirri, suosirri. Järvellä on levähtänyt harvinaisuuksista ainakin mustapyrstökuiri, lampiviklo, keräkurmitsa ja mustatiira.