Hämeenkyrö, Kirkkojärvi

Lintutorni rehevöityneen laajahkon vesistön rannalla. Tornista helppo hallita muuttoaikoina järven lajisto joka kerääntyy matalaan osaan järveä ruokailemaan ja lepäilemään. Erityisesti keväisin linnut ovat läheltä tarkkailtavissa.

Sijainti ja saapuminen

Kirkkojärvi sijaitsee Hämeenkyrön keskustan eteläpuolella. Lintutorni on järven pohjoisrannalla Pappilanjoen suulla. Valtatieltä 3 käännytään pohjoisesta tullessa ennen siltaa ja etelästä tullessa heti sillan jälkeen kahvila Kehäkukan opasteiden mukaan Yrjö-Koskisen tielle ja siltä 400 metrin jälkeen vasemmalle Suomelantielle. Auton voi jättää Kehäkukka kahvilan paikoitusalueelle. Suomelantien päästä lähtee lintutornille pitkospolku. Viereisen hautausmaan läpikulkua tulee välttää.

Itse Kirkkojärvi on Kyrösjärven reitin altaista matalin ja rehevin, kooltaan 335 hehtaaria. Piste- ja hajakuormitus ovat rehevöittäneet eniten suojaisia lahtia: Prentinlahtea, Kalalahtea ja Naarlahtea. Kirkkojärveä ympäröivät pellot, asutus ja lehtipuuvaltaiset rantametsät. Lintujen kannalta järven ravintovarastot ovat lähes rajattomat. Kirkkojärvi kapenee etelässä Laitilansalmeksi, joka avautuu edelleen Mahnalanseläksi, jolla myös em. Naarlahti sijaitsee vanhan Vaasatien Miharin risteyksestä Siuroon päin käännyttäessä.

Retkeily alueella

Kirkkojärven pohjoispään linnustoa kannattaa tarkkailla lintutornista ja Pappilanjoen toiselta puolelta vanhan paloaseman rannassa olevasta tekoniemestä.
Yläpuolisen Pappilanjoen virtaama riittää pitämään jokisuun järvelle auki lähes koko talvikaudet; ainoastaan kovimmilla pakkasilla ja yläpuolisen sähkölaitoksen juoksutusten ollessa pienimmillään joki voi jäätyä umpeen. Keväällä joen sulattava voima avaa nopeasti lisää avovettä ja lintutornin edustalla oleva matala Prentinlahti tarjoaa linnuille ruokailumahdollisuuden.

Etelämpänä järveä linnut kerääntyvät alkukeväällä myös Mahnalanselän puolelle, jonne sulan muodostaa voimakkaasti virtaava Laitilansalmen vesi. Laitilansalmen silta. n. 4,5 km Hämeenkyrön keskustasta kaakkoon. Sinne löytää, kun seuraa valtatieltä 3 Myllykoluun opastavia kylttejä, saavuttaessa vesikapeikon ylittävälle sillalle ollaan perillä salmella, jossa sillan molemmin puolin on sulaa vettä jo varhain keväällä.

Liikkumisrajoitukset

Liikkumisrajoituksia järvellä ei sinänsä ole jokamiehen oikeuksia kunnioitetteassa.
Kirkkojärven torni sijaitsee aivan hautausmaan kyljessä, mikä vaatii normaalia asiallista käyttäytymistä kirkkomaalla kävijöitä kunnioittaen.

Linnusto

Kirkkojärvi on monille vesilintulajeille yksi Hämeenkyrön tärkeimpiä levähdys- ja ruokailualueita. Pappilanjoen suulla ja Laitilansalmen eteläpuolella ensimmäiset sulat avautuvat varhain keväällä. Ne houkuttelevat telkkiä ja isokoskeloita usein jo helmi-maaliskuun taitteessa. Maaliskuulla saapuvat joutsenet, joukossaan kanadanhanhia ja toisinaan metsä– ja merihanhiakin. Huhtikuussa järvelle kerääntyvät sorsat, telkät ja sotkat. Säännöllisiä järvellä vierailijoita ovat kaakkurit, uivelot ja mustakurkku-uikut. Myös arktisia sorsia kuten alleja ja mustalintuja voi loppukeväällä nähdä levähtävän järvellä.

Kahlaajia on takavuosina nähty enemmänkin järvellä olleiden lieterantojen ansiosta. Nyttemmin kahlaajamäärät eivät ole olleet isoja mutta kaikki peruslajit järveltä on toukokuulla löydettävissä, jopa meriharakka on nähty levähtävän. Järven sijainti merkittävällä kurki-, merikotka– ja hanhien muuttoreitillä voi tarjota kiireettömälle staijaajalle mieluisia hetkiä merkittävienkin yksilömäärien muodossa. Syysmuuton aikaan rantapuissa lepäilee muuttavia harmaahaikaroita. Joutsenparvet palaavat loppusyksyllä ja viipyvät usein järven jäätymiseen saakka.

Kirkkojärvi on nykyään Hämeenkyrön merkittävimpiä naurulokkien pesimäjärviä. Parhaimmillaan Kalalahden edustan koloniassa pesii parisataa naurulokkiparia. Tavallisia pesimälajeja ovat silkkiuikku ja nokikana. Rantakanoista myös luhtahuitti on havaittu toisinaan. Rantametsissä pesivät pikkutikka, satakieli ja satunnaisesti myös pyrstötiainen. Järvellä on viime vuosina myös pesinyt kurkipari. Näyttävimpiä vierailijoita ovat lähiseudulla pesivät kalasääski ja ruskosuohaukka, jotka käyvät saalistamassa järvellä.

Harvinaisuuksia: Kirkkojärven harvinaisimmat lintuhavainnot ajoittuvat huhtikuun alkupuoliskolle: jalohaikara 1993, pikkukajava Pappilanjoen suulla 1981, maakunnan ensimmäiset kaksi keltahemppoa 1982 Pappilanjoen suun rantapuissa ja maakunnan toinen luotokirvinen 1984. Maalis-huhtikuussa Kirkkojärven sulissa on havaittu pari kertaa haahka, samoin harmaasorsa.

Hyvinä siemenvuosina rantatuomissa saattaa vierailla nokkavarpusia. Tavanomaisimmat harvinaisuudet ovat pikkujoutsen ja pikku-uikku. Viimemainittu on muutaman kerran onnistunut talvehtimaankin Pappilanjoella. Joella on käynyt muitakin erikoisia vieraita: mandariinisorsa huhtikuussa 1993 ja kaksi kertaa allihaahka joulukuussa. Laitilansalmessa on puolestaan nähty muutaman kerran kuningaskalastaja.