Mitä pesimävarmuusindeksit ovat?

Pesimävarmuusindeksi, eli numeroarvot 1–8, nimensä mukaisesti kertovat, kuinka todennäköinen lajin pesintä alueella on. Mitä suurempi luku, sen todennäköisempi pesintä. Numeroilla 6–8 on lisäksi useampi alaindeksi, joilla tarkennetaan pesinnän todennäköisyyttä tai varmuutta.

Tarkoitus on näiden neljän vuoden (2022 – 2025) aikana saada jokaiselta ruudulta mahdollisimman monen lintulajin kohdalta mahdollisimman suuri pesimisvarmuusindeksi. Jos esimerkiksi joltain ruudulta löytää vaikkapa peipon pesän, niin kyseisellä ruudulla ei tarvitse enää seuraavina vuosina kiinnittää huomiota peippoon; korkein ilmoitettu indeksi jää voimaan.

Pesimisvarmuusindeksit

Lintuatlaksessa käytetään seuraavia pesimävarmuusindeksejä. Indeksien 6-8 yhteydessä voi käyttää myös tarkempia kaksinumeroisia alaindeksejä.

A. Epätodennäköinen pesintä (indeksi 1)

* 1. Havaittu laji paikallisena pesimäaikaan, mutta lähes varmasti se ei pesi ruudussa. Luokkaan 1 luetaan ruudulla muuttomatkalla useaksi päiväksi pysähtyneet linnut, selvästi pesimättömät kiertelijät tai nuoret linnut, mutta ei ylimuuttavia tai muutolla lyhytaikaisesti lepäileviä lintuja.

B. Mahdollinen pesintä (indeksit 2–5)

2. Havaittu yksittäinen lintu kerran (esim. laulava tai soidinääntelevä koiras) lajille sopivassa pesimäympäristössä, ja lajin pesintä ruudussa on mahdollista. Paikalla on joko käyty vain kerran tai lintu on tavattu vain kerran useista käynneistä huolimatta.

3. Havaittu pari kerran sopivassa pesimäympäristössä, ja lajin pesintä ruudussa on mahdollista.

4. Havaittu laulava, soidinmenoja esittävä tai muuten samalla paikalla (eli pysyvällä reviirillä) oleskeleva koiras eri päivinä.

5. Havaittu samalla paikalla oleskeleva naaras tai pari eri päivinä.

C. Todennäköinen pesintä (indeksi 6, alaindeksit 61-66)

6. Havaittu lintu tai pari

  • 61: käymässä useasti todennäköisellä pesäpaikalla (esim. laskeutuvan säännöllisesti samaan paikkaan ruoikkoon tai saareen)
  • 62: rakentamassa pesää (kaivamassa tai hakkaamassa pesäkoloa, kuljettamassa pesänrakennusmateriaalia, tms.)
  • 63: varoittelemassa , koska pesä tai poikue on ilmeisesti lähistöllä
  • 64: näyttelemässä siipirikkoa tai muulla tavoin houkuttelemassa havainnoijaa pois ilmeisen pesän tai poikueen luota
  • 65: hyökkäilemässä tai muulla tavoin käyttäytymässä uhkaavasti havainnoijaa kohtaan (esim. pöllöt ja tiirat).
  • 66: Nähty pesä, jossa samanvuotista rakennusmateriaalia (esim. petolintujen koristellut pesät) tai ravintojätettä ; ei kuitenkaan varmaa todistetta munista tai poikasista.

D. Varma pesintä (indeksit 7–8, alaindeksit 71-75 ja 81-82)

7. Havaittu epäsuora todiste varmasta pesinnästä :

  • 71: nähty pesä, jossa on pesitty samana vuonna, koska siinä munia tai niiden kuoria, jätteitä poikasista, sulkatuppien ”hilsettä”, tms.
  • 72: havaittu linnun menevän pesään tai lähtevän pesästä tavalla, joka selvästi viittaa pesimiseen (ei kuitenkaan nähty munia tai poikasia; esim. koloihin tai korkealle pesivät lajit)
  • 73: havaittu juuri lentokykyiset poikaset tai untuvikot, jotka voidaan katsoa syntyneiksi ruudun alueella
  • 74: havaittu emo kantamassa ruokaa poikasille tai poikasten ulosteita; pesän voidaan katsoa olevan ruudun alueella
  • 75: nähty pesässä hautova emo.

8. Havaittu suora todiste pesinnästä :

  • 81: kuultu poikasten ääntelevän pesässä (esim. koloihin tai korkealle pesivät lajit)
  • 82: nähty pesä, jossa munia tai poikasia.