Pily:n muistutus Pirkanmaan vaihemaakuntakaavaehdotuksesta elonkirjo ja energia 30.11.2024

Pirkanmaan liitto

Kirjaamo

pirkanmaan.liitto@pirkanmaa.fi

Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen muistutus Pirkanmaan vaihemaakuntakaavaehdotuksesta elonkirjo ja energia



Maakotka ja muu linnusto

Tuulivoimaa ei ole kaavaehdotuksessa osoitettu linnustollisesti tärkeille alueille (FINIBA- ja MAALI-alueet). Tämä on hyvä asia. Lisäksi kaavatyön aikana on tehty rajausmuutoksia tuulivoima-alueisiin muun muassa maakotkaselvityksen perusteella. Kokonaisuutena tuulivoimala-alueita sijoittuu kuitenkin edelleen hyvin runsaasti maakotkien reviireille. Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys esittää siksi tuulivoimala-alueiden aluerajausten supistamista maakotkan kannalta ongelmallisiksi todetuilla alueilla. Maakotka on vaarantunut, erityisesti suojeltava laji ja Pirkanmaan vastuulaji.

Tuulivoimahankkeiden ja jo toimivien tuulivoima-alueiden yhteisvaikutuksia pitää edelleen selvittää tarkoin ja valmistautua selvitysten myötä myös luopumaan joistakin hankkeista. Yhteisvaikutukset maakotkille saattavat synnyttää tilanteem jossa tälle sensitiiviselle häiriöalttiille lajille ei enää löydy riittävästi rauhallisia reviiri- ja pesimisalueita Pirkanmaalta. Pirkanmaalla, jossa kulkee maakotkan pesimisen eteläraja, ei ole varaa menettää yhtäkään maakotkaa tuulivoimahankkeiden vuoksi. Tuulivoimaloiden yhteisvaikutukset myös muuhun arvokkaaseen linnustoon (kuten muut petolinnut, kanalinnut jne) voivat muodostua suuriksi.

Tuulivoimala-alueiden rakentamisesta johtuva elinympäristön muutos ja pirstaloituminen sekä tuulivoimaloista johtuva törmäysriski ja häiriö saattavat vaikuttaa hyvinkin haitallisesti linnustoon. Korkeiden tuulivoimaloiden haittavaikutuksista ei ole vielä kovin paljon tutkimustietoa. Tosin esimerkiksi Yhdysvalloista on tutkimustulosta, että korkeat tuulivoimalat lisäävät lintujen törmäyksiä. Lieventämistoimenpiteillä voidaan vähentää haittoja (esimerkiksi rajoittamalla voimalan korkeutta tai vähentämällä voimaloiden määrää), mutta lieventämistoimet eivät välttämättä ole riittävä keino haittavaikutusten korjaamiseksi.

https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0006320724000351#s0060

Maakotkan reviirikäyttäytymisestä ja lentoreiteistä tulee koko ajan uutta tietoa. Uusi tieto pitää hyödyntää muun muassa kaavasuunnittelussa. Jessica Leskisen tutkimus satelliittipaikantimella varustettujen aikuisten maakotkien reviiri- ja lentokäyttäytymisestä vuosina 2011-2022 valottaa muun muassa, miten laajasti maakotkat käyttävät reviirialueitaan.

https://luonnonsuojelunsaatio.fi/hankkeet/tutkimus-avaa-maakotkien-lento-ja-reviirikayttaytymista/?

Ainakin seuraavien alla lueteltujen vaihemaakuntakaavaehdotukseen sisällytettyjen tuulivoimahankkeiden haitallisia yhteisvaikutuksia ja muita kielteisiä vaikutuksia muun muassa maakotkaan ja muuhun linnustoon on välttämätöntä arvioida kokonaisuutena ja mielellään yhteistyössä muiden maakuntaliittojen kanssa maakuntarajat ylittävänä kokonaisuutena. Tällainen selvitys on toteutettava tai muuten luotettavan tiedon puuttuessa on varovaisuusperiaatetta noudattaen luovuttava joistakin hankkeista kokonaan. Maakotkan kohdalla varovaisuusperiaatteen noudattaminen on erityisen tärkeää, koska esimerkiksi törmäysmallinnus ja kriittinen raja perustuvat suuresti tulkintaan. Maakotkayksilöiden ja maakotkaparien käyttäytyminen vaihtelevat toisistaan. Pirkanmaalla pesivän maakotkakannan säilyminen on erityisen tärkeää, koska Pirkanmaalla on maakotkan eteläinen pesimäraja. Varovaisuusperiaate korostuu, jos tutkimustulokset eivät anna riittävän luotettavaa tietoa haittavaikutuksista.

Pirkanmaan liitto pyysi tarjousta vuonna 2023 tämän kaltaisen selvityksen toteuttamisesta, mutta tarjouspyynnöstä ilmi käyneet työhön varatut ajalliset ja taloudelliset resurssit olivat riittämättömät tällaisen selvitystyön laadukkaalle toteuttamiselle. Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys kehottaa yhdistämään voimat muiden maakuntaliittojen kanssa sekä tekemään yhteistyötä alan tutkijoiden kanssa todellisten vaikutusten arvioimiseksi arvailun sijaan.

1) Horhalanperän tuulivoima-alueen säilyttäminen vaihemaakuntakaavaehdotuksessa edellyttää vielä selvitystä. Itäosahan tuulivoima-alueesta poistettiin. Tuulivoimahankkeen sijoittuminen lähelle Seitsemisen kansallispuistoa sekö tärkeää retkeily- ja luontoaluetta ei kaikin osin ole perusteltua. Seitsemisen alueella on arvokas linnusto ja muun muassa metsäpeuraa.

2) Kangaslammin vaihemaakuntakaavaehdotukseen tuotu tuulivoima-alue yhteisvaikutuksineen Huitinkankaan ja Kantin tuulivoimahankkeiden kanssa sekä myös Takakangas-Pihlajaharjun hankkeen kanssa vaarantaa alueella olevan maakotkan reviirin. Maakotkalle on jätettävä riittävä reviiri- ja saalistusalueet sekä potentiaalinen uusi reviirialue. Maakotkan säilymisen turvaaminen tuulivoimalahankkeiden puristuksessa edellyttää lisäselvityksiä. Lisäksi hankealueella sijaitsee soidensuojeluohjelman täydennysehdotuksen alue, joka osoitetaan

vaihemaakuntakaavassa Luonnon monimuotoisuuden ydinalue -merkinnällä (LUMO)

3) Lylyharju, Mäntykangs, Mäntyperä ja Jäläläkangas muodostavat lähekkäiset yhteisvaikutukset muun muassa maakotkalle. Tästä syystä Lylyharjun hankealuetta tulee ainakin edelleen supistaa pohjoisosistaan.

4) Metsomäen tuulivoima-alueen tiedot vaihemaakuntakaavaehdotuksessa viittaavat siihen, että alueen linnustoarvot eivät ole tarkoin tiedossa. Ukonselkä lähialueineen on erittäin tärkeä monen lajin muuttto- ja pesimäalue. Tästä syystä Metsomäen tuulivoimahankkeen haitallisia vaikutuksia linnustolle on edelleen selvitettävä.

5) Myyränkankaan tuulivoima-aluetta on kaavaehdotuksessa supistettu eteläosista maakotkan vuoksi. Tämä on kannatettava ratkaisu, mutta Myyränkankaan yhteisvaikutukset muiden lähellä olevien tuulivoimahankkeiden kanssa voivat edelleen olla haitalliset esimerkiksi maakotkalle. Vaatii lisää selvitystä.

6) Mäntykankaan tuulivoimnahankkeesta vaihemaakuntakaavaehdotuksessa todetaan: ”Alueen länsipuolelle sijoittuu Karvian Jäkäläkankaan hankealue, johon on rakentunut viisi kokonaiskorkeudeltaan 230 metrin voimalaa. Itäpuolelle noin viiden kilometrin päähän sijoittuu Lylynevan hankealue. Kolme voimalaa käsittävälle Mäntyperän hankealueelle kaakkoon on matkaa reilut kahdeksan kilometriä.

Alue sijoittuu uhanalaisen päiväpetolinnun reviirille sekä Lauhavuoren susireviirin reunamille,

mikä tulee ottaa huomioon alueen jatkosuunnittelussa. Erityisesti Parkanon puoleiset voimalat

voivat aiheuttaa merkittäviä vaikutuksia päiväpetolinnustolle. Alue ei sijoitu linnuston

päämuuttoreiteille tai hiljaiselle alueelle”

Haitallisisten vaikutusten suuruudesta ja yhteisvaikutuksista muiden hankkeiden kanssa on edellytettävä lisäselvityksiä.

7) Patakorven hankealue sijoittuu aivan Helvetinjärven kansallispuiston tuntumaan. Alue on vilkasta virkistys- ja retkeilyaluetta. (ekosysteemipalvelualue) Hankealueen tuntumassa on myös arvokasta linnustoa. Lisäksi tuulivoimaloista muodostuu haitallista näkymää Ruoveden reitille. Ruoveden reitin näkymiin vaikuttaa yhteisvaikutuksena myös Ruoveden Ruhalan Murskemäen tuulivoimahanke, jos se toteutuu.

8) Tuuramäen tuulivoima-alueen pohjoisosa on poistettu kaavan tuulivoima-alueesta. Tämä on kannatettava muutos. Tuuramäen SW puolella n. 3 km päässä on Myyränkangas. SE suunnalla on noin 6 km päässä Vermassalo. Tässä on siis kolmen suuren hankealueen keskittymä lähekkäin. Lisäksi Pahkakummunmaan tuulivoima-alue voi lisätä haitallista yhteisvaikutusta. Näiden tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutus muodostaa maakotkille suuren riskin niin törmäyksien kuin häiriönkin vuoksi. Voimaloiden määrän poistaminen vähäisessä määrin ei välttämättä riitä eikä myöskään voimaloiden korkeuden alentaminen. Tarvitaan lisäselvityksiä haittavaikutuksitsa muun muassa maakotkiin.

9) Kalliojärvenperän tuulivoima-alue sijoittuu vajaan 3 km päähän idässä Keski-Suomen puolella olevasta Lehmikorven tuulivoima-alueesta. Kalliojärvenperän tuulivoima-alue sijaitsee aivan Lakeisnevan suojelualueen (aarnialue)vieressä. Lakeisnevan alue tullaan osoittamaan

soidensuojeluohjelman täydennysehdotukseen perustuen Luonnon monimuotoisuuden ydinalueena

(LUMO). Kalliojärvenperän tuulivoima-alueen linnustovaikutus vanhan metsän alueeseen saattaa olla yksinäänkin merkittävän haitallinen. Lisäksi näiden kahden lähekkäisen tuulivoima-alueen yhteisvaikutukset linnustoon ja mahdolliseen päiväpetolintuun saattavat muodostua korkeiksi. Kalliojärvenperän tuulivoima-alueen osalta kaivataan lisäselvityksiä

Kaavaehdotus mahdollistaa merkitykseltään paikalliseksi katsottavien (alle kahdeksan teollisen kokoluokan tuulivoimalan kokonaisuus) tuulivoimalahankkeiden toteuttamisen kaavassa tuulivoimatuotannolle varattujen alueiden ulkopuolelle. Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys esittää, että maakuntakaavassa käytetään tuulivoimaloiden tehoa seudullisen voimalahankkeen raja-arvona. Raja-arvo voisi olla 10 MW. Tällainen ratkaisu ohjaisi tuulivoimaa paremmin alueille, jotka on katsottu sopivan tuulivoimatuiotannolle. Samalla ehkäistäisiin osaltaan haitallisia vaikutuksia linnustolle ja muulle luonnolle.

Tuulivoiman yheisvaikutuksista linnustoon ei ole tehty arviointia. Tällainen on tehtävä pikaisesti. Maakotkalle on tehty erillisselvitys, mutta tuulivoima voi vaikuttaa haitallisesti myös moneen muuhun alueella pesivään lintulajiin. Voidaan mainita vaikkapa huuhkaja, mehiläishaukka, hiirihaukka, kuikka ja kaakkuri. Usea tuulivoimahanke sijoittuu kurkien päämuuttoreitille. Tältäkin osin on yhteisvaikutusten arviointi tarpeen. Maakuntatason yhteisvaikutusten arviointi on mahdollista suorittaa vain maakuntakaavan yhteydessä.

Muuta

Teollisen mittaluokan aurinkovoima-alueet on perusteltua esittää vaihemaakuntakaavassa. Suuret aurinkovoima-alueet vievät runsaasti tilaa ja saattavat vaikuttaa olennaisesti alueen biotooppeihin ja linnustoon. Ne ovat verrattavissa tuulivoima-alueisiin.

Maakuntakaavaehdotuksessa esitetään runsaasti uusia luonnon monimuotoisuuden ydinalueita. . Uusista alueista huolimatta kaavaehdotuksessa esitettyjen luonnonsuojelualueiden määrä on liian vähäinen. Suomi on kansainvälisin sopimuksin sitoutunut suojelemaan 30 % pinta-alastaan, ja siitä 10 % tiukasti, vuoteen 2030 mennessä. Nämä sitoumukset tulee huomioida paremmin myös maakuntakaavassa kasvattamalla suojeltavien alueiden määrää. Esimerkiksi alueita, joilla tosiasiassa rajataan maa- ja metsätalouskäyttöä, on kaavaehdotuksessa esitetty pinta-alaan nähden hyvin niukasti.

Tampereella 30.11.2024

Jukka T. Helin

Suojeluvastaava

Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys

pily@pily.fi