MIELIPIDE 11.8.2025 Pirkkalan ympäristöyhdistys ry ja Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry Kehätien eteläpuolen osayleiskaava 1005

MIELIPIDE Pirkkalan ympäristöyhdistys ry Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry Kehätien eteläpuolen osayleiskaava 1005 Pirkkalan ympäristöyhdistys ry ja Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry kiittävät mahdollisuudesta lausua mielipiteensä kehätien eteläpuolen osayleiskaavasta. Kaavassa kehitetään Pirkkalan liikennejärjestelmää, asuin- ja yrityselämän alueita laajalla alueella. Esitämme huomautuksen kaavan lähtökohdista ja kaavan laadinnasta sekä erikseen jokaisesta osa-alueesta. Kehätien eteläpuoleinen alue on paitsi Pirkkalan kannalta myös seudullisesti ja maakunnallisesti tärkeä alue luonnon monimuotoisuuden kannalta viher- ja metsäekologsine verkostoineen sekä kulttuurihistorian arvoalueineen. Samalla alue toimii laajan väestön tärkeänä virkistysalueena.

1. Kaavan lähtökohtien ja perustelun vinoutuma Kaavan lähtökohdissa ei ole huomioitu tasapuolisesti elinkeinoelämän, luonnon, kulttuuristen ja sosiaalisten näkökulmien tarpeita. Elinkeinoelämän tarpeet ja kunnan kasvutavoitteet ovat määränneet kaavan lähtökohtia, ja luontoarvot ovat jääneet näiden varjoon. Kaavaselostuksessa todetaan että “tavoitteena on turvata laajempien virkistysalueiden saavutettavuus sekä alueen merkittävät luontoarvot. Huomioida suunnittelussa luonnon monimuotoisuus erityisesti maaseutuluonnon monimuotoisuuskohteet (peltokosteikot, laidunnus, viherkesannot, niityt jne.) sekä kunnan ympäristötavoitteet.” Tosiasiassa kaava kuitenkin merkittävästi pienentää nykyisiä virkistysalueita eikä suinkaan lisää tai helpota niiden saavutettavuutta. Luonnon monimuotoisuus tulee kaavan myötä heikkenemään huomattavasti.

2. Poikkeama maakuntakaavasta Kaavassa on merkittäviä poikkeamia maakuntakaavasta, erityisesti Sankilan ja Vanhan kirkon alueilla. Rakentaminen on osoitettu laajasti valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille, mikä vaarantaa maisema-arvojen säilymisen. Nykyisessä rantojen käytön osayleiskaavassa vanhan kirkon seudun pellot ovat merkitty MT/S (maatalousalue, jolla maisema ja ympäristöarvoja). Kirkon lähipelto ja Kuikanluhta on arvokasta perinnemaisemaa. Sankilan tilan lähipellot ovat merkinnällä AK (Arvokas kulttuurimaisema). Alueella myös vanhoja historiallisia kohteita, kiviröykkiöitä ym. ainakin koulun kentän länsipellolla. Alueella myös vanhoja historiallisia kohteita, kiviröykkiöitä ym. Katajiston peltoalueella on yksi historiallisen ajan kylätontti ja viisi kivikautista asuinpaikkaa, Sankilan koulun viereisellä pellolla sekä 1
Valkilan Sikoluhdan alueella on molemmissa yksi kivikautinen asuinpaikka. (Lähteet: Pirkanmaan kiinteät muinaisjännökset, Pirkanmaan liitto, 1996. Pirkanmaan historiallisen ajan muinaisjäännösten maastoinventointi, Timo Jussila, 2002) Sankilan ja Vanhan kirkon luona kaavassa on merkittävä poikkeama maakuntakaavasta, sillä asuinrakentamista on osoitettu valtakunnallisiksi valituille, maakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille Anian rantantien pohjoispuolisille alueille. Aluetta koskeva maakuntakaavan suunnittelumääräys kuuluu seuraavasti: “Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Avointen maisematilojen säilymiseen ja uusien rakennuspaikkojen sijaintiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Maisema-alueiden kanssa päällekkäiset maakunnallisesti arvokkaat kulttuurimaisemat on esitetty kaavaselostuksen liitekartalla ”Kulttuurimaisemat” Poikkeama maakuntakaavasta on osayleiskaavassa merkittävä eikä tämän mittakaavan aluevarausta voida pitää sellaisena, jossa maisema-ja kulttuuriarvoja voi suunnittelulla tai rakentamisen ohjeilla riittävästi suojata. Yhdessä puutteellisten luontoselvitysten kanssa näin suuri poikkeama maakuntakaavasta vaarantaa kaavan lainmukaisuuden.

3. Merkittävät epävarmuustekijät kaavan taustalla Kaava perustuu vanhentuneeseen maakuntakaavaan ja epävarmaan VT-3 oikaisulinjaukseen. Pirkkalan kunta on itse lausunut maakuntakaavan päivityksen tarpeesta ekologisten tavoitteiden vuoksi. Kaava (1005) perustuu 2017 hyväksyttyyn maakuntakaavaan, jossa on mukana myös valtatie 3:n suunnitteilla oleva oikaisulinjaus. Tästä syystä luontoarvoiltaan ja virkistyskäytöltään keskeisen metsäalueen tulevaisuus on alistettu noudattamaan epävarman moottoritieoikaisun ja siihen perustuvan maankäytön tarpeita. Pirkkalan luonnon ja asukkaiden kannalta tämä on kestämätön tilanne. Kaavaluonnos ei huomioi Puskiaisten oikaisun jo tiedettyä vaikutusta: se tulee lisäämään autoliikennettä ja pahentaa ruuhkia Pirkkalan ja Nokian välillä. Tämä on todettu niin yva:ssa kuin Väyläviraston aiemmassa selvityksessäkin ( https://urn.fi /URN:ISBN:978-952-317-688-1 , s. 39). Pirkkala on lausunut (29.4.2024) maakuntakaavan päivityksen tarpeesta seuraavan: ” Luontokadon ehkäisyn tulisi olla yksi keskeisistä maakuntakaavaratkaisuihin vaikuttavista tekijöistä. Mikäli elonkirjoon vaikuttavia tekijöitä arvioidaan pelkästään nykyisten maakuntakaavaratkaisujen pohjalta, kuten nyt vaihemaakuntakaavan tekemisen yhteydessä on tehty, on hyvin vaikeaa riittävällä tavalla arvioida alueidenkäytöllisiä edellytyksiä esimerkiksi riittävän laajojen ja yhtenäisten luontoarvokokonaisuuksien muodostamiselle.” Lausunto jatkuu: ”Toiveena olisi kokonaisvaltainen maakuntakaavan päivitys, jonka laadinnan lähtökohta tulisi olla kestävästi kasvava Pirkanmaa. Nykyisen maakuntakaavan konkreettiset määräykset eivät ohjaa riittävän vahvasti kestävän yhdyskuntarakenteen muodostumiseen kaupunkiseudulla. ” Pirkkalan kunnanhallituksen hyväksymä lausunto on aiheellinen, sillä nykyinen maakuntakaava on laadittu aikana, jolloin ei vielä ollut nykyistä tutkimustietoa Suomen metsien hiilinielujen romahtamisesta. Myös lajikadosta on saatu uutta tietoa maakuntakaavan hyväksymisen jälkeen. Kunnan on oltava johdonmukainen ja toimittava oman lausuntonsa mukaisesti. Vuonna 2017 hyväksytty ja 2018 voimaan tullut uudistus Valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin tähtäsi siihen, että se antaa kunnille uudenlaisen vastuun ja vallan omassa kaavoituksessaan tavoitella 2
valtakunnallista ohjetta. Kunnalla on erityinen vastuu omassa kaavoituksessaan suunnata kohti VAT-tavoitteita, koska vanhentunut maakuntakaava ei noudata VAT:in periaatteita. Vanhentuneen tiedon varaan laaditun maakuntakaavan noudattaminen sotii valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita vastaan (VAT). VAT muotoilee tavoitteiden taustaa seuraavasti: Merkittävä osa luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeistä luonnonarvoista samoin kuin arvokkaista yhtenäisistä luonnonalueista sijaitsee suojelualueiden ulkopuolella. Luonnon monimuotoisuuden edistämisen ja sitä koskevien kansainvälisten velvoitteiden kannalta on tärkeää, että luonnonarvot ja niiden kannalta tärkeät alueet ja ekologiset yhteydet otetaan huomioon alueiden käytön suunnittelussa eikä niitä pirstota tarpeettomasti muulla alueidenkäytöllä. Ekologisten yhteyksien merkitys on tärkeä myös ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta, koska ne mahdollistavat lajiston siirtymisen uusille elinalueille ilmaston lämmetessä. Kaupungistuminen, luonto- ja kulttuurimatkailun kasvu, ihmisten vapaa-ajan lisääntyminen sekä luontoliikunnan tärkeä merkitys kansanterveydelle lisäävät virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden tarvetta. Tämän vuoksi alueidenkäytössä on tarpeen kiinnittää huomiota laadultaan ja tavoitettavuudeltaan hyvien virkistysalueiden riittävyyteen ja virkistysyhteyksien jatkuvuuteen. Voimassa oleva maakuntakaava ei perustu ajanmukaiseen ajatteluun, vaan siinä keskeinen luontoalue on alistettu elinkeinoelämän ja autoilun tarpeiden mukaiselle maankäytölle luonnon kustannuksella. Kaava ei myöskään ohjaa vähähiiliseen ja tiiviiseen kaupunkirakenteeseen, jossa maankäyttöä suunnattaisiin jo rakennettuun ympäristöön metsien sijaan.

4. Puutteelliset luontoselvitykset Kaava ei perustu riittäviin luonto-, linnusto-, nisäkäs-, lepakkoselvityksiin eikä ilmastovaikutusten arviointiin, mikä vaarantaa kaavan lainmukaisuuden ja osallisten vaikutusmahdollisuudet. ⮚ Linnustoselvitys uusitaan ja täydennetään ajantasaisilla havainnoilla. ⮚ Nisäkkäistä ja lepakoista tehdään erilliset selvitykset. ⮚ Perhoset, sudenkorennot ja pienvedet kartoitetaan koko kaava-alueelta. ⮚ Ilmastovaikutusten arviointi tehdään Pirkkalan strategian mukaisesti. ⮚ Luontovaikutusten arviointi tehdään selvitysten pohjalta. “ Kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.” (MRL 9 §) Kehätien eteläpuolen osayleiskaavaa varten tehdyt selvitykset ovat luontoarvojen ja luontovaikutusten osalta perustavanlaatuisesti puutteellisia. Nähtävillä on selvitykset vain muutamien EU-direktiivilajien osalta sekä linnustoselvitys, jossa on erittäin merkittäviä puutteita. Yksittäisten lajien selvitykset eivät riitä, etenkään kuin kaavan alue on laaja ja kattaa monipuolisesti vaihtelevia luonnonympäristöjä ja kaavan vaikutus luontoon tulee olemaan olennainen ja monin paikoin peruuttamaton. 3
Kaava ei perustu kaavan vaikutukset arvioivaan suunnitteluun, koska nykytilanne luonnonolojen osalta on jäänyt kartoittamatta. Näin ollen myöskään vaikutuksia ei voida pätevästi arvioida. Osallisilla ei ole mahdollisuutta lausua mielipidettään kaavan vaikutuksista, koska riittäviä selvityksiä ja arviointeja ei ole nähtävillä.

Menettely on ristiriidassa MRL 62 §:n kanssa: "Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta." Pirkkalan ympäristöyhdistys esittää, että kaava palautetaan valmisteluun, jotta riittävät selvitykset saadaan kaavan laadinnan pohjaksi. Tämä mahdollistaa vaikutusten todenmukaisen arvioinnin sekä turvaa osallisille mahdollisuuden vaikuttaa kaavaprosessiin riittävän tiedon pohjalta. Koko kaava-alueelta tarvitaan kattava luontoselvitys, jossa tehdään esiselvityksen ja aineistokartoituksen lisäksi myös maastokatselmus. Luontotyypit ja etenkin erityisen arvokkaat ja uhanalaiset luontotyypit täytyy löytää ja dokumentoida, samoin uhanalaiset ja suojeltavat lajit. Kokonaisvaltaisen luontoselvityksen yhteydessä on arvioitava, mi ltä alueelta tarvitaan tarkempaa luontoselvitystä tai tietyn lajin kartoitusta.

a. Putkilokasvit, sammalet ja jäkälät Kaavoitusalueelle pitää tehdä kasvikartoitus. Esim. Sikojoen alueen kasviselvityksestä on jo pitkä aika. 2012 mainituista kasveista pitäisi selvittää mm. tuolloin mainitut uhanlaiset ja harvinaiset isovesirikko (NT) ja vankkasara (NT). Myös potentiaaliset lietetatarkosteikot (EN, IV) pitäisi selvittää. Virtaavien vesien potentiaaliset kivilouhikot pitää tarkistaa hajuheinän (NT,IV) vuoksi. Kalliopahdoilta ja soilta voi löytyä uhanalaisia sammal- ja jäkälälajeja. Rahkasammaleet ja poronjäkälät ovat EU:n luontodirektiivin liitteessä V.

b. Linnusto Kaava-alueen linnustoa tulee selvittää nykyistä huomattavasti kattavammin. Vuonna 2021 tehty selvitys perustuu suurelta osin Tiira.fi -sivuston havaintoihin, joita ei ole kaava-alueelta mitenkään kattavasti, vaan ne ovat painottuneet huomattavalta osin Korteniityn – Pappilanniemen – Pihlajaniemen – Sikojoen lintutornin alueelle. Näin ollen varsinkin metsälajien osalta tulisi tehdä tarkempaa kartoitusta. Vuoden 2021 selvityksessä suositellaan, että arvokkaiksi lintualueiksi tunnistetuilla Pehkusuon – Iso Naistenjärven alueella sekä Koivistonjärven – Leppäperkiön alueella linnustosta tehtäisiin vielä erillinen selvitys. Kurikkakallion osalta selvitys puuttuu ja siksi ehkä metsokin (EU:n lintudirektiivin laji) selvityksen lajistosta. Samoin puuttuu Hongistonvuori, jossa esiintyy pyy (EN) ja hiirihaukka (VU). Koska selvityksestä on jo noin 4 vuotta aikaa, siinä painottuneen Tiira.fi -sivuston aineistokin on jo tänä aikana muuttunut, kun tietokantaan on tullut uusia havaintoja alueelta. Esimerkiksi erittäin 4
uhanalaisesta hömötiaisesta oli selvityksen aikaan Iso-Naistenjärven alueelta vain yksi havainto, kun nykyisellään lajista on selvityksen jälkeisenä aikana (1.1.2022-30.6.2025) alueelta tullut jo yhteensä 17 hömötiaishavaintoa. Sankilan tilan ja peltojen alueella on tarve tehdä linnustoselvitys. Alueella havaitaan ja pesii säännöllisesti monia uhanalaisia lajeja, mm tervapääsky (EN), räystäspääsky (EN), haarapääsky (VU), pensastasku (VU), muuttoaikoina sinisuohaukka (VU) ja punavarpunen (NT). Peltoalueista huonosti tai ei juurikaan tutkittu on myös Toosi- Katajalan viljapeltoalue. Siellä on viime vuosina havaittu muuttoaikoina ruokailemassa mm. metsähanhi (EN), tundrahanhi ja valkoposkihanhi (EN) sekä pulmunen (CR). Myöskään Sionkylä- Hanhonojan pelto- ja niittyaluetta suopöllöineen ja ruisrääkkineen (EU:n lintudirektiivi) ei ole juurikaan huomioitu. Lampiviklon (EN) levähdys- ja yöpymishavainto paikalla on jäänyt pois. Korteniityn ja Virosmäen peltoalueilla ei ole noteerattu isoja muutonaikaisia lintuparvia, mm 200-300 parvea pulmusia (CR), tuhansia järripeippoja, kymmenittäin kiuruja ja keltavästäräkkejä. Pelloilla on muutamana viime vuonna havaittu muuttavana saalistamassa muuttohaukka (VU) ja arosuohaukka (EN). Kunnolliseen lintuselvitykseen kuuluvat myös sekä kevät- että syysmuuton aikaiset seurannat ja laskennat. Vanhan kirkon seudulla Anian rantatien varren peltojen ja Korteniityn kosteikon osalta ei luonnollisestikaan ole huomioitu pari vuotta sitten tapahtunutta viljelymuodon muutosta, kun viljanviljelystä vaihdettiin heinänviljelyyn. Tämä toi pelloille ja kosteikon reunoille heinää laiduntavat metsähanhet (EN). Se toi Korteniitylle uutena lajina mm. pikku-uikun (CR) ja heinäkurpan (CR). Tämä pitäisi huomioida paitsi muuttuvassa lajistossa myös kosteikon hoitosuunnitelmassa, ettei haitallista umpeutumista tapahtuisi. Linnustoselvitykseen kuuluu helmikuussa pöllöjen soidinkuuntelu, metson hakomispaikkojen ja tikkojen havainnointi. Keväällä arvioidaan muuttoa vähintään kerran viikossa maaliskuun lopulta aina alkukesän yölaulajakauteen asti, kuunnellaan kanalintu- ja haukkasoitimia, lasketaan kosteikoilta kahlaajia ja vesistöistä vesilintuja. Toukokuusta elokuulle etsitään ja seurataan pesintöjä ja syysmuuton seuranta alkaa kesän vanhoista kahlaajista ja päättyy joulukuun alun koskikarapuroille. Päivitetyn selvityksen lisäksi on arvioitava kaavan vaikutukset. Kaavaehdotukset toteutuessaan merkitsisivät suurta heikennystä nykytilaan elintilan vähentyessä. Rakennusinfran vaikutusten arvioinnit lintujen pesimä-, kevät- ja syysmuutonaikaisiin levähdys- ja ruokailualueisiin ja sitä kautta lajeihin ja niiden välisiin suhteisiin puuttuvat kokonaan. Kaavan alueella elää, lepää ja ruokailee useita uhanalaisia (CR, EN, VU, NT ja AU=alueellisesti uhanalainen) sekä EU:n lintudirektiivi 1:n lintulajeja. On arvioitava, säilyykö niiden suotuisan suojelun taso. On huomioitava myös se, että direktiivin velvoite koskee myös säännöllisesti esiintyviä muuttolintuja. On pystyttävä arvioimaan: 1. kuinka paljon peltolinnut menettävät suoranaista elinalaansa ja paljonko niitä katoaa? 2. mitä vaikutusta on ekologisten yhteyksien katkeamisilla eri esiintymispaikkojen välillä? 3. mitä vaikutusta on rakennusalueilla viereisiin säästettyihin kosteikkoihin. Paljonko kuluminen ja häirintä lisääntyvät säästettävillä kohteilla? 5

c. Nisäkkäät Nisäkkäistä on kartoitettu vain liito-orava (VU, luontodirektiivi IV). Liito-oravan osalta on jäänyt selvittämättä potentiaalinen ja varsin laaja metsäalue, Hongistonvuori, joka ulottuu lentokentäntieltä kääntyvästä Suojasentiestä aina kaavoitusalueen rajalle voimalinjalle asti (jatkuen siitä vielä Tarrunmäen arvokkaan vanhan metsän alueen yli Sikojärvelle asti). Siellä on havaittu myös ilveksen ja näädän jälkiä. Selvitys tarvitaan, ja alueen ja sen ympäristön käyttöä ja mm. virkistysreitin linjausta tulee tarkastella selvitystulosten valossa. Luontoselvitykseen olisi hyvä saada kannanarviot myös muista kaavoitusalueilla havaituista nisäkkäistä, ainakin luontodirektiivin II, IV ja V) osalta. Näitä lajeja ovat ainakin ilves (IV), metsäjänis (V), näätä (V), pohjanlepakko (IV) ja vesisiippa (IV). Lintujen kohdalla mainittu suotuisan suojelutason ylläpidon vaatimus koskee myös luontodirektiivin nisäkkäitä (IV). Kaikki Suomessa tavattavat lepakot ovat ns. tiukasti suojeltavia lajeja (luontodirektiivi IVa), joiden lisääntymis- ja levähdysalueiden hävittäminen ja heikentäminen ovat kiellettyjä. Alueella tiedetään esiintyvän ainakin pohjanlepakoita ja viiksisiippoja. Muidenkin lepakkolajien esiintymien tulee selvittää. Lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei luonnonsuojelulain 78 § mukaan saa hävittää eikä heikentää. Osayleiskaavaa varten on tehtävä laadukas ja asiantunteva lepakkokartoitus käyttäen asianmukaisia ultraäänidetektoreita.

d. Pienvedet, perhoset ja sudenkorennot Pienvesiselvitys on tehtävä koko kaava-alueelta. Vesilain 2 luvun 11 § mukaisten suojeltujen pienvesien (lähteet, norot ja alle 7 ha lammet) luonnontilaa ei saa vaarantaa, siksi niiden kartoittaminen on ehdoton kaavan valmisteluun kuuluva selvitys. Selvitys puuttuu ja se tulee tehdä näin laajassa kaavahankkeessa. Etenkin perinneympäristöjen (Sankilan ja Vanhankirkon alue sekä Kuikanluhdan lähialueet) luonnonolot on kartoitettava ja arvioitava mm. perhosselvityksen ja hyönteisselvityksen tarve. Sudenkorennoista on tehty selvitys koskien lampikorentoja Vähälammin kosteikkoalueella (Laamanen, 2022). On mahdollista, että ainakin em. selvityksessä mainittuja lummelampikorentoja (EU:n luontodirektiivi IV) ja täplälampikorento (IV) löytyy muualtakin kaava-alueelta. Suotuisan suojelutason vaatimus koskee muitakin luontodirektiivin IV-liitteen lajeja.

e. Ilmastovaikutusten arviointi Ilmastovaikutusten arviointi on välttämätön jo Pirkkalan oman strategian ja ilmastotiekartan velvoitteiden vuoksi. Kaavan kokonaisvaikutusta on mahdoton arvioida ilman ilmastovaikutusten arviota ja siihen liittyviä haitallisten vaikutusten välttämis- ja minimointitoimenpiteitä.

f. Luontovaikutusten arviointi Edellä esitettyjen lajistoselvitysten jälkeen on tehtävä koko oasyleiskaavan luontovaikutusten arviointi. Kaavaluonnoksesta puuttuu kattavien luontoselvitysten perusteella tehty luontovaikutusten arviointi kokonaan. 6

5. Kaavan osa-alueet joista lausumme erikseen:

5.1. Viheryhteydet ja metsäekologinen verkosto ja niiden yhteensovittaminen virkistysreittien kanssa ● Ohjeellinen ekologinen yhteys tulee olla vähintään 250-300 metriä latvapeitteistä puustoista, jotta yhteys kehän ulko- ja sisäpuolen välillä olisi toimiva ● Puskurivyöhykkeet arvokkaille luontoalueille tulee olla riittävät. ● Ekologisten yhteyksien leveys – ja virkistysalueen yhteensovittamisen ongelma: Pappila, Sikojoki – Virkistysreitti tulisi kulkea viheryhteyden ulkopuolella.

5.2. Korteniityn kosteikko ● Korteniityn lintukosteikko on arvokas kevätmuuton levähdyskohde useille kaahlaajille. Alue olisi hyvä pitää avoimena ja sitä varten alueelle tulee tehdä hoito-ohjelma. ● 100 m suojavyöhyke ● Ehdotamme alueen ostamista kunnalle ja rauhoittamista pysyvästi luonnonsuojelualueeksi, ● AP alueen halki tarvitaan merkitty kulkureitti lintuharrastajien ohjaamiseksi. ● Suojavyöhyke korteniitylle (mahdolliselle lintulavalle kivien kohdalle), ettei linnustoa häiritä. ● Ekologinen yhteys Sikojoelle mahdollistettava. Nyt yhteys menee Anian rantatien toiselta puolelta, mutta OYK AP-1 katkaisee sen ja eristää kosteikon. ● ”Kirkkopelto” kirkon ja Kuikanluhdan välillä tulee säilyttää maisemapeltona

5.3 Kynäjalavat ● Pirkkalan kynäjalavat tulee merkitä ja dokumentoida.

5.4. Kuikanluhta ● SL merkintä, Raja V1 alueen sisällä selkeämmäksi ● Virkistysreitti V1 alueelle, eikä rantaan tai suojelualueelle.

 5.5. Sikojoki ● Sikojoen suistoalueet ja rantaviiva tulee pitää kasvillisuuden peittämänä, jotta joen rehevöityminen ja umpeenkasvu ehkäistään. Joki olisi hyvä rauhoittaa moottoriveneliikenteeltä ainakin lintujen pesimäaikaan ja r antarakentamista tulee välttää. Ulkoilureittiä ei tarvita paitsi Vähälammin alueella, jossa on syytä ohjata kulku ainoastaan merkityille poluille. 7
● Rakentaminen vähintään 50 m rannasta ● Linnusto elpyisi lampien lisäksi varsinaisella Sikojoella, jos moottoriveneillä ajo kiellettäisiin ainakin pesimäaikaan. ● Yhteystarve varmistettava: PYY esittää, että tutkitaan mahdollisuutta kytkeä Korteniit t y Sikojoen arvoalueeseen .

 5.6. Lastenojanvuori Monimuotoinen luonto Lastenojanvuorella olisi hyvä saada S-merkinnälle, niin kuin se maakuntakaavan ratavarauksen mahdollistamana on mahdollista.

5.6. Iso N aistenjärvi, Pehkusuo ja Kurikkakallio Kaavaselostuksessa todetaan, että Iso-Naistenjärvi ja Pehkusuo ovat luonnon monimuotoisuuden ja virkistyskäytön kannalta erityisen arvokkaita alueita. Näiden halki kulkee seudullinen ekologinen pääväylä, jota ei saa heikentää. Kunnan tekemässä viheralueiden ja vesistöjen virkistyskäyttökyselyssä (2025) kyseiset alueet nousevat yksiselitteisesti kunnan suosituimpien virkistysalueiden kärkeen. Alueella on polkuverkosto sekä talvisin latuverkosto. Nykyinen luontopolku ulottuu Iso Naistenjärveltä Kurikkakalliolle asti, josta on yhteys kaasulinjan reitille. Alueen säilyminen luonnon monimuotoisuuden ja virkistyksen keitaana on kuitenkin kaavaan osoitettujen uusien aluevarausten vuoksi perustavanlaatuisesti uhattuna. Kaavan varaukset ovat täysin ristiriidassa 8
tämän kaavan selostuksessa todettujen luonto- ja virkistysarvojen kanssa. Osittain uhanalaista luontotyyppiä karukkokangasta edustava Kurikkakallio murskattaisiin teollisuusalueeksi. Kaava on myös ristiriidassa maakuntakaavan kanssa, sillä seudullisen ekologisen pääväylän leveyttä on osayleiskaavassa kavennettu verrattuna maakuntakaavaa, sillä osa T2-alueesta on sijoitettu maakuntakaavaan merkityn ekologisen yhteyden päälle. Melu, pöly, tärinä ja muu häiriö ovat vakava uhka ekologisen yhteyden toimivuudelle. Kuntalaismielipidettä virkistysalueen arvosta ei ole huomioitu riittävästi. Kurikkakallion varaaminen teollisuusalueeksi kutistaa käytettävissä olevaa virkistysmetsää samaan aikaan kun väkiluku ja virkistysalueiden tarve kasvaa voimakkaasti. Vaikka Iso Naistenjärven ja Pehkusuon alue onkin merkitty virkistysalueiksi, huomiotta on jätetty lähelle sijoitettujen toimintojen vaikutus virkistysalueiden laatuun ja viihtyisyyteen. Mikäli kaavaan merkityt uudet KMt-alueet ja T1- ja T2-alueet toteutuvat, on Iso Naistenjärven ja Pehkusuon luonnonrauha mennyttä. Melu alueella tulee merkittävästi lisääntymään, sillä nyt melusuojana toimiva puusto poistetaan hallien tieltä. Hallialueet ulottuvat Syrjän metsäautotieltä Iso Naistenjärvelle lähtevän polun tuntumaan. Häiriötä lisää ohitustieltä kantautuvan liikennemelun lisäksi kaupallisten toimintojen ja teollisuuden itsessään tuoma melu. T-1 ja T2-kaavamerkinnät sallivat ympäristöhäiriötä aiheuttavaa toimintaa (melu, tärinä, pöly). Ristiriita on kestämätön. Kunta on VT3-yleissuunnitelman lausunnossa lokakuu 2024 ollut huolissaan virkistysyhteyden säilymisestä ja vaatinut reittien yhteysmerkintää yleissuunnitelmaan. Onkin ristiriitaista, että kunta nyt omassa OYK-suunnitelmassaan on valmis heikentämään reittien viihtyisyyttä, rauhaa ja toimivuutta. Tällä hetkellä siltojen välissä on aina talvisin jäinen ja vähäluminen osuus, jonka pituus tulisi kaavan toteutuessa kaksinkertaistumaan ja latuverkon ylläpito vaikeutuu tai käy mahdottomaksi. Samoin kunta on elonkirjo ja energia- vaihemaakuntakaavan lausunnossaan huhtikuussa 2024 edellyttänyt maakuntakaavan kokonaisvaltaista päivitystä nimenomaan ekologisten seikkojen vuoksi. Tämä OYK ei tue kunnan omaa lausuntoa vaan asettaa ekologian ja luontoarvot sekä virkistyksen alisteisiksi elinkeinoelämälle Pirkkalan ympäristöyhdistys ry esittää, että Kmt-alueet ja T1- ja T2-alueet poistetaan kaavasta. Ainoastaan Jasperintien ja kehätien väliin voi KMt-alueen sijoittaa, mutta sen ja virkistysreitin väliin täytyy saada puustoa suoja-alueeksi. Iso Naistenjärven ja Pehkusuon alueelle on tehtävä uudet kattavat luonto- ja linnustoselvitykset.

5.7. Aurinkoenergia ● Energiantuotantoalue tulee sijoittaa muualle kuin perinnemaisemaan Vanhan kirkon ja hautausmaan lähelle.

9
5.8. Kaava-alue Oikeusvaikutteisen maakuntakaavan vastaisesti ei voine kaavoittaa, mutta Pirkkala voi jättää kiistanalaiset alueet tästä osayleiskaavasta pois. Kyseiset alueet voidaan yleiskaavoittaa myöhemmässä vaiheessa siinä yhteydessä, kun Pirkkala kaavoittaa sähkölinjan ja kunnan etelärajan väliin jäävän alueen. Ehdotamme että yhtenäinen alue Iso-naistenjärven länsi- ja luoteispuolella, joka kattaa mm. VT-3:n oikaisulle varatun alueen sekä Kurikkakallion T-2-alueen ja Jasperintien ja nykyisen kehätien viereiset KMt-alueet jätetään kokonaan pois yleiskaavasta. Nämä alueet liitetään myöhemmin Pirkkalan eteläosan kanssa samaan osayleiskaavaan siinä vaiheessa, kun uusi maakuntakaava on vahvistettu.

Pirkkalassa 11.8.2025 Johanna Raivio Terttu Kellerhoff Johanna Raivio Terttu Kellerhoff Varapuheenjohtaja Taloudenhoitaja Pirkkalan ympäristöyhdistys ry Pirkkalan ympäristöyhdistys ry Tampereella 11.8.2025 Jukka T. Helin Jukka T. Helin Suojeluvastaava Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry