Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen mielipide 14.7.2025 koskien Ruoveden Murskemäen tuulivoimahankkeen osayleiskaavaehdotusta ja osayleiskaavan muutosehdotusta

Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys on antanut Murskemäen tuulivoimahankkeesta mielipiteen 14.12.2023. Mielipiteen mukaan:” Murskemäen tuulivoima-alue sijoittuu kurjen, laulujoutsenen ja merikotkan valtakunnalliselle päämuuttoreitille. Myös hanhia muuttaa alueella nykyisin lukuisasti. Tuulivoima-alueen lähituntumassa on hyvin merkittäviä lintujen levähtämis- ja ruokailualueita. Tuulivoimaloiden korkeus on enintään 300 metriä. Korkeat tuulivoimalat vahvistavat linnustolle koituvia haittoja.”

Yhdistys toteaa lisäksi mielipiteensä loppupäätelmissä:” Linnustoselvitykset tulee laatia tämäntyyppisellä linnuille tärkeällä alueella kattavasti ja siten, että niiden luotettavuus voidaan todeta. Murskemäen tuulivoimahankkeen linnustoselvityksissä on kuitenkin siinä määrin puutteellisuuksia, että ne eivät anna riittävän luotettavaa kuvaa hankealueen linnuston käyttäytymisestä, määrästä eivätkä lentoreiteistä. Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ei kannata Murskemäen tuulivoimahanketta lintujen tärkeälle päämuuttoreitille ja merkittävien ruokailu- levähtämisalueiden välittömään läheisyyteen – varsinkaan, kun linnustoselvitykset ovat liian puutteelliset. Varovaisuusperiaate, jota tulee entistä enemmän

painottaa johtaa osaltaan samaan lopputulokseen.”

Vastauksena Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen mielipiteeseen tuli:” Kaavaehdotusvaiheessa tuulivoimaloiden enimmäiskokonaiskorkeus on muuttunut 300 metristä 260 metriin, ja roottorin halkaisija 260 metristä 160 metriin. Selvityksiä on täydennetty huuhkajan ja kaakkurin osalta vuonna 2024. Selvitysten tulokset huomioidaan kaavaehdotuksen vaikutusten arvioinnissa.

Muistutuksessa todetaan, että korkeat tuulivoimalat vahvistavat linnustolle koituvia

haittoja. Lintujen törmäyksen todennäköisyys pienenee roottorin lapojen pituuden

kasvaessa ja kierrosnopeuden laskiessa. Näin ollen Suomeen rakennettavat nykyaikaiset

suuret melko hitaasti pyörivät tuulivoimalat ovat lintujen törmäysriskin kannalta

lähtökohtaisesti turvallisempia kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa ja Yhdysvalloissa

edelleen laajasti käytössä olevat pienikokoisemmat tuulivoimalat”

Tuulivoimaloiden määrä on alennettu neljään voimaloiden korkeuden vähentämisen lisäksi. Edelleen osayleiskaavaehdotuksen mukaan voimaloiden paikkoja on myös tarkistettu. Näin on tavoiteltu erilaisten tuulivoimaloista aiheutuvien haittojen lieventämistä. Linnuston kannalta ratkaisu on myönteinen, mutta ei poista voimaloista aiheutuvaa liiallista haittaa ja vaaraa esimerkiksi huuhkajalle, kehrääjälle, kaakkurille, mehiläishaukalle ja kanalinnuille (erityisesti metsolle).

Huuhkajan pesä on löydetty hankealueelta vuonna 2024 vajaan kilometrin päästä yhdestä voimalapaikasta. Huuhkaja on erittäin uhanalainen laji, direktiivilaji, Suomen erityisvastuulaji ja Pirkanmaan vastuulaji. Huuhkaja etsii riittävän rauhallisia pesimäpaikkoja. Huuhkaja on erilaisille häiriöille altis laji. Tuulivoimalat aiheuttavat helposti sen, että huuhkaja ei enää pidä reviiriä tuulivoimaloiden läheisyydessä. Huuhkaja on liikkunut koko hankealueella havaintojen mukaan. Etäisyys tuulivoimalasta huuhkajan pesään on aivan liian lyhyt. Huuhkajan pesän löytyminen vahvistaa Murskemäen hankkeen kielteistä vaikutusta linnustoon.

Hankealueen läheisyydestä muun muassa Ruhalan peltoaukeilta on vuosien mittaan havaintoja sarvipöllöjen pesinnöistä. Havainnot löytyvät esimerkiksi BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelusta.

Tuulivoimalat saattavat synnyttää kehrääjälle merkittäviä haittoja. Tuulivoimaloista aiheutuva ääni karkottaa kehrääjää ja hankaloittaa kehrääjän hyönteispyyntiä. Toisaalta taas tuulivoimalat voivat aiheuttaa tilanteen, jossa tuulivoimalat houkuttelevat hyönteisiä. Hyönteiset voivat myös nousta korkeammalle, ja tämä tilanne altistaa kehrääjän törmäyksille. Kehrääjä on direktiivilaji.

Kaakkuri pesi hankealueen välittömässä läheisyydessä Kaakkolammilla vuonna 2023. Hankealueella on myös sijainnut kaakkurin pesimälampi. Kaakkurin lentoreittiselvitys perustuu edelleen aivan liian vähäiseen kartoitukseen ja suuresti olettamuksiin. Kaakkuri karttaa tuulivoima-alueita, ja kaakkureilla on myös suuri törmäysvaara voimalarakenteisiin. Kaakkuri on Pirkanmaalla harvalukuinen laji. Se pesii melko pienissä metsälammissa. Kaakkurien pesimäalueita tulee suojata kaakkuriin kohdistuvilta vaaroilta ja häiriöiltä.

Yläisen Talluslammen ympäristössä on havaittu useita arvokkaita lajeja. Tähän arvokkaan elinympäristön läheisyyteen on sijoitettu kaksi tuulivoimalaa – T4 ja T5. Tuulivoimalat saattavat heikentää olennaisesti alueen lajiston elinolosuhteita. T5 muodostaa suuren riskin myös huuhkajan säilymiselle hankealueella pesivänä lajina jatkossakin.

Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä on mehiläishaukan reviiri. Reviirin tarkka sijainti ja mahdollinen pesä on jäänyt selvittämättä. Mehiläishaukka on erittäin uhanalainen laji, direktiivilaji ja Pirkanmaan vastuulaji. Mehiläishaukka kärsii tuulivoimaloiden tuottamasta häiriöstä. Mehiläishaukalla on myös törmäysriski tuulivoimaloihin.

Kanalinnut karttavat tuulivoimala-alueita enemmän tai vähemmän. Erityisesti metso ja tuulivoimalat eivät sovi yhteen. Metso on direktiivilaji ja Suomen kansainvälinen erityisvastuulaji Metsäkanalintujen häiriintyminen tuulivoimaloista ei rajoitu vain rakentamisaikaan kuten Luke lausunnossaan hyvin toteaa.

Tutkimusten mukaan metso ei totu monen vuodenkaan jälkeen tuulivoimaloihin. Usein näissä erilaisissa linnustoselvityksissä ja törmäysmalleissa painotetaan törmäyksiä. Jätetään mainitsematta, että muut häiriötekijät ovat useasti suurempi uhka törmäyksien lisäksi. Tuulivoimalat vievät muun muassa yhtenäistä pinta-alaa pirstoen yhtenäisiä metsäalueita. Tuulivoimaloista johtuva melu haittaa eläimiä ja lintuja. Uusimpien tietojen mukaan tuulivoimaloiden lintuja karkottava vaikutus ei ole suurimmillaan vain muutamia satoja metriä, vaan jopa useita kilometrejä riippuen lajista. Tästä syystä on tärkeää tuulivoimala-alueita perustettaessa kiinnittää vakavaa huomiota elinympäristöjen säilymiseen riittävän laajoina ja yhtenäisinä. Pitää huomioida kunkin lajin erityisvaatimukset. Lajikato on näkyvissä kaikkialla. Tuulivoimalla ei saa edistää luonnon köyhtymistä.

Alla linkki Luken kansainväliseen koostejulkaisuun tuulivoimaloiden vaikutuksista eläimistöön:

https://www.luke.fi/fi/uutiset/katsaus-useat-lintu-ja-nisakasryhmat-vaistavat-tuulivoimaloita

Tässä vielä toimen viite tuulivoimaloiden vaikutuksesta lintuihin ja muuhun eläimistöön;

Anne Tolvanen, Henri Routavaara, Mika Jokikokko, Parvez Rana. How far are birds, bats and terrestrial mammals displaced from onshore wind power development? - A systematic review. Biological Conservation 288 (2023) 110382. Journal homepage www.elsevier.com/locate /biocon

Muutaman sadan metrin etäisyys tuulivoimalasta metson soidinpaikkaan ei ole riittävä, vaikka alue olisi metsäistä. Eikä myöskään voimalan T2 siirtäminen hieman kauemmaksi soidinpaikasta ratkaise kielteisiä vaikutuksia. Keski-Suomen Metsoparlamentin suositusta 200 metrin suojavyöhykkeestä metsänhakkuissa ei voida soveltaa pysyvää haittaa aiheuttavien tuulivoimaloiden kohdalla.

Hankealueen välittömään läheisyyteen sijoittuu tärkeä erityisesti lintujen muutonaikainen MAALI-alue, Taipaleenaukea ja Lamminkylä (lähimmillään 1.2 km etäisyydellä). Tuulivoimalat voivat vaikuttaa sen, että linnut eivät enää käytä näitä merkittäviä ruokailu- ja lepäilyalueita, vaan joutuvat etsimään uusia paikkoja. Vaikutus olisi tätä kautta linnustoon kielteinen. Ruhalan alueella on myös muttoaikaan huomattavaa merkitystä lintujen lepäily- ja ruokailualueena.

Murskemäkeä koskeva osayleiskaavaehdotus lähtee siitä, että kaava on oikeusvaikutteinen. Tästä syystä myös tehdyiltä selvityksiltä on edellytettävä suurempaa tarkkuutta kuin muussa tapauksessa. Alueidenkäyttölain 5 luvun 39 §;n 2 mom 8 kohdan mukaan yleiskaavalta on vaadittava, että vähennetään ympäristöhaittoja ja sekä vaalitaan rakennettua ympäristöä, maisemaa ja luonnonarvoja. Lain 10a luvussa, joka käsittelee tuulivoimarakentamista, mainitaan (77 b § 1 mom 2 kohta), että suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön. Tehtyjen selvitysten puutteellinen taso (muun muassa linnustoselvitykset) eivät anna riittävää pohjaa arvioida lain sisällön täyttymistä – varsinkaan, kun kysymyksessä on oikeusvaikutteinen osayleiskaava.

Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys on aiemmin tämän hankkeen osalta konkreettisesti lausunut, että linnustoselvitykset on tehty liian puutteellisesti niin määrän kuin aikajaksotuksen kannalta katsottuna. Linnustoselvitykset eivät edelleenkään anna riittävän luotettavaa tietoa alueen linnuston käyttäytymisestä ja tuulivoimalle arkojen lajien reviirien sijainneista. Suunnitellut haittojen lieventämistoimet vaikuttavat jonkin verran myönteiseen suuntaan, mutta eivät poista liiallisia haittoja. Virallisessa ohjeistuksessa mainittuihin linnuston selvitystapoihin ja ajankäyttömääriin asennoidutaan tuulivoimaselvityksissä aivan liian välinpitämättömästi. Tuulivoimalat synnyttävät huuhkajalle, kehrääjälle, kaakkurille, mehiläishaukalle ja metsäkanalinnuille suuren riskin siihen, että lajit eivät selviydy alueella jatkossa.

Tuulivoima-alue sijoittuu usean ison lintulajin päämuuttoreitille ( merikotka, laulujoutsen kurki). Merikotka on DR laji. Laulujoutsen DR -laji ja Suomen kansainvälinen erityisvastuulaji. Kurki on puolestaan DR laji. Lisäksi hankealueella on merkittävän kielteinen vaikutus valtakunnallisesti ja maakunnallisesti tärkeään maisema- ja kulttuuriympäristöön. Murskemäen tuulivoimahanketta ei ole määritetty Pirkanmaan maakuntakaavassakaan.
 
Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen kannan mukaan tehtyjä selvityksiä on täydennettävä. Lisäksi nykyinen tuulivoimalapaikkojen sijoittelu vaarantaa arvokkaan linnuston säilymistä hankealueella ja hankealueen läheisyydessä merkittävästi. Osayleiskaavaehdotuksen hyväksyminen nykyisessä muodossaan ei ole kannatettavaa. Hankealue on paikkana erittäin huonosti tuulivoimaloille sopiva jo pelkästään maisema- ja kulttuuriarvojen vuoksi.

Tampereella 14.7.2025

Jukka T. Helin

Suojeluvastaava

Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys

pily@pily.fi