Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen mielipide Sastamalan Ajoksenkankaan tuulivoimahankkeen YVA-selostuksesta 26.1.2026
Hanke YVA-selostuksen mukaan:
Elements Suomi Oy suunnittelee tuulivoimahanketta Sastamalan kaupungin alueelle. Hankealue
sijaitsee Sastamalan kaupungin eteläosassa Pirkanmaan maakunnassa, noin 5 km Sastamalan kes-
kustasta lounaaseen. Sijainti Sastamalan eteläosassa, noin 2 km Pirkanmaan ja Satakunnan maa-
kuntarajasta ja Huittisen kaupungin rajasta. Lännen suunnassa Kokemäen ja kaakon suunnassa
Punkalaitumen rajoihin noin 10 km. Hankealueen alustava kokonaispinta-ala on noin 2000 hehtaa-
ria.
Vaihtoehdossa VE0 hanketta ei toteuteta, eikä hankealueelle tule uutta toimintaa. Alueelle ei
rakenneta tuuli- eikä aurinkovoimaloita tai niihin liittyviä sähkönsiirron toimintoja. Ympäristövaikutusten arvioinnissa vaihtoehdon VE0 vaikutukset arvioidaan samalla tarkkuudella kuin varsinaisten toteuttamisvaihtoehtojen, jotta tuotettu tieto ympäristövaikutuksista on tasapuolista ja vertailukelpoista.
Vaihtoehdossa VE1 Sastamalan kunnan Ajoksenkankaan alueelle rakennetaan enintään 12 voi-
malan tuulipuisto. Voimaloiden kokonaiskorkeus on enintään 260 metriä, napakorkeus 172,5 metriä
ja roottorin halkaisija 175 metriä. Voimaloiden yksikköteho on noin 8 MW. Hankkeen kokonaisteho
on noin 96 MW.
Vaihtoehdossa VE2 Sastamalan kunnan Ajoksenkankaan alueelle rakennetaan enintään 8 voima-
lan tuulipuisto. Voimaloiden kokonaiskorkeus on enintään 260 metriä, napakorkeus 172,5 metriä ja
roottorin halkaisija 175 metriä. Voimaloiden yksikköteho on noin 8 MW. Hankkeen kokonaisteho on noin 64 MW. Osana VE2 vaihtoehtoa arvioidaan hankkeen itälaitaan tuulivoimaloiden TV7 ja TV8 itäpuolelle sijoittuva 34 ha kokoinen aurinkovoima-alue, jonka paneelialueen pinta-ala on noin 15,9 ha ja teho noin 15 M.
Sastamalan Ajoksenkankaan tuulivoimahankkeen YVA-menettelyssä arvioidaan seuraavat sähkön-
siirron toteuttamisvaihtoehdot:
SVE1a-b ja SVE2a-b: Sähkönsiirto maakaapelilla Carunan 110 kV Sastamala-Äetsän verkkoon.
SVE3: Sähkönsiirto 110kV ilmajohdolla Fingridin Harjavalta-Melon verkkoon, pituus noin 20 km.
Liikennöinti hankealueelle tapahtuu Huittistentien kautta, sisäinen liikenne olemassa olevia ja uusia
teitä pitkin.
Linnustoselvitykset
Tehdyistä selvityksistä mainitaan seuraavasti:” Selvityksien painopiste oli etenkin suunniteltujen
voimalapaikkojen ympäristössä ja linnustoarvoiltaan potentiaalisimmissa kohteissa hankealueella.
Suunnitellulle aurinkovoima-alueelle ei erityisesti keskitetty selvityksiä, sillä alue rajattiin vasta
maastoselvityskauden jälkeen. Myös jotkut VE2:n suunnitelluista voimalapaikoista ovat muuttu-
neet selvitysten tekemisen jälkeen, osittain johtuen selvityksissä ilmenneistä luontoarvoista. Alu-
een linnustosta on kuitenkin saatu kattava yleiskuva tehtyjen selvitysten perusteella.”
Tuulivoimaa koskevissa linnustoselvityksissä toimitaan usein niin, että ainoastaan suunniteltujen tuulivoimaloiden lähiympäristö selvitetään tarkasti ja sitten valitaan kartalta muita potentiaalisia kohteita. Tämä saattaa johtaa helposti siihen, että linnustoselvityksistä tulee liian satunnaisia. Nykyisissä oloissa etenkin ns. tavallisen metsäalueen merkitys linnustolle on tärkeä. Ajoksenkankaan kohdalla aurinkovoima-alue on huonosti selvitetty. Aurinkovoima-alueen linnustoselvitys, muu luontoselvitys ja haittavaikutukset tulee selvittää jatkossa riittävän hyvin. Aurinkovoiman vaikutuksista on edelleen huonosti tietoja. On noudatettava varovaisuusperiaatetta.
YVA-selostuksen mukaan linnustosta on kuitenkin saatu kattava yleiskuva. Ajoksenkankaan tuulivoimahankkeen linnustoselvityksissä ilmenee, että esimerkiksi petolintujen reviireissä ja pesäpaikoissa on aukkoja ja liiallista tulkintaa. Näin on muun mehiläishaukan (EN) osalta. Pelkkä yleiskuva ei riitä, jos uhanalaisten lintulajien hankealueella tai sen lähiympäristössä olevat reviirit ja pesät jäävät löytymättä liiaksi tulkinnan varaan. Hiirihaukalla (VU) on selvityksen mukaan pesä hankealueella yhden suunnitellun tuulivoimalapaikan vieressä.
Sähkönsiirtoreittien linnustoselvitys tehtiin YVA-selostuksen mukaan vain 50 metrin etäisyydelle reitistä. Tämä on liian lyhyt etäisyys selvityksen teolle.
a) muuttolintuselvitys
Linnustoselvityksiä on puutteita, jotka heikentävät vaikutusarvioinnin luotettavuutta. Kevätmuuttoselvitys on tehty 18 päivänä aikajaksolla 26.3.- 3.6.2024. Muutontarkkailu on aloitettu liian myöhään vasta maaliskuun loppupuolella. Tämä näkyy myös siinä, että laulujoutsenia havaittiin vain 17 yksilöä. Samoin liian myöhäinen tarkkailun aloittaminen on nähtävissä merikotkamäärässä. YVA-selostuksenkin mukaan muuttavia merikotkia havaittiin vain yhteensä 9. Merikotkien päämuutto ajoittuu keväisin helmi-huhtikuulle, ja usein valtaosa kotkista on ehtinyt muuttaa ennen maaliskuun loppua. Hankealue ja sen ympäristö kuuluvat Pirkanmaalla hyvin aktiivisen merikotkamuuttoreitille. Tästä syystä merikotkien todellisesta määrästä ja muuttoreitistä hankealueella/sen läheisyydessä on saatava luotettava kuva.
Syysmuuttoa havainnoitiin syksyllä 2023 aikavälillä 23.8-18.10.2023. Havaintopäiviä oli 10. Havaintopäivien poikkeaminen merkittävästi kevätmuuton seurannasta alaspäin on perusteetonta. Esimerkiksi hanhien, kurkien ja laulujoutsenten yksilömäärät hankealueen lähiympäristön pelloilla ovat varsin suuret, joten hankealueella ja sen lähistöllä on merkittävää muuttoa. Syksyinen muutonseuranta on myös päätetty liian aikaisin.
YVA-selostuksessa todetaan: ” Olemassa olevien muuttoreittien takia etenkin muuttavien laulujoutsenen, metsähanhen, kurjen ja merikotkan määrät hankealueella ovat todennäköisesti keskimääräistä suurempia. Hankealueella ei sijaitse tärkeitä muutonaikaisia levähdysalueita, mutta etenkin hanhien levähdysalueina toimivia suuria peltoaukeita sijaitsee lähimmillään noin 2 kilometrin päässä hankealueesta. Lisäksi noin 10 kilometrin päässä hankealueelta länteen sijaitseva Puurijärvi-Isosuon kansallispuisto on erittäin merkittävä muutonaikainen levähdysalue etenkin kurjille ja hanhille.”
Edelleen YVA-selostuksen mukaan: ” Koska havainnointipaikoilta ei voitu
havainnoida koko hankealuetta kerralla, on todellinen hankealueen läpi havainnointipäivinä lentä-
neiden lintujen määrä ollut saatuja tuloksia suurempi, kuitenkin korkeintaan noin kaksinkertainen.” Tämäkin vaikuttaa muutonseurannan antaman tiedon olennaiseen puutteellisuuteen.
Kurjista 87 % ( yht. 2883 yksilöä) muutti riskikorkeudella. Samoin vesilinnuista valtaosa lensi sellaisella korkeudella, joka lisäsi todennäköisyyksiä törmäyksiin. Monen petolintulajin kohdalla tilanne on tulosten mukaan samanlainen.
Yhteysviranomaisen lausunnossa YVA-ohjelmasta todetaan 14.6.,2024:” Alueen läheisyydessä on useita linnustoltaan arvokkaita kohteita, kuten Puurijärvi-Isosuon kansallispuisto, joka toimii syksyllä yhtenä Etelä-Suomen merkittävimmistä kurjen kerääntymäalueista. Yhteysviranomainen
pitää merkittävänä, että selostuksessa keskitytään erityisesti muuttolinnustoon kohdistuvien vaikutusten arviointiin, sillä hankealue on pienestä koostaan huolimatta melko merkittävällä sisämaan muuttoa ohjaavalla sijainnilla. Selostuksessa tulee tarkastella myös lähialueen
levähdys- ja ruokailualueet. Sisämaahan sijoittuvien tuulivoimala-alueiden vaikutukset linnustoon riippuvat erityisesti hankealueen sijainnista suhteessa muuttolinnuston levähtämis- ja ruokailualueisiin. Arvioinnin erityistarkastelun kohteena tulee olla tuulivoimalle sensitiivisimmät
lajiryhmät.”
Sisämaan oloissa Ajoksenkankaan tuulivoimahanke sijoittuu tärkeälle lintujen muuttoreitille, jossa muuttaa suuri määrä tuulivoimaloille herkkiä lajeja. Samoin hankealueen ympäristössä on merkittäviä muutonaikaisia ruokailu- ja lepäilypeltoja, joiden tärkeys on esimerkiksi hanhille korostunut viime vuosien aikana. Muutontarkkailussa on sellaisia puutteita, jotka vaikuttavat heikentävästi arvioon hankealueen kautta tai vierestä kulkevan muuton suuruudesta. Sekä kevätmuuttoselvityksessä 2024 että syysmuuttoselvityksessä käytettiin toisena havaintopaikkana Krapinkallio, josta on selvitystietojen mukaan huono näkyväisyys ainakin SW-W sektorille, jolla suunnalla on esimerkiksi muuttolintujen käyttämä vilkas reitti. Koska Krapinkallio sijaitsee aika lailla keskellä hankealuetta, muutonseuranta tuolta paikalta ei ole riittävän luotettava hankealueen ja sen lähiympäristön suurta osaa ajatellen.
b) metsäkanalintuselvitys
Vuoden 2024 keväällä on tehty metsäkanalintujen selvitystä 4 päivänä. Metsäkanalintujen luotettava selvittäminen edellyttäisi useampia päiviä ja selvittämisen sijoittumisen useammalle kuin yhdelle vuodelle. Lisäksi YVA-selostuksessa selvityksen menetelmästä seuraavaa:” Kartoituksessa
keskityttiin erityisesti voimalapaikkojen läheisyyteen ja lähtötietojen sekä karttatarkastelun perus-
teella potentiaalisimmille alueille.” Esimerkiksi tuulivoimaloiden häiriövaikutus metsäkanalinnuille voi olla uusimpien tietojen mukaan varsin kauas ulottuva, Näyttää siltä, että soidinpaikkaselvitys on tehty liian suppeasti ja vain osalla aluetta.
c) pöllöselvitys
Samoin yhden kevään 4 päivän pöllöhavainnointi ei ole riittävä. Pöllöjen soidinaktiivisuus vaihtelee tuntuvasti vuosittain muun muassa pöllöjen ravintotilanteesta johtuen. Samoin pöllöjen soidinaktiivisuus voi olla hyvinkin erilainen päivästä riippuen. Yhden kevään ja muutaman päivän mittainen pöllöjen havainnointi antaa puutteellisen kuvan hankealueen pöllötilanteesta. Huuhkajasta (EN) on paikallisten asukkaiden havaintoja vuosien mittaan. Myös BirdLife Suomen Tiira-havaintotietopalvelussa on huhuilevan huuhkajan havainto 9.9.2023. Selvityksessä ei havaittu kuitenkaan huuhkajaa.
d) päiväpetolintuselvitys
Päiväpetolintujen kevätseurnnan raportista 2023 voi päätellä, että hankealueen länsiosa on laajasti jäänyt huonosti havainnoitua, koska havaintopaikalta (Krapinkallio) on ollut huono näkyväisyys SW-W. Havaintopaikka sijaitsee keskellä hankealuetta. Krapinkalliota on myös käytetty edellä mainitusta syystä vähemmän kuin toista itäistä havaintopaikkaa.
Vaikutusarviointi linnustoon
Yva-selostuksessa todetaan linnustovaikutuksista seuraavaa:”
Hankkeen merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat metsäkanalintuihin ja päiväpetolintuihin, joista etenkin hankkeen vaikutuspiirissä pesivään sääkseen. Pesimälinnuston, mukaan lukien pöllöt, herkkyys alueella arvioitiin kohtalaiseksi. Metson soidinpaikkojen ja päiväpetolintujen herkkyys arvioitiin suureksi. Eri vaihtoehtojen linnustovaikutukset poikkeavat toisistaan erityisesti päiväpetolintuihin ja metson soidinpaikkoihin kohdistuvien vaikutusten osalta, johtuen voimalasijoittelusta ja voimaloiden määrästä.
Vaihtoehdosta VE0 ei arvioitu aiheutuvan muutosta nykytilaan.
Vaihtoehdon VE1 aiheuttama muutoksen suuruus yleiseen pesimälinnustoon ja viirupöllöön ar-
vioitiin keskisuureksi kielteiseksi, joten vaikutusten merkittävyydeksi saadaan kohtalainen kiel-
teinen. Muutoksen suuruus metsäkanalintujen soidinpaikkoihin ja hiirihaukkaan arvioitiin suu-
reksi kielteiseksi, joten vaikutusten merkittävyydeksi saadaan suuri kielteinen. Muutoksen suu-
ruus sääkseen arvioitiin erittäin suureksi kielteiseksi, joten vaikutusten merkittävyydeksi saadaan
erittäin suuri kielteinen.
Vaihtoehdon VE2 aiheuttama muutoksen suuruus yleiseen pesimälinnustoon ja viirupöllöön ar-
vioitiin keskisuureksi kielteiseksi, joten vaikutusten merkittävyydeksi saadaan kohtalainen kiel-
teinen. Muutoksen suuruus metsäkanalintujen soidinpaikoille ja hiirihaukalle arvioitiin pieneksi
kielteiseksi, joten vaikutuksen merkittävyydeksi saadaan vähäinen kielteinen. Muutoksen suu-
ruus sääkseen arvioitiin keskisuureksi kielteiseksi, joten vaikutusten merkittävyydeksi saadaan
suuri kielteinen.
Hankealueella tapahtuva kevät- ja syysmuutto on selvitysten perusteella kohtalaista. Hankealu-
eelle tai sen läheisyyteen sijoittuu laulujoutsenen, metsähanhen (EN/VU), kurjen ja merikotkan päämuuttoreitit, jotka heijastuvat hankealueen läpi lentävien lintujen määrään. Muuttolinnuston herkkyys hankealueella arvioitiin kohtalaiseksi. VE1:n ja VE2:n aiheuttama muutoksen suuruus muuttolinnustolle arvioitiin pieneksi kielteiseksi, joten vaikutusten merkittävyydeksi saadaan vä-
häinen kielteinen.”
Ajoksenkankaan tuulivoimahankkeen vaihtoehtojen vaikutusarviointi tehtyjen selvitysten mukaan osoittaa, että erityisesti petolinnut ja metsäkanalinnut kärsisivät hankkeen toteuttamisesta. Sääksen pesä sijaitsee hankealueella 1 km päässä tuulivoimaloista. Tämä etäisyys on aivan liian lyhyt. Sääksisäätiö suosittelee 2 km suojaetäisyyttä. Lisäksi mainitaan sääkseen kohdistuvien tarkkailulentojen perusteella, että sääksen lentoaktiivisuus hankealueella on huomattava. Sääksi lentä pesältä joko SE tai NW ruokailulennossa. VE1-vaihtoehdossa vaikutusten merkittävyys sääkseen olisi erittäin suuri kielteinen. VE2-vaihtoehdossa sääkseen kohdistuisi suuri kielteinen vaikutus. Sääksen olemassaolon turvaaminen hankealueella ja sen lähistöllä tulee turvata jatkossa. Pesäpuun suojeleminen merkitsee sitä, että sääksen reviiri säilyy alueella. Ensisijaisena keinona on tuulivoimaloiden määrän laskeminen ja samalla niiden sijoittelu siten, että haitallisuus sääkselle vähenee tuntuvasti ja sille tasolle, etteivät häiriö tai törmäysriski merkitse sääksireviirin autioitumista. Tekopesien tekeminen ei ole välttämättä tehokas ratkaisu tilanteessa, jossa sääksen lentoreitit kulkevat huomattavasti hankealueella tai sen kautta.
Kiintoisaa on, että VE2-vaihtoehdossa metsäkanalintujen soidinpaikoille ja hiirihaukalle vaikutusten merkittävyys arvioitiin vähäinen kielteinen. VE1-vaihtoehdossa merkittävyys arvioitiin suuri kielteinen. Vaikutusarvioinneissa aliarvioidaan tuulivoimaloiden haitallista vaikutusta metsäkanalintuihin ja petolintuihin. Esimerkiksi metson kohdalla tuulivoimaloiden synnyttämä melu vaikuttaa metson soitimeen haitallisesti. Elinympäristöjen pirstoutuminen ja tuulivoimaloista aiheutuva muu haittavaikutus johtavat helposti metsäkanalintujen reviirien ja soidinpaikkojen autioitumiseen tuulivoima-alueiden ympäristössä. Kysymys ei ole pelkästään törmäyksistä tuulivoimalarakenteisiin. Metson kohdalla varovaisuusperiaatetta noudattamalla ei esimerkiksi alle 1 000 metrin etäisyys tuulivoimalasta ole lainkaan riittävä. Metso saattaa tutkimustulosten mukaan karttaa tuulivoima-alueita useita kilometrejä. Pirkanmaan etelä- ja lounaisosien metsäkanalinnuille hyvin sopivat alueet on rauhoitettava ylimääräiseltä häiriöltä.
https://www.luke.fi/fi/uutiset/katsaus-useat-lintu-ja-nisakasryhmat-vaistavat-tuulivoimaloita
Yhden yön yökuuntelu on liian vähän. Hankealue on kehrääjien suosiossa. Kehrääjä on Pirkanmaalla harvinainen laji, jonka kanta on tosin hieman ollut noususuunnassa. Kehrääjä on myös tuulivoimaloille tutkimusten mukaan herkkä lalji. YVA-selostuksen mukaan:” Yölaulajaselvityksen yhteydessä hankealueella havaittiin kolmella paikalla laulava koiraskehrääjä (D.) tai kehrääjäpariskunta. Hankealueella on laajasti kehrääjälle soveltuvaa harvapuustoista ympäristöä.” Tiheällä tuulivoimaverkolla voi olla hyvinkin haitallinen vaikutus kehrääjän säilymiseen alueella. Kehrääjäkerääntymien suosimia reviiri- ja saalistusalueita ei pidä heikentää.
Natura-arviointi
Hanhijärvi-Keskinen-Tapiolanjärvi Natura-alue SPA (FI 0350002) sijaitsee hankealueen tuntumassa lähimmillään 1.5 km päässä hankealueen rajasta. Alueen herkkyys on suuri. Natura-arvioinnin tarpeellisuusharkinnassa on tultu seuraavaan päätelmään YVA-selostuksessa:” Tarveharkinnan johtopäätöksenä on todettavissa, että edellä esitetyn perusteella luonnonsuojelulain (9/2023) 35 §:n mukainen Natura-arviointi Hanhijärvi-Keskinen-Tapiolanjärven Natura-alueelle ei ole tarpeen, sillä hanke ei todennäköisesti merkittävästi heikennä niitä Natura-alueen luontoarvoja, joiden suojelemiseksi alue on valittu Natura 2000 -verkostoon. Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa arvioidaan olevan merkitykseltään vähäisiä ja/tai epätodennäköisiä.”
Uusien tutkimusten mukaan tuulivoimaloista syntyvä haitallinen vaikutus linnustoon voi ulottua aikaisempaa luultua tuntuvasti kauemmaksi. Tämä on syytä ottaa huomioon jatkossa, kun Natura-arvioinnin tarpeellisuutta harkitaan. Pelkkä melu tai ympäristönmuutos tai estevaikutus törmäysriskeineen eivät ole välttämättä ainoita kriteerejä, joiden mukaan haittojen merkittävyyttä on arvioitava. Tuulivoimaloiden linnustoa karkottava vaikutus ( juuri harvalukuisiin ja uhanalaisiin lajeihin tai muutoin arvokkaisiin lajeihin) voi olla tuntuva. Useaan lajiin vaikuttaisivat lisäksi itse Ajoksenkankaan hankealueelle perustettava tuulivoima-alue ja sitten vielä se, jos haittavaikutusta ulottuu Natura-alueelle asti.
Yhteenveto
Ajoksenkankaan tuulivoimahanke sijoittuu sisämaan oloissa merkittävälle lintujen muuttoalueelle. Alueen kautta muuttaa runsaasti tuulivoimalle arkoja lajeja. Tuulivoimahankkeen ympäristössä on lisäksi tärkeitä peltoalueita, joiden merkitys esimerkiksi hanhien, laulujoutsenten ja kurkien ruokailu- ja lepäilypaikkoina on viime vuosien aikana korostunut entisestään. On vaarana, että tuulivoima-alueen perustaminen vaikuttaisi edellä mainittujen peltoalueiden merkityksen vähentymiseen lintujen kannalta muun muassa lintujen alkaessa ainakin jossakin määrin karttaa näitä alueita. Kevätmuuttoselvitys 2024 ja syysmuuttoselvitys 2023 ovat aukollisia, koska toisena havaintopaikkana on molemmissa käytetty Krapinkalliota, josta on selvityksen mukaan huono näkyväisyys ainakin SW-W sektorille.
Linnustoselvityksissä on puutteita, jotka vaikuttavat osittain vaikutusarvioinnin luotettavuuteen tuulivoimahankkeen haitallisista vaikutuksista linnustoon. Nämä puutteet johtavat tulkintoihin esimerkiksi joidenkin petolintulajien pesäpaikoista ja reviireistä. Sääksen pesäpuuhun tulee jättää 2 km suojaetäisyys tuulivoimaloista. Tästä huolimatta sääksen pesimismahdollisuus alueella vaarantuisi tuntuvasti jatkossa, koska sääksen lentoaktiivisuus hankealueella on huomattava. Sääkseen kohdistuvia haittavaikutuksia korostaa se, että sääksen pesä sijaitsee hankealueella suunniteltujen tuulivoimaloiden ympäröimänä. Sääksen ruokailulennot suuntautuisivat pesältä liian kapeita vapaita käytäviä pitkin joko SE Ylistenjärven suuntaan tai NW Kokemäenjoen suuntaan.. Sääkset lentelevät myös muita kuin ravinnonhakulentoja. Lisäksi poikasten riskit ovat hyvin suuret. Pelkästään tekopesien rakentaminen tai muiden vastaavien lievennyskeinojen käyttäminen ei ole riittävä ratkaisu.
Tuulivoimalat heikentäisivät olennaisesti metsäkanalintujen elinolosuhteita. Tuloksena voi olla metsäkanalintujen - kuten metson- katoaminen hankealueelta ja sen lähietäisyydeltä. Samoin pöllöjen – erityisesti viirupöllön- ja uhanalaisten petolintulajien pesimismahdollisuudet vaarantuvat. Hankealueelta on myös kannaltaan selkeästi vähenevän helmipöllön havaintoja.
Hanhijärvi-Keskinen-Tapiolanharju Natura-alue SPA sijaitsee hankealueen lähituntumassa. Vaarana on, että tuulivoima-alueen perustaminen synnyttää Natura-alueelle liiallista haitallista vaikutusta. Tämä tulisi huomioida muun muassa varovaisuusperiaatetta noudattamalla, kun harkitaan Natura-arvioinnin tarpeellisuutta.
Tuulivoimaloiden ja aurinkovoiman yhteisvaikutus on arvioitava varovaisuusperiaatetta noudattaen. Suunnitellun aurinkovoima-alueen luontoselvitykset on tehtävä kunnollisesti.
Maakotka on havaittu useana talvikautena hankealueella tai sen lähiympäristössä. Tämäkin on otettava huomioon linnustovaikutuksia arvioitaessa.
Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen kannan mukaan Ajoksenkankaan tuulivoimahanketta suunnitellaan alueelle, jolle tuulivoimalat eivät hyvin sovi muun muassa juuri linnustovaikutusten vuoksi. Sekä VE1 että VE2 ovat liian suuria, kun mietitään tuulivoimaloiden määrää. Kumpaakaan ei pidä toteuttaa suunnitellussa laajuudessa.
Jos tuulivoimahanke toteutetaan, jälkiseuranta on järjestettävä. On seurattava, miten tuulivoimalat vaikuttavat alueen pesivään ja muuttavaan linnustoon. Seuranta on ulotettava tuulivoima-aluetta ympäröiville pelloille ja Natura-alueille asti. Näin voidaan saada tietoa siitä, vaikuttaako haitallinen vaikutus ympäröivillä alueilla nyt lepäilevien ja ruokailevien tuulivoimalle arkojen lintujen määriin. Jälkiseurannalla on myös koottava tietoa mahdollisesti perustettavan aurinkovoiman vaikutuksista.
Tampereella 26.1.2026
Jukka T. Helin
Suojeluvastaava
Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys
pily@pily.fi
Elements Suomi Oy suunnittelee tuulivoimahanketta Sastamalan kaupungin alueelle. Hankealue
sijaitsee Sastamalan kaupungin eteläosassa Pirkanmaan maakunnassa, noin 5 km Sastamalan kes-
kustasta lounaaseen. Sijainti Sastamalan eteläosassa, noin 2 km Pirkanmaan ja Satakunnan maa-
kuntarajasta ja Huittisen kaupungin rajasta. Lännen suunnassa Kokemäen ja kaakon suunnassa
Punkalaitumen rajoihin noin 10 km. Hankealueen alustava kokonaispinta-ala on noin 2000 hehtaa-
ria.
Vaihtoehdossa VE0 hanketta ei toteuteta, eikä hankealueelle tule uutta toimintaa. Alueelle ei
rakenneta tuuli- eikä aurinkovoimaloita tai niihin liittyviä sähkönsiirron toimintoja. Ympäristövaikutusten arvioinnissa vaihtoehdon VE0 vaikutukset arvioidaan samalla tarkkuudella kuin varsinaisten toteuttamisvaihtoehtojen, jotta tuotettu tieto ympäristövaikutuksista on tasapuolista ja vertailukelpoista.
Vaihtoehdossa VE1 Sastamalan kunnan Ajoksenkankaan alueelle rakennetaan enintään 12 voi-
malan tuulipuisto. Voimaloiden kokonaiskorkeus on enintään 260 metriä, napakorkeus 172,5 metriä
ja roottorin halkaisija 175 metriä. Voimaloiden yksikköteho on noin 8 MW. Hankkeen kokonaisteho
on noin 96 MW.
Vaihtoehdossa VE2 Sastamalan kunnan Ajoksenkankaan alueelle rakennetaan enintään 8 voima-
lan tuulipuisto. Voimaloiden kokonaiskorkeus on enintään 260 metriä, napakorkeus 172,5 metriä ja
roottorin halkaisija 175 metriä. Voimaloiden yksikköteho on noin 8 MW. Hankkeen kokonaisteho on noin 64 MW. Osana VE2 vaihtoehtoa arvioidaan hankkeen itälaitaan tuulivoimaloiden TV7 ja TV8 itäpuolelle sijoittuva 34 ha kokoinen aurinkovoima-alue, jonka paneelialueen pinta-ala on noin 15,9 ha ja teho noin 15 M.
Sastamalan Ajoksenkankaan tuulivoimahankkeen YVA-menettelyssä arvioidaan seuraavat sähkön-
siirron toteuttamisvaihtoehdot:
SVE1a-b ja SVE2a-b: Sähkönsiirto maakaapelilla Carunan 110 kV Sastamala-Äetsän verkkoon.
SVE3: Sähkönsiirto 110kV ilmajohdolla Fingridin Harjavalta-Melon verkkoon, pituus noin 20 km.
Liikennöinti hankealueelle tapahtuu Huittistentien kautta, sisäinen liikenne olemassa olevia ja uusia
teitä pitkin.
Linnustoselvitykset
Tehdyistä selvityksistä mainitaan seuraavasti:” Selvityksien painopiste oli etenkin suunniteltujen
voimalapaikkojen ympäristössä ja linnustoarvoiltaan potentiaalisimmissa kohteissa hankealueella.
Suunnitellulle aurinkovoima-alueelle ei erityisesti keskitetty selvityksiä, sillä alue rajattiin vasta
maastoselvityskauden jälkeen. Myös jotkut VE2:n suunnitelluista voimalapaikoista ovat muuttu-
neet selvitysten tekemisen jälkeen, osittain johtuen selvityksissä ilmenneistä luontoarvoista. Alu-
een linnustosta on kuitenkin saatu kattava yleiskuva tehtyjen selvitysten perusteella.”
Tuulivoimaa koskevissa linnustoselvityksissä toimitaan usein niin, että ainoastaan suunniteltujen tuulivoimaloiden lähiympäristö selvitetään tarkasti ja sitten valitaan kartalta muita potentiaalisia kohteita. Tämä saattaa johtaa helposti siihen, että linnustoselvityksistä tulee liian satunnaisia. Nykyisissä oloissa etenkin ns. tavallisen metsäalueen merkitys linnustolle on tärkeä. Ajoksenkankaan kohdalla aurinkovoima-alue on huonosti selvitetty. Aurinkovoima-alueen linnustoselvitys, muu luontoselvitys ja haittavaikutukset tulee selvittää jatkossa riittävän hyvin. Aurinkovoiman vaikutuksista on edelleen huonosti tietoja. On noudatettava varovaisuusperiaatetta.
YVA-selostuksen mukaan linnustosta on kuitenkin saatu kattava yleiskuva. Ajoksenkankaan tuulivoimahankkeen linnustoselvityksissä ilmenee, että esimerkiksi petolintujen reviireissä ja pesäpaikoissa on aukkoja ja liiallista tulkintaa. Näin on muun mehiläishaukan (EN) osalta. Pelkkä yleiskuva ei riitä, jos uhanalaisten lintulajien hankealueella tai sen lähiympäristössä olevat reviirit ja pesät jäävät löytymättä liiaksi tulkinnan varaan. Hiirihaukalla (VU) on selvityksen mukaan pesä hankealueella yhden suunnitellun tuulivoimalapaikan vieressä.
Sähkönsiirtoreittien linnustoselvitys tehtiin YVA-selostuksen mukaan vain 50 metrin etäisyydelle reitistä. Tämä on liian lyhyt etäisyys selvityksen teolle.
a) muuttolintuselvitys
Linnustoselvityksiä on puutteita, jotka heikentävät vaikutusarvioinnin luotettavuutta. Kevätmuuttoselvitys on tehty 18 päivänä aikajaksolla 26.3.- 3.6.2024. Muutontarkkailu on aloitettu liian myöhään vasta maaliskuun loppupuolella. Tämä näkyy myös siinä, että laulujoutsenia havaittiin vain 17 yksilöä. Samoin liian myöhäinen tarkkailun aloittaminen on nähtävissä merikotkamäärässä. YVA-selostuksenkin mukaan muuttavia merikotkia havaittiin vain yhteensä 9. Merikotkien päämuutto ajoittuu keväisin helmi-huhtikuulle, ja usein valtaosa kotkista on ehtinyt muuttaa ennen maaliskuun loppua. Hankealue ja sen ympäristö kuuluvat Pirkanmaalla hyvin aktiivisen merikotkamuuttoreitille. Tästä syystä merikotkien todellisesta määrästä ja muuttoreitistä hankealueella/sen läheisyydessä on saatava luotettava kuva.
Syysmuuttoa havainnoitiin syksyllä 2023 aikavälillä 23.8-18.10.2023. Havaintopäiviä oli 10. Havaintopäivien poikkeaminen merkittävästi kevätmuuton seurannasta alaspäin on perusteetonta. Esimerkiksi hanhien, kurkien ja laulujoutsenten yksilömäärät hankealueen lähiympäristön pelloilla ovat varsin suuret, joten hankealueella ja sen lähistöllä on merkittävää muuttoa. Syksyinen muutonseuranta on myös päätetty liian aikaisin.
YVA-selostuksessa todetaan: ” Olemassa olevien muuttoreittien takia etenkin muuttavien laulujoutsenen, metsähanhen, kurjen ja merikotkan määrät hankealueella ovat todennäköisesti keskimääräistä suurempia. Hankealueella ei sijaitse tärkeitä muutonaikaisia levähdysalueita, mutta etenkin hanhien levähdysalueina toimivia suuria peltoaukeita sijaitsee lähimmillään noin 2 kilometrin päässä hankealueesta. Lisäksi noin 10 kilometrin päässä hankealueelta länteen sijaitseva Puurijärvi-Isosuon kansallispuisto on erittäin merkittävä muutonaikainen levähdysalue etenkin kurjille ja hanhille.”
Edelleen YVA-selostuksen mukaan: ” Koska havainnointipaikoilta ei voitu
havainnoida koko hankealuetta kerralla, on todellinen hankealueen läpi havainnointipäivinä lentä-
neiden lintujen määrä ollut saatuja tuloksia suurempi, kuitenkin korkeintaan noin kaksinkertainen.” Tämäkin vaikuttaa muutonseurannan antaman tiedon olennaiseen puutteellisuuteen.
Kurjista 87 % ( yht. 2883 yksilöä) muutti riskikorkeudella. Samoin vesilinnuista valtaosa lensi sellaisella korkeudella, joka lisäsi todennäköisyyksiä törmäyksiin. Monen petolintulajin kohdalla tilanne on tulosten mukaan samanlainen.
Yhteysviranomaisen lausunnossa YVA-ohjelmasta todetaan 14.6.,2024:” Alueen läheisyydessä on useita linnustoltaan arvokkaita kohteita, kuten Puurijärvi-Isosuon kansallispuisto, joka toimii syksyllä yhtenä Etelä-Suomen merkittävimmistä kurjen kerääntymäalueista. Yhteysviranomainen
pitää merkittävänä, että selostuksessa keskitytään erityisesti muuttolinnustoon kohdistuvien vaikutusten arviointiin, sillä hankealue on pienestä koostaan huolimatta melko merkittävällä sisämaan muuttoa ohjaavalla sijainnilla. Selostuksessa tulee tarkastella myös lähialueen
levähdys- ja ruokailualueet. Sisämaahan sijoittuvien tuulivoimala-alueiden vaikutukset linnustoon riippuvat erityisesti hankealueen sijainnista suhteessa muuttolinnuston levähtämis- ja ruokailualueisiin. Arvioinnin erityistarkastelun kohteena tulee olla tuulivoimalle sensitiivisimmät
lajiryhmät.”
Sisämaan oloissa Ajoksenkankaan tuulivoimahanke sijoittuu tärkeälle lintujen muuttoreitille, jossa muuttaa suuri määrä tuulivoimaloille herkkiä lajeja. Samoin hankealueen ympäristössä on merkittäviä muutonaikaisia ruokailu- ja lepäilypeltoja, joiden tärkeys on esimerkiksi hanhille korostunut viime vuosien aikana. Muutontarkkailussa on sellaisia puutteita, jotka vaikuttavat heikentävästi arvioon hankealueen kautta tai vierestä kulkevan muuton suuruudesta. Sekä kevätmuuttoselvityksessä 2024 että syysmuuttoselvityksessä käytettiin toisena havaintopaikkana Krapinkallio, josta on selvitystietojen mukaan huono näkyväisyys ainakin SW-W sektorille, jolla suunnalla on esimerkiksi muuttolintujen käyttämä vilkas reitti. Koska Krapinkallio sijaitsee aika lailla keskellä hankealuetta, muutonseuranta tuolta paikalta ei ole riittävän luotettava hankealueen ja sen lähiympäristön suurta osaa ajatellen.
b) metsäkanalintuselvitys
Vuoden 2024 keväällä on tehty metsäkanalintujen selvitystä 4 päivänä. Metsäkanalintujen luotettava selvittäminen edellyttäisi useampia päiviä ja selvittämisen sijoittumisen useammalle kuin yhdelle vuodelle. Lisäksi YVA-selostuksessa selvityksen menetelmästä seuraavaa:” Kartoituksessa
keskityttiin erityisesti voimalapaikkojen läheisyyteen ja lähtötietojen sekä karttatarkastelun perus-
teella potentiaalisimmille alueille.” Esimerkiksi tuulivoimaloiden häiriövaikutus metsäkanalinnuille voi olla uusimpien tietojen mukaan varsin kauas ulottuva, Näyttää siltä, että soidinpaikkaselvitys on tehty liian suppeasti ja vain osalla aluetta.
c) pöllöselvitys
Samoin yhden kevään 4 päivän pöllöhavainnointi ei ole riittävä. Pöllöjen soidinaktiivisuus vaihtelee tuntuvasti vuosittain muun muassa pöllöjen ravintotilanteesta johtuen. Samoin pöllöjen soidinaktiivisuus voi olla hyvinkin erilainen päivästä riippuen. Yhden kevään ja muutaman päivän mittainen pöllöjen havainnointi antaa puutteellisen kuvan hankealueen pöllötilanteesta. Huuhkajasta (EN) on paikallisten asukkaiden havaintoja vuosien mittaan. Myös BirdLife Suomen Tiira-havaintotietopalvelussa on huhuilevan huuhkajan havainto 9.9.2023. Selvityksessä ei havaittu kuitenkaan huuhkajaa.
d) päiväpetolintuselvitys
Päiväpetolintujen kevätseurnnan raportista 2023 voi päätellä, että hankealueen länsiosa on laajasti jäänyt huonosti havainnoitua, koska havaintopaikalta (Krapinkallio) on ollut huono näkyväisyys SW-W. Havaintopaikka sijaitsee keskellä hankealuetta. Krapinkalliota on myös käytetty edellä mainitusta syystä vähemmän kuin toista itäistä havaintopaikkaa.
Vaikutusarviointi linnustoon
Yva-selostuksessa todetaan linnustovaikutuksista seuraavaa:”
Hankkeen merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat metsäkanalintuihin ja päiväpetolintuihin, joista etenkin hankkeen vaikutuspiirissä pesivään sääkseen. Pesimälinnuston, mukaan lukien pöllöt, herkkyys alueella arvioitiin kohtalaiseksi. Metson soidinpaikkojen ja päiväpetolintujen herkkyys arvioitiin suureksi. Eri vaihtoehtojen linnustovaikutukset poikkeavat toisistaan erityisesti päiväpetolintuihin ja metson soidinpaikkoihin kohdistuvien vaikutusten osalta, johtuen voimalasijoittelusta ja voimaloiden määrästä.
Vaihtoehdosta VE0 ei arvioitu aiheutuvan muutosta nykytilaan.
Vaihtoehdon VE1 aiheuttama muutoksen suuruus yleiseen pesimälinnustoon ja viirupöllöön ar-
vioitiin keskisuureksi kielteiseksi, joten vaikutusten merkittävyydeksi saadaan kohtalainen kiel-
teinen. Muutoksen suuruus metsäkanalintujen soidinpaikkoihin ja hiirihaukkaan arvioitiin suu-
reksi kielteiseksi, joten vaikutusten merkittävyydeksi saadaan suuri kielteinen. Muutoksen suu-
ruus sääkseen arvioitiin erittäin suureksi kielteiseksi, joten vaikutusten merkittävyydeksi saadaan
erittäin suuri kielteinen.
Vaihtoehdon VE2 aiheuttama muutoksen suuruus yleiseen pesimälinnustoon ja viirupöllöön ar-
vioitiin keskisuureksi kielteiseksi, joten vaikutusten merkittävyydeksi saadaan kohtalainen kiel-
teinen. Muutoksen suuruus metsäkanalintujen soidinpaikoille ja hiirihaukalle arvioitiin pieneksi
kielteiseksi, joten vaikutuksen merkittävyydeksi saadaan vähäinen kielteinen. Muutoksen suu-
ruus sääkseen arvioitiin keskisuureksi kielteiseksi, joten vaikutusten merkittävyydeksi saadaan
suuri kielteinen.
Hankealueella tapahtuva kevät- ja syysmuutto on selvitysten perusteella kohtalaista. Hankealu-
eelle tai sen läheisyyteen sijoittuu laulujoutsenen, metsähanhen (EN/VU), kurjen ja merikotkan päämuuttoreitit, jotka heijastuvat hankealueen läpi lentävien lintujen määrään. Muuttolinnuston herkkyys hankealueella arvioitiin kohtalaiseksi. VE1:n ja VE2:n aiheuttama muutoksen suuruus muuttolinnustolle arvioitiin pieneksi kielteiseksi, joten vaikutusten merkittävyydeksi saadaan vä-
häinen kielteinen.”
Ajoksenkankaan tuulivoimahankkeen vaihtoehtojen vaikutusarviointi tehtyjen selvitysten mukaan osoittaa, että erityisesti petolinnut ja metsäkanalinnut kärsisivät hankkeen toteuttamisesta. Sääksen pesä sijaitsee hankealueella 1 km päässä tuulivoimaloista. Tämä etäisyys on aivan liian lyhyt. Sääksisäätiö suosittelee 2 km suojaetäisyyttä. Lisäksi mainitaan sääkseen kohdistuvien tarkkailulentojen perusteella, että sääksen lentoaktiivisuus hankealueella on huomattava. Sääksi lentä pesältä joko SE tai NW ruokailulennossa. VE1-vaihtoehdossa vaikutusten merkittävyys sääkseen olisi erittäin suuri kielteinen. VE2-vaihtoehdossa sääkseen kohdistuisi suuri kielteinen vaikutus. Sääksen olemassaolon turvaaminen hankealueella ja sen lähistöllä tulee turvata jatkossa. Pesäpuun suojeleminen merkitsee sitä, että sääksen reviiri säilyy alueella. Ensisijaisena keinona on tuulivoimaloiden määrän laskeminen ja samalla niiden sijoittelu siten, että haitallisuus sääkselle vähenee tuntuvasti ja sille tasolle, etteivät häiriö tai törmäysriski merkitse sääksireviirin autioitumista. Tekopesien tekeminen ei ole välttämättä tehokas ratkaisu tilanteessa, jossa sääksen lentoreitit kulkevat huomattavasti hankealueella tai sen kautta.
Kiintoisaa on, että VE2-vaihtoehdossa metsäkanalintujen soidinpaikoille ja hiirihaukalle vaikutusten merkittävyys arvioitiin vähäinen kielteinen. VE1-vaihtoehdossa merkittävyys arvioitiin suuri kielteinen. Vaikutusarvioinneissa aliarvioidaan tuulivoimaloiden haitallista vaikutusta metsäkanalintuihin ja petolintuihin. Esimerkiksi metson kohdalla tuulivoimaloiden synnyttämä melu vaikuttaa metson soitimeen haitallisesti. Elinympäristöjen pirstoutuminen ja tuulivoimaloista aiheutuva muu haittavaikutus johtavat helposti metsäkanalintujen reviirien ja soidinpaikkojen autioitumiseen tuulivoima-alueiden ympäristössä. Kysymys ei ole pelkästään törmäyksistä tuulivoimalarakenteisiin. Metson kohdalla varovaisuusperiaatetta noudattamalla ei esimerkiksi alle 1 000 metrin etäisyys tuulivoimalasta ole lainkaan riittävä. Metso saattaa tutkimustulosten mukaan karttaa tuulivoima-alueita useita kilometrejä. Pirkanmaan etelä- ja lounaisosien metsäkanalinnuille hyvin sopivat alueet on rauhoitettava ylimääräiseltä häiriöltä.
https://www.luke.fi/fi/uutiset/katsaus-useat-lintu-ja-nisakasryhmat-vaistavat-tuulivoimaloita
Yhden yön yökuuntelu on liian vähän. Hankealue on kehrääjien suosiossa. Kehrääjä on Pirkanmaalla harvinainen laji, jonka kanta on tosin hieman ollut noususuunnassa. Kehrääjä on myös tuulivoimaloille tutkimusten mukaan herkkä lalji. YVA-selostuksen mukaan:” Yölaulajaselvityksen yhteydessä hankealueella havaittiin kolmella paikalla laulava koiraskehrääjä (D.) tai kehrääjäpariskunta. Hankealueella on laajasti kehrääjälle soveltuvaa harvapuustoista ympäristöä.” Tiheällä tuulivoimaverkolla voi olla hyvinkin haitallinen vaikutus kehrääjän säilymiseen alueella. Kehrääjäkerääntymien suosimia reviiri- ja saalistusalueita ei pidä heikentää.
Natura-arviointi
Hanhijärvi-Keskinen-Tapiolanjärvi Natura-alue SPA (FI 0350002) sijaitsee hankealueen tuntumassa lähimmillään 1.5 km päässä hankealueen rajasta. Alueen herkkyys on suuri. Natura-arvioinnin tarpeellisuusharkinnassa on tultu seuraavaan päätelmään YVA-selostuksessa:” Tarveharkinnan johtopäätöksenä on todettavissa, että edellä esitetyn perusteella luonnonsuojelulain (9/2023) 35 §:n mukainen Natura-arviointi Hanhijärvi-Keskinen-Tapiolanjärven Natura-alueelle ei ole tarpeen, sillä hanke ei todennäköisesti merkittävästi heikennä niitä Natura-alueen luontoarvoja, joiden suojelemiseksi alue on valittu Natura 2000 -verkostoon. Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa arvioidaan olevan merkitykseltään vähäisiä ja/tai epätodennäköisiä.”
Uusien tutkimusten mukaan tuulivoimaloista syntyvä haitallinen vaikutus linnustoon voi ulottua aikaisempaa luultua tuntuvasti kauemmaksi. Tämä on syytä ottaa huomioon jatkossa, kun Natura-arvioinnin tarpeellisuutta harkitaan. Pelkkä melu tai ympäristönmuutos tai estevaikutus törmäysriskeineen eivät ole välttämättä ainoita kriteerejä, joiden mukaan haittojen merkittävyyttä on arvioitava. Tuulivoimaloiden linnustoa karkottava vaikutus ( juuri harvalukuisiin ja uhanalaisiin lajeihin tai muutoin arvokkaisiin lajeihin) voi olla tuntuva. Useaan lajiin vaikuttaisivat lisäksi itse Ajoksenkankaan hankealueelle perustettava tuulivoima-alue ja sitten vielä se, jos haittavaikutusta ulottuu Natura-alueelle asti.
Yhteenveto
Ajoksenkankaan tuulivoimahanke sijoittuu sisämaan oloissa merkittävälle lintujen muuttoalueelle. Alueen kautta muuttaa runsaasti tuulivoimalle arkoja lajeja. Tuulivoimahankkeen ympäristössä on lisäksi tärkeitä peltoalueita, joiden merkitys esimerkiksi hanhien, laulujoutsenten ja kurkien ruokailu- ja lepäilypaikkoina on viime vuosien aikana korostunut entisestään. On vaarana, että tuulivoima-alueen perustaminen vaikuttaisi edellä mainittujen peltoalueiden merkityksen vähentymiseen lintujen kannalta muun muassa lintujen alkaessa ainakin jossakin määrin karttaa näitä alueita. Kevätmuuttoselvitys 2024 ja syysmuuttoselvitys 2023 ovat aukollisia, koska toisena havaintopaikkana on molemmissa käytetty Krapinkalliota, josta on selvityksen mukaan huono näkyväisyys ainakin SW-W sektorille.
Linnustoselvityksissä on puutteita, jotka vaikuttavat osittain vaikutusarvioinnin luotettavuuteen tuulivoimahankkeen haitallisista vaikutuksista linnustoon. Nämä puutteet johtavat tulkintoihin esimerkiksi joidenkin petolintulajien pesäpaikoista ja reviireistä. Sääksen pesäpuuhun tulee jättää 2 km suojaetäisyys tuulivoimaloista. Tästä huolimatta sääksen pesimismahdollisuus alueella vaarantuisi tuntuvasti jatkossa, koska sääksen lentoaktiivisuus hankealueella on huomattava. Sääkseen kohdistuvia haittavaikutuksia korostaa se, että sääksen pesä sijaitsee hankealueella suunniteltujen tuulivoimaloiden ympäröimänä. Sääksen ruokailulennot suuntautuisivat pesältä liian kapeita vapaita käytäviä pitkin joko SE Ylistenjärven suuntaan tai NW Kokemäenjoen suuntaan.. Sääkset lentelevät myös muita kuin ravinnonhakulentoja. Lisäksi poikasten riskit ovat hyvin suuret. Pelkästään tekopesien rakentaminen tai muiden vastaavien lievennyskeinojen käyttäminen ei ole riittävä ratkaisu.
Tuulivoimalat heikentäisivät olennaisesti metsäkanalintujen elinolosuhteita. Tuloksena voi olla metsäkanalintujen - kuten metson- katoaminen hankealueelta ja sen lähietäisyydeltä. Samoin pöllöjen – erityisesti viirupöllön- ja uhanalaisten petolintulajien pesimismahdollisuudet vaarantuvat. Hankealueelta on myös kannaltaan selkeästi vähenevän helmipöllön havaintoja.
Hanhijärvi-Keskinen-Tapiolanharju Natura-alue SPA sijaitsee hankealueen lähituntumassa. Vaarana on, että tuulivoima-alueen perustaminen synnyttää Natura-alueelle liiallista haitallista vaikutusta. Tämä tulisi huomioida muun muassa varovaisuusperiaatetta noudattamalla, kun harkitaan Natura-arvioinnin tarpeellisuutta.
Tuulivoimaloiden ja aurinkovoiman yhteisvaikutus on arvioitava varovaisuusperiaatetta noudattaen. Suunnitellun aurinkovoima-alueen luontoselvitykset on tehtävä kunnollisesti.
Maakotka on havaittu useana talvikautena hankealueella tai sen lähiympäristössä. Tämäkin on otettava huomioon linnustovaikutuksia arvioitaessa.
Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen kannan mukaan Ajoksenkankaan tuulivoimahanketta suunnitellaan alueelle, jolle tuulivoimalat eivät hyvin sovi muun muassa juuri linnustovaikutusten vuoksi. Sekä VE1 että VE2 ovat liian suuria, kun mietitään tuulivoimaloiden määrää. Kumpaakaan ei pidä toteuttaa suunnitellussa laajuudessa.
Jos tuulivoimahanke toteutetaan, jälkiseuranta on järjestettävä. On seurattava, miten tuulivoimalat vaikuttavat alueen pesivään ja muuttavaan linnustoon. Seuranta on ulotettava tuulivoima-aluetta ympäröiville pelloille ja Natura-alueille asti. Näin voidaan saada tietoa siitä, vaikuttaako haitallinen vaikutus ympäröivillä alueilla nyt lepäilevien ja ruokailevien tuulivoimalle arkojen lintujen määriin. Jälkiseurannalla on myös koottava tietoa mahdollisesti perustettavan aurinkovoiman vaikutuksista.
Tampereella 26.1.2026
Jukka T. Helin
Suojeluvastaava
Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys
pily@pily.fi
