Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen muistutus Hämeenkyrön kunnalle Konikallion tuulivoimahankkeen osayleiskaavaehdotuksesta 21.12.2025
Tämä sama muistutus annetaan sekä Hämeenkyrön että Ikaalisten kunnille.
Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys toteaa, että Alaistenniitut –Siloistenkallion alueelta tulee poistaa aluetta lähimmät kaavaillut tuulivoimalat. Edelleen Teerineva kuuluu soidensuojelun täydennyskehotuksen listalle. Teerinevalla on havaittu lähivuosina muun muassa Pirkanmaalla kovasti harvinaistunut pohjansirkku NT) sekä Pirkanmaalla harvinainen riekko (VU). Riekon eteläisimmät esiintymisalueet tulee turvata siten, että riekon elinolot säilytetään. Teerinevan lähellä olevat tuulivoimalat (T1ja T2) tulee poistaa ehdotuksesta.
Aivan Konikallion tuulivoimahankkeen länsipuolella on soiden täydennysesityksen (SSTE) kohteet
Porrasneva, Sunttineva ja Pitkälahti-Jouhineva. Nämäkin tulee varovaisuusperiaatteella arvioida vaikutusten osalta. Energia ja elonkirjo -vaihemaakuntakaavassa Konikallion hankealueen
länsipuolelle on lisätty luonnon monimuotoisuuden ydinalue, joka kattaa soidensuojelun täydennysesityksen kohdealueiden ympäristön. Tämä korostaa arvokkaan suoluonnon ja sen lajiston säilyttämistä ja suojelua.
VE1-lähtökohta kaavaehdotukselle on ylimitoitettu, kun otetaan huomioon esimerkiksi metsäkanalintujen ja petolintujen esiintyminen alueella. Metsäkanalintujen ja muidenkin lajien osalta on haittavaikutuksia selkeästi vähätelty viittaamalla lähinnä vain meluun. Melulla on tärkeä haittavaikutus, mutta myös ympäristömuutos ja muu tuulivoimasta johtuva häiriövaikutus on tuntuva. Luonnonvarakeskuksen vuoden 2023 tutkimuskoosteen mukaan tuulivoima-alue karkottaa useita eläinlajeja pisimmillään jopa 5 kilometrin päähän. Tällainen vaikutus voi kohdistua muun muassa pöllöihin ja kanalintuihin. Kun tiedetään, että pöllöillä ja metsäkanalinnuilla alkaa olla hyvin hankalaa löytää uusia riittävän hyviä reviireitä, tähän vaaraan on paneuduttava tuulivoimahankkeiden ja myllyjen sijoittamisessa. YVA-selostuksessa mainitaan suosituksesta, jossa soitimen ympärille on jätettävä kilometrin suojavyöhyke, mutta varsinaisena lievennystoimenpiteenä tätä ei ole esitetty. Metsäkanalintujen soidinpaikkojen katoamiseen ja kanalintujen elinympäristön heikentymiseen on asennoiduttava vakavasti.
Lähimmät tuulivoimalat sijaitsevat vain hieman runsaan 400 metrin päässä soidinpaikoista, Tämä etäisyys ei ole riittävä suojaetäisyys, jos varovaisuusperiaatetta noudatetaan. YVA-selostuksessa mainitaan suosituksesta, jonka mukaan metson soidinpaikkaa pitää jättää 1 kilometrin etäisyys. Tuoreimman tiedon mukaan melu haittaa merkittävästi metsojen soidinta 800 metrin säteellä voimalasta. Soidinpaikkoja ei ole huomioitu voimalasijoittelussa riittävästi.
Tuulivoimahankealueella ja sen välittömässä läheisyydessä on vahva metsokanta. Tänä syksynä 2025 siellä on havaittu suuria teeriparviakin. Teeriparvessa lintuja on ollut jopa kuutisenkymmentä.
VE2-vaihtoehtokin voi olla vaikeata sijoittaa hankealueelle siten, ettei siitä aiheudu liian tuntuvia luontoarvoja koskevia haittavaikutuksia. On myös pidettävä mielessä, että Konikallion tuulivoimahanke on valtakunnallisesti arvokkaan maisemaharjukokonaisuuden vieressä. Kysymyksessä on melko massiivinen hanke. Hankealue sijoittuu osaltaan Natura-alueelle
(Vatulanharju-Ulvaanharju FI 0309001, Sac, 1 089 ha) ja sen välittömään läheisyyteen. Edelleen
hankealueen lähituntumassa on Vatulanharjun valtakunnallisesti arvokas Pirkanmaan
harjumaisema. Yhteysviranomaisen perustellussa päätöksessä todetaan, että yhteysviranomainen
on arvioinut valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle Vatulanharju-Ulvaanharju aiheutuvat maisemavaikutukset merkittävämmäksi kuin arvioinnissa oli. Yhteysviranomaisen arvion mukaan vaikutukset ovat suuret kielteiset.
Hankealueen vieressä on lisäksi Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen määrittelemä maakunnallisesti tärkeä lintualue (MAALI-alue).Tämäntyyppinen hankealue synnyttää kysymyksiä alueen soveltumiselle tuulivoimarakentamiselle.
Hankesuunnitelman mukaan VE1-vaihtoehto aiheuttaisi tarvetta rakentaa uusia teitä 13 500 metriä. Kaavakartan mukaan tämä rakentamistyö pirstoisi aluetta tuntuvasti heikentäen ja hävittäen lintujen ja muiden eläinten elinpiirejä.
Kaavaehdotuksessa tuulivoimaloiden maksimikorkeutta on alennettu 350 metristä 300 metriin. Tästä huolimatta tuulivoimaloista aiheutuva haittavaikutus ei juurikaan vähene. Korkeista tuulivoimaloista koituva haittavaikutus on lisäksi edelleen huonosti tunnettua. Tästä syystä on noudatettava vaikutusarvioinnissa varovaisuusperiaatetta.
Pirkanmaan ELY-keskuksen hankeen YVA-selostuksesta antamassa perustellussa päätöksessä todetaan:” Hankealueen pesimälinnustoselvityksen mukaan lajistollisesti merkittävin arvokas lintukohde hankealueella on Siloistenkalliolta virtaavan uoman monimuotoinen ympäristö, jossa esiintyvät muun muassa varpus- ja viirupöllö, pikkusieppo ja hömötiaisia. Hankealueelta löydettiin lisäksi yksi metson soidinalue ja useampia teeren soitimia. Alueella pesii myös petolintuja (hiiri- ja mehiläishaukka, sääksi) ja pöllöjä (varpus- ja lehtopöllö). Yhteysviranomainen pitää pesimälajistoon kohdistuvien vaikutusten arviointia pintapuolisena. Vaikutustenarviointi perustuu
soidinlaulun kuuluvuuden muutoksiin, vaikka lajiston kannalta erityisesti häiriö ja elinympäristöjen muuttuminen voi metsäympäristöissä olla linnustolle merkittävämpi haitta. Kokonaisuutena hankkeen vaikutukset jäävät kuitenkin todennäköisesti kohtalaisiksi, sillä alue on voimakkaasti
käsiteltyä ja elinympäristöltään jo muuttunutta.”
Perustellussa päätelmässä Pirkanmaan ELY-keskus näin ollen toteaa, että pesimälajiston kohdalta vaikutusarviointi on pintapuolista. Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys on samalla kannalla. Yhtenä syynä vaikutusarvioinnin riittämättömyyteen ovat puutteelliset linnustoselvitykset.
Edelleen perustellussa päätelmässä YVA-selostuksesta kiinnitetään huomiota lähinnä hankealuetta olevan pesän tilanteeseen seuraavasti:”
Selvityksen mukaan hankealuetta lähimpänä sijaitseva pesä oli asuttuna alkuvuonna 2021, mutta varsinaista pesintää ei ollut. Vuonna 2022 pesä oli autio, eikä sääksiä havaittu lainkaan alueen pohjoisosassa petolintutarkkailuissa tai muutonseurantojen yhteydessä. Selvityksen
johtopäätöksenä todetaan, että reviirin vaikutus hankkeeseen on vielä epäselvä. Reviiriin kohdistuvia vaikutuksia ei ole tämän laajemmin arvioitu selostuksessa. Yhteysviranomainen huomauttaa, että kalasääsken pesäpuu on luonnonsuojelulain turvaama suuren petolinnun pesä, vaikka siinä ei joinain vuosina pesittäisikään. Olennaisinta on puun ja sen lähiympäristön säilyminen pesinnälle soveltuvana. Tällä hetkellä selostuksesta jää epäselväksi, mikä reviirin ja pesäpuun tilanne on. Hankkeen jatkosuunnittelussa tulee täydentää kyseisen reviirin tiedot ja
arvio pesän tilanteesta sekä hankkeen vaikutuksista. Kalasääski on häiriöherkkä sekä tuulivoimalle sensitiivinen laji, ja Sääksisäätiön suositus tuulivoimaloiden ja asutun sääksenpesän välille on kaksi kilometriä.”
Osayleiskaavaehdotuksessa kerrotaan, että kalasääsken tuulivoima-aluetta lähin pesä oli edelleen vuonna 2025 autiona. Tiedoista ei ilmene, miten tämä tarkistus tehtiin ja onko tilanne ollut sama myös parina aiempana vuonna.
Ulvaanharjulla suojelun perusteena ovat seuraavat luontotyypit: 7110 keidassuot (30 ha),7160 Fennoskandian lähteet ja lähdesuot (0,1ha), 9010 boreaaliset luonnonmetsät (0,1 ha),
9060 harjumuodostelmien metsäiset luontotyypit(1050 ha) ja 91D0 puustoiset suot (1 ha). Lisäksi Natura-tietolomakkeessa mainitaan viisi lajia,jotka eivät kuulu alueen varsinaisiin Natura-
suojeluperusteisiin, mutta ovat tärkeitä Natura-alueen eheyden ja laadun arvioinnissa. Näitä ovat
kehrääjä (Caprimulgus europaeus) ja kangaskiuru (NT) (Lullula arborea) sekä kasveista kanervisara
(Carex ericerotum), nummikeltalieko (Diphasiastrum x zeilleri) sekä kangasajuruoho
(Thymus serpyllum).
Konikallion hankealue sijoittuu yhden Pirkanmaan parhaan kehrääjäalueen lähituntumaan. Kehrääjäselvitys jää liian alimitoitetuksi. Kehrääjiä (DR) on tarkkailtu yleisen
pesimälinnustoselvityksen yhteydessä ja lisäksi lepakkoselvityksen ohessa. Tuulivoimahankkeiden vaikutuksesta kehrääjiin on tutkimuksissa saatu selkeitä viitteitä, että tuulivoimahankkeet saattavat olla kehrääjille merkittävän haitallisia. Tästä syystä on laadittava laatia riittävän konkreettinen ja tehokas selvitys kehrääjien liikkeistä hankealueella ja hankealueen lähialueilla. Tuulivoimasijoittelussakin tulee ottaa huomioon kehrääjät. Kangaskiuruun kohdistuvat mahdolliset haitalliset vaikutukset kaipaavat myös lisäselvitystä. Konikallion tuulivoimahankkeen linnustovaikutukset niin itse hankealueella että myös Natura-alueella tulee arvioida uudelleen ja noudattaen varovaisuusperiaatetta vaikutusarvioinnissa Luonnonvarakeskuksen v. 2023 julkaiseman tuulivoimalavaikutuksia koskeneen koostejulkaisunkin vuoksi. Tehty Natura-arviointi näyttää olevan haittoja vähättelevä.
Yhteenveto
Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys viittaa aikaisemmin antamiinsa Konikallion tuulivoimahanketta koskeviin mielipiteisiin ja muistutuksiin. Linnustoselvityksissä on sellaisia puutteita, jotka vaikeuttavat tuulivoimahankkeesta mahdollisesti aiheutuvien haittavaikutusten merkittävyyden arviointia. Haittavaikutuksia tarkastellaan myös liian lyhyellä etäisyydellä tuulivoima-alueesta ja tuulimyllyistä. Osayleiskaavaehdotuksessa on muutettu joidenkin tuulivoimaloiden sijaintipaikkaa. Tämä sijoittelun päivittäminen on tapahtunut vain kartta- ja ilmakuvatarkastelun kautta ilman maastossa tapahtuvaa selvitystä. Molemmat vaihtoehdot – VE1 ja VE2- ovat liian ylimitoitettuja, jotta luontoarvot ja muun muassa maisema-arvot eivät kärsisi kohtuuttomasti. Tuulivoimaloiden madaltaminen 300 metriin ei ratkaise riittävästi syntyviä haittoja.
Konikallion hankealueen läheisyydessä on useita kalasääskireviireitä Itse alueella ja sen tuntumassa on myös uhanalaisten petolintujen reviireitä. Vaikutukset kangaskiuruun ja kehrääjään ovat puutteellisten selvitysten vuoksi aukolliset. Linnustoselvitykset edellyttävät näiltä osin täydentämistä. Mitään riittävää kunnollista luontoarvoja koskevaa lisäselvitystä ei ole tehty vuoden 2021 ja 2022 jälkeen. Kalasääsken kohdalla on syytä noudattaa Sääksisäätiön 2 kilometrin etäisyyssuositusta.
Jos tuulivoimahanke toteutetaan, on välttämätöntä tehdä päätös jälkiseurannasta. Toiminnan jälkeisessä seurannassa pidetään huolta siitä, että haittavaikutuksia seurataan. On suoritettava esimerkiksi linnustoseurantaa ja muiden eläinten seurantaa pätevin selvityksin. Näin saadaan tietoja, miten tuulivoimalat vaikuttavat. Nykyisin on varsin vähän tietoa tuulivoimahankkeiden vaikutuksista, vaikka tietoa saadaan koko ajan lisää. Etenkin yhä korkeampien tuulivoimaloiden haittavaikutuksista tulee saada lisää tietoa. Välkkeen ja lentoestevalojen haitallisuuden ehkäisemiseen tulee kiinnittää huomiota.
Periaatteena on olla, että Natura-alueen rajausta kunnioitetaan. Näin ollen Natura-aluetta ei saisi sisällyttää hankealueen sisään. Samoin hankkeen sähkönsiirtoreitti A kulkisi Natura-alueen läpi. Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevan ohjeen mukaan 5/16 tuulivoimaa ei suositella rakennettavaksi valtakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille tai niiden läheisyyteen.
Tampereella 21.12.2025
Jukka T. Helin
Suojeluvastaava
Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys
pily@pily.fi



