Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen mielipide Luikesneva-Susineva tuulivoimahankkeen YVA-ohjelmasta Ikaalinen Parkano 12.11.2025

Hankkeen kuvaus YVA-ohjelman mukaan:

Elements Suomi Oy suunnittelee Luikesneva–Susineva -tuulivoimahanketta Ikaalisiin ja Parkanoon. Hanke sijaitsee Pirkanmaalla noin 10 kilometriä Parkanon ja noin 11 kilometriä Ikaalisten keskustaajamasta. Suurin osa hankealueesta sijoittuu Ikaalisten kaupunkiin, mutta tuulivoima-alueen pohjoisosa sijoittuu Parkanon kaupungin puolelle. Etäisyys Hämeenkyrön keskustaajamaan on noin 19 kilometriä, Ylöjärven Kurun keskustaajamaan noin 22 kilometriä ja Jämijärven keskustaajamaan noin 25 kilometriä.

Hankealueelle suunnitellaan hankevaihtoehdossa VE1 enintään 33 tuulivoimalan ja vaihtoehdossa VE2 24 tuulivoimalan rakentamista. Voimaloiden kokonaiskorkeus on enintään 320 metriä ja yksikköteho 8 MW. Hankealue on kooltaan noin 3 131 hehtaaria.

Sähkönsiirron verkkoliityntää varten rakennetaan uusi joko 110 kV:n tai 400 kV:n ilmajohto, tai 33 kV:n tai 110 kV:n maakaapeli. Sähkönsiirron reittivaihtoehdot sijaitsevat Parkanon ja Ikaalisten alueella.
Hankkeen vaihtoehdot

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkastellaan seuraavia hankkeen vaihtoehtoja (VE):

    Vaihtoehto VE0: Hanketta ei toteuteta.
    Vaihtoehto VE1: Hankealueelle rakennetaan enintään 33 tuulivoimalaa.
    Vaihtoehto VE2: Hankealueelle rakennetaan enintään 24 tuulivoimalaa. 

Tuulivoima-alueen liittämiseksi valtakunnan sähköverkkoon tarkastellaan seuraavia vaihtoehtoja:

    Vaihtoehto SVE1: Sähkön siirtämiseksi rakennetaan noin 16,6 kilometriä pitkä 110 kV:n tai 400 kV:n ilmajohto hankealueelta länteen. Voimajohto kiertää Leppäsjärven sen pohjoispuolelta ja kääntyy kohti etelää Vähäjärven suuntaan. Hanke liittyy kantaverkkoon Caruna Oy:n Teiharju-Parkano 110 kV varteen suunnitteilla olevaan sähköasemaan.
    Vaihtoehto SVE2: Sähkön siirtämiseksi rakennetaan uusi noin 10,9 kilometriä pitkä 110 kV:n tai 400 kV:n ilmajohto hankealueelta länteen. Voimajohto kiertää Poltinjoen sekä Vääräjoen eteläpuolelta ja kaartaa kohti pohjoista Caruna Oy:n Teiharju-Parkano 110 kV varrella sijaitsevalle Paununperän sähköasemalle.
    Vaihtoehto SVE3: Sähkön siirtämiseksi rakennetaan uusi noin 6,5 kilometriä pitkä 33 kV:n tai 110 kV:n maakaapeli hankealueelta itään. Maakaapeli seuraa Pitkälammentietä ja alittaa lopuksi pääradan liittyen Horhalanperän tuulivoimahankkeen sähköasemaan. Sähköasemalta lähtee hankkeiden yhteinen liityntäjohto ilmajohtona ja päättyy Vakerinmäen sähköasemalle.   
    Vaihtoehto SVE4: Hankealueelle rakennetaan sähköasema, jolla sähkö siirretään suoraan Fingrid Oyj:n 110 kV:n tai 400 kV:n voimalinjaan.


Maakuntakaava

Luikesnevan-Susinevan tuulivoimahanke sijoittuu vaihemaakuntakaavassa valtaosin Elonkirjo ja energia olevan rajauksen ulkopuolelle. Maakuntakaavan tehtävä on lainsäädännön mukaan ohjata alempaa kaavoitusta. Maakuntakaava on otettava huomioon alemman asteen kaavoituksessa.  Alueidenkäyttölain uudistus on vireillä. Uudistus painottaa muun muassa maakuntakaavan merkitystä tuulivoima-alueiden sijoittamisen ohjaamisessa. Maakuntakaavoituksessa huomioitaisiin esimerkiksi kuntarajat ylittävät vaikutukset laajasti tuulivoiman sosiaalisen hyväksyttävyyden vahvistamiseksi. Mainitista syistä on perusteetonta, että Luikesnevan-Susinevan hankkeen kohdalla tunnutaan pitävän maakuntakaavaa vain jonkinlaisena teknisenä ratkaisuna. Varsinkin suuret tuulivoimahankkeet tulee sovittaa maakuntakaavatason määräyksiin.  Luikesneva-Susinevan viereen suunnitteilla olevaa toistakin tuulivoimahanketta – Horhalanperää- selvitetään maakuntakaavan rajausta tuntuvasti suuremmalle alueelle. Maakuntakaavan tuulivoima-alueiden rajauksilla esimerkiksi Seitsemisen alueen tuntumassa pyritään turvaamaan luontoarvoja ja monimuotoisuutta.

Vaihemaakuntakaava Elonkirjo ja energia suunnittelumääräyksissä todetaan tuulienergia-alueen osalta:” Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa sekä toteutuksessa tulee varmistaa, ettei suuriin petolintuihin kohdistu merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Lisäksi erityistä huomiota tulee kiinnittää linnustoon ja susireviireihin kohdistuviin yhteisvaikutuksiin. Seitsemisen kansallispuiston läheisyydessä tulee tuulienergiatuotannon yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa sekä toteutuksessa varmistaa, ettei metsäpeuraan kohdistu merkittäviä haitallisia vaikutuksia. ”

Luikesnevan-Susinevan tuulivoimahankkeen vaihtoehdot enintään 320 metrin korkuisten tuulivoimaloiden rakentamiseksi ovat: VE0 (ei rakenneta), VE1 (enintään 33 voimalaa) ja VE2 (enintään 22 voimalaa). VE1 ja VE2 vaihtoehtoina ovat liian ylimitoitetut, jotta ne voidaan rakentaa hankealueelle -ja vailla maakuntakaavan tukea- ilman liian suuria haittavaikutuksia luontoarvoille.

Linnusto ja linnustoselvitykset

Kuten tunnettua yhden vuoden kattavat linnustoselvitykset ovat hyvinkin aukollisia. Tämä johtuu siitä, että pesimälinnusto vaihtelee vuosittain selvitysalueella huomattavastikin vuosittain. Pöllöjen pesinnät vaihtelevat pöllöjen ravintotilanteen mukaan. Joinakin vuosina pöllöt eivät pesi, ja soidinhuutelu jää hyvin vähiin. Kanalintujen soidinpaikkojen ja poikueiden etsiminen tulee tehdä useamman vuoden aikana. Tuulivoimahankkeilla voi olla suuri haitallinen vaikutus linnustoon, joten linnustoselvitysten aukottomuutta ei pidä vähentää kiirehtimällä tai tavoitteena alentaa kustannuksia. Tämänkin hankkeen yleisötilaisuuksissa on tullut esille, että tuulivoima-alueita etsitään pelkästään taloudellisin perustein. Tällöin hankealue voidaan sijoittaa esimerkiksi aivan kansallispuiston viereen.  Hankkeet sijoittuvat sinne, missä tuulee. Tällöin linnusto- ja muut luontoarvot jäävät ilman riittävää huomiota. Kuitenkaan tuulivoima ei saa aiheuttaa lisääntyvää lajikatoa tai monimuotoisuuden vähentymistä.

Linnustoselvitykset tässä hankkeessa ovat osittain määrällisesti korkeammalla tasolla kuin monessa muussa hankkeessa on ollut. Tästä annetaan kiitosta. Muuttolinnustoselvitys käsittää keväällä 12 päivää ja syksyllä 12 päivää. Tämä on edelleen liian vähän viralliseen ohjeistukseen verrattuna. Kevätmuutonseurannan pitää alkaa viimeistään maaliskuun alusta. Syysmuutonseurannan on jatkuttava marraskuun loppuun (tai jopa pitemmälle riippuen muun muassa laulujoutsenten muutosta). YVA-ohjelman mukaan:” Hankealue sijoittuu kurjen itäisen kevätmuuttoreitin länsireunaan. Syksyllä päämuuttoreitti sijoittuu hankealueen kaakkoisnurkan ylle. (Kuva 9-47). Tuulista riippuen kurkia voi muuttaa keväisin ja syksyisin hankealueen läheisyydestä tai sen kautta. Sähkönsiirtoreitit sijaitsevat kurjen kevätmuuttoreitillä.”

YVA-ohjelman mukaan ”Hankealueella esiintyviä pöllöjä selvitetään pöllöjen yökuuntelumenetelmää soveltamalla. Selvitykset ajoittuvat pöllöjen kiivaimpaan soidinaikaan maalis-huhtikuulle 2025. Kuuntelu tapahtuu pääasiassa hankealueella ja sen lähiympäristön metsäautoteillä, joilla pysähdytään kuuntelemaan pöllöjen soidinääntelyä noin 3–5 minuutin ajaksi noin 500 metrin välein. Koska pöllöjen soidinaktiivisuus vaihtelee eri öiden välillä ja kevään aikana, selvitys toistetaan kahteen kertaan samoilla alueilla. Pöllökuunteluun käytettävä työmäärä on yhteensä kuusi yötä.” Kuunteluaika 3-5 minuuttia on liian lyhyt, vaikkakin kuuntelu tehdään kahteen kertaan ja pysähdellään noin 500 metrin välein. Kuunteluaika pitäisi olla väh.10 minuuttia.

YVA-ohjelmassa kerrotaan edelleen:” Hankealueella toteutetaan lisäksi alueella pesivien ja/tai saalistavien päiväpetolintujen erityistarkkailua maastokauden 2025 aikana. Päiväpetolintujen tarkkailun työmäärä on yhteensä 12 maastotyöpäivää. Tarkkailu ajoitetaan keskikesälle petolintujen aktiiviseen poikasruokinnan ajankohtaan. Lisäksi hankealueella tehdään 6 päivää sääksen tarkkailua eli pesäpaikkojen tarkkailua ja lentoreittien seurantaa vuoden 2026 (kesä-syyskuu) aikana. Vaikka sääksen tarkkailu ajoittuu vuodelle 2026, myös vuoden 2025 päiväpetolintuseurantojen yhteydessä kiinnitetään huomiota sääksen liikkeisiin hankealueella.”

Sähkönsiirtoreittien linnustoselvitys käsittää 4 maastotyöpäivää. Määrä tuntuu vähäiseltä. Siirtoreittien selvitys tulee tehdä riittävän aukottomasti ja kyllin etäälle reitiltä. Sähkönsiirtoreittien kohdalla maakaapelointi olisi linnustollisesti huomattavasti parempi ratkaisu kuin ilmajohdot.

Maakotkan mahdolliseen liikkumiseen hankealueella on kiinnitettävä erityistä huomiota. Jos ilmenee perusteita, maakotkaa on erikseen selvitettävä. Sääksen osalta toivottavasti vuoden 2026 tarkkailu antaa riittävästi tietoa lentoreiteistä ja pesäpaikoista. Tuulivoimapaikkojen tämänhetkisestä sijoittelusta kartalle on huomattava, että useampikin tuulivoimapaikka on liian lähellä sääksen pesien suojavyöhykettä. Kaikki alueen sääksen pesäpaikat (luonnonpesät ja tekopesät) ovat otettava huomioon - olivatpa ne tarkkailuvuotena asuttuina tai eivät.  Vaarana on, että sääksen tarkkailutulos muodostuu liian aukolliseksi, jotta esimerkiksi sääksen lentoreitit kyettäisiin selvittämään kattavasti.

YVA-ohjelmassa todetaan tuulivoimaloiden vaikutuksesta linnustoon muun muassa:” Pesimälinnuston osalta elinympäristöjä muuttavat vaikutukset sekä melu- ja häiriövaikutukset
eivät ulotu kovin laajalle alueelle, mutta vaikutusalueen laajuudessa on huomattavaa lajikoh-
taista ja aluekohtaista vaihtelua. Eräiden tavallisempien lajien osalta vaikutusten ei ole todettu
ulottuvan yli 500 metriä kauemmas tuulivoimaloista, ja usein vaikutukset jäävät tätäkin suppe-
ammalle alueelle. Suurten petolintujen pesäpaikkoihin kohdistuvat vaikutukset saattavat ulot-
tua jopa kahden kilometrin etäisyydelle. Tätä kauempana suorien vaikutusten esiintyminen on
epätodennäköistä. Epäsuorien vaikutusten, kuten lintujen ruokailulentoihin kohdistuvien este-
vaikutusten ja saalistusalueen muutoksen osalta vaikutusalue voi ulottua jopa useamman kym-
menen kilometrin etäisyydelle, jos tuulivoimalat sijoittuvat esimerkiksi lintujen pesimäalueiden
sekä merkittävien ruokailualueiden väliin tai muuttokaudella lepäilyalueen ja yöpymisalueen
väliin”

Hankealueen YVA-ohjelmassa mainitaan esiselvityksessä linnustoon liittyen:” Kosteikkolinnustoa alueella esiintynee useiden pienten järvien ja lampien sekä pienvirtavesien äärellä. Avomaiden linnustoa alueella voi esiintyä Teerinevalla ja hakkuuaukeilla. Monimuotoisinta linnustoa tuulivoima-alueella tarjoavat vesistöt ja muutamat lehtomaisemmat elinympäristöt. Suomen Lajitietokeskuksen mukaan (3/2025 ja 5/2025) tuulivoima-alueella ja sen ympäristössä on tavattu metsien ja avomaiden lajeista palokärkeä, pohjantikkaa, harmaapäätikkaa ja käenpiikaa; hömötiaista (EN) ja töyhtötiaista (VU); pikkulepinkäistä; tuulihaukkaa, hiirihaukkaa (VU) ja kanahaukkaa; huuhkajaa (EN), viirupöllöä, hiiripöllöä, varpuspöllöä (VU) ja helmipöllöä; teertä, pyytä ja metsoa sekä närheä. Kosteikkojen ja vesistöjen lajeista on tavattu kaakkuria ja kuikkaa; jänkäkurppaa, taivaanvuohta, kapustarintaa, laulujoutsenta ja haapanaa (VU) sekä kalatiiraa.”

Alueen linnusto ei ole pelkästään ns. tavanomaista. Talousmetsä on tärkeä nykyisissä oloissa linnuston ja muun eläimistön turvaamiseksi. Talousmetsää voidaan kehittää monipuolisempaan suuntaan, ja talousmetsä muodostaa suojavyöhykkeitä. Havaintoja on monesta harvinaisesta tai vähentyvästä tai tuulivoimalle arasta lajista. Esimerkiksi kuikan, kaakkurin ja selkälokin (EN) lentoreitit tulee tarkoin selvittää, jos lajeja alueella esiintyy ja liikkuu. Kuikan ja selkälokin pesintöjä on havaittu Ojajärvellä, joka sijaitsee hieman hankealueen ulkopuolella.  Edellä mainittujen lajien pesäpaikat tulee kartoittaa alueelta ja alueen lähituntumasta.  Huuhkajan reviirien ja pesäpaikkojen selvittäminen on välttämätöntä – etenkin sähkönsiirtoreiteiltä (SVE1 ja SVE2) ja niiden läheisyydestä.  Sähkönsiirtoreitti SVE1 loppupää on hyvin lähellä (alle 200 metriä) Vähäjärven lintuvesisuojeluohjelman kohdetta (LV 0020045). Vähäjärvi on lisäksi Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen määrittelemä MAALI-alue.

Tuulivoimaloiden haittavaikutuksia linnustoon ja muuhun eläimistöön ei pidä aliarvioida. Luken kansainvälisessä koostejulkaisussa on selvitetty, miten etäälle häirintävaikutus voi ulottua. Esimerkiksi kanalintujen kohdalla voidaan puhua jopa 5 kilometristä.

https://www.luke.fi/fi/uutiset/katsaus-useat-lintu-ja-nisakasryhmat-vaistavat-tuulivoimaloita

Tuulivoimaloista syntyvä häirintävaikutus on otettava entistä vakavammin. Melu vaikuttaa haitallisesti useaan eläinlajiin -esimerkiksi linnuista metsoon ja sitten lepakoihin. Elinympäristöjen pirstoutuminen ja hävittäminen tilanteessa, jossa monelle harvinaisellekin lajille ei enää löydy riittävästi tarpeeksi optimaalisia uusia elinalueita, joihin siirtyä, on kohtalokasta. Lisäksi lähekkäin sijoittuvat tuulivoima-alueet vahvistavat tuntuvasti haitallisia yhteisvaikutuksia.

Loppuyhteenveto

1. Luikesneva-Susinevan tuulivoimahanke sijoittuu hyvin pientä osaa lukuun ottamatta kokonaisuudessaan Pirkanmaan vaihemaakuntakaava Elonkirjo ja energia rajauksen ulkopuolelle.  Myös tämän hankkeen viereen suunnitellun Horhalanperän tuulivoimahankkeen laajin rajaus on maakuntakaavan vastainen. Ei ole perusteita muodostaa Seitsemisen kansallispuiston tuntumaan suuria vaihemaakuntakaavan vastaisia tuulivoima-alueita. Jo pelkästään Horhalanperän suppeampi vaihtoehto yhdessä Luikesneva-Susinevan tuulivoimahankkeen kanssa vaarantaa linnustoa ja muun muassa metsäpeuran selviytymistä. Palautusistutusten onnistumisen jatkuvuus on hyvin epävarmaa tuulivoima-alueiden puristuksessa.

2. Hankealueella on havaintoja maakotkasta. Alue voi olla ainakin maakotkan ravinnonetsimisaluetta. Sääksellä suojavyöhyke on Sääksisäätiön ohjeen mukaan 2 kilometriä pesään. Tuulivoimaloita on suunniteltu jopa 1 kilometrin päähän pesistä. Hankealueelta ja hankealueen lähistöltä on havaintoja uhanalaisista ja/tai tuulivoimalle aroista lintulajeista. Näiden lajien osalta on tehtävä tarkat pesä- ja lentoreittikartoitukset. Riittävät suojavyöhykkeet tulee myös jättää.

3. YVA-ohjelmassa mainituissa linnustoselvitysten kattavuudessa ja maastopäivissä on puutteita.

4.  YVA-menettelyn vaikutusarvioinneissa on painotettava tulevaisuudessa entistä enemmän tuulivoimaloista aiheutuvaa häirintävaikutusta linnustolle. Haitallisen häiriövaikutuksen ulottuvuus tuulivoimalle aroille lajeille (kuten pöllöt, petolinnut, metsäkanalinnut) arvioidaan nyt liian lyhyeksi. Uusi tutkimustieto puoltaa muutosta arviointiin tältä osin.

5. Luikesnevan-Susinevan molemmat vaikutuksiltaan selvitettävät vaihtoehdot VE1 ja VE2 ovat ylimitoitettuja.

6. Yhteisvaikutukset on tarkoin arvioitava ja varovaisuusperiaatetta noudatettava. Tevaniemen, Luikesneva-Susinevan ja Horhalanperän hankkeista (varsinkin, jos ne toteutuvat laajoina) muodostuu alueelle huomattavan suuri tuulivoimakeskittymä. Tevaniemen, Luikesneva-Susinevan ja Horhalanperän hankkeiden yhteisvoimalamäärä on laajasti toteutettuna 66 voimalaa. Kun otetaan huomioon Luikesnevan-Susinevan hankkeesta 30 kilometrin säde, niin tällä hetkellä sädealueelle on tuulivoimahankkeita, joiden tuulivoimaloiden yhteismäärä voi nousta yli 160 voimalan.


Tampereella 12.11.2025


Jukka T. Helin
Suojeluvastaava
Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys
pily@pily.fi