Sääksjärven osayleiskaava - Selitys hallinto-oikeuden 12.11.2025 päivättyyn selityspyyntöön (Diaarinumero: 2724/03.04.04.04.16/2024)
1
VASTAANOTTAJA:
HÄMEENLINNAN HALLINTO-OIKEUS
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
ASIA: Selitys hallinto-oikeuden 12.11.2025 päivättyyn selityspyyntöön (Diaarinumero:
2724/03.04.04.04.16/2024)
MUUTOKSENHAKIJAT:
Lempäälän ympäristönsuojeluyhdistys ry
Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri ry
Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry
Viitaten Lempäälän kunnanhallituksen lausuntoon (31.3.2025 § 109) koskien
Sääksjärven osayleiskaavan hyväksymispäätöstä 30.10.2024 § 72, muutoksenhakijat
Muutoksenhakijat uudistavat valituksessa esitetyt vaatimukset kaavan kumoamisesta
ensisijaisesti kokonaan tai toissijaisesti valituksessa yksilöidyiltä osin. Lempäälän
kunnan lausunto ei sisällä sellaista oikeudellisesti tai tosiasioihin perustuvaa
vastanäyttöä, joka kumoaisi valituksessa esitetyt perusteet kaavan lainvastaisuudesta.
Kunnan lausunto on luonteeltaan yleispiirteinen eikä vastaa yksilöidysti valituksessa
esitettyihin konkreettisiin puutteisiin lajisto- ja luontotyyppiselvityksissä. Lausunto
nojaa virheellisiin laintulkintoihin erityisesti osallistumismenettelyn, vaikutusten
arvioinnin laajuuden ja EU-oikeuden asettamien suojeluvelvoitteiden osalta.
Muutoksenhakijat korostavat, että valittajajärjestöt ovat alueellisia luonnonarvojen
seurannan ja inventoinnin asiantuntijatoimijoita, joilla on pitkäaikaista kokemusta
Pirkanmaan metsäekosysteemeistä ja lepakoiden, linnuston sekä liito-oravan
kartoituksesta. Valituksessa esitetyt havainnot perustuvat kenttätutkimuksiin,
maastokäynteihin ja biologiseen asiantuntemukseen. Kunnan lausunto ei esitä
2
1. Menettelyvirheet ja vuorovaikutuksen laiminlyönti (MRL 62 §, 65 § ja MRA 32 §)
Kunta myöntää lausunnossaan, että kaavaehdotuksen virallisen nähtävilläoloajan
jälkeen kaava-aineistoon on lisätty lukuisia uusia selvityksiä (mm. pienvesiselvitys,
täydennetty linnustoselvitys, mustaliuske- ja arseenikartoitus, ilmastovaikutusten
arviointi). Kunta kuitenkin väittää, ettei kaavaehdotusta ollut tarpeen asettaa uudelleen
nähtäville, koska muutokset eivät olleet olennaisia ja koskivat vain yksittäisiä
Tämä tulkinta on maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 32 §:n ja hyvän hallinnon
1. Olennaisuuden arviointi: Kun kaava-aineistoon lisätään kahdeksan uutta
asiantuntijaselvitystä, jotka tuottavat täysin uutta tietoa mm. uhanalaisista
lajeista, vesilain mukaisista kohteista ja maaperän pilaantumisriskeistä,
kyseessä on kiistatta olennainen muutos kaavan tietopohjassa ja vaikutusten
2. Osallisten oikeusturva: Luontoarvoja, ilmastovaikutuksia ja vesistöjen tilaa
koskevat tiedot eivät koske vain "yksittäisiä maanomistajia", vaan ne ovat yleistä
etua koskevia asioita, joihin luonnonsuojelujärjestöillä ja muilla osallisilla on
MRL 62 §:n nojalla oikeus lausua. Kunta on menettelyllään evännyt tämän
3. MRL 65 §: Lisäksi MRL 65 §:n mukaan kaavaehdotus on asetettava julkisesti
nähtäville siten, että osallisilla on todellinen mahdollisuus tutustua siihen
kokonaisuudessaan. Kun kaavan tietoperusta muuttuu olennaisesti,
4. Oikeuskäytäntö: KHO on ratkaisukäytännössään (mm. KHO:2014:2) linjannut,
että jos kaavaan lisätään selvityksiä, jotka voivat vaikuttaa kaavaratkaisun
Kunnan lausunto tukeutuu ELY-keskuksen viranomaisneuvotteluissa esittämiin
kantoihin selvitysten riittävyydestä. Muutoksenhakijat huomauttavat, että
viranomaisneuvottelun lopputulos ei poista kunnan itsenäistä vastuuta MRL 9 §:n
noudattamisesta, eikä se estä hallinto-oikeutta arvioimasta selvitysten riittävyyttä
3
Kunta ei lausunnossaan vastaa valituksessa esitettyihin yksilöityihin puutteisiin mm.
● Liito-orava (Direktiivi 92/43/ETY Liite IV): Kunta väittää selvitysten olevan
riittäviä. Kuitenkin uusin oikeuskäytäntö (EUT C-477/19 ja KHO 2023:2451)
edellyttää myös ns. palautuvien elinympäristöjen ja potentiaalisten lisääntymis-
ja levähdyspaikkojen suojelua. Kaavassa osoitetut, paikoitellen vain n. 50–80
metriä leveät viheryhteydet eivät täytä lajin ekologisia vaatimuksia eivätkä turvaa
lajin suotuisan suojelutason säilymistä. Ekologisesti toimiva liito-oravan
kulkuyhteys edellyttää tutkimusten mukaan vähintään 100–150 metrin leveää,
yhtenäistä ja katkeamatonta puustoista käytävää; tätä kapeammat yhteydet
● Linnusto (Direktiivi 2009/147/EY Liite I): Kaava-alueella esiintyy useita
direktiivilajeja, kuten metso, palokärki ja mehiläishaukka. EUT:n ns. Skydda
Skogen -tuomion (C-473/19 ja C-474/19) mukaan direktiivilajien lisääntymis- ja
levähdyspaikkojen heikentäminen on kiellettyä myös kaavoituksessa. Kunnan
lausunto sivuuttaa täysin metson soidinalueiden vaatiman laajan (tutkimusten
mukaan n. 300 ha) rauhallisen metsäalueen tarpeen. Kaava pirstoo tämän
● Lepakot: Lepakoiden osalta selvitykset ovat valituksen mukaan vanhentuneita
ja liian suppeita. EU:n luontodirektiivi edellyttää kaikkien liitteen IV(a) lajien
lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentämiskiellon arviointia, eikä kunta arvioi
melu- ja valohäiriöiden vaikutuksia lepakoiden saalistusalueisiin tai
● Viitasammakko: Viitasammakko on EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) laji, ja
sen soidinalueiden sekä lisääntymispaikkojen hävittäminen tai heikentäminen
on ehdottomasti kielletty. Kaava ei sisällä selvitystä soidinalueiden
Kunta myöntää, että luo-2-merkinnät menevät paikoin päällekkäin
rakentamisvarausten kanssa, mutta katsoo asian ratkeavan asemakaavoituksessa.
Tämä on oikeudellisesti kestämätöntä. Yleiskaavalla ei voida osoittaa rakentamista
päällekkäin vesilain 2:11 §:n nojalla suojellun, luonnontilaisen puron tai noron kanssa,
sillä se loisi oikeusvaikutteisen ristiriidan lain kanssa. Yleiskaavan tehtävä on varmistaa
maankäytön toteuttamiskelpoisuus, ei siirtää laittomuuksia asemakaavavaiheeseen.
Luonnonsuojelulain (9/2023) 11 § asettaa kunnalle nimenomaisen velvollisuuden
4
edistää luonnon monimuotoisuuden ja maiseman suojelua alueellaan. Tätä velvoitetta
ei ole huomioitu kaavaa laadittaessa, kun pienvesikohteista huolimatta alueelle
3. Ekologisen verkoston ja viheryhteyksien heikentäminen
Kunnan lausunto, jonka mukaan ekologiset yhteydet on määritelty
"yleiskaavatasoisesti", on riittämätön suhteessa MRL 39 §:n sisältövaatimuksiin
● Yhteyksien laatu: Kaavassa osoitetut viheryhteydet ovat valituksen ja
liitekarttojen mukaan huomattavasti liian kapeita. Perimmäisen metsäyhteys
kapenee VT3:n kohdalla noin 125 metriin, ja liito-oravan kannalta keskeiset
käytävät ovat paikoitellen vain 50–80 metriä leveitä. Tutkimuskirjallisuuden ja
ELY-keskuksen yleisten linjausten mukaan ekologisesti toimiva metsäverkoston
yhteys edellyttää 200–300 metrin leveyttä. Kunnan lausunto ei kiistä näitä
● Maakuntakaava: Maakuntakaavan viheryhteysmerkintöjä on MRL 32 §:n
perusteella noudatettava yleiskaavaa laadittaessa siten, ettei yhteyden
ekologinen toimivuus heikkene. Osayleiskaava kuitenkin kaventaa
maakuntakaavan viheryhteyttä seudullisesti kestämättömäksi.
Kunta kiistää velvollisuuden arvioida suunnitellun järjestelyratapihan yhteisvaikutuksia,
koska se ei sisälly kaava-alueeseen. Tämä tulkinta on virheellinen.
MRL 9 § edellyttää kaavan merkittävien vaikutusten arviointia. Kun kaava laaditaan
nimenomaisesti mahdollistamaan laajempia hankkeita (kuten MAL-sopimuksessa
todettu järjestelyratapihan edistäminen ja VT3-linjaus), näiden hankkeiden
yhteisvaikutukset on arvioitava (kumulatiiviset vaikutukset). EU-tuomioistuimen
oikeuskäytäntö (asia C-127/02 Waddenzee) vahvistaa, että luontodirektiivin 6(3)
artiklan mukainen arviointi on tehtävä hankkeen vaikutuksista joko erikseen tai yhdessä
Vastaavasti KHO 2021:60:ssa katsottiin, että kumulatiivisten vaikutusten arvioinnin
puuttuminen tekee vaikutusarvioinnista olennaisesti puutteellisen.
Sääksjärven osayleiskaava, VT3-hanke ja järjestelyratapiha kohdistuvat samaan
ekologiseen kokonaisuuteen. Niiden yhteisvaikutus mm. Pulkajärven Natura-alueeseen
ja alueelliseen ekologiseen verkostoon on jätetty arvioimatta, mikä tekee vaikutusten
arvioinnista olennaisesti puutteellisen.
5
Kunta toteaa lausunnossaan Natura-vaikutuksista, että "todennäköisesti ei merkittäviä
haitallisia vaikutuksia". Tämä sanamuoto paljastaa, ettei luonnonsuojelulain (9/2023)
35 §:n ja luontodirektiivin edellyttämää varmuutta haitattomuudesta ole saavutettu.
EU-tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön (ns. Waddenzee-tuomio, C-127/02,
erityisesti kohdat 44–45 ja 56–59) mukaan viranomainen voi hyväksyä hankkeen vain,
jos se on varmistunut siitä, ettei hanke vaikuta haitallisesti kyseisen alueen
koskemattomuuteen. Näin on silloin, kun ”ei ole mitään tieteellistä epäilyä” tällaisten
Koska kunnan lausunnossa puhutaan vain todennäköisyyksistä, tieteellistä epäilystä
on jäänyt, jolloin hanke tai suunnitelma olisi tullut hylätä tai sille olisi tullut tehdä
täysimittainen Natura-arviointi. Kunta ei ole esittänyt sellaista aineistoa, joka poistaisi
6. Yhteenveto
Lempäälän kunnan lausunto ei kumoa valituksessa esitettyjä perusteita. Kaavan
valmistelussa on tapahtunut menettelyvirheitä (uudelleen nähtävillepanon
laiminlyönti), selvitykset ovat keskeisiltä osin puutteellisia (lajisto, yhteisvaikutukset) ja
kaavaratkaisu on ristiriidassa MRL:n sisältövaatimusten sekä luonnonsuojelu- ja
Vaikutukset kohdistuvat luontotyyppeihin ja lajeihin, joiden heikentymistä ei voida
palauttaa myöhemmillä toimenpiteillä. Tämä korostaa varovaisuusperiaatteen ja MRL 9
§:n mukaisen riittävän selvillä olon vaatimusta. Vaikka kunta lausunnossaan toteaa,
ettei luonnonsuojelulain 7 § ohjaa kaavoitusta suoraan, varovaisuusperiaate on EU:n
ympäristöoikeuden yleinen oikeusperiaate (SEUT 191 artikla 2 kohta), joka ohjaa
maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n tulkintaa. Kun kaavan vaikutuksista merkittäviin
luontoarvoihin (kuten liito-oravaan, hajuheinään tai Natura-alueeseen) jää tieteellistä
epävarmuutta selvitysten puutteellisuuden vuoksi, varovaisuusperiaate edellyttää,
ettei kaavaa voida hyväksyä ennen kuin epävarmuus on poistettu.
Lempäälässä 12.12.2025
Allekirjoitukset ja yhteystiedot
Lempäälän ympäristönsuojeluyhdistys ry, Lempäälä
c/o Mari Larikka
Toutainpolku 3
37550 Lempäälä
sähköposti: lysyry@gmail.com
Pyydämme lähettämään kaikki asiaa koskevat dokumentit sähköpostilla.
Mari Larikka Juha Henttonen
Puheenjohtaja Sihteeri
Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri ry
Pyhäjärvenkatu 5 B, 2 krs.
33200 Tampere
sähköposti: pirkanmaa@sll.fi
Pyydämme lähettämään kaikki asiaa koskevat dokumentit sähköpostilla.
Antti Virnes Sari Hämäläinen
Puheenjohtaja Järjestösihteeri
Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry, Tampere
PL 482
33101 Tampere
sähköposti: pily@pily.fi
Pyydämme lähettämään kaikki asiaa koskevat dokumentit sähköpostilla.
Valtteri Rosenberg Jukka T. Helin
Puheenjohtaja Suojeluvastaava
VASTAANOTTAJA:
HÄMEENLINNAN HALLINTO-OIKEUS
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
ASIA: Selitys hallinto-oikeuden 12.11.2025 päivättyyn selityspyyntöön (Diaarinumero:
2724/03.04.04.04.16/2024)
MUUTOKSENHAKIJAT:
Lempäälän ympäristönsuojeluyhdistys ry
Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri ry
Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry
VASTAPUOLI: Lempäälän kunta
SELITYS
Sääksjärven osayleiskaavan hyväksymispäätöstä 30.10.2024 § 72, muutoksenhakijat
esittävät kunnioittavasti seuraavaa:
ensisijaisesti kokonaan tai toissijaisesti valituksessa yksilöidyiltä osin. Lempäälän
kunnan lausunto ei sisällä sellaista oikeudellisesti tai tosiasioihin perustuvaa
vastanäyttöä, joka kumoaisi valituksessa esitetyt perusteet kaavan lainvastaisuudesta.
Kunnan lausunto on luonteeltaan yleispiirteinen eikä vastaa yksilöidysti valituksessa
esitettyihin konkreettisiin puutteisiin lajisto- ja luontotyyppiselvityksissä. Lausunto
nojaa virheellisiin laintulkintoihin erityisesti osallistumismenettelyn, vaikutusten
arvioinnin laajuuden ja EU-oikeuden asettamien suojeluvelvoitteiden osalta.
Muutoksenhakijat korostavat, että valittajajärjestöt ovat alueellisia luonnonarvojen
seurannan ja inventoinnin asiantuntijatoimijoita, joilla on pitkäaikaista kokemusta
Pirkanmaan metsäekosysteemeistä ja lepakoiden, linnuston sekä liito-oravan
kartoituksesta. Valituksessa esitetyt havainnot perustuvat kenttätutkimuksiin,
maastokäynteihin ja biologiseen asiantuntemukseen. Kunnan lausunto ei esitä
tutkimusperusteista vastanäyttöä näille havainnoille.
1. Menettelyvirheet ja vuorovaikutuksen laiminlyönti (MRL 62 §, 65 § ja MRA 32 §)
Kunta myöntää lausunnossaan, että kaavaehdotuksen virallisen nähtävilläoloajan
jälkeen kaava-aineistoon on lisätty lukuisia uusia selvityksiä (mm. pienvesiselvitys,
täydennetty linnustoselvitys, mustaliuske- ja arseenikartoitus, ilmastovaikutusten
arviointi). Kunta kuitenkin väittää, ettei kaavaehdotusta ollut tarpeen asettaa uudelleen
nähtäville, koska muutokset eivät olleet olennaisia ja koskivat vain yksittäisiä
maanomistajia.
periaatteiden vastainen.
Perustelut:
asiantuntijaselvitystä, jotka tuottavat täysin uutta tietoa mm. uhanalaisista
lajeista, vesilain mukaisista kohteista ja maaperän pilaantumisriskeistä,
kyseessä on kiistatta olennainen muutos kaavan tietopohjassa ja vaikutusten
arvioinnissa.
koskevat tiedot eivät koske vain "yksittäisiä maanomistajia", vaan ne ovat yleistä
etua koskevia asioita, joihin luonnonsuojelujärjestöillä ja muilla osallisilla on
MRL 62 §:n nojalla oikeus lausua. Kunta on menettelyllään evännyt tämän
oikeuden.
nähtäville siten, että osallisilla on todellinen mahdollisuus tutustua siihen
kokonaisuudessaan. Kun kaavan tietoperusta muuttuu olennaisesti,
nähtävilläolomenettely on uusittava. Kunta ei näin tehnyt.
että jos kaavaan lisätään selvityksiä, jotka voivat vaikuttaa kaavaratkaisun
sisältöön tai osallisten arviointiin, ehdotus on asetettava uudelleen nähtäville.
2. Selvitysten ja vaikutusarvioinnin riittämättömyys (MRL 9 §)
kantoihin selvitysten riittävyydestä. Muutoksenhakijat huomauttavat, että
viranomaisneuvottelun lopputulos ei poista kunnan itsenäistä vastuuta MRL 9 §:n
noudattamisesta, eikä se estä hallinto-oikeutta arvioimasta selvitysten riittävyyttä
uudelleen, erityisesti kun tietoon on tullut uutta selvitysaineistoa.
2.1. Lajistoselvitykset ja EU-oikeus
lepakoiden, viitasammakon ja saukon selvitysten osalta.
riittäviä. Kuitenkin uusin oikeuskäytäntö (EUT C-477/19 ja KHO 2023:2451)
edellyttää myös ns. palautuvien elinympäristöjen ja potentiaalisten lisääntymis-
ja levähdyspaikkojen suojelua. Kaavassa osoitetut, paikoitellen vain n. 50–80
metriä leveät viheryhteydet eivät täytä lajin ekologisia vaatimuksia eivätkä turvaa
lajin suotuisan suojelutason säilymistä. Ekologisesti toimiva liito-oravan
kulkuyhteys edellyttää tutkimusten mukaan vähintään 100–150 metrin leveää,
yhtenäistä ja katkeamatonta puustoista käytävää; tätä kapeammat yhteydet
eivät toimi lajille.
direktiivilajeja, kuten metso, palokärki ja mehiläishaukka. EUT:n ns. Skydda
Skogen -tuomion (C-473/19 ja C-474/19) mukaan direktiivilajien lisääntymis- ja
levähdyspaikkojen heikentäminen on kiellettyä myös kaavoituksessa. Kunnan
lausunto sivuuttaa täysin metson soidinalueiden vaatiman laajan (tutkimusten
mukaan n. 300 ha) rauhallisen metsäalueen tarpeen. Kaava pirstoo tämän
elinympäristön.
ja liian suppeita. EU:n luontodirektiivi edellyttää kaikkien liitteen IV(a) lajien
lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentämiskiellon arviointia, eikä kunta arvioi
melu- ja valohäiriöiden vaikutuksia lepakoiden saalistusalueisiin tai
lisääntyneen liikenteen aiheuttamaa kuolleisuusriskiä.
sen soidinalueiden sekä lisääntymispaikkojen hävittäminen tai heikentäminen
on ehdottomasti kielletty. Kaava ei sisällä selvitystä soidinalueiden
sijoittumisesta suhteessa rakentamisvarauksiin.
2.2. Pienvedet ja vesilaki
rakentamisvarausten kanssa, mutta katsoo asian ratkeavan asemakaavoituksessa.
Tämä on oikeudellisesti kestämätöntä. Yleiskaavalla ei voida osoittaa rakentamista
päällekkäin vesilain 2:11 §:n nojalla suojellun, luonnontilaisen puron tai noron kanssa,
sillä se loisi oikeusvaikutteisen ristiriidan lain kanssa. Yleiskaavan tehtävä on varmistaa
maankäytön toteuttamiskelpoisuus, ei siirtää laittomuuksia asemakaavavaiheeseen.
Luonnonsuojelulain (9/2023) 11 § asettaa kunnalle nimenomaisen velvollisuuden
4
edistää luonnon monimuotoisuuden ja maiseman suojelua alueellaan. Tätä velvoitetta
ei ole huomioitu kaavaa laadittaessa, kun pienvesikohteista huolimatta alueelle
osoitetaan rakentamista, joka heikentää näitä arvoja.
Kunnan lausunto, jonka mukaan ekologiset yhteydet on määritelty
"yleiskaavatasoisesti", on riittämätön suhteessa MRL 39 §:n sisältövaatimuksiin
luonnonarvojen vaalimisesta.
liitekarttojen mukaan huomattavasti liian kapeita. Perimmäisen metsäyhteys
kapenee VT3:n kohdalla noin 125 metriin, ja liito-oravan kannalta keskeiset
käytävät ovat paikoitellen vain 50–80 metriä leveitä. Tutkimuskirjallisuuden ja
ELY-keskuksen yleisten linjausten mukaan ekologisesti toimiva metsäverkoston
yhteys edellyttää 200–300 metrin leveyttä. Kunnan lausunto ei kiistä näitä
yksilöityjä leveysmittauksia eikä esitä karttapohjaista vastanäyttöä.
perusteella noudatettava yleiskaavaa laadittaessa siten, ettei yhteyden
ekologinen toimivuus heikkene. Osayleiskaava kuitenkin kaventaa
maakuntakaavan viheryhteyttä seudullisesti kestämättömäksi.
4. Yhteisvaikutusten arvioinnin puute (YVA-laki, MRL 9 §)
koska se ei sisälly kaava-alueeseen. Tämä tulkinta on virheellinen.
MRL 9 § edellyttää kaavan merkittävien vaikutusten arviointia. Kun kaava laaditaan
nimenomaisesti mahdollistamaan laajempia hankkeita (kuten MAL-sopimuksessa
todettu järjestelyratapihan edistäminen ja VT3-linjaus), näiden hankkeiden
yhteisvaikutukset on arvioitava (kumulatiiviset vaikutukset). EU-tuomioistuimen
oikeuskäytäntö (asia C-127/02 Waddenzee) vahvistaa, että luontodirektiivin 6(3)
artiklan mukainen arviointi on tehtävä hankkeen vaikutuksista joko erikseen tai yhdessä
muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa.
puuttuminen tekee vaikutusarvioinnista olennaisesti puutteellisen.
Sääksjärven osayleiskaava, VT3-hanke ja järjestelyratapiha kohdistuvat samaan
ekologiseen kokonaisuuteen. Niiden yhteisvaikutus mm. Pulkajärven Natura-alueeseen
ja alueelliseen ekologiseen verkostoon on jätetty arvioimatta, mikä tekee vaikutusten
arvioinnista olennaisesti puutteellisen.
5
Osayleiskaava sisältää jo tieyhteyksiä järjestelyratapihaa varten.
5. Natura-arvioinnin varmuusvaatimus
haitallisia vaikutuksia". Tämä sanamuoto paljastaa, ettei luonnonsuojelulain (9/2023)
35 §:n ja luontodirektiivin edellyttämää varmuutta haitattomuudesta ole saavutettu.
EU-tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön (ns. Waddenzee-tuomio, C-127/02,
erityisesti kohdat 44–45 ja 56–59) mukaan viranomainen voi hyväksyä hankkeen vain,
jos se on varmistunut siitä, ettei hanke vaikuta haitallisesti kyseisen alueen
koskemattomuuteen. Näin on silloin, kun ”ei ole mitään tieteellistä epäilyä” tällaisten
vaikutusten puuttumisesta.
on jäänyt, jolloin hanke tai suunnitelma olisi tullut hylätä tai sille olisi tullut tehdä
täysimittainen Natura-arviointi. Kunta ei ole esittänyt sellaista aineistoa, joka poistaisi
epäilyksen yhteisvaikutuksista Pulkajärven Natura-alueen suojeluperusteisiin.
Lempäälän kunnan lausunto ei kumoa valituksessa esitettyjä perusteita. Kaavan
valmistelussa on tapahtunut menettelyvirheitä (uudelleen nähtävillepanon
laiminlyönti), selvitykset ovat keskeisiltä osin puutteellisia (lajisto, yhteisvaikutukset) ja
kaavaratkaisu on ristiriidassa MRL:n sisältövaatimusten sekä luonnonsuojelu- ja
vesilain kanssa.
palauttaa myöhemmillä toimenpiteillä. Tämä korostaa varovaisuusperiaatteen ja MRL 9
§:n mukaisen riittävän selvillä olon vaatimusta. Vaikka kunta lausunnossaan toteaa,
ettei luonnonsuojelulain 7 § ohjaa kaavoitusta suoraan, varovaisuusperiaate on EU:n
ympäristöoikeuden yleinen oikeusperiaate (SEUT 191 artikla 2 kohta), joka ohjaa
maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n tulkintaa. Kun kaavan vaikutuksista merkittäviin
luontoarvoihin (kuten liito-oravaan, hajuheinään tai Natura-alueeseen) jää tieteellistä
epävarmuutta selvitysten puutteellisuuden vuoksi, varovaisuusperiaate edellyttää,
ettei kaavaa voida hyväksyä ennen kuin epävarmuus on poistettu.
Lempäälässä 12.12.2025
Allekirjoitukset ja yhteystiedot
Lempäälän ympäristönsuojeluyhdistys ry, Lempäälä
c/o Mari Larikka
Toutainpolku 3
37550 Lempäälä
sähköposti: lysyry@gmail.com
Pyydämme lähettämään kaikki asiaa koskevat dokumentit sähköpostilla.
Mari Larikka Juha Henttonen
Puheenjohtaja Sihteeri
Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri ry
Pyhäjärvenkatu 5 B, 2 krs.
33200 Tampere
sähköposti: pirkanmaa@sll.fi
Pyydämme lähettämään kaikki asiaa koskevat dokumentit sähköpostilla.
Antti Virnes Sari Hämäläinen
Puheenjohtaja Järjestösihteeri
Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry, Tampere
PL 482
33101 Tampere
sähköposti: pily@pily.fi
Pyydämme lähettämään kaikki asiaa koskevat dokumentit sähköpostilla.
Valtteri Rosenberg Jukka T. Helin
Puheenjohtaja Suojeluvastaava
