PIRKANMAAN LINTUTIETEELLISEN YHDISTYKSEN MIELIPIDE RUOHOINENMÄEN TUULIVOIMAHANKKEEN (PARKANO, KURIKKA, SEINÄJOKI YVA-OHJELMASTA (EPOELY/1501/2022)

HANKE

YVA-ohjelmassa kuvataan hanketta seuraavasti:

Ruohoinenmäki Renewables Oy/Solarwind Finland Oy suunnittelee Kurikkaan Ruohoinenmäen alueelle enintään 10 voimalan tuulivoimahanketta. Hankealue sijaitsee Kurikan kaupungin eteläosassa, Yli-Koskuen kylästä noin 4 km länteen, ja aivan Karvian kunnan sekä Parkanon kaupungin pohjoisrajoilla. Hankealueen koko on 1860 ha. Hankealueen ulkoiselle sähkönsiirrolle suunnitellaan kahta reittivaihtoehtoa.

Hankevaihtoehdot

• VE0: hanketta ei toteuteta.
• VE1: Alueelle toteutetaan enintään 10 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskorkeus on 261 m, yksikköteho enintään 7,2 MW ja kokonaisteho 72 MW.
   

Arvioitavat sähkönsiirtovaihtoehdot

• SVE1: Sähkö siirretään 39,6 kilometriä pitkällä 110 kV:n maakaapelilla hankealueelta Kurikan kautta Julmalan muuntoasemalle Seinäjoella. 
• SVEB: Sähkö siirretään 25,8 kilometriä pitkällä 110 kV:n maakaapelilla hankealueelta Kurikan kautta suunnitteilla olevalle Fingridin Vakerinmäen sähköasemalle Parkanossa. 

Linnustoselvitykset ja vaikutusarvioinnit

YVA-ohjelmassa mainituissa linnustoselvityksissä on selviä puutteita. Selvitysten tehokkuutta alennetaan ilmeisistä kustannussyistä. Ruohoinenmäen tuulivoimahanke sijoittuu jo toimivan Jäkäläkankaan tuulivoima-alueen ja suunnitteilla olevan Mäntykankaan tuulivoimahankkeen viereen. Jos nämä kaikki hankkeet toteutuvat, niiden yhteisvaikutus muun muassa linnustolle tulee olemaan hyvinkin haitallinen. Nämä kolme tuulivoima-aluetta kattavat esimerkiksi maakotkareviirin. Näin ollen linnustoselvitykset on tehtävä huolellisesti ja riittävän perusteellisesti, jotta olisi mahdollista arvioida yhteisvaikutukset tarkasti. Ruohoinenmäen tuulivoimahanke kohdistuu myös arvokkaiden ja vähenevien kosteikkolajien biotooppeihin aiheuttanen häiriötä sekä pirstoen biotooppeja. Yhtenäinen metsäalue menettää merkitystään tuulivoimahankkeen myötä. On tärkeää säilyttää riittävän laajoja yhteneväisiä metsäalueita muun muassa arvokkaan linnuston vuoksi.

Ruohoinenmäen hankealueelta 30 km säteelle on tulossa tällä hetkellä tuulivoimaloita yhteensä 205 kappaletta. On selvää, että tällaisen määrän yhteensä sisältävät eri hankealueet ja jo käytössä olevat tuulivoima-alueet merkitsevät metsäalueiden ja muiden alueiden merkittävää ja haitallista pirstoutumista. Samoin linnustolle ja muulle eläimistölle jäävät rauhalliset ja häiriöttömät sekä arvokkaat luontoalueet vähenevät merkittävästi ja haitallisesti.

YVA-ohjelmassa todetaan linnustoselvityksistä:”Selvitykset kohdennetaan hankealueelle. Vaikutuksia arvioidaan huomioiden myös lähialueen linnustollisesti merkittävät kohteet. Vaikutus voi olla hyvin laaja ja lajikohtainen. Suurten petolintujen osalta vaikutukset voivat ulottua usean kilometrin säteelle voimaloista. Maakaapelien vaikutuksia linnustoon ei arvioida.”

Hankealueella tehtävät linnustoselvitykset on tehtävä riittävän kattavasti. Ei vain liiaksi sidoksissa tuulivoimaloiden sijoituspaikkoihin eikä vain kartasta hyviä lintupaikkoja valitsemalla. Suurten petolintujen ja muidenkin petolintujen kohdalla vaikutukset tulee arvioida varovaisuusperiaatetta noudatten riittävän etäälle.

YVA-ohjelmassa kerrotaan, että Natura-arvioon ei ole tarvetta Jäkälä-Isonevan eikä Mustasaarennevan osalta. Tätä perustellaan sillä, että alueet sijoittuvat 4,4 km päähän hankealueesta sekä että alueille ei ole määritetty suojeluperusteisia lajeja. Jos luontotyyppi on sellainen, jolle jokin lintulaji on luonteenomainen ja joka laji edellyttää tämäntyyppistä biotooppia, on laji otettava arvioinnissa huomioon. Asiaa ei voi vain sivuuttaa. Tästä syystä tuulivoimaloiden vaikutusta edellä mainittuihin Natura-alueisiin tulee arvioida konkreettisesti. Samoin Ruohoinenmäen tuulivoimahankkeen vaikutuksia Särkinevan ja Iso-Kivijärven MAALI-alueisiin tulee arvioida. Lisäksi on muistettava, että eri tuulivoimahankkeiden ja toiminnassa jo olevien tuulivoima-alueiden yhteisvaikutuksia tulee arvioida ainakin edellä tässä kappaleessa mainittuihin luontokohteisiin. On noudatettava korostettua varovaisuusperiaatetta.

Ohjeistus linnuston havainnoinnista tuulivoimahankkeissa

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75407/SY_6_2016.pdf?sequence=1

”Pesivän ja lepäilevän linnuston lentoaktiivisuuden havainnointia tulee tehdä pe-

simä-, kevät- ja syysmuuttokausina vähintään kymmenen päivän ajan siten, että

edellä mainitut alueelliset ja lajikohtaiset erityispiirteet tulevat huomioiduksi. Eri-

tyistä huomiota on kiinnitettävä lintujen säännöllisesti käyttämien lentoreittien ja

lentokorkeuksien sekä petolintujen suosimien kaartelupaikkojen selvittämiseen.

Pesimälinnuston selvitysten ajoituksessa tulee huomioida eri lajiryhmien erityis-

piirteet. Selvityksiä voidaan joutua tekemään myös varsinaisen pesimäkauden ul-

kopuolella. Esimerkiksi pöllöjä havainnoidaan soidinkaudella helmi-huhtikuussa,

kanalintujen soidinpaikkakartoituksia tehdään maalis-toukokuussa ja petolintujen

reviirikartoituksia keväällä ja kesällä

Koska eri lajiryhmien muutot tapahtuvat ajallisesti hyvinkin eri aikoina, kattavan

kokonaiskuvan saamiseksi ja eri sääolosuhteiden huomioimiseksi kevätmuutonseu-

rantaa on syytä tehdä maalis-toukokuussa Etelä-Suomessa vähintään 30 päivän ajan

ja Pohjois-Suomessa vähintään 20 päivän ajan. Seurantajakson pituudessa on ajallista

vaihtelua, koska Etelä-Suomessa muuttokausi kestää Pohjois-Suomea pidempään.

Syysmuuttoa on syytä seurata elo-marraskuussa niin ikään vähintään 30 (Etelä-

Suomi) ja 20 (Pohjois-Suomi) päivän ajan”

Pesimälinnustoselvitys

Pesimälinnustoselvitys tulee tehdä kattavasti eikä vain tuulivoimaloiden lähialueilla tai muutoin kartalta valituilla kohteilla. Pesimälinnustoselvityksen tulee ajoittua siten, että myös varhaiset pesivät lajit kuten tikat tulevat huomioiduksi. Tosin YVA-ohjelmassa todetaan, että metsäkanalintujen laskennan yhteydessä havainnoidaan myös esimerkiksi tikkoja.

Vesilintulaskenta tulee tehdä myös turvealueiden mahdollisilla vesialueilla. Tämäntyyppiset alueet ja muutoinkin turvetuotantoalueet ovat monen vesilintulajin ja muun lintulajin suosiossa.

Yölaulajalaskenta tulee tehdä vähintään kaksi kertaa Yölaulajia saapuu pitkällä aikavälillä. Pariutuminen vaikuttaa myös yölaulajien lauluaktiivisuuteen. Pisteiden 1 kilometrin välinen etäisyys on liian pitkä.

Metsäkanalinnut ja pöllöt

Metsäkanalinnut soidinpaikkoineen tulee selvittää useamman kuin yhden kevään ajalta. Vain näin saadaan riittävän luotettavaa tietoa metsäkanalintutilanteesta. Metsäkanalinnut ovat maassamme joutuneet ahdinkoon elinympäristöjen pirstomisen ja muokkaamisen vuoksi. Varsinkin yhtenäisten metsäalueiden tuhoaminen on haitaksi.

Luonnonvarakeskuksen (Luken) kansainvälisen koostetutkimuksen mukaan monet lintulajit saattavat karttaa tuulivoimaloita yllättävän voimakkaasti. Metsäkanalintujen kohdalla vaikutus voi olla jopa keskimäärin 5 kilometriä.

https://www.luke.fi/fi/uutiset/katsaus-useat-lintu-ja-nisakasryhmat-vaistavat-tuulivoimaloita

https://www.kaleva.fi/hanhet-kiertavat-tuulivoimalat-metsot-tormaavat-ru/1689570

Sama selvityssääntö koskee pöllöjä. Vain yhdelle pesimäkaudelle rajautunut selvitys ei välttämättä anna lainkaan riittävän hyvää kuvaa pöllötilanteesta. Pöllöjen soidinaktiivisuus ja pesintäinto vaihtelevat ravintotilanteen mukaan. Lisäksi pöllöt voivat olla hyvinkin oikullisia ääntelyssään. Pisteiden välinen 500 metsin etäisyys vaikuttaa siihen, että kaikkia soidintavia pöllöjä ei välttämättä havaita.

Petolinnut

YVA-ohjelmassa mainitaan seuraavaa:” Maastotyöt koostuvat kahdesta erillisestä menetelmästä: lentävien petolintujen tarkkailusta avoimissa ympäristöissä sekä maastokäynneistä, joiden aikana keskitytään petolintujen pesien etsimiseen. Lentäviä lintuja tarkkaillaan useassa pisteessä hankealueella ja sen läheisyydessä. Tarkkailun myötä voidaan löytää petolintujen pesimäympäristöjä sekä tunnistaa, kuinka petolinnut hyödyntävät selvitysaluetta saalistukseen tai lentoreittinään. Maastokäynnit kohdistetaan alueille, jotka arvioidaan karttatarkastelun ja aiempien petolintuhavaintojen perusteella mahdollisiksi petolintujen pesimäympäristöiksi. Reviirit tunnistetaan mm. pesä- ja istumapuita ympäröivistä jätöksistä, poikasten ja emojen ääntelystä, poikasten lentoharjoituksista sekä emojen ruoanhakumatkoista. Tunnetut petolintujen pesät tarkistetaan.”

Petolintuselvitys jää käytetyn ajan osalta liian vähäiseksi. Käytetty aika 5 päivää (30 h) ei mitenkään riitä kunnolliseen lentoselvittelyyn lentoreitteineen ja sitten huolelliseen pesien/poikasten etsimiseen. Muutonseurannan yhteydessä tehty petolintujen havainnointi ei korvaa puutteita.

Suuret petolinnut

YVA-ohjelman mukaan ”suuria petolintuja varten tehtävä selvitys toteutetaan maalis-syyskuussa, jonka aikana havainnointia tehdään yhteensä kuutena eri päivänä. Kunakin maastopäivänä havainnointia tehdään seitsemän tunnin ajan kello 8–18 välillä, jolloin petolinnut tyypillisesti saalistavat. Havainnointia ei tehdä sateisina tai muutoin kotkien liikkumisen kannalta säätilaltaan epäedullisina ajankohtina.”

Ohjelmassa mainittu aika on 42 h. Tämä aika on riittämätön. Kotkaseurannassa tulee soveltaa ainakin metsähallituksen ohjeita. Lisäksi seurannassa tehdyssä vaikutusarvioinnissa tulee ottaa huomioon yhden jo toiminnassa olevan ja kahden suunnitteilla olevan tuulivoima-alueen kielteinen yhteisvaikutus. Suurten petolintujen kohdalla tulee painottaa korostettua varovaisuusperiaatetta. On turvattava kotkien säilyminen alueen linnustossa tulevaisuudessa.

Muuttolinnuston havainnointi

Kevätmuutonseurantaan käytettävä aika – 10-päivää- alittaa selkeästi virallisen ohjeistuksen antaman ajan. Metsähanhen ja kurjen päämuuttoreitti keväällä kulkee hyvin läheltä hankealuetta. Lisäksi syysmuutonseurantaan käytettävä aika 10 päivää alittaa virallisen ohjeistuksen. Kevätmuuton seurantaa pitää tehdä aikaisemmin kuin vasta huhtikuussa, jotta saadaan mukaan esimerkiksi laulujoutsenten ja kotkien muutto. Syysmuutonseurantaa on ulotettava marraskuulle asti tai pitemmällekin riippuen laulujoutsen muuton ajoittumisesta.

Maakotka

Mäntykankaan hankealueen vieressä on jo toiminnassa oleva Jäkäläkangas. Jäkäläkankaan tuulivoimalat sijoittuvat liian lähelle maakotkan ydinreviiriä. Mäntykankaan lisäksi on suunnitteilla tämä nyt käsiteltävänä oleva Ruohoinenmäen hanke. Nämä kolme tuulivoimala-aluetta sijoittuisivat aivan vierekkäin. Lylyharjun tuulivoimahanke ei myöskään ole kovin etäällä. Maakotkan reviirille vaikuttaisivat erityisen haitallisesti näin ollen kolme eri tuulivoima-aluetta, jos kaikki hankkeet toteutuisivat. Tuulivoimahankkeet vähentävät olennaisesti maakotkien saalistusaluetta. Tämä tilanne aiheuttaa sen, että maakotkat joutuisivat tyytymään huomattavasti heikompiin saalistusalueisiin kuin nyt on tilanne. Maakotka on myös rauhaa vaativa laji, joka välttää muun muassa tuulivoima-alueita. Jäkäläkankaan, Ruohoinenmäen ja Mäntykankaan muodostama yhteisvaikutus tulee kaiken todennäköisyyden mukaan olemaan hyvin haitallinen maakotkan kannalta. Maakotkan katoamista pesivänä lajina alueelta tulee välttää kaikin tavoin.

Suomessa on tapahtunut todistettavasti tietojen mukaan yksi maakotkan törmääminen tuulivoimalaan. Törmäyksiä on voinut sattua enemmänkin. On arvioitu, että maakotkan törmäysriski tuulivoimalaan olisi melko vähäinen. Kuitenkin maakotka on pitkäikäinen ja harvalukuinen laji. Jokainen tuulivoimaloiden aiheuttama törmäys tai tuulivoimala-alueiden muodostama reviirin muuttuminen maakotkan kannalta elinkelvottomaksi, on liikaa. Varsinkaan maakotkan etelärajalla tulee säilyttää tilanne, jossa maakotkien suojelutaso ja kanta säilyvät, ja maakotkilla on mahdollisuus perustaa lisää reviireitä. Nykyinen kehityssuunta lukuisten tuulivoimahankkeiden ja puutteellisten yhteisvaikutusten arviointien vuoksi johtavat toiseen kielteiseen suuntaan ja vaarantavat maakotkien elinolosuhteet alueella. Yhteisvaikutuksia ei pidä myöskään aliarvioida. Tuulivoimahankkeet eivät saa johtaa maakotkan eteläisen pesimärajan vetäytymiseen pohjoista kohti.

Maakotkalla on Etelä-Suomessa huomattavasti laajempi reviiri kuin Pohjois-Suomessa. Jessica Leskinen tutki satelliittipaikantimella varustettujen aikuisten maakotkien lento- ja reviirikäyttäytymistä Suomessa vuosien 2011–2022 ajalta. Tutkimuksen mukaan maakotkan ydinreviiri on keskimäärin 52 neliökilometriä ja reviiri 269 neliökilometriä. Maakotka liikkuu myös säännöllisesti ydinreviirinsä ulkopuolella. Maakotkan liikkumiseen vaikuttavat sukupuoli, paristatus ja pesiminen. Nämä tutkimustulokset on otettava huomioon, kun tehdään hankealueen kotkaselvityksiä ja vaikutusarviointeja. Yhteisvaikutukset kotkin korostuvat lähekkäin olevien tuulivoimala-alueiden osalta.

Kun otetaan huomioon maakotkan reviirin suuri koko ja se, että maakotka käyttää eri vuodenaikoina sekä ravinnon etsimisessä tilanteen mukaan reviirin eri osia, on 6 km suojaetäisyys paikallaan. Näin voidaan myös osaltaan ehkäistä tuulivoima-alueiden sijoittaminen liian lähelle toisiaan maakotkien suojelemiseksi. Arvioinnissa ei tule pitäytyä liian tiukasti ydinreviiriajatteluun, jos tavoitteena on suojata maakotkaa riittävän tehokkaasti. Metsähallituksen määrittelemä ns. häiriövaikutus 500 metriä on lisäksi aivan liian lyhyt, kun otetaan huomioon maakotkan herkkyys ihmistoiminnalle ja ympäristömuutoksille. Maakotkien lento- ja liikkumisseurantaa pitää tehdä myös talvikaudella.

https://oulurepo.oulu.fi/handle/10024/49590

Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys korostaa myös yli maakuntarajojen tapahtuvaa yhteisvaikutusarviointia tuulivoimahankkeissa. Maakuntarajan molemmin puolin on suunnitteilla merkittävä määrä hankkeita, jotka muodostavat tuulivoimakeskittymän toteutuessaan. Tämä vaatii huolellista kunta- ja maakuntarajat ylittävää yhteisvaikutusten arviointia erityisesti maakotkan osalta.

Yhteisvaikutukset

YVA-ohjelmassa kerrotaan muista toiminnoista ja hankkeista seuraavaa:”Ruohoinenmäen tuulivoimahankkeen eteläpuolella sijaitsee vuonna 2023 toimintansa aloittanut Karvian Jäkäläkankaan tuulipuisto, jossa on viisi voimalaa. Ruohoinenmäen välittömään läheisyyteen suunnitellaan lisäksi parhaillaan muitakin tuulivoimahankkeita, joista lähimpänä on Kurikan ja Parkanon alueella sijaitseva 4–9 voimalan Mäntykankaan hanke. Nämä hankkeet huomioidaan Ruohoinenmäen hankkeesta tehtävissä melu- ja välkemallinnuksissa. Muut hankkeet sijaitsevat niin kaukana, ettei niitä tarvitse huomioida mallinnuksissa

Hankealueelta on 30 kilometrin säteellä tiedossa useita suunnitteilla olevia tuulivoimahankkeita. Näistä hankkeista vaikutusarvioinneissa huomioidaan ne hankkeet, jotka ovat olemassa tai hyväksytty YVA-asetuksen (277/2017) 4 §:n mukaisesti. Tällaisiksi hankkeiksi katsotaan hankkeet, joiden osayleiskaava on hyväksytty kunnassa, tai jotka ovat jo toiminnassa YVA-ohjelmasta annetun lausunnon myöntämisen aikaan.

Nämä tuulivoimahankkeet ja muut teolliset hankkeet huomioidaan vaikutusluokkakohtaisesti, mikäli ne sijaitsevat hankkeen vaikutusalueella. Esim. lintujen osalta vaikutusalue voi olla 10 km, joten vaikutusarvioinnissa huomioidaan 10 km säteellä olevat hyväksytyt tai toiminnassa olevat hankkeet. Maisemavaikutusarvioinnissa taas huomioidaan kaikki em. hankkeet 30–40 km säteeltä hankealueesta. Yhteisvaikutukset esitetään jokaisen vaikutusluokan yhteydessä ja selostuksessa myös kerrotaan, mikäli yhteisvaikutuksia ei johonkin vaikutusluokkaan muodostu.”

Linnuston kannalta katsoen alueelle on tulossa ylimitoitettu tuulivoimakeskittymä. Tuulivoimala-alueet pirstovat laajasti ennen yhtenäistä metsä- ja muuta aluetta. Tämä johtaa arvokkaan biotooppialueen merkityksen merkittävään vähentymiseen. Alueella pesii maakuntarajojen molemmin puolin vähentyvää metsäkanalinnustoa, suolinnustoa ja petolinnustoa. Tuulivoimaloiden yhteisvaikutukset on arvioitava varovaisuusperiaatteen mukaisesti ja perustuen kunnollisiin linnustoselvityksiin ja muihin luontoselvityksiin. Myös suunnitellut hankkeet on saatava jollakin tapaa mukaan yhteisvaikutuksiin. Yhteisvaikutukset pesimälinnustoon ja muuttolinnustoon voivat muodostua tuulivoimahankkeiden keskittymissä varsin kielteisiksi. Tuulivoima ei saa merkitä luonnon monimuotoisuuden heikentymistä. Yhteisvaikutuksia ei saa aliarvioida eikä vähätellä.

YVA-ohjelmassa todetaan, että ”Suomi valmistelee vuoteen 2035 ulottuvaa kansallista luonnon monimuotoisuusstrategiaa ja siihen liittyvää toimintaohjelmaa. Hanke vastaa YK:n luonnon monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen tavoitteita vuoteen 2030, EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteita sekä kansallisia tavoitteita. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on parantaa luonnon monimuotoisuuden suojelua, edistää ekosysteemien palautumista, integroida kansalliset tavoitteet kansainvälisiin ja EU:n tavoitteisiin, sekä kehittää toimenpiteiden toimeenpanoa ja niiden vaikuttavuuden seurantaa. Hankkeessa ko-

rostetaan sidosryhmien osallistamista, tutkimustiedon hyödyntämistä ja sektorien välisen yhteistyön tärkeyttä.”

Tuulivoimahankkeissa on arvioitava hankkeiden yhteensopivuus luonnon monimuotoisuuden edistämisen ja säilyttämisen kannalta. Näin myös Ruohoinenmäen hankkeen osalta ja sen yhetisvaikutuksien osalta muiden tuulivoima-alueiden kanssa. Tämäntyyppiseen arviointiin tulee tuulivoimahankkeiden osalta paneutua entistä huolellisemmin jatkossa. Väärin sijoitetut tuulivoima-alueet merkitsevät luonnon monimuotoisuuden vähentymistä ja lisääntyvää lajikatoa.

Loppupäätelmät

YVA-ohjelman mukaiset linnustoselvitykset ovat monilta osin puutteelliset ja virallisen ohjeistuksen kanssa ristiriidassa. Vaikutusarvioinnissa tulee soveltaa varovaisuusperiaatetta – varsinkin, kun lähialueille on tulossa tuulivoimakeskittymä. Törmäysmallinnuksen lisäksi on paneuduttava tarkoin tuulivoimaloiden aiheuttamaan biotoopin pirstoutumiseen, saalistusalueiden heikentymiseen ja tuulivoimaloiden synnyttämiin häiriötekijöihin usealle arvokkaalle lajille. Vaikutusarvioinnissa on käytettävä uusinta tietoa. Ruohoinenmäen tuulivoimahankkeen kohdalta on vakavasti mietittävä VE0 vaihtoehtoa, koska etenkin yhteisvaikutukset muiden tuulivoima-alueiden kanssa muodostuu varsin kielteisiksi ja vaarantavat muun muassa maakotkan olemassaolon jatkuvuuden alueella maakuntarajojen molemmin puolin.
 
Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys painottaa lopuksi tarvetta laatia yli maakuntarajojen ja kuntarajojen kattava kokonais- ja yhteisarviointi muodostumassa olevan tuulivoimakeskittymän yhteisvaikutuksista. Kun tuulivoima-alueita on syntymässä lähekkäin, yhteisarvioinnin tarvetta on jatkossa entistä enemmän korostettava. Perusteellinen riittäviin selvityksiin ja uusimpaan tietoon pohjautuva yhteisarviointi on entistä välttämättömämpää, kun useat merkittävät tuulivoimahankkeet vaikuttavat muun muassa linnustoon. Erityisesti kotkien, mutta myös muun lajiston osalta yhteisarviointi on tärkeää. Kunta- ja maakuntarajat eivät saa olla perusteellisen yhteisarvioinnin esteenä.

Tampereella 26.6.2025

Jukka T. Helin

Suojeluvastaava

Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys

pily@pily.fi